Elokuun puolivälissä AYY:n ystävyysylioppilaskunta Tsinghua (SUTU) oli vieraanamme viikon ajan. Vierailu oli täynnä monipuolista ohjelmaa, ja pekingiläiset ystävämme ihastelivat erityisesti Suomen luontoa. Yritysvierailut olivat mieleenpainuvia, ja sisälsivät havainnollistavia tehdaskierroksia ja simulaatioita. Viikon päättävä alumni-ilta kokosi yhteen myös aiemmin yhteistyössä mukana olleita. Haluamme kiittää Tsinghua-yhteistyön mahdollistamisesta neljää yhteistyöyritystämme: Cargotec, KONE, Nokia ja UPM.

 

Tsinghualaisten ensimmäisinä päivinä kiertelimme Helsingissä. Tutustuimme Suomen eläimistöön Korkeasaaressa ja maistelimme suomalaista perinneruokaa Kauppatorilla.

 

Maanantaina kiertelimme Otaniemen kampuksella kertoen kampuksen historiasta ja tulevasta yhteisestä kampuksesta; erityisesti kampusviljely kiinnosti tsinghualaisia.Teekkariperinteisiin tutustuimme Polyteekkarimuseolla Tiina Metson opastuksella; haalareiden käyttö ja laulukirjat herättivät innostusta. Tämän jälkeen tapasimme SYL:n hallituksen, jonka kanssa keskustelimme kansallisen tason opiskelijavaikuttamisesta. Päivämme jatkui vierailulla Kiinan suurlähetystöön, jossa suurlähettiläs Yu Qingtai puhui meille kulttuuri- ja opiskelijavaihdon potentiaalista sekä Cleantech-innovaatioiden merkityksestä Kiinassa. Päivän päätteeksi vietimme iltaa Rantsulla, jossa provosti Ilkka Niemelä toivotti tsinghualaiset tervetulleeksi Suomeen. Keskustelimme myös Kiinan ja Suomen kulttuurieroista Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkija Teemu Naarajärven johdolla. Ilta oli hyvin onnistunut, ja tsinghualaiset innostuivat sauna- ja uintimahdollisuudesta.

 

Tiistaina vierailimme  aamupäivän KONEen tehtaalla Hyvinkäällä, jossa pääsimme tutustumaan KONEen strategiaan, hissien tuotantoon, teknologiaan ja designiin.

Aiemmin vuoden aikana vierailimme KONEen tehtaalla Shanghaissa, johon verrattuna Hyvinkään tehtaalla valmistetaan muualle maailmassa toimitettavaksi räätälöidyt hissit massatuotannon lisäksi. Tsinghualaisen huomautuksesta tuli havahduttua ihmettelemään että missä kaikki työntekijät olivat. Nähtyämme aiemmin Kiinassa toimivan tehtaan, oli omituisen tuntuista, että Suomessa jopa peltilevyjen hyllystä noutamiseen, leikkaamiseen, rei’ittämiseen ja reunojen taittamiseen oli suunniteltu oma kone – Kiinassa vastaava tehtäisiin reilulla kymmenellä työntekijällä.

 

Iltapäivällä lähdimme KONEen tehtaalta kohti Keilaniemen pääkonttoria, jossa ohjelma jatkui workshopilla työelämän preferensseistä. Jakauduimme pienempiin ryhmiin keskustelemaan erilaisista uravaihtoehdoista ja toistemme suhtautumisesta näihin vaihtoehtoihin. Mielenkiintoista keskustelussa oli huomata kuinka samantapaisia ajatuksia jaoimme toistemme kanssa, mutta saatoimme silti esittää asian eri tavoin. Esimerkiksi tulevan työpaikan valinnassa niin me kuin tsinghualaisetkin pidimme tärkeänä että yritys “tekee hyvää”, mutta vastausten muotoilussa länsimaalainen yksilökeskeinen ajattelu ja suomalainen luonnoläheisyys kuin myös kiinalainen yhteisökeskeisyys.

 

Keskiviikko vietettiin UPM:n vieraana Kymin tehtaalla. Meille esiteltiin UPM toimintaa, historiaa ja kehitystä, tehtaan toimintaa, tämän lisäksi Metsäteollisuus Ry esitteli omaa toimintaansa ja vierailimme hakkuualueella.

Vierailu UPM:llä muutti tsinghualaisten käsityksen metsäteollisuudesta ja puusta luonnonvarana, sillä heidän aiemmat käsitykset ja mielikuvat alaan liittyivät paljon Etelä-Amerikan ja Borneon sademetsien hävittämisestä kertovaan uutisointiin. Vierailun aikana esitykset ja keskustelu tehtaiden ympäristöystävällisyydestä ja metsänhoidosta antoivat hyvän käsityksen siitä mitä metsänhoito ja metsä raaka-aineena voi olla.

Paljon kiinnostusta heräsi myös suomalaisen yhteiskunnan rakenteet ja toimintatavat, kuten millä toimenpiteillä ja rajoitteilla ympäristönsuojelua ollaan edistetty. Samoin niinkin yllättävästä aiheesta kuin teollisuus ry:t ja niiden asema Suomessa aiheutti keskustelua Metsäteollisuus Ry:n esittäytymisen aikana. Onhan järjestely jossa yritykset ajavat omaa etuaan valtakunnallisessa päätöksenteossa, kovin erikoiselta kuulostava, etenkin jos ensimmäinen herännyt kysymys aiheesta oli suurin piirtein: “Valvovatko teollisuus ry:t että yritykset noudattavat niille asetettuja lakeja?”.

Torstaina oli vuorossa vierailu Tampereella Cargotecin teknologia- ja kehittämiskeskuksessa. Vierailun aikana tutustuimme Cargotecin toimintaan yleisesti, mutta erityisesti tuotekehitykseen ja testaukseen. Kiinnostavaa oli päästä näkemään kuinka pitkälle Cargotecillä on kehitetty niin virtuaalisia kuin fyysisiäkin testausmenetelmiä. Vierailukohtessa sijaitsi täysin automatisoitu testaamiseen tarkoitettu “satama”, vaikka olimmekiin Tampereella.

Cargotecillä oli myös oma pelimäinen 3D simulaatioympäristö, johon pääsee uppoutumaan formula simulaattorin tavoin: oikeaa nosturin ohjaamoa vastaava koppi, jonka sivuihin heijastettiin 3D ympäristöstä “näkymä” joka ohjaamosta näkyisi, mikäli se olisi oikea. Tällä simulaattorilla voidaan testata nopeasti erilaisia skenaarioita joita kyseinen suunnitteilla oleva tuote tulee kohtaamaan.

 

Vierailimme sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa ministeri Laura Räty piti tervetulopuheen, ja tämän jälkeen tarkastelimme Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmää. Ministeriöstä suuntasimme Suomenlinnaan piknikille ja tuliaisostoksille.

 

Perjantaina vierailimme Nokialla Open Innovation Housessa. Kuulimme kahden kiinalaisen työntekijän kokemuksia työskentelystä Nokialla ja asumisesta Suomessa. Oli hauskaa huomata kuinka innoissaan kiinalaiset ovat Nokian brändistä ja kuinka kiinnostuneita he ovat Nokian tulevaisuudesta. Tästä saimmekin hyvää esimakua.

Kuten kaikkien suomalaisten tuleekin tietää, Nokia panostaa jatkossa verkkoon, sijaintipalveluihin ja teknologioihin. Sijaintipalveluiden merkitystä oli vaikeaa hahmottaa mitä se merkitsee karttojen lisäksi. Onneksi tähän saatiin hyvä esimerkki vierailun aikana:

Mikä on paras tapa määrittää alue, jolla sataa vettä? Autojen tuulilasinpyyhkijät: siellä missä sataa, käytetään myös tuulilasin pyyhkijöitä. Jatkokysymys: Kenellä on suurin markkinaosuus autojen sijaintipalveuissa? Nokialla.

Kolmas näistä painopistealueista on teknologiat. Tämä ei siis tarkoita patentti trollaamista matkapuhelin ajan patenttien varjolla, vaan Nokian tuotekehityksen ja innovaatiokulttuurin hyödyntämistä uuden liiketoiminna luomisen lähteenä. Nokia omaa valtavan määrän tuotekehityksen huippuosaajia. Technologies liiketoiminnan tarkoituksena on hyödyntää tätä voimavaraa ja luoda uusia teknologioita hyödynnettäväksi mahdollisesti Nokian tulevissa tuotteissa.

 

Vierailun jälkeen tutustuimme Design Factoryn ja Startup Saunan toimintaan. Viikon päätteeksi juhlistimme yhteistyötä sitsaten aiempien toimijoiden kanssa. Sitsien aikana kuulimme myös hienoja kiinalaisia lauluja – ilta jatkui vielä pitkään ja yhteistä keskusteltavaa riitti. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä!

This entry was posted on Tuesday, December 16th, 2014 at 14:08 and is filed under tarinoita. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.