AYY teetti vuoden 2016 alussa kyselyn Aallon perheellisille opiskelijoille kartoittaakseen millaisia uusia jäsenpalveluita ja muita toimenpiteitä perheelliset opiskelijat tarvitsisivat lastenhoidon ja opiskelun yhdistämisen helpottamiseksi. Vastauksia kyselyyn tuli 54 perheelliseltä opiskelijalta ja sen tulokset ovat olleet AYY:lle hyvin informatiivisia ja hyödyllisiä. Aikaisemmin AYY:n tiedot ovat perustuneet yksittäisten opiskelijoiden yhteenottoihin, mutta nyt ylioppilaskunnalla on jonkinlainen yleiskuva korkeakoulujen tilasta.
Perheellisiä opiskelijoita löytyy kyselyn mukaan jokaisesta Aallon korkeakoulusta, mutta aktiivisimmat vastaajat löytyvät Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Vastauksista ei ilmene tarkempaa opiskelualaa, eikä kyselyssä koettu tarpeelliseksi sen rajaamista.
Vastauksista nousi esille muutama toistuva ongelmakohta, jotka koskivat lähes kaikkien korkeakoulujen opiskelijoita: lastenhoidon järjestäminen luentojen ajaksi, toimeentulon epävarmuus sekä työn, opiskelun ja lastenhoidon yhdistämisen hankaluuden.
Iltaluennot koetaan erityisen ongelmallisiksi, sillä lastenhoidon järjestäminen päiväkotien sulkeuduttua vaatii erikoisjärjestelyjä. Vanhemmat toivoivat lyhytaikaista lastenhoitoa yliopiston tiloista tai yliopiston lähistöltä juuri iltaluentojen ajaksi. AYY:ltä toivottiin lapsiparkkipalvelua, tai jokaiselta kampukselta löytyvää tilaa, jossa opiskelijat voisivat yhdessä järjestää lastenhoitoa kiireisimpiin aikoihin kuten tentti- tai intensiiviviikoilla. Myös koulujen lomien ajoiksi toivottiin päiväkerho- tai leiritoimintaa.
”Lapsiparkki taitaa olla aika utopistinen ajatus (?), mutta voisitte tietysti miettiä että voisiko koulu tukea voimakkaammin isien jäämistä kotiin pientä lasta hoitamaan. Ja sitten sitä asiaa lobata. Henkilökohtaisesti olen 6+6+6-mallin kannattaja ja uskon että koti-isyys auttaa avaamaan montakin tasa-arvon ongelmaa. Aaltohan voisi toimia edelläkävijänä näissä asioissa. Käytännössä myös niin että isän opiskellessa voi olla äidin hyvä päästä töihin. Mielestäni asia on Aallossa järjestetty ihan ok, mutta tuollaista nyt voisi pohtia.”
Kurssien poissaolokäytännöt aiheuttavat ongelmia perheellisille opiskelijoille. Lapsen sairastelun pitäisi olla pätevä syy olla poissa pakolliselta opetuskerralta. Tällä hetkellä poissaolokäytännöt määrittelee kuitenkin kurssin vetäjä ja käytännöt vaihtelevat paljon. Jotkin opettajat antavat mahdollisuuden korvata poissaolot itsenäisellä työskentelyllä, mutta läheskään kaikki opettajat eivät suostu kurssisuorituksen muutoksiin, ainakaan jos niistä ei ole sovittu hyvissä ajoin.
Kurssiaikataulu selviää opiskelijalle usein oikeastaan vasta jakson jo alettua ja lasten päivähoidon nopea uudelleenorganisoiminen kurssiaikatauluun sopivaksi on haastavaa. Vaikka kurssiaikataulut olisivat tiedossa hyvissä ajoin, ryhmätöiden aikatauluttaminen aiheuttaa myös erityisjärjestelyjä lapsiperheellisille.
AYY:ltä toivottiin enemmän tapahtumia perheellisille tai tapahtumia, joissa perheellisten tarpeet huomioitaisiin paremmin. Perheelliset opiskelijat jättäytyvät usein AYY:n ja sen jaostojen tapahtumista pois, jos tapahtumat ovat ilta-aikaan ja jos niissä käytetään paljon alkoholia. Toivottiin myös aikaisemmin alkavia tapahtumia, joista voi hyvällä omalla tunnolla myös lähteä vähän aikaisemmin. Myös lapsille sopivia tapahtumia toivottiin, esimerkiksi sellaisia, jolloin lapset voivat tulla tutustumaan vanhempiensa opiskelupaikkaan.
Perheelliset opiskelijat olivat myös kohdanneet haasteita asuntoa hakiessaan, AYY:n asuntojonot olivat edenneet liian hitaasti joidenkin vastaajien tarpeisiin sopivaksi. AYY:n asuntohakemuksen tehdessä perheelliset tai odottavat opiskelijat saavat neljä lisäpistettä, joilla pääsee etenemään asuntojonoissa yksiöihin, kaksioihin ja isompiin asuntoihin. Raskaustodistuksesta tai seuraavista lapsista saa yhden lisäpisteen.
Työssäkäyminen nousi tuloksissa kuitenkin yleisimmäksi toimeentulon muodoksi. Toiseksi yleisimmäksi toimeentulonmuodoksi nousi aikuiskoulutustuki. Työn, opintojen ja lastenhoidon yhdistäminen koetaan stressaavana, lähes mahdottomana yhtälönä. Tällaisissa tilanteissa aikuiskoulutustukea pidettiin elintärkeänä ja sellaisena, että sen suunniteltua leikkaamista hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2016 tulisi vastustaa ankarasti. Myös opintotukea nosti noin joka kymmenes.
Mitä AYY voi tehdä selvityksestä saaduilla tiedoilla? Seuraava selkeä askel AYY:lle on lähteä selvittämään vaihtoehtoja lasten hoitamiseen tarkoitetuista tiloista. Mahdollisia ratkaisuita lasten päivähoito-ongelmaan olisivat lapsiparkkitoiminnan aloittaminen Aallon opiskelijoille tai opiskelijoiden itsenäisesti pyörittämän lastenhoitohuoneen järjestäminen ja tukeminen. Haasteina lapsiparkin järjestämiseen olisivat rahoituksen ja sopiva tilan löytäminen. Vapaaehtoisuuteen perustuva lastenhoitorinki, jota pitäisivät perheelliset opiskelijat itse, olisi todennäköisemmin toteutettavissa, mutta haasteena olisivat jälleen tilan löytäminen sekä korkeakoulun vastuu tilasta. Aallon perheellisten opiskelijoiden tukeminen lastenhoitoringin aloittamisessa ja ylläpitämisessä olisi myös tärkeää.
Edunvalvonnassa ja erityisesti opintotukivaikuttamisessa AYY:n on myös pidettävä perheellisten opiskelijoiden puolia. Kehysriihessä suunniteltujen koulutusleikkauksien yhteydessä on puhuttu selvityksestä, miten opiskelijat voisi siirtää yleisen asumistuen piiriin ja tämän vaikutukset myös perheellisiin opiskelijoihin on selvitettävä.
AYY käy jatkuvaa keskustelua yliopiston opetuksen kehityksestä vastaavien tahojen kanssa ja näissä keskusteluissa tulee nostaa esille joustavampia kurssien suoritusmahdollisuuksia. Kurssien vetäjille ja opiskelijoille selvät ja sopivat käytännöt auttaisivat kaikkia opiskelun ja opetuksen suunnittelussa.
Elina Kuutti, hallituksen jäsen, opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo sekä taiteellinen toiminta
Tags: edunvalvonta, koulutuspolitiikka, perheelliset opiskelijat, sosiaalipolitiikka