Kehysriihi ja opintotuki – kuinka kävi?

Hallituksen opintotukeen kohdistamat, vielä toteutumattomat, opintotukileikkaukset ovat vielä tuoreessa muistissa. Viime keväänä päätettiin leikata opintotukimenoja 150 miljoonalla eurolla. Selvitysmies Uusitalo julkaisi nyt maaliskuussa ehdotuksensa leikkausten toteuttamiseen. Opiskelijat osoittivat sankoin joukoin mieltä opintotukileikkauksia vastaan. Kehysriihessä 5.4., jossa päätettiin kehykset valtion taloudelle vuosille 2017-2020, todettiin että koulutuksesta ei leikata lisää, mutta jo päätettyjä leikkauksia ei peruta. Opintuesta saatiin kehysriihestä yllättävänkin tarkkaa tietoa. Opiskelijoille tarjottiin pieniä myönnytyksiä opintotukileikkauksiin, mutta leikkauksia ei peruta. Torjuntavoitosta ei voi puhua, sillä edelleen leikataan ja rankalla kädellä noin 122 miljoonaa euroa. Mutta miltä opintotuen osalta näyttää nyt?

Opintotukileikkaukset tulevat kehysriihen perusteella mukailemaan Uusitalon raportin ehdotuksia. Opintorahan taso lasketaan samaksi toisen asteen opintorahan kanssa eli noin 250 euroon kuukaudessa. Opintolainan valtiontakaus nousee 650 euroon kuukaudessa ja ulkomailla opiskeleville 800 euroon. Opintotuen kokonaismäärä kasvaa 1100 euroon kuukaudessa ja ulkomailla opiskeleville 1260 euroon. Opintolainahyvitys tulee säilymään taloudellisten reunaehtojen puitteissa, mutta käytännössä pienemään.

Pienet lievennykset Uusitalon opintotukileikkausehdotuksiin ovat laiha lohtu, kun leikkaus on edelleen valtava. Opintotukikuukausia on käytössä jatkossa yhteensä 54 nykyisten 64 sijaan. ”Normaaliin” 300 opintopisteen tutkintoon on käytössä 48 tukikuukautta raportissa ehdotettujen 45 sijaan. Nykyisestä 50 tukikuukaudesta leikataan kuitenkin pois kaksi tukikuukautta. Opintopisteiden suoritusvaatimus säilyy viidessä opintopisteessä eikä nouse kuuteen opintopisteeseen tukikuukautta kohden, kuten raportissa ehdotettiin. Opintotuen takaisinperinnän 15 % korko maltillistetaan 7,5 %:iin.

Kuultiin kehysriihestä myös positiivista. Opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin aletaan valmistella. Nykyään opiskelijat ovat opintotuen asumislisän piirissä, joka ei huomio paikkakuntakohtaisia eroja asumisen hinnassa, ja joka etenkin pääkaupunkiseudulla kattaa vuokrakustannukset monesti heikosti. Jos opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen tulee lisäkustannuksia, katetaan ne Sosiaali­­- ja terveysministeriön hallinnonalalta. Ulkomailla opiskelevat säilyvät edelleen opintotuen asumislisän piirissä, sillä yleistä asumistukea voi saada vain Suomessa asuva.

Kehysriihen lisäksi opintotuesta keskusteltiin keskiviikkona 6.4. eduskunnassa, jossa käsiteltiin opposition esittämää välikysymystä koulutusleikkauksista ja opintotukileikkausten perumista. Keskustelussa korostettiin vaalien aikaisia lupauksia olla leikkaamatta koulutuksesta, korkeakoulutuksen merkitystä ja kohtuuttomia opintotukileikkauksia.

All in all pieniä lievennyksiä opintotukileikkauksiin tuli, mutta leikkauksia ei peruttu. Yleiseen asumistukeen siirtyminen on hieno homma. Kokonaisuudessaan opiskelijana ja opiskelijoiden edunvalvojana, on mahdoton olla tyytyväinen.

Elli-Noora Kaurila, edunvalvonta-asiantuntija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *