Aalto-yliopiston ylioppilaskunta rakentaa Aaltoa sateessa ja paisteessa

Julkaistu HS mielipide 15.6. pienin muutoksin

Melua ja meininkiä ei näiltäkään sivuilta ole puuttunut sen jälkeen, kun tammikuussa 2010 suomalaiseen yliopistokenttään ilmestyi uusi tulokas Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistyessä Aalto-yliopistoksi. Syntynyt Aalto ponnistaa uuden itsenäisyyden suoman vapauden, eri tieteen- ja taiteenalojen kohtaamisen sekä opetuksen ja tutkimuksen tiiviin yhteyden kautta maailmanluokan yliopistoksi seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Sankariteoille siis riittää tilaa.

Aallon mukana syntyi myös Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY. AYY on sitoutunut rakentamaan Aaltoa yhdessä yliopiston kanssa ja edustaa kaikkia Aallon opiskelijoita yliopistossa ja kansallisella tasolla. Vaikka eri alojen opiskelijoilla on omat hienot perinteensä, ovat teekkarit, kylterit ja taikkilaiset samalla kaikki yhtä lailla aaltoylioppilaita kukin omalla tavallaan. Kaikilla opiskelijoilla on tasavertaiset mahdollisuudet vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan taustoistaan riippumatta.

AYY:n alkutaipaleen vastoinkäymisiä ei silti ole syytä aliarvioida. Kulttuurien törmäykset ovat olleet voimakkaita. Lisäksi vuodenvaihteessa toteutettu omaisuuden siirto pois julkishallinnolliselta ylioppilaskunnalta säätiölle, joka tukee vain osaa uuden ylioppilaskunnan jäsenistä (HS 6.6.), aiheuttaa keskustelua. Tämä kiista omaisuudesta on peritty AYY:n edeltäjiltä, mutta AYY:n tehtävänä on nyt katsoa asia läpi ja toimia jäsentensä edun mukaisesti.

Omaisuuskysymys on silti vain viipale, toki kivulias osa, AYY:n koko toimintaa. Muutoksen silmässä ensimmäisen keväänsä aikana AYY on kuitenkin ehtinyt jo valmistella pääkaupunkiseudun opiskelija-asuntokannan laajennusta Espooseen ja Helsinkiin sekä herätellyt opiskelijoiden yhteiskunnallista keskustelua ja rakentanut tiiviimpää yhteyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan välille. Aallossa opiskelijoita kuunnellaan ja kunnioitetaan ylintä johtoa myöten, ja monet huikeat aloitteet ja tempaukset ovat olleet lähtöisin nimenomaan opiskelijoilta. Esimerkkinä ponnisteluista talkoovoimin hankittu juna, jolla 80 opiskelijaa ja henkilökuntaan kuuluvaa suuntasivat Siperian halki kohti Shanghain maailmannäyttelyä.

Aallossa on nähty myrkyn lisäksi paljon hyvää meininkiä, ja haasteet läpikäymällä AYY:lla on mainiot lähtökohdat kehittyä Suomen parhaiten rullaavaksi ja rohkeimmaksi ylioppilaskunnaksi

4 Responses to Aalto-yliopiston ylioppilaskunta rakentaa Aaltoa sateessa ja paisteessa

  1. Teemu sanoo:

    Miksi mulle tulee Aalto/AYY-kirjoittelusta usein sellainen konsulttibullshit-olo? Samaa vanhaa tää kaikki on ollut uudessa paketissa. Hyvä meininki hei! Joo. Ei tässä nyt mitään sellaista ole, mitä ei vanhassakin olisi ollut.

  2. Bart Vader sanoo:

    Esimerkiksi Aalto Entrepreneurship Society (AES) on hyvä esimerkki sopuisasti poikkitieteellisyydestä.

    http://www.facebook.com/aaltoes

  3. Anonyymi sanoo:

    Ja siihenpä se sitten jääkin…
    Muistaakseni Aino-lehdessä taidettiin kirjoittaa AES:stä, ja ainakin artikkelin sävy antoi ymmärtää että AES:n tapahtumassa ulkopuoliselle käynnistä jäi semmoinen kuva et meininki on, näennäisestä ulospäinsuuntautuneisuudesta huolimatta, hieman sisäänpäinlämpeävää.

  4. Vierailija sanoo:

    Jussi,

    Koska tämä omaisuuskysymys ja erityisesti Grant Thorntonin raportti ja siinä esitetyt loppupäätelmät erityisesti sivulla 18 ovat herättäneet hämmennystä AYY:n jäsenkunnan piirissä olisi erittäin tervetullutta jos AYY mahdollisimman pikaisesti ottaisi kantaa ja tiedottaisi näkemyksiään alla oleviin kysymyksiin ja kommentteihin

    Sivulla 18 olevat johtopäätökset näyttävät perustuvan KY:n tilinpäätöksiin vuosilta 2005-2009 sekä AYYE:n budjettiin 2010.

    Ohessa kommentteja / kysymyksiä

    1) Historiallinen tuottokehitys sijoituksille ei ole tae tulevasta tuottokehityksestä, joten miksi raportin sivun 18 laskelmassa ylipäätään on laskettu historiallista tuottoa ottaen huomioon sen että 1.1.2010 lukien AYY:lle KY:ltä siirtynyt 5,6 M€ suuruiset vapaat sijoitukset ovat täysin vapaasti AYY:n sijoitettavissa eteenpän

    2) Laskelmassa on puhdistettu pois KY:llä sijoitussalkun rahastoja vaihdettaessa syntyneitä myyntivoittoja. Kirjanpidossa tuotto rahastojen tai osakkeiden arvonnousu realisoituu tuloslaskelmaan vasta sijoitusta myytäessä. Erityisesti vuoden 2006 KY:n konsernitilinpäätöksestä näkyy että tuloslaskelmaan on kirjautunut 4,6 M€ tuotto. Vuoden 2006 KY:n konsernitilinpäätöksen rahoituslaskelma kuitenkin osoittaa sen, että sijoitusten myyntivoitoista saadut rahat on käytetty lähes kokonaan uusien sijoitusten tekemiseen ei varsinaisen toiminnan kulujen kattamiseen.

    3) AYY:n omassa budjetissa käytetään sijoitusten tuotto-arvona 3 % vuodessa. Kuitenkin GT pohjaa väitteensä siitä että KY-opiskelijoiden varsinaisen toiminnan kuluja ei pystytä kattamaan realisoimatta sijoituksia siitä syystä että GT on käyttänyt tuotto-arvona KY:ltä siirtyneelle omaisuudelle ainoastaan 0,8 % vuodessa, mitä ei missään olosuhteissa voida pitää realistisena ottaen huomioon AYY:n taloustoimikunnassa esitetyt tuottoennusteet jotka tosiaan liikkuvat 3 % vuotuisen tuoton tasolla

    4) AYY toteaa itse omaisuuskysymystä koskevilla nettisivuilla seuraavaa
    ” KY-ylioppilaskunnan säätiölle ja yhdistykselle lahjoittama summa on merkittävä. KY-ylioppilaskunta on arvioinut lahjoitetun sijoitusomaisuuden vuotuiseksi reaalituotoksi 1,80 – 2,36 miljoonaa euroa. Samalla arviointimenettelyllä tarkasteltaessa ylioppilaskunnalla säilyneen 5,6 miljoonan euron sijoitusomaisuuden vuotuiseksi reaalituotoksi saadaan 0,17 – 0,28 miljoonaa euroa”

    Samaan aikaan myös AYY:n taloustoimikunta on arvioinut ylioppilaskunnalla säilyneen 5,6 miljoonan euron sijoitusomaisuuden vuotuiseksi reaalituotoksi 0,17 miljoonaa euroa

    Seuraavat lainaukset ovat myös suoraan AYY:n omaisuuskysymystä koskevilta nettisivuilta

    ” Erityistarkastusraportin laskelmien mukaan AYY:n jäljelle jäävä omaisuus ei riitä kattamaan toiminnan kuluja ilman varsin merkittävää jäsenmaksukorotusta.”

    ”Erityistarkastusraportin sivun 18 laskelmien mukaan KY-opiskelijoille kohdistuva alijäämä joka on katettava sijoitustoiminnan tuotoilla on 113 tEUR. KY:ltä siirtyneet vapaat sijoitukset ovat 5,6 M€.

    Näin ollen Grant Thortonin raportin sivun laskelman mukainen KY-opiskelijoiden kulujen sijoitustoiminnalla katettava määrä 113 tEUR edellyttää 2 % tuottoa vapaana sijoituksena saadulle 5,6 M€ pääomalle. Kuitenkin syystä tai toisesta Grant Thorntho on päätynyt käyttämään laskelmassaan tuotto-odotuksena 0,8 % vuodessa vaikka AYY:n taloustoimikunnan käyttämä tuotto-odotus vapaille sijoituksille on 3 % vuodessa. Tämä taloustoimikunnan 3 % tuotto-odotus on myös annettu edustajiston tietoon ja asiaa käsitelty myös AYYE:n iltakouluissa

    Edustajiston iltakoulun 8.3.2010 materiaalin (http://edustajisto.ayy.fi/images/f/f6/20100308_Budjettialustus.pdf) sivun 10 mukaan taloustoimikunnan kanta on että sijoituksista saadaan vuosittain 3 %:n reaalituotto eli (22M€:sta 660 000 euroa/vuosi). Näin ollen kun KY:ltä siirtyneet vapaat sijoitukset ovat 5,6 M€ on näille sijoituksilla GT:n laskelman mukaan allokoitavissa vuosituottoa 168 tEUR.

    Näin ollen kun AYY:n taloustoimikunta on itse todennut että vapaista sijoituksista tulee 3 % reaalituotto vuodessa, niin tuo tuotto 168 tEUR YLITTÄÄ 55 tEUR:lla sijoitustoiminnalla katettavan alijäämän. Jos laskee tuon ylityksen mukaan niin KY-opiskelijoiden laskelman mukainen jäsenmaksun korotuspaine olisi 5,67 EUR / jäsentä kohti. (Laskettu siten että sijoitustoiminnan tuotot ovat 168 tEUR vuodessa AYY:n taloustoimikunnan AYY:n edustajistolle esittämänsä tuottovaatimuksen mukaisesti)

    Tästä syystä raportissa esitetty väite siitä, että jäljelle jäävä omaisuus ei riittäisi kattamaan toiminnan kuluja ilman merkittävää jäsenmaksukorotusta on vähintäänkin outo ja vaatisi kyllä AYYH:n tai AYY:n selkeää ja yksiselitteistä kannanottoa siihen onko oikein että KY:ltä siirtyneille 5,6 M€ vapaille sijoituksille käytetään tuotto-olettamana 0,8 % AYY:n taloustoimikunnan käyttämän 3 %:n vuotuisen tuoton sijaan.

    On täysin ymmärrettävää, että asiaa selvitellään ja tutkitaan, mutta lienee kohtuullista kaikkien AYY:n jäsenten kannalta, että epätietoisuutta ja hämmennystä herättävät asiat erikoistarkastuksen tuloksista ja raportista pyritään selvittämään ja tiedottamaan mahdollisimman pikaisesti, jotta voidaan varmistua siitä että mitään eripuraa ei jää jäsenistöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *