Ohjauksen akateeminen kuilu

Tämä artikkeli sai pieneen edunvalvojaan vimman kirjoittaa blogipostauksen ikuisuusaiheesta: opintojen ohjaus.

 

Syntymästä toisen asteen koulutuksen päättymiseen saakka pieni ihminen on enemmän tai vähemmän vahvassa vanhempien, opettajien, opinto-ohjaajien ja muiden kasvattajien ohjauksessa.

 

Sitten pieni ihminen päätyy korkeakouluun, jossa ohjausta saattaa saada, jos sitä pyytää. Harvalla tosin riittää usko hyödyllisen ohjauksen olemassaoloon. 

 

Ja olenhan niin itsenäinen Aikuinen, etten mitään ohjausta tarvitse! Eihän kukaan muukaan ohjausta tarvitse. Olisihan se noloa, jos minä tarvitsisin!

 

Akateeminen vapaus on ihanaa! Mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan.

 

Pieni ihminen saattaakin päätyä haahuilemaan opinahjossaan päämäärättömästi.

 

Onko tämä edes oikea ala minulle? Onkohan elämää valmistumisen jälkeen?

 

Sitten pieni ihminen päätyy työelämään. Elämä on jälleen helppoa: saa olla jatkuvassa työnohjauksessa. Eipä yritys oikein selviäisi, jos ei osaisi ohjata työntekijöidensä työtä.

 

Onko johdonmukaista, että korkeakouluopiskelu on ainoa* etappi elämässä, jolloin ei saa työlleen/opinnoilleen hyvää ohjausta? Ohjauksen ei tietenkään tarvitse tarkoittaa koulumaisuutta, vaan se voi muistuttaa enemmän sparrausta tai valmennusta akateemisessa kontekstissa.

 

Aallon johdossa lähes kaikki ovat sisäistäneet opinto-ohjauksen merkityksen. Surukseni joudun toteamaan, että eräät ovat edelleen sitä mieltä, että jos ovat yliopistoon tulleet, niin omillaan ovat. Ehkä OKM:n uusi rahoitusmalli pakottaa viimeinkin etsimään parhaat keinot opintoaikojen lyhentämiseksi.

 

Hyvin alkaneet korkeakouluopinnot johtavat yleensä ripeään valmistumiseen. Siksi uusien opiskelijoiden haltuunottoa ja opintojen ohjausta ei kannata aliarvioida. Kun meillä on hyvä opintojen ohjaus, kaikki voittavat!

 

PS. Akateeminen vapaus on termi, jota kukaan ei koskaan määrittele, mutta jolla perustellaan yliopistojen (epäjohdonmukaista) toimintaa. Jos kaikki todella voisivat tutkia, opettaa ja opiskella (sekä ajatella) mitä tahansa, niin hienoahan se olisi! Maailma vain sattuu toimimaan niin, että tutkintoja pitäisi jopa tästä opinahjosta puskea ulos.

 

* Saivarrellakseni totean, että kyllähän esim. yrittäjien ja yritysten ylimmän johdon voi olla aavistuksen vaikea saada työlleen ohjausta.

 

Juho Salmi
hallituksen jäsen, koulutuspolitiikkaa ja kaikkee muuta siistii

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *