Mikäli ylioppilaskunnan toivotaan olevan aidosti vaikuttava, tulee sen olla läsnä siellä, missä yhteiskunnallinen keskustelu käydään. SuomiAreenassa tämä tavoite toteutuu, sillä Porissa järjestettävä viikko kokoaa yhteen suomalaisia päättäjiä, mediaa ja politiikasta kiinnostuneita. AYY on paikalla hallituksen ja kahden työntekijän voimin.
Puoluerajat ylittävässä Tulevaisuuden sosiaaliturva – Uutta, vanhaa vai kierrätettyä? -paneelissa sukellettiin syvälle sosiaaliturvajärjestelmän ongelmiin. Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että järjestelmä on sirpaleinen ja sitä on syytä uudistaa. Suurin osa puolueista piti myös sosiaaliturvan yksilökohtaistamista hyvänä suuntana. Opiskelijoiden asema mahdollisissa uudistuksissa jäi kuitenkin vähälle huomiolle. Opiskelijat mainittiin vain kerran, kun SDP:n Matias Mäkynen nosti esiin yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuuteen liittyvät ongelmat erityisesti opiskelijoiden keskuudessa.
Kysymys on silti ensiarvoisen tärkeä.
Opiskelijoille olisi hyödyllistä tehdä opintojen ohella oman alan töitä, perustaa start-up -yrityksiä ja hankkia yhteiskunnallista osaamista vapaaehtoistyön kautta. Tällä hetkellä opintoraha ei yksinään riitä opiskeluun, mutta samaan aikaan matalat tulorajat on vaikea yhteensovittaa työnteon kanssa. Asumistuki puolestaan riippuu puolison (tai pahimmassa tapauksessa puolisoksi tulkitun kämppiksen) tuloista, mikä käytännössä luo elatusvelvollisuuden, joka sopii huonosti 2010-luvun arvomaailmaan. Yhtälö on vaikea.
Suomalainen korkeakoulujärjestelmä ei myöskään tunnista osa-aikaista opiskelua. Korkeakouluopiskelijoista 86 prosenttia mieltää itsensä päätoimisiksi opiskelijoiksi ja 14 prosenttia sivutoimisiksi. Kysymys ei ole työstä kaupan kassalla. Opiskelijoista 53 prosenttia ilmoittaa, että heidän ansiotyönsä liittyy hyvin tai melko läheisesti heidän omien koulutusohjelmien sisältöön.
Yksi ratkaisu edellä mainittuihin haasteisiin olisi vaiheittainen perustulojärjestelmään siirtyminen.
AYY kannattaa vastikkeetonta perustuloa, johon kuuluisi myös tarveharkintaisia osia. Kustannusneutraalisti toteutettunakin perustulo vähentäisi byrokratiaa ja säilyttäisi sosiaaliturvan perusmerkityksen turvaverkkona. Perustulomalliin siirtymisen ensiaskeleina sosiaaliturva tulee yksilöllistää: asumistuen, toimeentulotuen ja työmarkkinatuen tulisi olla henkilökohtaisia ja riippumattomia puolison tuloista.
Seuraavan hallituksen on aika laittaa toimeentulojärjestelmä remonttiin, ja samalla tulee myös opiskelijoiden näkökulma ottaa huomioon. Kysymys ei ole vain siitä, kuinka monta euroa menee kenenkin taskuun. Kysymys on siitä, onnistuuko Suomi kasvattamaan jatkossakin talouden vetureina toimivia maailman muuttajia. Niitä syntyy hyvinvoivista opiskelijoista.
Kokeile Opiskelijasimulaattorilla, millaisia haasteita opiskelijan toimeentuloon liittyy.
Lauri Seppäläinen
hallituksen jäsen