Kopo- eli koulutuspoliittisen sektorin arki helpottui koulutuspoliittisen asiantuntijan Juha Isotalon palattua opintovapaalta 17.9. Sektorilla hääri nyt Juhan lisäksi hallitusvastaavat Eetu ja Juho, sekä myös sosiaalipolitiikkaa välillä oikealla ja välillä vasemmalla kädellä hoitava poikkisektoriaalinen Lotta.

Koposektorin työtunnit täyttyvät usein tapaamisista ja kokouksista, joita myös männäviikolla riitti. Välillä aikaa riittää myös filosofiseen pohdiskeluun, kuivaan huumoriin sekä ideariiheilyyn. Työpöydällä meillä on tällä hetkellä mm. Aallon lukuvuoden aikatauluttamiseen liittyvät asiat, joista Juha kirjoitteleekin pian blogipostausta. Lisäksi ajatuksia herättää kampus ja sen tilojen kehittäminen, kesäopetuksen järjestäminen ja Insinööritieteiden ilmiömäinen Opiskelijaa ohjaava opinto-ohjelmaprojekti (O4).

Miltä tämä viikko näytti? Katso kuvat!

T. Juho, Eetu, Lotta ja Juha

Ps. Kopo on kivaa.

24.9. 1100hrs: Periodijärjestelmää syntyy jos toistakin.

25.9. 1700hrs: Kiltojen ja ARTSin sekä BIZin ainejärjestöjen opintovastaavat saman pöydän ääreen kokoavan opintoneuvoston kokouksessa syötiin satsumoita, sillä edes kopo ei elä koposta.

27.9. 1200 hrs: Sektori syö ja palaveeraa Dipolin maittavalla lounaalla.

Tämä artikkeli sai pieneen edunvalvojaan vimman kirjoittaa blogipostauksen ikuisuusaiheesta: opintojen ohjaus.

Syntymästä toisen asteen koulutuksen päättymiseen saakka pieni ihminen on enemmän tai vähemmän vahvassa vanhempien, opettajien, opinto-ohjaajien ja muiden kasvattajien ohjauksessa.

Sitten pieni ihminen päätyy korkeakouluun, jossa ohjausta saattaa saada, jos sitä pyytää. Harvalla tosin riittää usko hyödyllisen ohjauksen olemassaoloon. 

Ja olenhan niin itsenäinen Aikuinen, etten mitään ohjausta tarvitse! Eihän kukaan muukaan ohjausta tarvitse. Olisihan se noloa, jos minä tarvitsisin!

Akateeminen vapaus on ihanaa! Mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan.

Pieni ihminen saattaakin päätyä haahuilemaan opinahjossaan päämäärättömästi.

Onko tämä edes oikea ala minulle? Onkohan elämää valmistumisen jälkeen?

Sitten pieni ihminen päätyy työelämään. Elämä on jälleen helppoa: saa olla jatkuvassa työnohjauksessa. Eipä yritys oikein selviäisi, jos ei osaisi ohjata työntekijöidensä työtä.

Onko johdonmukaista, että korkeakouluopiskelu on ainoa* etappi elämässä, jolloin ei saa työlleen/opinnoilleen hyvää ohjausta? Ohjauksen ei tietenkään tarvitse tarkoittaa koulumaisuutta, vaan se voi muistuttaa enemmän sparrausta tai valmennusta akateemisessa kontekstissa.

Aallon johdossa lähes kaikki ovat sisäistäneet opinto-ohjauksen merkityksen. Surukseni joudun toteamaan, että eräät ovat edelleen sitä mieltä, että jos ovat yliopistoon tulleet, niin omillaan ovat. Ehkä OKM:n uusi rahoitusmalli pakottaa viimeinkin etsimään parhaat keinot opintoaikojen lyhentämiseksi.

Hyvin alkaneet korkeakouluopinnot johtavat yleensä ripeään valmistumiseen. Siksi uusien opiskelijoiden haltuunottoa ja opintojen ohjausta ei kannata aliarvioida. Kun meillä on hyvä opintojen ohjaus, kaikki voittavat!

PS. Akateeminen vapaus on termi, jota kukaan ei koskaan määrittele, mutta jolla perustellaan yliopistojen (epäjohdonmukaista) toimintaa. Jos kaikki todella voisivat tutkia, opettaa ja opiskella (sekä ajatella) mitä tahansa, niin hienoahan se olisi! Maailma vain sattuu toimimaan niin, että tutkintoja pitäisi jopa tästä opinahjosta puskea ulos.

* Saivarrellakseni totean, että kyllähän esim. yrittäjien ja yritysten ylimmän johdon voi olla aavistuksen vaikea saada työlleen ohjausta.

Juho Salmi
hallituksen jäsen, koulutuspolitiikkaa ja kaikkee muuta siistii

Kello on puoli yksitoista illalla. Narikassa on järjetön ryysis. Tila meinaa loppua, kaikilla on isoja reppuja mukana. Puheensorina nousee haalarikansan vaeltaessa täffälle. Pitkä päivä alkaa jo painaa jaloissa. Puoli kolmeen pitäisi jaksaa, kahdeksalta aamulla aloitettiin. Ovipoke tulee sanomaan että jono on jo toistakymmentä metriä. Baarihenkilökunta avaa kiireellä toista puolta salista. Gangnam style pärähtää soimaan jo toista kertaa illan aikana. Tämä kuullaan vielä useasti.

Puoli yhden aikaan väsyttää pirusti. Pokena olo on kuitenkin hauskaa ja humalaisen haalarikansan kanssa pärjää hienosti. Vessakierroksella miesten vessasta löytyy alasti oleva mies joka kertoo tulleensa käymään nopeasti suihkussa. Setäkööri joraa lavan edessä Ducksaucea fuksien kannustaessa. Professoreita, kuulemma. Normikamaa, siis.

Pilkun jälkeen juhlijat saatellaan ulos. Nyt alkaa se suurin työ- siivoaminen. TF:n sali on pestävä, muutettava diskosta takaisin opiskelijaruokalaksi. Järjestelyporukka kantaa 40 pöytää ja 120 tuolia paikalleen. Joku pesee Taskilla lattiaa, baarin crew purkaa myyntitiskiä. Kotiin pääsee ihan pian. Raskaiden pöytien kantaminen aamuyöstä on muuten hikistä hommaa.

Tätä, ja ihan hirveän montaa muutakin asiaa on AYY:n kulttuurisektori. Jotta päästään siihen kohtaan jossa baarin ovet avataan ja musiikki alkaa soimaan on tehty viikkotolkulla töitä. Tilojen varaus, budjettien tekeminen, juhlien konseptointi, aikataulutus, henkilökunnan ja vapaaehtoisten kasaaminen on hoidettava. Viranomaisluvat ja logistiikan miettiminen tuo oman mausteensa tapahtumiin. Tämä kaikki tehdään tylsällä toimistotyöllä: loputtomalla sähköpostivirralla, sadoilla puheluilla ja kokouksilla. Käyttövoimana kaikelle tälle on toimiston kaksi ylikuormitettua kahvinkeitintä.

AYYn kulttuurisektori koostuu hallitusvastaavana työskentelevästä Pilvistä, kulttuurituottajina työskentelevästä Minusta (Tuomaksesta) sekä Mikasta, Aava- nimisestä, Perttu Karjalaisen puheenjohtamasta jaostosta sekä Anu Juvosen johtamasta Teekkarijaostosta. Tästä pumpusta tulee ulos kulttuuria, juhlia, tapahtumia ja hyvää meininkiä koko Aaltoyhteisölle. Tämä porukka on oikeasti mahtavaa.

Lukuvuoden aloitus on kiireinen kaikille, niin myös meille. Parin viikon sisään osuu aloitusjuhlia, orientaatioita, yhteistyötapahtumia HYY:n kanssa, kampuskarnevaalia ja muita isoja tapahtumia. Porukan venymiskyky onkin mykistävää. 18 tunnin työpäivästä minä saan osan takaisin tasoitusvapaana, vapaaehtoisporukka tekee työtä rakkaudesta yhteisöön.

Ylioppilaskunnan tulevia tapahtumia voi yytsiä AYYn nettisivuilta ja facebookista. Kaikki tapahtumat eivät ole kulttuurijaostojen tuottamia, mutta sillähän ei ole mitään väliä. Otasuunnistus, Otatarhan ajot, vuosijuhlat, 1900-bileet ja monet pienemmät tapahtumat on tarkoitettu juuri kaikille.

Omalle tontilleni kuuluvat vielä lisäksi niinsanotut kertavuokrattavat tilat. Tiesitkö, että AYYn kautta voit vuokrata pikkurahalla saunan vaikka synttäreihisi? Saunoja on toistakymmentä, muita tiloja saman verran. Kaikki on tarkoitettu jäsenistön käyttöön. Ota mahdollisuudesta koppi!

-Tuomas Saloniemi

”Alussa olivat suo, kuokka – ja järjestösektori”. Vähän tällaisissa fiiliksissä on lähtenyt lomien jälkeinen syksy käyntiin. Suota on tullut kahlailtua lähinnä sen vuoksi, että yksi kuokkamme siirtyi kesän jälkeen muihin tehtäviin. Asiantuntijamme Otto Palonen oli tehnyt järjestöhommia jo AYY:n edeltäjässä TKY:ssä, joten meillä muilla on kulunut aikaa uusiin asioihin perehtymiseen ja vanhojen juttujen läpikäyntiin.

Keitä sitten on tämänhetkisessä järjestötiimissä? Ryhmämme hallituslinkki on Pilvi Hussi, joka vastaa hallituksessa myös AYY:n kulttuuripuolesta. Vapaaehtoisena toimii Maiju Tompuri Aalto-yhteisöjaosto Aavassa. Asiantuntijana sektorilla on allekirjoittanut, eli Joonas Jylhä. Järjestösektorin lisäksi itseäni työllistävät myös viestinnän asiat AYY:ssa.

Järjestösektorin tehtävänä on auttaa AYY:n piirissä toimivia kerhoja ja yhdistyksiä erilaisissa enemmän tai vähemmän arkisissa ongelmissa. Perusjuttuja ovat esimerkiksi erilaiset toiminta- ja projektiavustukset, sääntöasiat sekä yhdistyslainsäädännön kiemurat. Maiju järjestää vapaaehtoisena muun muassa tulevien orientaatiopäivien yhteydessä järjestettäviä kampuskarkeloita, joista on muuten lisätietoa myös tämän viikon yhdistystiedotteessa. Ilmoittautuminenkin on jo alkanut! 🙂 Yhdistystiedote kolahtaa muuten sähköpostiin aina perjantaisin. Jos et ole sitä vielä tilannut, niin teeppä se samantien osoitteessa /yhdistyksille/yhdistystiedote/.

Tällä viikolla meidän aika on kulunut arjen pyörittämisen lisäksi pariinkin sidosryhmätapaamiseen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa aloitettu yhdistystietokanta-projekti haukkasi hieman happea kesällä ja nyt syksyn aikana projekti olisi tarkoitus viedä kunnialla loppuun. Yhdistystietokanta on AYY:n järjestösektorille ja yhdistyksille melko näkyväkin muutos, sillä sen myötä toiminta-avustusten haku muuttuu helpommaksi kummallekin osapuolelle. Itse hakemuksen tekemisestä tulee yhdistyksille hieman helpompaa, samalla kun me järjestösektorilla saamme helpommin käsiteltyä yhdistyksiltä kerättyjä tietoja. Joka keväinen Excel-samba ja yhdistyksien vuosien takaisten tietojen kaivelu on uuden järjestelmän myötä siis toivon mukaan historiaa.

Myös yhdistyskoulutuksen suunnittelu on aloitettu ja siitäkin löydät lisää tietoa viikon yhdistystiedotteesta. Tiedotteessa on linkki kyselyyn jolla voit vaikuttaa siihen, milloin ja millaisella sisällöllä yhdistykset haluaisivat koulutusta. Alustavasti olemme suunnitelleet viime vuoden kaltaista tilaisuutta, joka sai yhdistyksiltä paljon kiitosta. Nyt on siis kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa, jos haluaisitkin jotain ihan uuttaa tai erilaista aiempiin koulutuksiin verrattuna. Ehdota rohkeasti!

Muistakaa että voitte lähettää meille viestiä, palautetta ja kysymyksiä osoitteeseen jarjestoasiat@ayy.fi, soittaa numeroon 050 520 9442 tai tulla vaikka käymään Lämpömiehenkuja kahdessa.

Mukavaa syksyn alkua toivotellen, Joonas ja muu järjestösektorin väki

KV-sektori koostuu hallitusvastaava Annasta, kv-asiantuntija Hannasta, ja joukosta vapaaehtoisia, jotka järjestävät kv-henkistä toimintaa esim. kv-jaosto Mosaicin ja Erasmus Student Networkin (ESN) nimissä.

Mitä sitten puuhaamme? Katsotaanpa esimerkiksi viimeistä viittä päivää. Viime viikon perjantaina Hanna kävi SYL:n edustajien kanssa jututtamassa lukukausimaksukokeilusta Opetusministeri Gustafssonin erityisavustaja Kaleniusta ja heti perään sivistysvaliokunnan puheenjohtajan avustajaa Laura Vanhasta. Heille kerroimme mm. samoista asioista, joista Hanna kirjoitti blogissa pari viikkoa sitten, ja kuulostelimme mihin suuntaan asian valmistelu etenee. AYY on tutkinut aktiivisesti maksukokeilun seurauksia, joten tapaamiset alkavat yleensä ojentamalla keskustelukumppanille tiivis paketti numerotietoa ja tutkimustuloksia opiskelijoiden suhtautumisesta, varallisuudesta jne. Myös suuri ja mahtava internet on ottanut asian käsittelyyn, ja mm. Helsingin sanomat tarttuivat tähän aiheeseen ja kirjoittivat siitä nettilehteensä. Myös SYL-puheenjohtaja ja TuTa-opiskelija Jarno Lappalainen keskusteli aiheesta.

Maanantaina keskustelimme Aallon edustajien kanssa siitä, voisiko AYY osallistua pohjoismaisen Nordic Five Tech -verkoston kehittämiseen. Päätimme osallistua verkoston seuraavaan tapaamiseen, sillä Aalto on kehittämässä yhteisiä opintokokonaisuuksia verkoston muiden yliopistojen kanssa ja meidän on toki oltava siellä, missä Aaltokin on.

Alkuviikosta keskusteltiin myös HYY:n kanssa yhteisen englanninkielisen kuntavaalipaneelin järjestelyistä ja siitä, miten aktivoisimme äänioikeutettuja kv-opiskelijoitamme käyttämään ääntään. Lisäksi oli valmisteltava esitys keskiviikoksi, jolloin Hanna kävi ARTSin uusien opiskelijoiden orientaatiotilaisuudessa puhumassa AYY:n toiminnasta.

Kv-sektorilla syksy on kiireistä aikaa, koska uudet kv-opiskelijat saapuvat Aaltoon. Jotta he pääsisivät mahdollisimman hyvin kiinni opiskelijan arkeen ja juhlaan, on viestittävä ahkerasti AYY:n tarjoamista palveluista, edunvalvonnasta ja opiskelijakulttuurista ja ohjeistettava tuutoreita esimerkiksi hätämajoituksesta. Myös erinäiset konferenssit ja yhteistahotyötapaamiset alkavat kohta rullaamaan, joten aikaa menee myös verkostoitumiseen ja asioista keskustelemiseen eri tahojen kanssa.

Även språkfrågor har funderats på tillsammans med Teknologföreningens studiechef Jonas Öhman – vad skall AUS egentligen göra för och på våra minoritetsspråk?

Tack och adjö, tills nästa gång!

-Anna och Hanna, internationella sektorn

Press release: AYY wants a person in charge of international affairs in every association!

The international degree students of Aalto University have issued an open letter to associations active within Aalto. 184 students have signed the letter. In the letter they wish for more communication in English and inclusion of international students in the activities of the associations.

AYY agrees with the signees about the importance of including international students in student activities. This cannot be done without enhancing the English communication. One of the main points of the plan for trilingualism that directs the activities of AYY is to make it possible for students who do not speak Finnish to have the same possibilities to take part in activities as the Finnish-speaking students. There is of course still much work to be done to ensure that all the different parts of the plan are put into action.

The benefits of the internationalization of Aalto are lost if there is no interaction between Finns and international students. One significant justification for internationalization is that Finnish students gain competences needed in society and working life, which are also becoming more and more international. “If international students are isolated from Finnish students in lectures, housing and social life, they have no chance of integrating in the Finnish society. Furthermore, Finnish students will have no chance of developing their language skills and cultural knowledge”, Anna af Hällström, member of the AYY board in charge of international affairs, says.

AYY can’t force an association to communicate in English. However, AYY finds it crucial that associations acknowledge the internationalization of Aalto in their activities. We therefore challenge every association board to appoint one person from their midst whose task is to make sure that everyone in the association remembers to communicate also in English. More advice for involving international students in association activities can be found at: /en/associations/international-students-in-associations/

Anna af Hällström

member of the board, international affairs

anna.af.hallstrom@ayy.fi

Hanna Sauli,

specialist, international affairs

hanna.sauli@ayy.fi

Tiedote: AYY haluaa jokaiseen yhdistykseen KV-vastaavan!

Aalto-yliopiston kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat laatineet avoimen kirjeen Aallon piirissä toimiville opiskelijajärjestöille. Kirjeen on allekirjoittanut 184 opiskelijaa. Kirjeessään he toivovat laajempaa englanninkielistä viestintää ja kansainvälisten opiskelijoiden ottamista mukaan toimintaan.

AYY on kirjeen allekirjoittajien kanssa yhtä mieltä siitä, että kansainvälisten opiskelijoiden ottaminen mukaan opiskelijatoimintaan on tärkeää. Tämä ei onnistu ilman englanninkielisen viestinnän lisäämistä. AYY:n toimintaa ohjaavan kolmikielisyyssuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa myös suomea osaamattomien osallistuminen kaikkeen siihen toimintaan, mikä suomenkielisille on mahdollista. Työtä on toki vielä tehtävänä, jotta suunnitelman viimeisetkin kohdat toteutuvat käytännössä.

Aallon kansainvälistymisen hyödyt menevät hukkaan, ellei suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden välillä ole vuorovaikutusta. Yhtenä kansainvälistymisen tärkeänä perusteluna on, että suomalaiset opiskelijat saavat sen kautta valmiuksia, joita tarvitaan kansainvälistyvässä yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. ”Jos kansainväliset opiskelijat eristetään suomalaisista niin luennoilla, opiskelija-asunnoissa kuin vapaa-ajallakin, ei heillä ole mahdollisuuksia integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi suomalaisilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan ja kulttuurienvälistä osaamistaan.”, toteaa AYY:n hallituksen kv-vastaava Anna af Hällström.

AYY ei voi määrätä piirissään toimivia yhdistyksiä viestimään englanniksi. Silti AYY pitää elintärkeänä, että yhdistykset huomioivat Aallon kansainvälistymisen toiminnassaan. Haastammekin jokaisen yhdistyksen hallituksen nimittämään keskuudestaan jäsenen, jonka tehtävänä on huolehtia että kaikki yhdistyksen toimijat muistavat viestiä myös englanniksi. Muita vinkkejä kansainvälisten opiskelijoiden huomioimiseen on AYY:n nettisivuilla: ayy.fi/yhdistyksille/kansainvaliset-opiskelijat-yhdistyksissa/

Anna af Hällström

hallituksen jäsen, kansainväliset asiat

anna.af.hallstrom@ayy.fi

Hanna Sauli,

kansainvälisten asioiden asiantuntija

hanna.sauli@ayy.fi

Pressmeddelande: AUS vill ha en internationellt ansvarig till varje förening!

Aalto-universitetets internationella magisterstuderanden har författat ett öppet brev till studerandeföreningarna verksamma inom Aalto. 184 studeranden har undertecknat brevet. Med brevet önskar de en bredare engelskspråkig kommunikation och inkluderandet av internationella studeranden i föreningarnas verksamhet.

AUS är ense med brevets undertecknare om att det är viktigt att ta med internationella studeranden i studentlivet. Det här fungerar inte utan att öka den engelskspråkiga kommunikationen. Trespråkighetsplanen som styr AUS verksamhet har som syfte att möjliggöra att även människor som inte kan finska aktivt kan delta i all verksamhet på samma grunder som finskspråkiga. Det måste dock ännu göras mycket arbete för att alla planens områden skall fungera i praktiken.

Fördelarna med Aaltos internationalisering går till spillo om det inte finns någon växelverkan mellan finländska och internationella studeranden. En av grundargumenten för internationalisering är att finländskäs studeranden den vägen får beredskap för att fungera både i ett allt mer internationellt samhälle och på en internationell arbetsmarknad. ”Om internationella studeranden isoleras från finländare på såväl föreläsningar, studerandebostäder och fritiden, har de ingen möjlighet att integreras i det finska samhället. Dessutom har finländska studeranden ingen möjlighet att utveckla sin språkkunskap och sitt kulturella kunnande”, säger Anna af Hällström, ansvarig för itnernationella ärenden i AUS styrelse.

AUS kan inte beordra föreningar som verkar studentkårens krets att kommunicera på engelska. Ändå anser AUS det vara av yttersta vikt att föreningar uppmärksammar Aaltos internationalisering i sin verksamhet. Därför utmanar vi varje förenings styrelse att utse en person bland sig med ansvar för att se till att alla föreningens aktörer och funktionärer kommer ihåg den engelskspråkiga kommunikationen. Vinkar för att ta internationella studeranden i beaktan hittas bland annat på AUS hemsida: ayy.fi/yhdistyksille/kansainvaliset-opiskelijat-yhdistyksissa/

Anna af Hällström

styrelsemedlem, internationella ärenden

anna.af.hallstrom@ayy.fi

Hanna Sauli,

specialist, internationella ärenden

hanna.sauli@ayy.fi

Viime viikon torstaina 29.3. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi AYY:n yrityssuhteille eettisen linjan. Idea tällaisen eettisen linjan tekemiseen kumpusi vuoden 2011 syksyllä koetusta NesteOil-tapauksesta, jonka jäljiltä heräsi kysymys AYY:n yhteistyökumppaneista: miten tulevaisuudessa yhteistyökumppanit voitaisiin valita siten, että sopimuksia ei koettaisi loukkaaviksi ja ylioppilaskunnasta vieraannuttaviksi? Linjan tarkoitus on antaa yrityssuhdesektorille selkeät valintakriteerit ns. hyvistä, AYY:n näköisistä yhteistyökumppaneista.

Linjaa valmisteltiin koko alkuvuosi. Edustajiston kanssa asiasta keskusteltiin iltakoulussa, sähköpostilistalla ja facebookissa. Lisäksi läpinäkyvyyden ja linjan kattavuuden takaamiseksi ehdotus oli kommentoitavana erityisasemayhdistyksillä, jotka edustavat suurinta osaa AYY:n jäsenistöstä. Harmikseni en saanut kunnon kommentteja erityiasemayhdistyksiltä. Toisaalta kyseinen linja ei suoraan vaikuta heidän toimintaansa.  Puolestaan edustajiston sähköpostilistalla keskustelu oli positiivisen vilkasta, vaikka lopputulemana ainoa kunnolla esiin noussut huoli oli kiellettävien päätoimialojen listaus ja se, miten ase määritellään.

Kielletyissä päätoimialoissa oli listattuna aseteollisuus. Wikipedian perusteella katsottu aseen määrityksen pohjalta sain muutaman huolestuneen viestin, jossa tiedusteltiin, ovatko Fiskars, J.Martiini, Roselli, Mora, Gränsfors ja Hackmann “kiellettyjen” yritysten listalla, koska ne valmistavat lyömäaseita tai teräaseita. Oma lisäkysymykseni on, entäs astalot? Onko Tiivi vastuusta siitä, että heidän rikkoutuneesta ikkunasta irrotetulla lasinpalalla vahingoitetaan toista ihmistä? Ei, koska kyseinen tuote ei ole kehitetty toisen ihmisen vahingoittamiseksi. Onko Fiskars valmistanut kirveensä tai Mora puukkonsa sitä varten, että sillä voisi parhaiten vahingoittaa toista ihmistä? Minun mielestäni ei, mutta konekivääri on varmasti suunniteltu kyseistä käyttötarkoitusta varten ja se joka väittää, että konekivääri on valmistettu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, voi ihan rauhassa olla trollaamatta 🙂 Ymmärrän kyllä, että linja täytyy saada aukottomaksi ja “vedenpitäväksi”, eikä tulkinnalle saa jättää tilaa.

Edustajiston enemmistön päätöksellä aseteollisuus kuitenkin poistettiin kiellettyjen päätoimialojen listasta. Itse hieman yllätyin edustajiston päätöksestä, sillä todellisuudessa  aseteollisuuden listaaminen kiellettyihin päätoimialoihin olisi tarkoittanut, että mahdollinen yhteistyö esimerkiksi Sakon kanssa päätettäisiin edustajistossa. Tällä kertaa edustajisto päätti rajoittaa omaa päätösvaltaansa ja antoi päätösvastuun kokonaan yrityssuhdesektorille.

Linja on nyt hyväksytty ja lyöty pöytään, muutamasta eriävästä mielipiteestä huolimatta. Työ minun osaltani linjapaperin parissa on tehty ja voin seuraavaksi keskittyä etsimään AYY:lle yhteistyökumppaniksi korruptoitumatonta venäläistä aseteollisuuden yritystä 😉

Jani Kalasniemi, yrityssuhteet

Opiskelijoiden mielenterveys puhututtaa ja nostattaa tunteita. Täällä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa se on puhuttanut jopa edustajistoa, joka nosti opiskelijoiden mielenterveyden edistämistyön yhdeksi ylioppilaskunnan kuntavaalitavoitteista. Myös Ainossa 1/2012 ilmestynyt pysäyttävä lukijakertomus kohahdutti opiskelijayhteisöä karmivalla esimerkillä siitä, miten apua pyytäessä kaikki voi mennä pieleen.

Tuskin kukaan kiistää mielenterveyden ja siitä puhumisen tärkeyttä. Yliopisto-opiskelijoiden yksinäisyys, masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat vakavia asioita. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä?

Mielenterveysongelmat eivät nykyään ole julkisessa keskustelussa niin suuri tabu kuin aikaisemmin. Henkilökohtaisella tasolla aihe on kuitenkin yhä erittäin arka. Harva on valmis avoimesti myöntämään mielenterveytensä horjuneen, vaikka apua olisikin saanut ja tilanteesta onnellisesti selvinnyt. Prosessi on usein rankka ja etenkin sen aloittaminen raskasta. Jokainen, joka on joskus joutunut myöntämään heikkoutensa anonyymille äänelle teletornin tuolla puolen tietää, ettei avun pyytäminen ole helppoa.

Yhteydenoton ja avun pyytämisen kynnyksen madaltamiseen on tarttunut myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Syksyllä 2011 käynnistetyssä sähköisen hoidontarpeen arvioinnin pilotissa mukana ollut syömishäiriötapausten tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen räätälöity hoitopolku laajentuu pilottivaiheen jälkeen toivottavasti myös muihin mielenterveydellisiin ongelmiin. Tällöin arvion oman tilansa vakavuudesta voi tehdä turvallisesti verkon välityksellä ilman, että täytyy pystyä kakaisemaan luuriin, mikä ahdistaa ja miten paljon.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on tehnyt pitkään laajamittaista työtä opiskelijoiden mielenterveyden edistämiseksi.  Vuoden vaihteessa YTHS:n mielenterveyssektorilla jonotilanne oli tyydyttävä: tällä hetkellä hoito­ta­kuujonoissa Helsinki-Espoon alueella on runsaat 100 opiskelijaa. Mielenterveyden ja yleisterveyden sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni saa apua mahdollisimman nopeasti.

Hoitoon hankkiutuminen on arka asia: terveystarkastuksessa nuivan käytöksen saattaa ohittaa olan kohautuksella, mutta oman pääkoppansa sisusta raottaessa toivoo hoitohenkilökunnalta erityistä hienotunteisuutta. Ammattimaisuutta saa ja pitää edellyttää. Sekä hyvistä että huonoista hoitokokemuksista on parasta antaa palautetta suoraan Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle (Palaute Löytyy myös YTHS:n etusivulta “Palaute”-pylpyrän takaa). Vain siten säätiö voi kehittää omia palvelujaan ja vähentää kauhukertomusten määrää.

Optimitilanteessa jonot lyhenevät, koska yhä harvempi tarvitsee hoitoa. Tämä ennaltaehkäisevä työ on sitä, joka kuuluu meille kaikille.

Miten ylioppilaskunta voisi sinun mielestäsi edesauttaa opiskelijoiden mielten terveyttä?

Terveisin,

Lotta Aarikka

Asiantuntija, edunvalvonta

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Want to get close to the employers?

Would like to know more about your concerned companies for learning/ earning?

Have questions about opportunities of internship, thesis, summer job, and recruitment?

Just join us! We are connecting you to the enterprises and possibly to your future career.

———————————————————————————————————————

AYY International Degree Student Committee (IDSC) is organizing an excursion to Neste Oil on Monday 21^st November at 14.00 – 16.00 hrs.

—————————————————————————————————————-—————————-

• Maximum 18 students. Please send email to international@ayy.fi with your name, major, department and phone number, we will confirm you about the excursion later by email.

• Open to all Aalto international students; especially focus on international master degree programme students from Energy Technology, Chemical/ Process Systems Engineering, Instrumentation, Automation/ Control Systems, Environmental Engineering, Industrial Management, Computer Science, etc. others are welcomed to join as well.

• Detailed agenda and information will be updated on our website: www.ayy.fi. Questions can be sent to above email.

——————————————————————————————————————————————–

International Degree Students Committee (IDSC) will organize more visiting or other activates with the industry and companies targeting to the special interests of the international students. We are kindly asking for your attention and welcome to join these events.—IDSC November 2011