(Tekstistä julkaistu lyhyt versio Helsingin Sanomissa 22.1.2013)

 

Keskustelu työurien pidentämisestä opiskeluaikoja lyhentämällä tiivistyi 17.1 YLE:n uutiseen, jonka mukaan vain joka kolmas kaksiportaisesta maisterin tutkinnosta valmistunut yliopisto-opiskelija sai tutkintonsa tehtyä viidessä vuodessa tai nopeammin.

 

Viimeaikainen keskustelu kestävyysvajeen korjaamisesta on pyörinyt paljon erityisesti opiskeluaikojen lyhentämisen ympärillä. Tavoitehakuisesti on kuitenkin syytä kyseenalaistaa se, pelastetaanko yhteiskuntamme todella nopeaa valmistumista rummuttamalla? On tärkeää, että pohdittaessa työuraa ja opiskeluaikoja keskitytään luomaan eteenpäin suuntaavia ja uuden kokeiluun rohkaisevia rakenteita eikä jämähdetä tuijottamaan valmistumisen päivämäärää. Heikkenevän huoltosuhteen edessä Suomen tarvitsee muokata rakenteita ja löytää uusia tapoja toimia. Jos kuitenkin haluamme pitää pienen maamme kilpailukykyisenä innovaatioiden ja uusien ideoiden kehtona, emme voi viedä opiskelijoilta aikaa ja mahdollisuutta kokeiluun ja uuden kehittämiseen.

 

Opiskeluaika on mitä parhain hetki kehittää uusia ideoita, ajatusmalleja ja startupeja – juuri niitä timantteja, joita Suomi tarvitsee. Yhteiskuntamme kipeästi kaipaamat ‘uudet nokiat’ eivät kuitenkaan synny ilman mahdollisuutta uhrata yritysideoille ja uuden kehittämiselle aikaa. Yliopisto-opintoja onkin syytä kehittää suuntaan, jossa tälle ideoinnille on aikaa ja sijaa. Uudet mallit ja ideat tulevat mahdollisten oman alan töiden lisäksi luonnollisesti itse kurssienkin sivussa: on syytä integroida vahva dialogi työelämän, tutkimuksen ja yliopisto-opiskelun välille.

 

Oman alan töiden tekeminen opiskelujen ohessa osaltaan antaa näkökulmaa uuden ideointiin. Myös tutkimusten mukaan opiskelun ohella tehdyt työt näyttäytyvät hyvässä valossa: työ- ja elinkeinoministeriön kesällä 2012 julkaistu tutkimus totesi työssäkäynnin olevan hyödyllistä niin opiskelijalle kuin yhteiskunnallekin. Opintojen aikana työssä käyneistä 70% oli tehnyt oman alansa töitä. Oman alan työt opintojen ohessa on syytä nähdä isona voimavarana: aito oppiminen ei voi olla itse tekemisestä ja kokeilusta täysin irrotettu prosessi.

 

Keskeistä opiskeluajassa yhteiskuntamme kannalta on uuden oppiminen ja uudet kokeilut. Tiukat opiskeluaikojen rajaukset eivät anna tähän tilaa, vaan voivat pahimmassa tapauksessa estää uusien ideoiden kehittelyn ja toteuttamisen. Yliopisto-opiskelua on syytä kehittää innostavaan suuntaan sekä toteuttaa rakenteita, jotka mahdollistavat motivoituneen opiskelun ja uuden kokeilun – joustavasti oman alan töiden ohella. Kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitsemmekin yliopisto-opiskeluun rakenteita, jotka antavat tilaa yrittämiselle, epäonnistumiselle, uudelleenyrittämiselle ja onnistumiselle.

 

Ilmi Salminen
AYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

This entry was posted on Tuesday, January 22nd, 2013 at 09:46 and is filed under Opiskelijapolitiikka. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.