Brändi? Mikä se on? Mistä asti meillä on ollut sellainen, vai onko koskaan ollutkaan?
Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastauksia ja ratkaisuja etsii AYY:n brändityöryhmä. Prosessi on lähtenyt käyntiin kaasu pohjassa, ja työn seuraavia vaiheita voi seurata tästä lähtien säännöllisesti päivittyvästä blogista, eli täältä!
Ensimmäinen kirjoituksemme valottaa, mitä brändityölle kuuluu ja mitä projektissa onkaan vireillä. Lisäksi Brändityöryhmän jäsen Milla esittelee puheenjohtajaseminaarin brändityöosuutta.
Brändityöstä lyhyesti
AYY:lla ei ole aikaisemmin tehty systemaattista brändityötä. Miksi siis lähteä siihen nyt? Eikö se ole sellaista pelkkää pinnan kiillottamista?
Lyhyesti sanottuna: ei ole. Pitkästi ja markkinointijargonilla ilmaistuna: ei ole, vaan brändityö on analyyttinen ja strateginen prosessi, jossa suuresta määrästä dataa tunnistetaan brändin ydinarvot. Näiden pohjalta luodaan visio, identiteetti ja strategia, joista sitten johdetaan konkreettisia toimintamalleja. Lopuksi brändi jalkautetaan käytäntöön. Koko prosessin jälkeen brändin relevanttius ja onnistuminen ja viilataan mahdollisia epäkohtia. Tässä vaiheessa on siis tarkoitus luoda tarkka ja objektiivinen käsitys AYY:n tilasta.
Kuulostaako vaikeaselkoiselta? Käytännössä kyse on siis siitä, että brändityö ei ole vain visuaalinen ja viestinnällinen uudistus, jossa pohditaan kivoja grafiikoita, suunnitellaan huppariprinttejä ja keksitään nasevia sloganeita. Kyse on syvällisemmästä kokonaisuudesta, jossa mietitään koko AYY:n olemassaoloa osana opiskelijayhteisöä, yhteiskuntaa ja oikeastaan ihan kaikkea. Tähän kuuluvat asuminen, palvelut, organisaatio, toiminta, visuaalinen ilme, identiteetti, kulttuuri ja viestintä, mutta myös ihan kaikki asiat, joissa AYY kohtaa jonkin toimijan tai ihmisen.
Auttaaksemme hahmottamaan brändityön palaset olemme piirtäneet aiheesta kaavion, joka löytyy alta.
Tähän mennessä olemme kartoittaneet käsitystä siitä, miltä AYY näyttää omien ja ulkopuolisten toimijoiden silmin. Tähän mennessä kysymyksiä on esitetty yhdistyksille, muille ylioppilaskunnille ja AYY:n kunniavaltuustolle. Maaliskuun aikana tavoitteena on kerätä vielä enemmän vastauksia eri tahoilta saadaksemme mahdollisimman laajan kuvan nykytilasta ja toiveista.
– Noora
Yhdistysten ääni kuuluviin puheenjohtajaseminaarissa
Tiistaina 14.3. järjestettiin ensimmäinen Aallon ainejärjestöjen puheenjohtajaseminaari, jossa kokoontui laaja kirjo eri järjestöjen ja yhdistysten puhiksia. Yksi seminaarin pääaiheista oli brändityö, sen esittely ja vaiheet. Brändiosion avasi brändikoordinaattorimme Henrik Lähdesniemi, joka esitteli mitä brändityö käytännössä on – ja ennen kaikkea sen, mitä se ei ole. Henrikin kuvauksen brändäysprosessista voi lukea viimeisimmästä Ainosta: https://ainolehti.fi/aino/markkinointi-kylteri-neuvoo-nain-luot-brandin/
Virallisen presentaation jälkeen vuorossa oli workshop-osuus, jossa AJ-puhikset pääsivät keskustelemaan brändistä hallituksen jäsenen tai brändityöryhmäläisen johdolla. Koska brändityön tekemiseen on haluttu osallistaa mahdollisimman laajasti etenkin AYY:n sisäisiä sidosryhmiä, ennen seminaaria jokaiselle ammattiainekerhon edustajalle oli lähetetty brändityötä koskeva kysymyspatteristo, joka on aiemmin esitelty myös AYY:n hallitukselle. Kaikki patteriston kysymykset eivät olleet aivan helppoja, vaan osa niistä oli korkealentoista pohdintaa esimerkiksi siitä, mikä AYY:n brändi on tällä hetkellä.
Tällaisia kysymyksiä AJ-puheenjohtajat olivat saaneet pohdiskella oman hallituksen voimin. Näin keskustelu pystyttiin käymään hallitusten antamien vastausten perusteella, ja puheenjohtajat toivat ilmi yhdistystensä näkökulmia AYY:n brändin nyky- ja tahtotilaan.
Itse vedin workshop-osuutta neljälle ainejärjestön puheenjohtajalle. Keskustelua käytiin erityisesti siitä, mikä AYY:n brändi on nyt – vai onko sellaista olemassa ollenkaan. Lisäksi pohdittiin, missä määrin AYY:n pitäisi olla sidottuna Aallon brändiin. Monista asioista oltiin samaa mieltä, mutta osa aiheista kirvoitti tiukkaa keskustelua.
Tunnin mittaisen keskustelun jälkeen fiilikseksi jäi, että brändityölle on olemassa aito tarve, ja että tekemistä riittää. Toisaalta oli mahtavaa huomata, kuinka aktiivisesti yhdistykset olivat asiaa jo käsitelleet. Suurin osa oli ehtinyt käydä kysymykset läpi hallituksen kanssa, mikä kielinee siitä, että vireillä olevaa brändityötä pidetään tärkeänä!
– Milla
