The study representative committee in the toilet in Arabia

A joyful morning to you!

I’m Saana, and I’m in charge of academic affairs in Ayy for 2015. My academic affair -animal is the blackbear, and in my civilian life I’m a fourth year architecture student. In the Ayy board I’m also responsible for scholarships.

My interest for Ayy first awoke a few years ago as the newly elected study representative for the guild of architecture. I wanted to experience student politics on both the university and national level. I spent the year 2014 with architecture, student housing and the school of ARTS, until the time felt ripe to try my wings in AYY. After Niko called to offer me a place on the new board, I kept grinning maniacally for at least a week.

The year 2015 has begun hectically and excitedly. The board has met with interest groups from inside and outside the student union, started the work year and gotten to know Aalto management better. As a representative of academic affairs, I’m in the lucky position to get to work with not only a fabulous board but also my fellow academic affairs rep Joonas, great staff and my own study representatives committee (above there’s a sneak peak into our exchange event).

My main goal for the year is to make Aalto students more aware of their possibilities to affect our learning environment. Student input is needed everywhere in the university, and with but a little effort you can enhance our school environment. If you know how something should be done in your school, don’t keep your mouth shut! Tell your friends and make a difference!

<3 Saana

Moikka kaikki,

Olen Anni Rahiala ja juuri aloittanut hommat AYY:n hallituksessa, vastuualueinani yrityssuhteet sekä viestintä. AYY on minulle vielä aika uusi juttu ja aikaisempi taustani löytyy kiltatoiminnan puolelta. Fuksina toimin emäntänä ja seuraavana vuonna paukuttelin nuijaa Koneinsinöörikillan puheenjohtajana. Opiskelen siis kolmatta vuotta konetekniikkaa. Kuten järjestyksestä voikin päätellä, on kiltatoiminta tullut ykkösenä ja koulu sivussa harrastuksena.

Innostus hakea AYY:n hallitukseen heräsi vasta syksyllä ja aikaisemmin olin vannonut, että en varmasti hae sinne. AYY tuntui jotenkin vieraalta tutun killan vierellä ja syksyllä oli liian väsynyt edes ajattelemaan uusia haasteita. Hiljalleen kuitenkin halu ja innostus heräsivät, sillä tajusin, että muuten pitäisi alkaa ihan oikeaksi opiskelijaksi ja ajatus elämästä ilman luottamustoimea tuntui tyhjältä. Päätöstä hakea ja myöhemmin tulla valituksi en ole kuitenkaan katunut vielä hetkeäkään.

Vaikka päivät venyvät helposti 12 tuntisiksi tammikuussa, on hauskaa kun uusi hallitus on intoa ja ideoita täynnä. Vaikka välillä väsyttää niin aamulla herää kaikesta huolimatta innoissaan uuteen päivään. Pää on tulvillaan uutta tietoa ja kalenterista ei meinaa löytyä aikaa edes sähköposteihin vastaamiseen. Mutta kyllä se hallitusohjelmakin vielä valmistuu. Mutta toisaalta eihän sillä kiireellä ole niin väliä, kun tämä tuntuu aika siistiltä hommalta 🙂

-Anni

1. tekemään ylioppilaskunnan eteen siistejä juttuja
2. mahtavassa porukassa
3. koko ajan paljon oppien.

Olemme hallituksen kanssa päässeet hyvään vauhtiin, ja tammikuuta ovat värittäneet uusiin ihmisiin ja tehtäviin tutustuminen. Tyypillinen päivä on koostunut parista-kolmesta koulutussessiosta, joiden väliin on ujutettu oman sektorin hommia, tarkoittaen lähinnä hallitusohjelmaprojektien hahmottelua. AYY:ssä on kiva tehdä hommia: rypyt eivät juuri peitä toimiston otsalohkoja, ja samalla touhusta huokuu kova into ja vauhti.

Alkukankeutta on ollut hämmentävän vähän, ja meininki on ollut alusta asti hyvä. Odotan innolla, mitä kaikkea vuoden aikana vielä tuleekaan vastaan!

Intro

Kuukausi sitten kirjoittamani blogi ylioppilaskuntamme yrityssuhteista jäi saamani palautteen mukaan liian korkealentoiselle tasolle. Korjaan tilanteen kirjoittamalla nyt täysin toisesta ääripäästä: subjektiivisista kokemuksistani.

Taustaa sen verran, että olin vapaaehtoisena Yrityssuhdejaoston puheenjohtajana 2013 ja nyt olen ylioppilaskunnan hallituksessa yrityssuhdevastaavana. Eli tällä hetkellä mittarissa on vuosi ja kymmenen kuukautta AYY:n yrityssuhteilua.

Tarinoita elävästä elämästä

Ensinnäkin on pakko myöntää että suurimpien yritysten johtoryhmäläiset ovat erittäin ihailtavia kokoustajia. Puolen tunnin mittainen tapaaminen saattaa alkaa kymmenenkin minuuttia myöhässä ja päättyä silti viisi etuajassa, se ei tarkoita sitä etteikö sen aikana ehtisi käsitellä 140 % sovituista asioista. Ilman että keskustelu tuntuu kireältä tai kiireiseltä.

Ensi vuonna Sinä voit olla vasemmalla, mutta UPM:n sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela on silloinkin oikealla.

Näiden ihmisten tapaamiset ovat olleet itselleni niitä hetkiä joissa olen tänä aikana oppinut paljon siitä, kuinka ei tarvitse olla kiireinen ollakseen tehokas ja aikaansaava. Kyse on pienistä käytännön jutuista, kuten kuinka ohjata keskustelua kysymyksillä esimerkiksi keskustelun aikana tai yrittäessä saada keskustelu ajautumaan lopputulokseen ja action pointteihin. Kyse on paljon valmistelusta, mutta siihenkin voi käyttää aikaa paljon, tekemättä sitä kuitenkaan hyvin. ”The best way to learn is to learn from the best.”, sanotaan.

Toinen ääripää ovat tapaamiset tahojen kanssa, joiden puolelta pöytää löytyy kerta toisensa jälkeen enemmän kuin neljä edustajaa. Tämän voi ottaa kohteliaisuutena yrityksen puolelta, joka panostaa tapaamisiin usean työntekijän aikaa. Toisaalta tuon asetelman voi myös ottaa heijastumana yrityksen tai osaston kulttuurista: onko tapana kutsua paljon ihmisiä kokoukseen vai onko neuvotteluhuoneissa yksinkertaisesti liian hyvät kahvipullat.

Vanhana puhelinmyyjänä olen myös hämmästynyt siitä mitä AYY kaliiberi saa aikaan puhelinkeskusteluissa. Alkuvuodesta muistan puhelun, joka minulle soitettiin ollessani koululla ryhmätyön kimpussa. Ensimmäistä kertaa täysin yllättäen ja kylmiltään pitchaamaan päätyminen oli itsessään ihan mieleen painuva kokemus. Puhelinmyyntiin verrattuna puhelun alkamisesta clousaukseen oli matkaa samat 6-7 minuuttia, mutta tällä kertaa en saanut myytyä paria hassua partakoneen terää vaan 1x xxx€ yhteistyö sopimuksen. Puhelun loputtua sain adrenaliinipäissäni hetken ihmetellä mitä ihmettä juuri äsken tapahtui.

Takaisin abstraktille

Tapaamisella tai puhelimessa, ylioppilaskunnan momentilla on ollut opettavaista asioida ja neuvotella yritysten kanssa. On tullut sivusta seuraten opittua paljon yritysten sisäisistä toimintakulttuureista. Esimerkiksi pankit ja metsäteollisuuden jätit suhteessa nuorempiin IT taloihin.

Tapaamisissa käyminen on opettanut myös lukemaan uudella tavalla neuvottelutilanteita, kuten esimerkiksi työhaastatteluita. Tavattuani usein rekrytoinnista vastaavia henkilöitä, joiden kanssa suunnittelemme rekrytointi näkyvyyttä ja keskustelemme heidän tarpeistaan, on ymmärrykseni laajentunut siitä mitä he työnhakijoilta odottavat ja hakevat. Samoin minkälaista jälkeä saadaan silloin kun yrityksessä ollaan kovasti tekemässä, mutta ei oikein tiedetä mitä.

Kysymyksiä aiheesta ja aiheen vierestä toivotetaan tervetulleeksi,

Tino Kantola

Hallituksen jäsen, yrityssuhteet
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

tino.kantola@ayy.fi
p. +358 40 762 6067

“[Nimi] Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta hei!” – on Suomessa ovia avaava esittäytyminen, joka pysäyttää Suomessa kenet tahansa, kengän koosta huolimatta, kuuntelemaan mitä on tarjolla.

Ylioppilaskuntamme maine ja toiminnan laajuus pitää myös yrityssuhteille mahdottoman monia ovia avoinna. Alumniverkostot tarjoavat kontakteja, ylioppilaskuntamme toiminnasta löytyy jatkuvasti uusia tapoja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa ja iteroimalla “perinteisistä” ja vanhoistakin yhteistyömuodoista löytyy uusia kärkiä. Tämä on paikka jossa resursseja talon sisältä ja kontakteja ulkopuolelta on tarjolla lähes rajattomasti – tämä on paikka jossa mikä tahansa on mahdollista.

Suomessa ylioppilaskunta tasolla yrityssuhteita ei ole perinteisesti tehty. AYY:n edeltäjä ylioppilaskunnista vain KY teki yrityssuhteita tosissaan ja nykyäänkin AYY on tällä saralla edelläkävijä. Penkkimerkkaus Ruotsin Chalmerssista toisaalta osoittaa että potentiaalia kasvulle on valtavasti. Toistaiseksi kuuden hengen tiimimme ei vielä vedä vertoja Chalmersin kaltaiselle kymmenien ihmisten yrityssuhdejoukkueelle, mutta ehkäpä vielä jonakin päivänä.

AYY:ssä viimevuonna yrityssuhteet kokivat suuren uudistuksen kun aiemmin kangerrelleet toimintatavat hylättiin ja toiminta mietittiin perinpohjaisesti uudestaan. Paria asiaa kokeiltiin alkuvuodesta, mutta voittavaksi malliksi selvisi nykyinen, tavoitteellaan tuoda yritykset lähemmäs opiskelijoita ylioppilaskunnan toiminnassa ja kampuksella. Ylioppilaskunnan viestintäkanavat, painotuotteet, tapahtumat ja jopa AYY:n omistamat rakennukset valjastettiin ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena tarjoamaan yrityksille kokonaisvaltaista presenssiä koko ylioppilaskunnan laajuudessa.

Uusi toimintamallihan vetää kuin häkä. Yhteistyötä rakennetaan yrityksen tarpeiden pohjalta, AYY:n nykyisen toiminnan puitteissa. Tapahtuma kohtaisen sponsoroinnin tai mainoskohtaisen myynnin sijaan tehdään yhteistyötä selkeinä, tehokkaina kokonaisuuksina ja yrityksen kannalta mahdollisimman helposti. Lyhyesti sanottuna maksimoidaan yhteistyöstä saatu hyöty ja minimoidaan vaiva. Niin sanottua lisäarvon tuottamista, josta yritykset mielellään maksavat.

Nykyistä toimintaa voi kehittää ja kasvattaa vielä huomattavasti, mutta sen lisäksi uusia avauksia voi tehdä kääntämällä asetelman ympäri. Sen sijaan että yrityssuhteet vain hyöyntäisi ylioppilaskunnan olemassa olevaa toimintaa, ylioppilaskunnalle voidaan myös luoda uutta toimintaa yrityssuhteiden tarpeen pohjalta. Tälle polulle kun lähtee niin loppua ei tule. Eikä tarvitsekkaan.

Tino Kantola

Hallituksen jäsen, yrityssuhteet
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

tino.kantola@ayy.fi
p. +358 40 762 6067

Every five years, the Finnish media is filled with European issues when citizens across the European Union head to the election polls to elect a new European Parliament, which is the world’s greatest democratically elected decision-making body. The role of the Parliament in European decision-making has increased repeatedly, most recently by the Lisbon Treaty in 2009, when the Parliament became an equal legislator along with the Council of Ministers in almost all political fields. The European Parliament does not have the same government-opposition marching order as the Finnish Parliament. Instead, the European Parliament forms groups behind various issues at its discretion. A single active and professional MEP can play an important role in the Parliament of 751 members. In the Parliament, one MEP is elected to report on each directive, for example. This MEP has an important role as a presenter of the issue and the former of the Parliament’s view. Therefore, those 13 representatives who we will send to Brussels will make a difference.

The importance of the parliament elections, however, has not been conveyed to the voting booths. Last time, the turnout in the European elections in Finland was only 40.3%, when in the election of the President, who no longer has powers, was 72.8% in the year of 2012. Brussels seems remote, although EU legislation impacts Finland in almost every political segment. Last year, we celebrated the theme year of EU citizens, the idea of which was to bring the union closer to citizens and take the citizens to the centre of EU politics. In connection with this theme year, I participated in a citizen debate in Helsinki and the final climax of the theme year in Brussels at the end of March. Almost an entire European Commission and 180 EU citizens across Europe participated in the joint European debate in Brussels. The following reflects the European citizens’ thoughts before the EU elections.

The poor economic situation across Europe was brought up constantly in discussions. Participants from the Southern Europe said that the adjustment measures of the Commission, the European Central Bank and IMF hit hardest the poor and middle-class citizens. They have to suffer from irresponsible and corrupt policy making and the fundamental problems of EMU, which are reflected as cuts in public services and salaries. Economic discipline, migratory pressure on Southern Europe and the lack of prospects have led to the rise of extremism and nationalism in the south. The EU citizens who participated in the discussion would like to respond to these impacts by the European-wide solidarity in economic, financial and immigration policy, as well as put people ahead of the banks. Economic discipline, youth employment and the future of the euro area will be hot topics also in the upcoming euro elections.

Discussions repeatedly brought up the distance between decision-making in Brussels and the citizens, as well as the lack of common European public sphere. ”Dear Mr. Barroso, I showed your picture to my friends in Poland and no-one knew who you were”, began one 18-year-old participant in his speech to the President of the Commission. Across Europe, news coverage of EU issues is limited and coloured by crisis or trivia. In Finland, too, the EU tabloids often cling to details, without seeing the goals of common regulations, such as the harmonising of the common market, promoting energy efficiency or protecting consumers from environmental pollutants – sometimes there is fuss about the EU banning crooked cucumbers, drinking of old coffee or banning balloons from children. There has not been much in-depth analysis on the EU’s decision making, such as ACTA contract rejected by the European Parliament, the Parliament’s decision to discontinue mobile roaming charges in the EU or the EU’s new fishing policy concerning excessive fishing.

As a solution for the lack of the citizens’ EU knowledge, the citizen debate in Brussels suggested that a new common EU channel should be created. By following the channel, you could easily keep track of current topics in EU politics. In addition, according to the participants, EU education should be increased at schools. In this way, the EU would be regarded as a decision-maker that has influence on domestic politics. Improving the citizens’ influencing opportunities was considered particularly important. The suggested methods to bridge the gap between Brussels and the citizens included making the EU citizens’ initiative easier, including national parliaments in the election of the commission and making the election process more democratic.

How would you develop the EU’s decision-making system and bring common policies and their goals to public awareness? Who is your voice in the European Parliament?

Advance voting in the European Parliament elections will be held on 14 May–20 May 2014 and the actual election day is Sunday, 25 May 2014. This is the world’s greatest democracy event, so do not miss it! If you have not found your own candidate yet, there are plenty of candidate matchers online. AYY organised the election panel on 8 May 2014, where the top candidates were grilled in English, the working language of the Parliament, focusing on tough economic, environmental and integration issues. You can have a look at the candidate’s performances here: http://youtu.be/C8q-HcUuB9Q. These elections will determine the EU’s direction for the next five years. What kind of Europe would you like to have?

Milla Ovaska

The writer is an EU nerd and works as AYY’s specialist in international affairs.

Hellitetään hetkeksi ja naatitaan, opiskelut sun muut aktiviteetit saavat nyt odottaa –

Tehdäänpä tänään mutakakkua ja raakakypsytettyä kesäkurpitsaa.

Joskus täytyy ihmisen herkutellakin! Miksei vaikkapa tänään?

Aito oikea mutakakku tehdään oikeasta kaakaosta – ei valmiista suklaasta.

Mutakakku

100 g voita (huom: ei margariinia!)

2 munaa

2,5 dl sokeria (intiaanisokeri on terveellisempää)

1 rkl vaniljasokeria (unohda vanilliinisokeri)

3 rkl kaakaojauhetta (aitoa, ei mitään sokeri-kaakaosekoitushörhelöitä)

2 dl vehnäjauhoja (speltti- on vielä parempaa! Jos käytät spelttiä, niin laita sekaan kuitenkin vähän vehnäjauhojakin)

Sulata voi. Vatkaa toisessa astiassa kananmunat ja sokerit hyvin kevyesti vaahdoksi, äläkä vatkaa liikaa, ettei tule liisteriä.

Siivilöi joukkoon kaakaojauhe ja vehnäjauhot. Sekoita lopuksi voi mukaan. Itse lisäisin taikinaan vielä chiliä – hiutaleita tai jauhetta.

Voitele kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan.

Paista 175 asteessa 10-15 minuuttia riippuen uunin tehosta, mutta älä missään nimessä paista kakkua liikaa.

Olennaista on, että kakku hytisee vielä keskeltä.

Ihan parasta vaniljajäätelön ja jäisina murskattujen vadelmien kanssa nautittuna tai miksipä et tekisi cashew-kermaa lisukkeeksi:

Oiva herkku erityisesti maidottomille ystäville: cashew-kerman maku on kyllä niin mainio, että maidon lipittäjienkin kannattaa kokeilla.

Ja tätä kermaa voi käyttää lisukkeena oikeastaan minkä jälkkärin kanssa tahansa.

Cashew-kerma

2 dl cashew-pähkinöitä

1-2,5 dl vettä (riippuen kuinka paksua massaa on tekemässä)

2-3 taatelia tai hunajaa

vaniljajauhetta

Laita pähkinät blenderiin ja surauta hienoksi.  Lisää taatelit ja vaniljajauhe.

Lopuksi lisää vettä vähitellen, niin saat kermasta sopivan paksuista. Nonni, se siitä terveellisyydestä!

Kesä tulee ja kesäkurpitsat

Teepä vaihteeksi kesäkurpitsaa cevichen tapaan.

Pelkkä sitruunaliemi kypsentää kesäkurpitsan jääkaapin viileydessä.

Kesäkurpitsa maistuu raakana tai siis no, raakakypsytettynä, parhaimmalta.

Ainekset:

keskikokoinen kesäkurpitsa
1-2 tl hyvää neitsytoliiviöljyä
½ sitruunan mehu
mustapippuria rouheena suoraan myllystä
suolaa
neljäsosa pienestä punasipulista, ihan pieneksi hakattuna
murustettua feta-juustoa (tai salaattijuustoko nimi nykyään on?)
pieneksi silputtua tuoretta minttua, persiljaa ja/tai ruohosipulia valinnan mukaan

Paloittele kesäkurpitsa terävällä veitsellä niin ohuiksi siivuiksi kuin vain saat.

Asettele siivut pyöreälle laakealle vadille somaan muodostelmaan yhteen kerrokseen.

Mausta suolalla ja mustapippurilla. Pirskota päälle oliiviöljyä ja ¾ sitruunamehusta.

Peitä kelmulla ja laita jääkaappiin 30 minuutiksi, että maut asettuvat.

Laita hetkeksi pilkkomasi sipulit loppuun sitruunamehuun maustumaan.

Ota kesäkurpitsavati jääkaapista ja asettele päälle sipulit, murskattu feta ja yrtit.

Pirskota vielä koko komeuden päälle vähän oliiviöljyä ja tarjoile heti.

Tuleekohan tästä kesän uusi suosikkiruokasi?

Ruokaterveisin

Otaniemen wannabe-kokki

Koko perheen all-time-favourite: kylmäsavulohipasta

Onnistuu aina! Ja ON hyvää.

Tarvitset vain keltasipulia, valkoviiniä, kylmäsavulohta ja kanterellituorejuustoa.

Ja tuorepastaa kaveriksi; valitse mieluiten vihreä versio, pinaattituorepasta;

näin vaaleanpunaisen lohen ja vihreän pastan väriyhdistelmä hivelee myös silmiä!

Kuullota pieneksi pilkottu sipuli (älä ihmeessä päästä ruskistumaan), lisää vähän valkkaria ja anna hetken aikaa kiehua.

Sekoita sekaan tuorejuusto ja lopuksi sekaan silputtu lohi. Enää ei saa kuumentaa kuin hetken, ettei lohi muutu sitkeäksi.

Mikä lohen ja kantarellin suloinen liitto tästä syntyykään!

Liitä mukaan valmis tuorepasta, jota olet keittänyt 3 minuuttia kiehuvassa vedessä.

Määriä ei ole ilmoitettu tässä, mutta esim 150 g:n kylmäsavulohipaketti riittää kyllä kahdelle syöjälle.

Ja näin lauantai muuttui hetkessä juhlapäiväksi, eikö?

Ruokaterveisin

Otaniemen wannabe-kokki

Perjantaina – yllättäen pizzaa

Teepä pizzataikina pari päivää ennen jääkaappiin odottamaan.

Ja leivo pizza perjantaina; varsinaiset lisukkeet lisätään vasta, kun pohja on valmiiksipaistunut.

Muista laittaa uunipelti ensin tyhjänä uuniin ja sitten vasta taikina pellille paistumaan, näin tulee rapea pohja!

Kotiuunit eivät yleensä ole pizzauuneja, mutta askelta lähemmäksi pääsee ostamalla leivinkiven.

Niitä saa isompien tavaratalojen astiaosastoilta, maksavat noin 20-40 euroa.

Leivinkivi on pizzanpaiston lisäksi kätevä myös leipien ja piirakoiden paistamisessa!

Tee ensin tomaattikastike näin:

kaada kattilan pohjalle reilusti oliiviöljyä, kuumenna ja lisää silputtuja valkosipulinkynsiä sekä yrttejä.

Lisää tölkki paseerattuja tomaatteja (ei siis tomaattimurskaa) ja 1 iso tölkki tomaattipyreetä, suolaa ja mustaapippuria.

Anna keittyä kasaan suunnilleen vartin verran.

Tomaattitölkin pitää olla ehdottomasti Muttia, muistaakseni se kuuluu Alepankin valikoimiin.

Muttin tomaatit on poimittu kypsinä, joten se eroaa maultaan edukseen muista vastaavista.

Pizza onnistuu parhaiten, kun kaiken tekee päinvastoin kuin perinteisissä ohjeissa:

kannattaa käyttää kylmää vettä, kohotetaan taikina jääkaapissa ja käytetään se oliiviöljy tomaattikastikkeeseen eikä pizzapohjaan!

Akuuttiin pizzanhimoon tätä ohjetta ei tosin voi käyttää, koska taikinan tekeminen kestää kaksi vuorokautta!

Tärkein vinkki on se, että taikinaa tulee kohdella varoen ja hellästi kuin sylivauvaa ikään.

Pizzapohja (2 kpl)

180 g kylmää (!) vettä (n 4 dl)

10 g tuorehiivaa

1 tl suolaa

300 g vehnäjauhoja (=4,5 dl, joskus taikinaan menee jauhoja vain 3 dl, lisää siis jauhoja varoen – ei liikaa)

Liuota hiiva kylmään veteen.

Lisää suola ja jauhot ja vaivaa kaikki ainekset sekaisin tasaiseksi taikinaksi – tämän kummemmin taikinaa ei tarvitse vaivata.

Peitä kulho muovikelmulla ja laita jääkaappiin kohoamaan 48 tunniksi.

Kahden päivän kuluttua laita leivinkivi uuniin ja kuumenna uuni niin kuumaksi kuin saa.

Jos et kuitenkaan omista leivinkiveä, voi hätävarana käyttää tavallista uunipeltiä;

älä kuitenkaan käytä kummassakaan tapauksessa leivinpaperia.

Varaa tekemäsi tomaattikastike ja viipaloitu juusto (pallomozzarellaa tai sitten jotain muuta pizzajuustoa) valmiiksi,

sillä täyttämisvaiheessa tulee olla ripeä!

Jaa se 48 tuntia kohonnut taikina kahteen osaan.

Jos taikina on liimautunut kulhon reunoille, kaavi se varovasti nuolijaa apuna käyttäen jauhotetulle pöydälle.

Kohtele taikinaa hellästi, älä vaivaa äläkä kaulitse ja varo kaikenlaisia iskuja.

Ota taikinapala ja tartu kummallakin kädellä yläreunasta kiinni niin, että alareuna roikkuu.

Lähde pyörittämään taikinapalaa siirtämällä käsiä reunoja pitkin niin kuin pyörittäisit autonrattia tai ruoria.

Kun taikina on venynyt sopivan kokoiseksi, ota leivinkivi/pelti uunista ja lätkäise pohja sen päälle.

Lisää pohjalle tomaattikastike ja juusto – ja hei, varo sormia!

Paista pizzaa n 4-5 minuuttia uunin ylimmällä tasolla, tarkkaile tekelettä koko ajan – ota pizza uunista heti,

kun juusto on mukavasti ruskistunut ja reuna näyttää sopivasti ruskistuneelta, kohonneelta ja paistuneelta.

Lisää vasta lopuksi – pizzan uunista otettuasi – päälle ilmakuivattua kinkkua ja rucolaa tai haluamaasi täytettä

esim pinaatinlehtiä, sardellia yms.

Ja sitten eiku syömään! Kuvia ei ehtinyt ottaa, kas, kun pizza syötiin jo!

Terkuin

Otaniemen wannabe-kokki

AYY:n tilasektorin yksi keskeisiä toimintoja on kertavuokrattavien tilojen ylläpidon ja kehittämisen pohdinta. Tilasektoria (hallituksen tiloista vastaava jäsen, hallintopäällikkö ja kiinteistöapulainen/tilasivari) lisäksi tilojen kehityksen pohdinnassa auttaa erillinen, AYY:n hallituksen asettama tilatoimikunta. Tilatoimikuntaan kuuluu tilasektorin jäsenten lisäksi kaksi linnaisäntää, IE:n puheenjohtaja sekä AYY:n rakennusmestari.

Kertavuokrattavien tilojen osalta kehitystä ja muutosehdotuksia lähdettiin kartoittamaan viime joulukuun puolella palautekyselyllä, jota jatkettiin aina tammikuun loppuun saakka. Palautteita kertyi melko mukavasti eri yhdistyksiltä ja saapuneita palautteita käsiteltiin erikseen tilatoimikunnassa.

Palautteissa nousi esille selkeitä kehityskohteita. Lähes poikkeuksetta suurimmaksi ongelmaksi nousi tilojen siivoamisen vaikeus oikeanlaisten välineiden puuttuessa sekä tästä johtuva epäsiisteys erityisesti keittiöiden kohdalla. Niinpä tilojen kuntoon panostetaan kevään aikana, ja kaikkiin tiloihin pyritään saamaan riittävät ja asianmukaiset siivousvälineet. Muina tilojen parannuksina mainittakoon muutaman muun tilan astianpesukoneen ja uunin huolto sekä Neste Oil-kabinettiin tullut juomakylmiö, mikä helpottaa esim. sitsien tai muiden illanistujaisten järjestämistä tilassa. Samoin Servin mökin keittiökoulutuksia on järjestetty keväällä muutamia, ja jatkossa niitä on tarkoitus järjestää säännöllisesti vuoden mittaan niin, että mahdollisimman monella olisi tarvittava osaaminen suurtalouskeittiön käyttöön. Pienimuotoisena uudistuksena muutimme myös tiloja koskevat tarkastuslistat sähköisiksi maaliskuun alussa. Tarkastuslistojen yhteyteen voi nyt liittää esimerkiksi kuvan tilassa havaituista ongelmasta.

Olennaista tilojen jatkokehityksen ja kunnon säilyttämisen kannalta on se, että käyttäjät sitoutuvat tiloja koskevien käyttösääntöjen noudattamiseen tiloja vuokratessaan. Tähän kannustamiseksi tarkensimme maaliskuun alusta alkaen käyttösääntöjen rikkomisesta seuraavia sanktioita (molemmat luettavissa täällä). Mikäli sanktioita tullaan määräämään, on luonnollisesti tärkeää, että sanktio kohdennetaan oikein. Tästä syystä myös tilojen tarkistuslistan täyttämättä jättäminen johtaa 30 euron sakkoon. Sanktioiden vaikutusta tilojen kuntoon seurataan koko loppuvuoden ajan.

Päätavoitteena tilakehityksessä on pitää kaikki kertavuokrattavat tilat aidosti hyvässä kunnossa, jotta ne palvelevat kaikkia käyttäjiä mahdollisimman hyvin.

Otamme mielellämme vastaan palautetta kaikkia tiloihin liittyviä asioita koskien! Niin ruusut kuin risutkin voi lähettää osoitteeseen tilat@ayy.fi.