Laajalahti toukokuu 2015.
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (2012) kartoitettiin edellisen kerran laajasti opiskelijoiden liikuntatottumuksia. Tuloksista kävi ilmi, että opiskelijoiden liikuntatottumuksissa oli huomattavia eroja. Opiskelijoista 24 % harrasti kuntoliikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa, 36 % pari kolme kertaa viikossa ja joka kymmenes opiskelija ei liikkunut lainkaan. Samaisessa tutkimuksessa kartoitettiin myös opiskelijoiden toivomaa tuen tarvetta opintojen aikana. Tuloksena opiskelijat toivoivat tukea ja neuvontaa erityisesti sekä stressin- ja ajanhallinnan haasteiden että painonhallinnan ja liikunnan osa-alueilla. Voisiko stressin- ja painonhallinnan haasteilla olla yhteys? Voisiko liikunta auttaa painonhallinnan lisäksi myös stressinhallinnassa?
Liikunta. Siinäpä sana, mikä pitää sisällään lukemattoman monta tunnetta ja ajatusta. Monelle liikunta herättää positiivisia tunteita ja monelle jotain muuta. Osalle meistä liikunta on stressinpoistajista ehdoton ykkönen, kun taas toisille liikunta on stressinaiheuttajista ykkönen. Omia liikuntaan liittyviä ajatuksia, tunteita ja mielikuvia on aika ajoin mielenkiintoista tarkastella. Liikunko minä lainkaan? Liikunko liika tai miksi en liiku lainkaan ja miten se vaikuttaa terveyteeni? Haluaisinko elämääni jotain sellaista, mihin liike voisi olla lääke? Liikunko monipuolisesti ja itseäni kuunnellen, vai vedänkö liikunnan suhteen jatkuvasti ”överit”? Mitä liikkumisella pyrin saavuttamaan? Onko liikunta hyödyllistä ja palauttavaa, vai sisältääkö se vaatimuksia ja lunastamattomia lupauksia? Jos kehoni saisi päättää, miten se minua liikuttaisi?
Työikäisten kokemasta stressistä on tehty useita tutkimuksia ja eräässä tuoreimmista (Kettunen 2015) väitöskirjoista on todettu selkeä yhteys liikunnan positiivisilla vaikutuksilla stressinhallintaan. Hyvällä kunnolla ja liikunnalla todettiin olevan suuri merkitys koettuun työkykyyn sekä henkiseen hyvinvointiin. Mielenkiintoisia tuloksia. Äkkiseltään voisi ajatella, että vastaavia tuloksia voisi saavuttaa myös opiskelijaikäisten aikuisten keskuudessa.
Terveyttäkö liikunnasta?
Terveysliikunta käsitteenä tarkoittaa liikuntaa, jonka avulla ylläpidetään ja mahdollisesti edistetään tämänhetkistä terveyttä ja pyritään välttämään sairauksia. Liike on lääke – sanonta pitää usein paikkansa. Parhaimmillaan liikunta voi olla täsmälääke, jolla ehkäistään tai hoidetaan tiettyä oiretta tai sairautta, mutta ennen kaikkea se on yleislääke, jolla oikein annosteltuna voidaan vaikuttaa suotuisasti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin.
UKK Instituutin laatimat terveysliikuntasuositukset suosittelevat 18–64 –vuotiaille aikuisille viikoittain useana päivänä tapahtuvaa peruskestävyyttä ja lihaskuntoa kehittävää harjoittelua. Käytännössä tämä tarkoittaa joko reipasta kestävyysliikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa (esimerkiksi viidesti viikossa 30 minuuttia) tai rasittavampaa liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi kolmesti viikossa 25 minuuttia). 30 minuutin liikunta voidaan jakaa myös useampiin, vähintään 10 minuutin jaksoihin. Reipasta kestävyysliikuntaa voi olla esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely tai pyöräily (alle 20 km/t) ja rasittavaa juoksu, vesijuoksu, aerobic tai maastohiihto. Lisäksi kaikille aikuisille suositellaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa – vaikkapa kuntosaliharjoittelua, jumppaa, venyttelyä tai tanssia – vähintään 2 kertaa viikossa.
Minne sitten sännätä?
Opiskeluliikuntapalveluita tarjoava Unisport, joka tarjoaa monipuolisia liikuntapalveluita useissa eri liikuntakeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi lukuisat opiskelijoiden liikuntayhdistykset voivat olla oiva väylä löytää tekemisen meininki lajin parissa. Samassa yhteydessä voi tulla löytäneeksi itselle sopivan yhteisön, missä lajiin perehtyminen on itsenäistä harjoittelua hauskempaa. Opiskelijoiden liikuntaliitto pyrkii edistämään opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja järjestää osaltaan monipuolista tapahtumia liikunnan ympärille. Lähde siis rohkeasti tutustumaan kuntosalille, suunnistuksen iltarasteille tai jonkin liikuntayhdistyksen toimintaan. Tai kierrä kävellen, pyöräillen tai juosten Laajalahden lenkki ja käy morjestamassa kuvassa (alla) näkyviä rauhallisia otuksia. Tämäkin elämys on tarjolla ihan kivenheiton päässä Otaniemen kampukselta!
Muistuttelen teitä tässä yhteydessä, että YTHS:n toimipisteet palvelevat opiskelijoita pääkaupunkiseudulla kesäkuun ajan. Heinäkuussa toimipisteemme ovat suljettuina, jolloin akuuteissa tilanteissa voit olla yhteydessä kotikuntasi lähimmälle terveysasemallesi. Toimipaikkakohtaiset aukioloaikatiedot löydät YTHS:n sivuilta.
Laajalahti toukokuu 2015.
Seuraavan kerran YTHS blogi ilmestyy jälleen elokuussa. Elämyksellistä kesää!
Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.
Kesäterveisin,
Katariina
Terveydenhoitaja, YTHS Otaniemi.