Aitiopaikalta katsottuna Aalto-ylioppilaskunnan aloitus on ollut kuin B-luokan Action elokuva, jossa on täytynyt keskittyä ennemmin vauhdissa pysymiseen kuin yksityiskohtiin. Toisin sanoen alkuvuodesta priorisointia on jouduttu tekemään rankankin puoleisesti kun joka päivä ilmenee 20 tärkeää juttua mitkä pitäisi tehdä heti ja joista ehtii koulutuksien, muuton ja avajaisten keskellä tehdä muutaman.
Priorisointi onkin osoittautunut varsin haastavaksi tasapainotteluksi: Lähtökohtana nykyopiskelijoiden ja -yhdistysten kokema palvelutaso ei saa heiketä. Toisaalta AYY:lle tulee luoda kestävä pohja tuleville vuosikymmenille. Alkuvaiheessa suurin epäsuhta on näiden tavoitteiden kohtaaminen: Parhaiden käytäntöjen luominen ei onnistu hetkessä. Vastaavasti ylioppilaskunnan toiminnan pyörittäminen totutussa laajuudessaan kolmella kampuksella yhden kampuksen resurssein on mahdoton tehtävä ja avainasemaksi muodostuu se millaisen yhteistyömallin AYY luo erityisesti tieteenalajärjestöjen, kiltojen ja osakunnan sekä kaikkien sen piirissä toimivien yhdistysten kanssa.
Kiireen keskellä valoa tulevaisuuteen näytti AYY:n tulevaisuusseminaari, jossa hallitus ja sihteeristö keskittyivät tunnistamaan ylioppilaskuntaan vaikuttavia tekijöitä ja trendejä sekä pohtimaan AYY:n tulevaisuutta niiden pohjalta (tästä lisää Aten postauksessa). Yksi asia ainakin on varma – AYY:n tulevaisuuden tavoitteita ei tulla asettamaan liian alas. Alla päivän villihkön loppuvisoinnin tulos.
Maailman parhaaksi ylioppilaskunnaksi on kuitenkin tätä kirjoittaessa vielä pitkä matka – 341 päivää kuroa ero umpeen.
Markus Koljosen alustus
Mikko Ikolan alustus