Opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen on menetyksistä huolimatta voitto

Opiskelijoiden siirtäminen yleiseen asumistukeen oli ylioppilaskuntien tavoite, ja se toteutui. Opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017. Yleisessä asumistuessa tuki kohdistuu sitä eniten tarvitseville. Nykyinen opintotuen asumislisä on monelle opiskelijalle etenkin pääkaupunkiseudulla täysin riittämätön. Lukuvuonna 2014-2015 Uudellamaalla opintotuen asumislisä kattoi keskimäärin vain 48 % vuokrasta. Lisäksi opintuki, jonka osa opintuen asumislisä on, on ollut jatkuvien heikennysten kohteena, joten järjestelmää ei ole voinut pitää mitenkään vakaana. 1.8.2017 alkaen opintoraha on vain 250 euroa kuukaudessa kaikilla opiskelijoilla.

Siirto ei kuitenkaan ole ongelmaton. Arvion mukaan 120 000 opiskelijan asumisen tuki kasvaa tai pysyy samana (tuen keskimääräinen nousu 59 €/kk), 54 000 tuki pienenee vähintään 25 euroa kuukaudessa ja 42 000 menettää asumisen tukensa kokonaan.  Arvio sisältää sekä toisen että korkea-asteen opiskelijat. Kokonaisuudessaan yleinen asumistuki on kuitenkin toivottu muutos, koska se kohdentuu paremmin eniten tukea tarvitseville. Opiskelijoille maksettavan asumisen tuen arvioidaan kasvavan 60 miljoonalla eurolla, joten kokonaisuutena opiskelijat saavat enemmän.

Eniten siirrosta hyötyvät yksin asuvat henkilöt, joilla on vain vähän tuloja ja korkea vuokra. Karkeasti sanoen hyötyjiä tässä suhteessa ovat etenkin yksinasuvat korkeampaa vuokraa maksavat henkilöt. Pääkaupunkiseudulla vuokrataso on muuta maata korkeampi, joten tässä suhteessa hyötyjiä löytyy täältä erityisesti. Häviäjiä ovat ruokakunnat, esimerkiksi puolison kanssa asuvat, joista toisella on enemmän tuloja eli esimerkiksi pariskunnat joista toinen on opiskelija ja toinen on työssäkäyvä. Nämä opiskelijat saattavat menettää asumisen tukensa kokonaan. Tämä siitä syystä, että asumistuki on ruokakuntakohtainen, joten myös esimerkiksi puolison tulot huomioidaan.

Perheelliset opiskelijat ovat tähänkin asti olleet yleisen asumistuen piirissä. Heille muidenkin opiskelijoiden siirtyminen järjestelmään tulee olemaan heikennys, kun opintotuki luetaan tuloksi asumistukea myönnettäessä.

Asumistuki on opintotuen asumislisään verrattuna monimutkainen järjestelmä, joka riippuu asuinpaikasta, asumismuodosta, ruokakunnan koosta ja muodosta (aikuiset ja lapset) ja asumiskustannuksista. Siinä missä opintotuen asumislisä on käytännössä ollut kaikille sama matalan tasonsa ja yksilökohtaisuuden vuoksi, on yleinen asumistuki tasoltaan eri henkilöille erilainen.

Asumistuki on ympärivuotinen eikä se oli sidottu opinnoissa etenemiseen. Yleinen asumistuki suhtautuu joustavammin tuloihin kuin opintotuen asumislisä. Tulojen noustessa asumistuki pienenee ja tietyn pisteen jälkeen lakkaa. Opintotuen asumislisässä ei ole tällaista joustoa, joko asumislisää saa tai sitä ei saa ollenkaan, kun tuloraja ylittyy.

Ruokakuntakohtaisuus on yleisen asumistuen selkein heikennys. 42 000 opiskelijaa menettää asumisen tukensa. Osa opiskelijoista saa vähemmän asumisen tukea tai tulee menettämään asumisen tukensa kokonaan tästä syystä.

Asumistuki huomioi paremmin korkeat asumiskustannukset. Asumistukea on ylipäätään mahdollista saada enemmän. Helsingissä yksin asuvan enimmäismäärä on 406,40 ja Espoossa 393,30 euroa. Tämä on selkeästi enemmän kuin opintotuen asumislisä, jota voi saada enintään 201,60 euroa kuukaudessa, ja jonka kaikki siihen oikeutetut käytännössä saavat. Asumistuessa huomioidaan paikkakuntakohtaiset erot kuntaryhmittäin hyväksyttyinä enimmäisasumismenoina.

Elli-Noora Kaurila, edunvalvonta-asiantuntija

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *