Hei! Pahnan pohjimmaisena esittäydyn minä, Petteri Heliste, viidennen (ännännen) vuoden fyysikko, joka on hypännyt tämän vuoden ajaksi ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Saavuin Aaltoon syksyllä 2012 viattomana ja innokkaana fuksina, joka suorastaan idealistisella tunteen palolla uskoi tieteenteon olevan about tärkeintä maailmassa. Tuo nuori mies ei ainakaan ensisijaisesti unelmoinut vakaasta työpaikasta suuryrityksessä ja suhtautui apaattisesti politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Fuksivuoden tiimellyksessä ajauduin kuitenkin järjestötoimintaan ja myöhemmin Fyysikkokillan raatiin isännäksi ja varapuheenjohtajaksi 2014. Hommaan innostivat rakkaus ruuanlaittoon sekä erityisesti mahdollisuus tukea kanssakiltalaisia tuomalla juhlaa ja virkistystä kiltalaisten arkeen. Rakkaan alma materini puuhissa olen pyörinyt myös hallitusvuoteni jälkeenkin, viimeisimpänä nakkinani 70-vuotisjuhlavuositoimikunnan puheenjohtaminen. Juhlavuoden kunniaksi toteutimme muun muassa jokaisen viisivuotiaan unelman ja rakensimme Aalto Partya varten jättimäisen pallomeren aaltolaisten iloksi.
Tämä maailma tarvitsee ajoittain isoja pallomeriä. Copyright Tommi Kantala.
Syksyllä 2013 minut rekryttiin jo edesmenneen edustajistoryhmä Faktan riveihin. Päätös syntyi pienen itsetutkiskelun jälkeen: poliittinen apaattisuuteni väänsi kättä halun parantaa ylioppilaskuntaa kanssa. Lopulta jälkimmäinen voitti, ja päädyin aitiopaikalle oppimaan lisää ylioppilaskunnasta ja tutustumaan erilaisten aaltolaisten näkökulmiin unelmayhteisöstä. Vuotta myöhemmin, syksyllä 2014, osallistuin myös ensimmäiseen Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokoukseeni ja hyppäsin tutustumaan ylioppilasliikkeeseen ja ajankohtaisiin teemoihin, kuten perustuloon, yliopisto-amk-jaon kehittämiseen sekä kv-opiskelijoiden työllistymisen parantamiseen. Siitä lähti aluille todellinen innostus demokraattiseen vaikuttamiseen, ja vuotta myöhemmin huomasinkin olevani perustamassa uutta edustajistoryhmää, SCIsmaa, jonka johdin syksyn 2015 edustajistovaaleihin. Huikeiden ehdokkaittemme ansiosta nappasimme 6 paikkaa 45:stä.
Tänä vuonna olen varapuheenjohtajana vastuussa ylioppilaskunnan edunvalvonnan koordinoinnista ja koulutuspolitiikasta. Edellinen on enimmäkseen asiantuntijatyön fasilitointia, kuten oikeiden ihmisten saattamista yhteen keskustelemaan tehokkaasti oikeista asioista. Jälkimmäinen taas on pitkälti selvityksiin sekä arvovalintoihin perustuvan opiskelijanäkökulman ajamista Aallossa (opetuksen kehittäminen, digitalisaatio) ja muuallakin (duaalimallin kehitys, opiskelijavalinnat).
Henkilökohtaisesti haluan tehdä ylioppilaskunnan toiminnasta läpinäkyvämpää ja saavutettavampaa. Ylioppilaskunta on matalimman tason julkista demokratiaa tässä maassa, ja haluan, että jokainen aaltolainen uskaltaa kysyä ja keskustella ylioppilaskunnan toiminnasta sekä siitä, millaisen he siitä haluavat tehdä. On suorastaan ylioppilaskunnan lakisääteinen velvollisuus “osallistua [yliopistolain] 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen”. Tämä kasvatustehtävän antamista taidoista ja tiedoista olen päässyt minäkin ammentamaan. Koen, että varsinkin hallituksen jäsenenä velvollisuuteni on tukea jokaista jäsentä vaikuttamaan ylioppilaskunnassa ja neuvoa, olipa aihe ja kellonaika melkein mikä hyvänsä.
Tässä siis allekirjoittaneen vinkit jokaiselle aaltolaiselle:
- Kysele ja ole utelias. AYY:n toimiston väki, edaattorit ja ainejärjestöjen hallituslaiset ovat oiva kohderyhmä ja tietävät usein ainakin, keneltä saa lisätietoja.
- Keskustele, kyseenalaista ja haasta. Ylioppilaskunnan toiminta ei ole kiveen hakattua, vaan sen pitää kuvastaa jäseniensä toiveita ja tavoitteita.
- Ota jokin asia tavoitteeksesi, kerää samanmieliset tyypit kasaan ja lähde ehdolle edustajistovaaleissa. Taustalle ei tarvitse suurta kansanliikettä ja joka ongelmaan sopivaa tavoiteohjelmaa, vaan selkeät teesit ja hyvä asenne vievät pitkälle.
Hauskaa wapunodotusta,
Petteri