Ennen eduskuntavaaleja lupailtiin #koulutuslupaus-kampanjan yhteydessä, että koulutuksesta ei leikata ja vielä erikseen, että ”opintotukea ei heikennetä”. Toisin kävi. Koulutuksesta leikattiin ja nyt ollaan leikkaamassa myös opintotuesta. Eilen some täyttyi opintotukikirjoittelusta. Helsingin sanomat kirjoitti opintotukeen odotettavissa olevista roimista leikkauksista. Opintotukimielenosoitus on tulossa 9.3. Mutta mistä oikein on kyse? Mitä nämä opintotukileikkaukset ovat?
Opintotuki koostuu kolmesta elementistä: opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintorahaa saa enintään 336,76 €/kk, asumislisää 201,60 €/kk ja lainaa 400 €/kk. Tukikuukausia on käytettävissä yhteensä 50 ylempään ja alempaan korkeakoulututkintoon. Järjestelmä ei toki ole näin yksinkertainen vaan opintotukijärjestelmiä on useita rinnakkaisia.
Sipilän hallitusohjelmassa on kirjaus opintotukileikkauksista. Vuoteen 2019 mennessä opintotuesta pitäisi säästää 70 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä vähennystavoite on 150 miljoonaa euroa. Ja tämä on kuulkaas paljon! 2014 korkeakouluopiskelijoille maksettiin opintotukea 544 miljoonaa euroa. 150 miljoonaa euroa tarkoittasi noin neljänneksen leikkausta nykytasosta.
Yksittäisen opiskelijan saaman opintotuen kokonaismäärä halutaan nostaa 1100 euroon. Kun samaan aikaan opintotukimenoja pienennetään, tarkoittaa tämä käytännössä lainaosuuden kasvattamista. Opintolainahyvitys säilynee siinä määrin, kun siihen on varaa. Opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan. Opintotuen kokonaismäärän kasvaminen on laiha lohtu, kun kokonaisuudessaan heikennys on opiskelijoille valtava.
Opintotuki on nykyisellään niukka. Opintoraha ja asumislisä eivät monella, etenkään pääkaupunkiseudulla opiskelevalla opiskelijalla, riitä pakollisten elinkustannusten kattamiseen. Opintotuen asumislisää on nostettu viimeksi vuonna 2005. Vuokrataso on sen jälkeen noussut vuosittain keskimäärin 3 %. Asumislisä kattaa enää keskimäärin 57 % opiskelijan asumismenoista. Edellisen hallituskauden aikana opintotukeen tehtiin useita kiristyksiä. Tukikuukausien määrää vähennettiin, vähimmäisopiskeluvaatimuksia kiristettiin ja tuesta tehtiin kaksiportainen eli opintotuki myönnetään ensin alempaan ja vasta sen valmistuttua ylempään korkeakoulututkintoon.
Opiskelijat eivät halua nostaa opintolainaa. Vain 18 % yliopisto-opiskelijoista nostaa lainaa, vaikka sen houkuttelevuutta on pyritty parantamaan. Lainapelko on ymmärrettävä. Korkeakouluopinnot eivät nykymaailmassa ole takuu työpaikasta. Opiskelijat ovat huolissaan tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan, eikä elinkustannusten kattamista lainalla koeta kestäväksi ja vastuulliseksi vaihtoehdoksi.
Miksi tämä on tärkeää ja esillä nyt? OKM asetti opintotukileikkausten toteuttamisen selvitysmieheksi Roope Uusitalon, jonka raportti mahdollisista opintotukimalleista julkaistaan viimeistään maanantaina 29.2.. Raporttia käytetään muutosten suunnittelun taustamateriaalina. Leikkauksia aletaan toteuttaa hallitusohjelman mukaan jo syksyllä 2016, joten esitys opintukilain muuttamisesta tulee ajankohtaiseksi pian. Kehysriihi lähestyy, ja hallituksesta on tullut viestiä, että koulutus ei ole täysin turvassa lisäleikkauksilta.
9.3. järjestetään mielenosoitus opintotukileikkauksia vastaan. Opiskelijoiden ja opiskelijaliikkeen näkyminen on tarpeellista juuri nyt.
Elli-Noora Kaurila
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta