Selvitysmies Roope Uusitalo luovutti eilen raporttinsa opintotukileikkausten toteuttamisesta ministerille. Kertauksena vielä: opintotuesta leikataan Sipilän hallitusohjelman mukaan 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja 150 miljoonaa euroa pidemmällä aikavälillä. Opintotuen kokonaismäärä (opintotuki, asumislisä ja laina) nostetaan 1100 euroon. Mittavat leikkaukset, jotka vievät korkeakouluopiskelijoiden opintotukibudjetista neljänneksen, sattuvat ja paljon. Mutta mikä tämä ehdotus opintotuen leikkaamisesta on ja, mitä se tarkoittaa opiskelijan kannalta?
Raportissa on esitelty kahta leikkausmallia. Toinen niistä on 3+2 malli, jossa opintorahaa ja asumislisää myönnetään vain alempaan korkeakoulututkintoon ja ylempään korkeakoulututkintoon saisi pelkästään valtion opintolainatakauksen. Mallissa on useita haasteita, se ei sovellu ammattikorkeakoulututkintoon eikä tuo säästöjä hallituksen kaavailemalla aikataululla vaan säästöjä alkaa kertyä vasta vuonna 2020. Uusitalo päättyi esittelemään opintotukimallia, jossa opintotuen tasoa ja kestoa leikataan kaikilta opiskelijoilta.
Selvitysmies ehdottaa leikataan-kaikilta-mallia, jossa opintotuen nykyrakenne pitkälti säilytetään, mutta tiukennukset ovat kovat:
- Opintorahan taso laskee toisen asteen opintorahan tasolle 250,28 €/kk (nykyään 336,76 €/kk)
- Tukikuukausien määrä pienenee 45 kuukauteen (nykyään 50 tukikuukautta) ja enintään tukikuukausia on 54
- Opintojen etenemisvaatimus nousee 6 op/kk (nykyään 5 op/kk) eli 9 nostetulta tukikuudelta tulisi opintopisteitä kertyä keskimäärin 54 op. Edelleen opintopistekertymää tarkasteltaisiin koko opiskeluajalta.
- Opintolainan valtiontakaus nousee 650 €/kk (nykyään 400 €/kk), lainatakausta voi saada 18 kk opintorahan loppumisen jälkeen 1100 €/kk
- Opintolainahyvitys pienenee 30 %:iin omavastuuosuuden (2500 €) ylittävältä osuudelta, jos tutkinnon suorittaa tavoiteajassa. Lainahyvitys on 15 %, jos valmistuu enintään vuoden tavoiteajan jälkeen. Hyvityksessä otetaan huomioon enintään tutkinnon laskennallista suorittamisaikaa vastaava määrä.
- Opintolainan opiskelijan maksamaan korkoon 4 %:n korkokatto
- Opintotuen kaksiportaisuus poistuu
- Opintotuen tulorajat sidotaan indeksiin
Lyhyesti leikkausten ydin: opiskele nopeammin keskimäärin 8,5 h päivässä, neljänneksen pienemmällä opintorahalla ja nosta lainaa.
En tiedä mihin leikkauksissa pitäisi tarttua ensimmäisenä. Tuntuu kohtuuttomalta, että opiskelijan toimeentulosta leikataan näin rajusti. Ensinnäkin nykyinenkään opintoraha ja asumislisä eivät monella riitä. Asumistuki, jonka tasoa ei esityksessä heikennetä, ei riitä nykyisellään asumiskustannusten kattamiseen. Uudellamaalla asumistuki kattaa vuokrasta keskimäärin 48 % ja yli kolmanneksella myös koko opintoraha kuluu vuokraan. Niukkuutta oli jo ennestään.
Tukikuukausien rajaaminen 45:een vie opintotukijärjestelmästä viimeisenkin jouston. Jos opinnot syystä tai toisesta venyvät esimerkiksi perheenlisäyksen takia, on tukikuukaudet nopeasti käytetty. Entä sitten vaihtoon lähtö ja kansainvälistyminen, tämä ehdotettu opintotukijärjestelmä ei niihin kannusta.
Opintolainan nostamisen porkkanat heikkenevät. Enemmän lainaa pitäisi (on pakko) nostaa, mutta heikommilla ehdoilla. Opiskelijan lainataakka voisi olla valmistumisen yhteydessä noin 30 000 €. Se on paljon. Jos valmistuisi tavoiteajassa, saisi tästä 30 %:n hyvityksen omavastuuosuuden ylittävästä opintolainasta. Jos valmistuisi vuoden sisällä tavoiteajasta, olisi hyvitys 15 %. Tämä on heikennys nykyiseen. Lisäksi, jos ei valmistuisi tavoiteajassa eli 300 op tutkinnossa 45 tukikuukauden puitteissa, olisi tämän jälkeen kaksi vaihtoehtoa: nostaa pelkkää opintolainaa (maksimissaan 1100 €/kk) ja/tai rahoittaa opinnot muulla tulolla, kuten työnteolla. Tällöin lainataakka olisi mahdollisesti vielä suurempi.
Opiskelijat ovat keskimäärin haluttomia nostamaan opintolainaa, 2012-2013 opintolainaa nosti vain 18 % opiskelijoista. Lainapainotteisuuden lisääminen ja opintoaikojen lyhentäminen olisi tämän perusteella ristiriitaista. Moni opiskelija rahoittaa opintojen aikaisen elämänsä mieluummin työllä kuin lainalla. Opintotukiuudistusten vaikutuksista opiskelijoiden työssäkäyntiin, lainanottokäyttäytymiseen ja valmistumisajoista on tulossa OKM:n ja ETLAn tutkimus toukokuussa.
Kokonaisuudessa leikkaukset ovat katkeraa kalkkia. Muutama positiivinen ehdotuskin oli mukana: opintotuen kaksiportaisuus poistuu ja tulorajat sidotaan indeksiin. Opintotuen kokonaismäärä nousee 1100 euroon, mutta samalla opintorahaa heikennetään reilusti eli kokonaismäärää kasvatetaan lisäämällä lainapainotteisuutta.
SYL:n ja Samokin kannanotossa kiteytettiin leikkaukset onnistuneesti: ”Kyse ei ole pelkästään rahasta, kyse on arvovalinnoista.”
Elli-Noora Kaurila
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta