Kaksi vuotta sitten en osannut kuvitellakaan, että työskentelisin kaupungilla. Minulla on kirjava työhistoria, joka sisältää monenmoista tekemistä myynnistä ja markkinoinnista liiketoiminnan kehitykseen, konsultointiin ja johtamisen tutkimukseen niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Myös koulutustaustani on monitieteinen – olen valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Aallon kauppikselta ja tekniikan tohtoriksi Otaniemen TuTalta. Tästä huolimatta en oikeastaan tuntenut ketään työ- tai opintourani varrelta, joka olisi soveltanut liiketoimintaan tai johtamiseen liittyvää osaamistaan kuntasektorilla. Niinpä viimeistellessäni innovaatiojohtamista käsitellyttä väitöskirjaani ja pohtiessani tulevaisuuden työnantajakandidaatteja mieleeni tulivat lähinnä globaalit suuryritykset ja valtionhallinnon toimijat. 

Sitten vastaani tuli työpaikkailmoitus, joka muutti ajattelutapani täysin. Espoon kaupungille haettiin elinkeinopäällikköä, jonka vastuualueena olisi innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemin kehittäminen ja monimutkaisten yhteistyöverkostojen johtaminen. Tehtävässä olisi mahdollisuus sekä olla mukana laaja-alaisessa strategiatyössä että olla ruohonjuuritasolla parantamassa yrittämisen ja työnteon edellytyksiä. Päätin hakea paikkaa ja sen myös sain.

Se oli tähänastisen työurani kiistatta paras ratkaisu. 

Suomi urbanisoituu hieman verrokkimaitaan jäljessä, mutta se urbanisoituu tällä hetkellä todella kovaa vauhtia. Väki pakkautuu yhä tiiviimmin niille alueille, joissa palvelut ovat helposti saavutettavissa ja joissa tulevaisuuden ratkaisuja kehitetään ja otetaan ensimmäisenä käyttöön. Näitä alueita ei Suomen kokoisessa maassa ole montaa. Pääkaupunkiseutu esimerkiksi tuottaa jopa puolet koko maan palveluviennistä. Kyseessä on globaali trendi – meistä ihmisistä on viimein tulossa urbaani laji. Jos haluaa olla toiminnan ytimessä ja saada ruohonjuuritason yhteyden keskeisiin julkisiin, yksityisiin, paikallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, ei kasvavaa kaupunkia parempaa näköalapaikkaa ole.  

Ja Espoohan kasvaa – tarkkaan ottaen se on yli kymmenkertaistanut asukasmääränsä viimeisen 50 vuoden aikana. Se on käsittämätön tahti. Täällä asuva väestö on myös aivan erityislaatuista; Suomen korkeimmin koulutettua, vähiten sairastavaa, ja Helsingin ja Vantaan ohella kansainvälisintä. Otaniemen ympärille piirtyvällä muutaman neliökilometrin kehällä on sellainen tiivistymä tutkimus- ja kehitystoimintaa, ettei Pohjois-Euroopasta löydy vastaavaa. 

Espoon väestö 1980–2015 ja projektiovaihtoehdot vuoteen 2050. (Klikkaa kuva isommaksi.)

 

Tällaisella työmaalla ja tässä ajassa ketterälle generalistille on kysyntää. Tulee ymmärtää erilaisten toimijoiden tarpeet ja tavoitteet, ja osata sovittaa ne yhteen. Täytyy kyetä toimimaan sekä äärimmäisen nopeassa muutostahdissa, että hyvin pitkällä, vuosikymmenten pituisella strategisella aikajänteellä. Kysytään myös erinomaisia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Tiedän, että ekonomin koulutus tarjoaa monialaisuutensa ja haastavuutensa vuoksi erinomaisen pohjan näihin tehtäviin. Siksi suosittelen, että erityisesti kylterit pitäisivät tulevaisuudessa tarkemmin silmällä aikaisemmin ehkä epäseksikkäinä pidettyjä kaupunkien rekryjä. Tulevaisuus tehdään kaupungeissa. 
 
Tervetuloa siis Otaniemeen ja Espooseen, Euroopan kestävimpään ja Suomen innovatiivisimpaan kaupunkiin.

 

Harri Paananen

Elinkeinopäällikkö, Espoon kaupunki

harri.paananen@espoo.fi

 

This entry was posted on keskiviikko, 13 syyskuun, 2017 at 15:15 and is filed under Työelämä, Yhteistyökumppani. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.