…ja mitä sinä määräisit jos saisit valita?
Eduskuntavaalit lähestyvät ja parhaillaan suunnitellaan niitä uudistuksia, joita yritetään viedä läpi Suomessa seuraavalla hallituskaudella 2011 – 2015. Myös AYY muodostaa omat hallitusohjelmatavoitteensa aivan näillä näppäimillä.
Ylioppilaskunta järjesti 13.4. hallitusohjelmatavoitteet-workshopin, jossa pohdiskeltiin kinkkisimpiä suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään, koulutuspolitiikkaan, sosiaalipolitiikan ja kansainvälistymiseen liittyviä kysymyksiä.
*****
Taustavalmistelun ja workshoppaamisen tuloksena syntyi seuraavat 10 tavoitetta ja visio:
Visio 2015
Suomi on onnellinen tietoyhteiskunta.
Suomalainen työ tunnetaan laadusta, luovuudesta ja eettisyydestä. Korkeakoulututkinto ei ole putkitutkinto vaan antaa valmistuvalle eväät elinikäiseen oppimiseen, jota tuetaan läpi työuran ja elämän. Yliopistojen laadukas, tutkimukseen perustuva opetus ja täysipäiväisen opiskelun mahdollistava toimeentulo inspiroivat intohimoista oppimisen kulttuuria.
Opiskelijat voivat hyvin ja kasvavat taitaviksi ammattilaisiksi, jotka kokevat työn tavaksi toteuttaa itseään ja muuttaa yhteiskuntaa. Koulutus antaa opiskelijoille välineitä työurille, joissa ratkaistaan aikamme globaaleja ongelmia. Kansainvälistyminen on osa suomalaista identiteettiä ja arkea. Suurten ikäluokkien eläköitymisestä selvitään ohjaamalla nuoret suomalaiset todellista kansantaloudellista arvoa tuottaviin ammatteihin ja mahdollistamalla kansainvälisten opiskelijoiden jääminen Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.
Suomi toteuttaa määrätietoista ja ennakoitavaa päästövähennyspolitiikkaa. Sitovilla välitavoitteilla viestitään liike-elämälle että vähäpäästöiseen tuotantoon kannattaa investoida, ja että päästöttömälle tekniikalle on kysyntää. Edelläkävijyys ilmastopolitiikassa luo uusia työpaikkoja.
Tavoitteet
- Suomalainen tutkintoon johtava korkeakoulutus on kaikille opiskelijoille maksutonta.
- Työurien pidentämisessä keskitytään opiskelu- ja työkykyä parantaviin keinoihin.
- Innovaatiopolitiikassa panostetaan korkeakouluista kumpuavaan ja markkinaehtoiseen kasvuyrittäjyyteen.
- Kansainvälisten osaajien integroitumisen ja työllistymisen esteet poistetaan.
- Vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan kaikkien työnantajien kesken.
- Pääkaupunkiseudun kunnat yhdistetään ja metropolialuetta kehitetään yhtenä kokonaisuutena.
- Opintoraha ja asumislisä sidotaan indeksiin ja opintolainaa kehitetään ja sen tasoa nostetaan.
- Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään painottamaan alalle ja koulutukseen soveltuvuutta.
- Teknillisten ja kauppatieteellisten alojen sisäänottoja pienennetään hallitusti.
- Korkeakoulujen rahoitus perustuu pääosin taide-, tiede- ja työmarkkinalähtöisiin laadullisiin kriteereihin.
*****
Tuntuuko että ollaan täysin hakoteillä? Onko joku tavoitteista osunut nappiin? Herääkö mielessäsi kehitysehdotuksia?
Esityksestä hallitusohjelmatavoitteiksi päätetään huomenna perjantaina ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa, jonka jälkeen edustajisto sanoo viimeisen sanan asiaan kokouksessaan ensi viikon keskiviikkona 21.4.
Terkuin,
Allergian ja katupölyn kiusaama viskibassoinen Elli
PS. Edarin kokouksen etkot järkätään ke 21.4. klo 12-> Senaatintorilla, jonne kannattaa tulla mikäli uskoo siihen, että koulutuksen tulee olla maksutonta jatkossakin.
Hyvältä näyttää tavoitteet!
Mutta:
> 6. Pääkaupunkiseudun kunnat yhdistetään ja metropolialuetta kehitetään yhtenä kokonaisuutena.
Onko tämä sellainen asia, johon meidän ylioppilaskuntana tulee ottaa kantaa? Koskettaako asia meitä ylioppilaskuntana jotenkin konkreettisesti? Hyödyttäisikö kuntaliitos niin suurta osaa jäsenistöstämme, että voimme sanoa vaativamme sitä?
En tiedä; en usko.
Kuntaliitoksen kannattavuus on todella moniulotteinen kysymys. Totetutuessaan kuntaliitoksella olisi jäsenistömme kannalta roppakaupalla sekä hyviä että huonoja puolia. Mielestäni emme ole aiheen asiantuntijoita, eikä kuntaliitos kosketa meidän jäseniämme sen enempää kuin ketään muitakaan pk-seudulla asuvia. Niinpä olisin mielelläni ottamatta kantaa aiheeseen hallitusohjelmatavoitteissamme.
Itse en ole kuntaliitosta vastaan, mutta en liiemmin sen puolellakaan. En tiedä aiheesta tarpeeksi. Toivottavasti tästä käydään riittävästi keskustelua ennen aiheesta päättämistä, sillä muutoin en ainakaan kannata kuntaliitoksen kirjaamista tavoitteisiimme.
Taas liian kiireellisellä aikataululla politiikkapapereita!
Kuka ehtii kommentoida 20 tunnissa näin tärkeää paperia kun tiedonkin liikkumiseen tarvitaan jo viikko ainakin…
Olisi ihanteellista että näitä valmisteltaisi laajalla jäsenkyselyillä ja hitaasti kypsyen esim. 1/2 v ajan niin että kaikenlaiset näkemykset tulee esille.
CXXXXXXXC
sitten kommentteja itse paperiin kappale kappaleelta:
KPL1. tietoyhteiskunta on vähän vanhahtava termi, jossa on 80/90-luvun maku ja haju. EU-tasolla puhutaan information intensive societystä, toisaalta taas ”kansalaisten yhteiskunta” olisi musta paljon parempi ilmaus. sinänsähän tietotekniikka ei ole itseisarvo vaan se mitä sillä voi tehdä: lisätä keskustelua, vaikuttamismahdollisuuksia, palvelut paremmin saatavilla…
KPL2: ”Suomalainen työ tunnetaan laadusta, luovuudesta ja eettisyydestä.”
=> ehdotus parannukseksi: ”Suomalaiset tunnetaan laadusta, luovuudesta, ekologisuudesta ja eettisyydestä. Suomalaisilla työpaikoilla on mielekästä olla töissä: työssäjaksamiseen panostetaan, pätkä- ja silpputöiden tulovaihteluita tasataan ja työn automatisaation myötä vähentynyt työmäärä on jaetaan yhä useammalle, jolloin useampi voi tehdä lyhyttä työpäivää ja aikaa jää enemmän perheelle ja itsensä toteuttamiseen.”
”Korkeakoulututkinto ei ole putkitutkinto vaan antaa valmistuvalle eväät elinikäiseen oppimiseen, jota tuetaan läpi työuran ja elämän. ”
=> ehdotus: ”Korkeakoulututkinnon putkitutkintomaisuudesta pyritään eroon lisäämällä mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan tutkintoon ja kansainväliseen liikkuvuuteen. Erikoistumiseen kannustetaan ja opintoaikojen rajaukset poistetaan.”
”Yliopistojen laadukas, tutkimukseen perustuva opetus ja täysipäiväisen opiskelun mahdollistava toimeentulo inspiroivat intohimoista oppimisen kulttuuria.”
=> onko tavoitteita korotusmäärälle? vasemmistoliitossa on laskettu valtion budjettia ja olisi mahdollista nostaa opintorahaa 180 €:lla kuussa, mutta lähteekö muut puolueet mukaan? Voiko AYY ajaa tätä tavoitetta, vai muodostuuko puolueasiat ongelmaksi? Vai onko edunvalvonta ensijaista puolueesta riippumatta?
”Opiskelijat — kokevat työn tavaksi toteuttaa itseään ja muuttaa yhteiskuntaa.”
=> musta tää on totaalisen tyhmä lause. yhteiskuntaa voi muuttaa parhaiten kansalaisjärjestöissä joiden merkitys kasvaa. myöskin työ ei oo itseisarvo! useimmat toteuttavat itseään erityisesti työajan ulkopuolella (esim. harrastuksissa). aktiivisen kansalaisyhteiskunnan tukeminen edistäisi paljon paremmin demokraattisen ja avoimen kansalaisyhteiskunnan synnyttämistä ja näin ollen yhteiskunnan muuttamista. tämä toteutuisi esim. järjestötukia kasvattamalla tai poliittisen painoarvon lisäämistä yhdistystyksille (esim. osana valmistelua, ei vain kuulemisessa). Tämä olisi myös ylioppilaskunnan vaikutustyön etu.
=> toisaalta! monelle taikkilaiselle työ on tapa toteuttaa itseään ja siksi siihen on hakeuduttu. mutta.. esim. taiteilijana ei tällä hetkellä voi työskennellä ja toteuttaa itseään kun valtio on kyätännössä leikannut taidebudjetin puoleen ja melkein kaikki raha menee parille suurlaitokselle (esim. oopperan budjetti 55 milj, taideapurahoja sadalle+ taiteilijalle ja designerille vaan pari milj.). Taiteilijapalkkojen ja taiteen&taideteollisuuden maksettujen sapattivuosien saaminen (esim. vuoden tauko omasta yrityksestä ja matka ulkomaille oppimaan uutta) sekä apurahat nuorille taiteilijolle auttais taikkilaisia taiteilijoita eniten. Haluaisin nähdä nämä tavoitteena..
”Koulutus antaa opiskelijoille välineitä työurille, joissa ratkaistaan aikamme globaaleja ongelmia.”
> sivuhuomautuksena suomalaista johtamiskulttuuria pitäisi muuttaa jotta voi toteutua
”Kansainvälistyminen on osa suomalaista identiteettiä ja arkea.”
> HUOM! kansainvälisyys ^!
> voisi lisätä maininnan suvaitsevaisuudesta! kansainvälisyys ilman suvaitsevaisuutta on jokaiselle maanpäällinen helvetti..
”Suurten ikäluokkien eläköitymisestä selvitään ohjaamalla nuoret suomalaiset todellista kansantaloudellista arvoa tuottaviin ammatteihin”
=> vastustan ehdottomasti! tätä lausetta ei saa esiintyä lopullisessa versiossa! Jokaisella pitää olla oikeus valita mitä hän haluaa opiskella, eikä lyhytnäköinen kouluttaminen tietylle alalle oo yhteiskunnan kannalta kovin fiksua. vrt. jos kaikki suomalaiset olisi koulutettu aikanaan tervan tekijöiksi, mistä nokia olisi syntynyt? toisaalta nokia on tilannut TKK:lta aikanaan spesifejä insinöörejä ja kun ne on valmistunut ei oo ollut työpaikkaa kun markkinat oli jo muuttunut! Musta suomessa muutenkin pitäisi panostaa enemmän kulttuuriin ja luovaan työhön (myös insinööritieteissä!) koska perustyö ei enää oo kannattavaa ja vaan luovilla ratkaisuilla voidaan tehdä uusia asioita. Luovuus taas syntyy erilaisten asioiden kohtaamisesta ja törmäyksistä. Jos koulutusta aletaan rajaamaan vaan lyhytnäköisellä tähtäimellä, menetetään just tässä.
1. Musta ennemminkin fokus pitäisi olla AMK-koulutuksen arvostuksen nostaminen, jotta ne voisivat keskittyä paremmin alueelliseen työvoimakoulutukseen ja laadukkaaseen sellaiseen ja yliopistoissa voisi olla täysi vapaus (mitä nyt ei ole kun hoidetaan AMK-tehtävää kouluttamalla paikallista työvoimatarvetta esim. HSE:llä)
2. Perustyö on jo siirtynyt kiinaan ja kiina on siirtänyt oman työnsä jo vielä halvempiin maihin. Luovuus on siis ainoa voimavara. Musta siis luovuuteen pitäisi panostaa. Tämä tarkoittaa sitä, että peruskoulutuksen taideaineita olisi parannettava ja saatava ammattitaitoisia kuvisopeja (tosi vaikea aihe opettaa ja vähän päteviä jotka osaa!). *Ammattitaitoisten* kuvisopettajien opettava luova ongelmanratkaisu siirtyy myös vuosien päästä aloittaville teekkareille kyltereille biotieteilijöille jne. ja edistää luovia ongelmanratkaisuita. Ilmari Arnkil osaa kertoa peruskoulun kuvisasian edistämisestä enemmän. Siitä on myös tulossa eduskuntaan avauksia 2011 alussa sisäpiiri tietää kertoa.
3. Koulutuspolitiikkaa vois järkeistää niin, ettei joka niemessä ja notkossa ole jotain AMK:ia tai amista jossa koulutetaan vuodessa 20 kuvataiteilijaa, graafista suunnittelijaa ja medianomia jotka polkee taikkilaisten tulot maantasalle, estää SEFE:n /TEK:n kaltaisen ammattiin järjestäytymisen ja muutenkin heikentää ammattitaidon arvostusta. Toisaalta samalla vois lisätä kaikille mahdollisuuksia tehdä taidetta ilman että on opiskeltava tutkintoon. Eli kuvataiteen ja taideteollisuuden opiskelijamääriä vähennetään AMK ja Ammattikoulutasoilla ja keskitetään opetuksen panostuksia yliopisto/korkeakoulutasolle.
”mahdollistamalla kansainvälisten opiskelijoiden jääminen Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.”
=> hyvä asia. konkretiaa kaipaa, esimerkiksi: ”tarjotaan kaikille vastavalmistuneille 2 vuoden maassaoleskelulupa automaattisesti (vaikkei olisi heti työpaikkaa)” tai ”erityistukea maahan jääville tai ulkomailta muuttaneille jotka perustavat yrityksen”
”Suomi toteuttaa määrätietoista ja ennakoitavaa päästövähennyspolitiikkaa. Sitovilla välitavoitteilla viestitään liike-elämälle että vähäpäästöiseen tuotantoon kannattaa investoida, ja että päästöttömälle tekniikalle on kysyntää. Edelläkävijyys ilmastopolitiikassa luo uusia työpaikkoja.”
hyvä tavoite, mutta ei insentiivejä yrityksille. Päästökauppaoikeuksia voisi verottaa progressiivisesti, jolloin mitä varakkaampi yritys, sen tärkeämpää sen olisi panostaa kestävään kehitykseen. Toisaalta nykyisiin olemassa oleviin yritystukiin voisi laittaa velvoitteita tai kohdistaa niitä uudelleen niin, että on yhä kiristyvät ympäristövelvoitteeet. vaikka pakko on ruma sana, niin se on silti ohjausta joka toimisi ja lisäisi kehityspanostuksia ja kilpailua ympäristöystävällisyydestä.
=> yksi tapa olisi sitoa ALV ympäristön kuormitukseen, jolloin ALV olisi samalla myös ympäristöhaittavero. ALV:in porrastuksessa on kylläkin EU-rajoituksia, mutta voi suomi viedä muutoksia EU:hon jos tahtoo!
=> kasvisruoka vähentää huomattavasti ympäristön kuormitusta joten kasvisruokaa enemmän!
=> vaaleissa voi nostaa teemaksi miten puolueet aikovat vähentää suomen päästöjä radikaalisti yhteistyössä esim. SLL:n kanssa! kontaktia greenpeaceen, Suomen luontoliittoon jne….
**************
KOMMENTIT TAVOITTEISIIN
* Suomalainen tutkintoon johtava korkeakoulutus on kaikille opiskelijoille maksutonta.
=> lisäisin: ”aktiivista lahjakkaiden opiskelijoiden rekrytointia ulkomailta harjoitetaan käyttämällä maksuttomuutta myyntivalttina.”
* Työurien pidentämisessä keskitytään opiskelu- ja työkykyä parantaviin keinoihin.
=> ”Työurien pidäntäminen hoidetaan lisäämällä työssä jaksamista ja työn mielekkyyttä, sekä huolehtimalla opiskelijoiden hyvinvoinnista.”
* Innovaatiopolitiikassa panostetaan korkeakouluista kumpuavaan ja markkinaehtoiseen kasvuyrittäjyyteen.
=> oon eri mieltä tän järkevyydestä… Suurin osa yrittäjistä ei oo kasvuyrittäjiä ja P&K yritykset jotka ei oo kasvuyrityksiä tuo kuitenkin suuren osan tuloista, työpaikoista ja palkoista.. parhaiten innovatiivisuutta autetaan parantamalla peruskoulun kuvataideopetuksen laatua ja määrää, joka on surkeessa tilassa.
=> ilmari auttaa muotoilussa
* Kansainvälisten osaajien integroitumisen ja työllistymisen esteet poistetaan.
=> opiskelijalle mahdollisuus jäädä maahan vaikkei olisi heti työpaikkaa
=> kv-alumneille erityistä rahallista tukea yrityksen perustamiseen (sitouttaa maahan!)
=> suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyskasvatusta lisätään
– kommenttina vielä intergraatio tarkoittaa kv-tyyppien mukauttamista/ ”tekemistä suomalaisiksi” ja jotkut näkevät siinä ikävän taustasävyn. Parempi sana on kotouttaminen!
> esim: ”Kansainvälisten opiskelijoiden maahan jäämistä helpotetaan myöntämällä automaattisia 2 vuoden oleskelulupia ja tukemalla yrityksen perustamisessa”
* Vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan kaikkien työnantajien kesken.
=> hyvä tavoite, miten?
=> yritykset keräävät %-osuutta palkasta josta maksetaan vanhempainvapaat? isyysvapaat käyttö on myös suotaava… tosin olisi suotavaa että se on progressiivinen, eikä tasavero koska se tarkoittaa tasaverossa että hyvintoimeentulevien vakituisessa työsuhteessa olevien vanhempainlomat maksetaan pätkäsuhteessa olevilla heikkopalkkaisilla. ts. tällöin vanhempainvapaat maksaisi työnantajan sijasta heikosti tienaavat naiset (esim. kaupan kassalla)
* Pääkaupunkiseudun kunnat yhdistetään ja metropolialuetta kehitetään yhtenä kokonaisuutena.
=> mitä metropoli-sanalla tarkoitetaan? sillä on poliittisia konnotaatioita männistön kampanjaan, mutta mitä AYY:lle se merkitsee?
* Opintoraha ja asumislisä sidotaan indeksiin ja opintolainaa kehitetään ja sen tasoa nostetaan.
=> aiemmin sanomani. tukeeko AYY niitä puolueita jotka haluavat nostaa opintorahaa tai sitoa indeksiin, puoluekannasta riippumatta vai vaan niitä puolueita jonka jäseniä on enemmän? eli edunvalvontapolitiikkaa vai edustuspolitiikkaa?
* Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään painottamaan alalle ja koulutukseen soveltuvuutta.
=> ja motivaatioita. tärkeää olis ottaa kantaa että yliopistoissa opiskelijat valitsee sen kyseisen alan opettaja- ja professorikunta joka opettaakin. vastuuta on pakoiltu musta liikaa hse:llä siitä että on vaan epämäärinen prosessi josta tulee ihmisiä ja opettajan tehtävä on opettaa ei ottaa vastuuta. versus että opettajakunta valitsisi taikin tavoin ketkä opiskelijat on sopivimpia ja sitten tuntisi ne jo ennenkuin ne aloittaa opinnot… eli : ”i dunno, i’m just working here” => ”minun OMAT opiskelijat”
* Teknillisten ja kauppatieteellisten alojen sisäänottoja pienennetään hallitusti.
=> voisko olla tavoitteena että opiskelijamääriä siirretään AMK-tasolle, jonka arvostusta pyritään nostamaan ja yliopiston tasolla vapausasteita pyritään kasvattamaan. Eli Aalto = innovaatiotaso ja AMK = käytännön työelämän taso.
* Korkeakoulujen rahoitus perustuu pääosin taide-, tiede- ja työmarkkinalähtöisiin laadullisiin kriteereihin.
=> Oon täydellisen eri mieltä! suurin osa menee tilavuokriin ja palkkoihin, ja ihmisten työsuhteet on tosi pitkiä. Ei oo reilua että opiskelijat kärsivät opettajien kyvyttömyydestä (taloudellisista vaikeuksista) vielä opetuksen laadunkin lisäksi. Sitäpaitsi ne mittarit on kuitenkin politiikkaa jossa päätetään ensin kuka saa ja sitten keksitään mittari jolla päätös toteutuu. Laatua pitäisi parantaa LAATUKULTTUURILLA ei taloudellisella eriarvoisuudella. Kyse ja ongelmat on musta eniten asenneongelmista, ei rahan puutteesta. Suomalaisten koulujen rahoitustaso ja fasiliteetit on yleisesti ottaen aika erinomaisia verrattuna useimpiin maihin vaikka onkin jäljessä top10 megasuperrikkaista yliopistoista.
=> sen sijaan musta pitäisi olla enemmän ja parempaa rahaa tarjolla ihmisille jotka haluaa tehdä asioita (sim. taidetta, kokeellista designia, teatteria, innovaatioita, insinöörikokeita, tutkimusta). Tällä hetkellä tilanne on ihan hanurista kaikkialla muualla paitsi TKK:n teknillisessä fysiikassa jossa kaikki saa työtä jos vaan tekee sitä asiaa (kärjistetysti) se on esimerkki johon pitäisi pyrkiä.
Heippa ja kiitos kommenteista!
Hallituksen juuri nuijima esitys AYY:n hallitusohjelmatavoitteiksi löytyy nyt edustajistowikistä: http://edustajisto.ayy.fi/wiki/AYYE_4/2010#Hallitusohjelmatavoitteet
Samasta kohdasta löytää myös tavoitteiden taustadokumentin, joka avaa argumentteja tavoitteiden taustalla.
Edustajiston päätösasiaksi on tarkoitus viedä vain nämä kymmenen linjausta. Tavoitteiden taustoittamiseksi halusimme tehdä paperin, jossa eritellään tavoitteiden takana olevia argumentteja sekä esitellään kirjauksiin yhteydessä olevaa visiota Suomesta.
Edaattorix:
Kuten lopullisesta esityksestä näkee, hallitus ei lopulta päätynyt ehdottamaan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä vaan tavoitteeksi asetettiin pelkästään metropolialueen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena. On totta, että kysymys on moniulotteinen, mutta ei kuitenkaan tuulesta temmattu yliopistomme opiskelijoille. Tällä hetkellä yliopistomme toimii kahden kunnan alueella kaksia eri pelisääntöjä noudattaen. Kaikista konkreettisimpana asiana opiskelijamme joutuvat maksamaan seutulipun matkustaessaan kampukselta toiselle, mikä käytännön tasolla vaikeuttaa yliopiston sisäistä liikkuvuutta. Muun muassa näiden kysymysten vuoksi pohdimme kuntien yhdistämistä tavoitteena.
Jukka:
Kuten mainitsit, hallitusohjelmatavoitteiden valmistelun aikataulu oli valitettavan tiivis tavoitteiden muodostamisen akuuttiuden vuoksi. Hallitusohjelmavaikuttamisessa ajoitus on tärkeä, ja liian monivaiheisen kannamuodostusprosessin seurauksena juna olisi jo proaktiivisen hallitusohjelmaan vaikuttamisen osalta mennyt.
Järjestimme viime tiistaina workshopin, joka oli avoin koko jäsenistölle ja josta pyrittiin tiedottamaan laajasti ja ajoissa eri spostilistoilla. Workshopissa käsiteltiin luonnosta hallitusohjelmatavoitteiksi, ja ne muokkautuivat workshopin, ylioppilaskunnan edunvalvontasektorin sekä lopulta hallituksen työstämisen tuloksena. Osallistujamäärä workshopissa oli valitettavasti vaatimaton, mutta niin se on ollut myös aikaisemmissa edustajiston iltakouluissakin. Lopullinen päätösvalta asiasta on nyt edustajistolla, jolla on mahdollista keskustella asiasta seuraavaan kokoukseen asti jossa päätös tehdään.
Kirjoittamassani blogipostauksessa olisi voinut eritellä tarkemmin, mikä tulee edustajistolle päätettäväksi ja mikä on tavoitteita taustoittavaa tausta-aineistoa. Otamme kyllä mielellämme kommentteja vastaan myös taustadokkarista, jonka pohjalta argumenttipatteristoja tullaan ylioppilaskunnan toimistolla vielä hiomaan. Kaikkia esille tuotuja kommentteja tullaan hyödyntämään taustapaperia jalostaessa.
Edustajiston kannattaa kuitenkin kokouksessaan keskittyä kymmenen esitetyn linjauksen pohtimiseen, ja tehdä näistä tarvittaessa muutosesityksiä. Muutosesityksiä kannattaa postailla tänne sekä laittaa edustajistolistalle, jolloin se tavoittaa asiasta päättävän tahon.
Hienoa että tavoitteet kirvoittivat keskustelua. 🙂
Mikä on taustapaperin rooli?
Ajetaanko siellä esiintyviä asioita vai tavoitteita ainoastaan?
[…] This post was mentioned on Twitter by Aalto In English AIE. Aalto In English AIE said: "Free education for everyone" is now more important political goal than ever before for long time http://hallitusblogi.ayy.fi/?p=341 (Finn.) […]