Toisena henkilövalintana valittiin Varpu Vuoristo vaihtostipendin jakotoimikuntaan. Sen jälkeen siirryttiinkin päättämään AYY:n lipusta ja siihen liittyvästä ohjesäännöstä. Vaikka asia tuli päätettäväksi harmittavan nopealla aikataululla, kelpasivat tunnustyöryhmän pohjaesitykset edustajistolle. Niinpä viime vuoden ad hoc ratkaisu korvautuu täksi itsenäisyyspäiväksi lipulla, jossa “on vastalohkoisesti jaettu lippu, jonka yläkentässä on purppurapohjalla viisi nousevaa aaltokoroista riukua, alakenttä on kokonaan purppuraa.”

Loput kokouksesta olikin sitten luonteeltaan keskusteluasioita. Ensin käytiin perusteellinen katsaus KY-AYY-omaisuuskysymyksen taustaan ja edistymiseen, sitten AYY:n tuleviin asuntorakennushankkeisiin. Omaisuusasia kirvoitti muutaman säpäkän tiedustelun ja toiveita asian lopullisen ratkaisun perään, minkä lisäksi Tulamon aloitteesta päätösesitystä muokattiin hieman laveammaksi. Rakennushankkeissa jo aiemmin esillä olleiden Aalto Villagen ja Jätkäsaaren lisäksi Ossin Linnan (Otakaari 18) puuttuvan A-rapun rakentamista on aloitettu valmistelemaan, ja rakentamisesta päätetään näillä näkymin jo keväällä. Asunnot herättivät edustajistossa mielenkiintoa, ja teemasolujen ja yhdistystilojen ohella ehdotettiin opiskelijoiden ottamista mukaan suunnitteluun.

Hallituksen varapuheenjohtaja Poikolainen esitteli strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua. Macbookin adapteri, kalvojen värivalinnat ja kehno tykki yhdistelmänä toivat taululle näkymään vihreänkeltaista mössöä, mutta Poikolaisen sana tavoitti silti yleisön ja keskustelu oli rakentavaa. Erityisesti budjetin tasapainottamisesta ja toimintasuunnitelman vuotuisista teemoista esitettiin mielipiteitä. Poikolaisen esitysten välillä hallituksen jäsen Karkola tiedusteli evästystä AYY:n SYL-delegaatiolle. Sitä ei tullut.

Viimeisenä varsinaisena asiana käsiteltiin hallituksen vastausta Arnkilin viime kokouksessa esittämään ponteen. Ponsihan ei velvoita hallitusta toimimaan, ainoastaan vastaamaan, mutta hallitus esitti silti koeäänestystä toimintavaihtoehdoista. Alkuperäinen ponsi koski siis taikkilaisten asuttamista – ennen vuotta 2010 aloittaneilla taikkilaisilla ei ole ollut mahdollisuutta hakea AYY:n asuntoja vaikka asumisaikaa on heiltäkin AYY:n näkökulmasta kulunut. Arnkilin ponsi kaipasi poikkeuspäätöksen tekemistä ja asumisoikeuden venyttämistä taikkilaisten osalta. Hallitus oli selvityksen jälkeen päätynyt toteamaan, ettei tällainen poikkeus olisi perusteltu tai oikeudenmukainen, mutta halusi joka tapauksessa suuntaa-antavan äänestyksen. Vilkkaan keskustelun jälkeen Arnkilin alkuperäinen toive sai jälleen äänestyksessä edustajiston tuen, eli edustajisto päätyi asiassa eri tulokseen kuin hallitus.

Muissa esille tulevissa asioissa todettiin, että 13.10. saa epäonnistua ja että edustajiston kaato on suunnitteilla.

Seuraavan kerran edustajisto kokoontuu marraskuussa.

Terveisin,

Atte, edustajiston puheenjohtaja

AYY:n edustajisto kokoontui vuoden viidenteen kokoukseensa syyskuun 14. päivä Dipoliin.Lista oli pitkä, sisältäen peruspalikoitten ohessa SYL-liittokokoukseen valmistautumista,kuntavaaleja ja monen monta ohjesääntöpäivitystä. Kokous venähtikin iltamyöhään nopeuttamistoimista huolimatta. No, kun päätettävää on, sitä on – ja jälleen kerran asioista otettiin selvää vasta kokouksessa. Viimeviikkoiseen iltakouluun saapui kymmenkunta ansiokasta edaattoria pureskelemaan kokouskohtia etukäteen, ja maililistalla ei etukäteen keskustelua juuri käyty.
Heti kokouksen alkuun ilmoitusasioiden jälkeen päästiin valitsemaan edarille uusia varapuheenjohtajia varapuheenjohtaja Jääskeläinen valmistuttua oivallisesti diplomi-insinööriksi ja varapuheenjohtaja Peltola hypättyä AYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan hommiin pientä opiskelijaa puolustamaan. Uusia varapuheenjohtajaehdokkaita ilmaantui tasan yksi, arkkitehtiopiskelija Noora Lehtovaara. Noora veikin kisan suvereenisti, ja nyt edustajiston puheenjohto on turvallisesti itävantaalaisten käsissä. Toista varapuheenjohtajaa ei siis valittu, joten paikka on edelleen halukkaalle tarjolla.

Noora pääsikin heti nuijan varteen, kun allekirjoittanut jääväsi itsensä viime vuoden tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntämisen käsittelystä. Toukokuussa pöydätyt kokouskohdat päätettiin nyt hyväksyä väittelyn ja parin eriävän mielipiteen saattelemana. Näistä jatkettiin talousinformaatioon, jossa talousjohtaja esitteli talousturbulenssin painamia sijoituksia ja vuoden kulunseurantaa. Seurannut keskustelu polveili myös ehdotuksiin vuokratuottojen käytöstä muun toiminnan rahoittamiseen. Aiemmin edustajisto on linjannut, ettei näin tehdä – saa nähdä tekeekö joku nykyisestä tai uudesta edustajisto aloitteen linjan muuttamiseksi.

Hallitusinformaatiossa kuultiin mitä hallitus on saanut kesällä aikaiseksi ja mitä seuraavaksi on tulossa. Edustajisto oli varsin hereillä ja tenttasi miltei jokaista hallituslaista tekemisistään. Hyvä boogie jatkui lähetekeskustelussa ensi vuoden kuntavaaleista. Pääkaupunkiseudun kuntarajat haluttaisiin pois, mutta mielipide-eroja oli asian itseisarvosta verrattuna rajojen aiheuttamien ongelmien poistoon. Lisäksi ehdotettiin muiden vaikuttajatahojen (mm. HYY, TEK ja SEFE mainittiin) tekemisten kartoittamista ja yhteistyön aloittamista, ja keskittymistä muutamaan kärkiteemaan. Useammassa puheenvuorossa ilmaistiin huoli nuorten mielenterveydestä ja syrjäytymisestä, ja vaikuttaa halutaan sekä Helsingissä että Espoossa.

Hallituksen esitys SYL-liittokokoukseen osallistumista määrittelevästä johtosäännöstä pistettiin kokouksessa muutamalta osin uusiksi. Poistettu eri alojen edustavuus kirjattiin takaisin, ja liittaridelegaation valinnassa jatketaan viimevuotiseen malliin sen sijaan että hallitus olisi valinnut koko delegaation. 14 paikasta 5 on hallituksen käsissä, loput ryhmien nimettävänä. Haku on joka tapauksessa nyt auki, eli jos siis halajat suomalaisen ylioppilasliikkeen suurkäräjille, ilmoittaudu täällä.

SYL-kohdassa kello raksutti jo pitkälle neljättä tuntia, ja ensimmäistä kertaa rajoitettiin puheenvuorojen pituutta (kahteen minuuttiin), mikä karsikin puheenvuoroista ylimääräistä lätinää muutaman keskeytyksen jälkeen. Kokouskohtia oli kuitenkin jäljellä vielä pitkä liuta, kaikki samantyyppisiä ohjesääntöjen päivityksiä. Kun iltakoulun jälkeen ei ollut tullut maililistalle yhtään muutosesitystä tai kysymystä, nopeutettiin käsittelyä. Käsittelyssä vaihtoehtoina oli kussakin kohdassa päättää joko hyväksyä hallituksen esittämät muutokset, tai sitten siirtää asian käsittely ensi kokoukseen. Tämä ei ollut ehkä se nätein tyyli, mutta tehokas. Ja kun kyseessä olivat ohjesäännöt eikä jokin välittömään toimintaan johtava päätös, voi kuka tahansa tyytymätön edaattori tuoda mieleisiään muutosesityksiä joka tapauksessa mihin tahansa seuraavaan (tai mihin tahansa) kokoukseen. Muutenkin kyseisiä ohjesääntöpäivityksiä on valmisteltu jo pitkään ja vaikutuksen mahdollisuuksia on ollut nähdäkseni riittävästi.

Joka tapauksessa asumisen ohjesäännöt, yhdistysohjesääntö ja edarin työjärjestys on nyt päivitetty ajan tasalle ja aiempia tulkinnanvaraisia kohtia on korjattu. Lisäksi pontena hyväksyttiin Ilmari Arnkilin esitys taikkilaisten asumisajan oikeudenmukaisemmasta laskemistavasta.

Seuraavan kerran edustajisto kokoontuu 12.10.

Terveisin,

Atte, edustajiston puheenjohtaja

2013 se tulee! Mielenkiintoinen, radikaali ja ehkä pelottavakin kandiuudistus nimittäin. Tulevaa uudistusta valmistelevan ryhmän jäsenenä olen nähnyt läheltä, mitä tuleman pitää ja uskon että lähes tarkalleen kahden vuoden päästä opiskelijoilla on aihetta juhliin – ei hautajaisiin. Miksi? Minäpä kerron ja toivon että kuuntelette, koska se koskettaa valtaosaa teistä olennaisesti.

Kandiuudistus, siis hä?

Aikanaan TKK:lla pariinkin kertaan hyväksi yritykseksi jäänyt tekniikan kandin täysremontti on Aallon myötä vihdoin totta. Uudistus ei tällä kertaa toivottavasti jää kosmeettiseksi vaan vanhoja rakenteita heitetään romukoppaan urakalla, jotta opiskelusta tulisi joustavampaa ja joutuvampaa. Uudistuksen taustalta löytyy moniakin epäkohtia, joista esimerkiksi yltiösekava moduulirakenne, ensimmäisen vuoden matematiikkatyrmäys ja opintojen huono eteneminen lienevät monille omakohtaisesti tuttuja. Jotta näihin ja moniin muihin ongelmiin saataisiin ratkaisu, on uuden tutkintorakenteen suunnittelussa lähdetty puhtaalta pöydältä. Valmistelutyössä on pyritty miettimään uutta tutkintorakennetta mm. rakenteen, osaamistavoitteiden, johtamisen, hakukohteiden sekä liikkuvuuden näkökulmista. Tulossa on siis ns. iso jytky, jossa on paljon potentiaalia.

Uudistuksen valmistelu on lähtenyt kohtalaisen hyvin käyntiin. Yliopistomaailmassa ennenkuulumattomaan konsensukseen on tähän mennessä päästy ainakin tutkinnon rakenteen pääpiirteistä sekä projektin etenemisen aikataulusta. Näin opiskelijan näkökulmasta on ollut ilo nähdä, kuinka rakennehahmotelmissa on jatkuvasti kiinnitetty huomiota tutkinnon joustavuuteen ja liikkuvuuteen liittyviin kysymyksiin. Miltäs kuulostaisivat esimerkiksi seuraavat – hyvinkin todennäköiset – skenaariot?

• Koulutusohjelman vaihto onnistuu helposti ilman uusia pääsykokeita.

• Matematiikan opinnot ovat jakautuneet tasaisesti kolmelle vuodelle.

• Ryhmätyöhön keskittyviä ja käytännönläheisiä projektikursseja leivotaan tutkintoon sisään.

Kaikkea ei vielä ole täysin lyöty lukkoon ja keskusteluissa on ollut esillä muun muassa ajatus ”avoimesta linjasta”, jolle päässeellä opiskelijalla olisi vielä huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa. Palaset kuitenkin loksahtelevat yksi kerrallaan ja vinhaa vauhtia paikalleen.

Juna rullaa vauhdilla, haluatko kyytiin?

Kandiuudistus pistettiin kunnolla liikkeelle kevään loppupuolella, kun sitä valmistelemaan perustettiin työryhmä, jossa on edustajia niin tekniikan korkeakouluista (professoreita ja suunnittelijoita), opetuksen kehitysyksiköstä kuin AYY:ltäkin (allekirjoittanut). Valmistelutyön vauhti kiihtyy koko ajan, sillä 2013 saapuu todella pian. Todellinen uudistuksen toteutustyö tehdään korkeakouluissa, joten yhteisistä pelisäännöistä on päätettävä jo tänä syksynä. Oman mausteensa soppaan tuo samaan aikaan toteutettava kauppakorkeakoulun kandiuudistus, jonka kanssa täytyy varmistaa yhteensopivuus liikkuvuuden mahdollistamiseksi.

Haluatko vaikuttaa opintojesi tulevaisuuteen? Syksyllä päätettäviin yleisiin suuntaviivoihin pääset vaikuttamaan esimerkiksi saapumalla lokakuun ensimmäisellä viikolla järjestettävään kandiuudistuksen kick-off –tilaisuuteen, josta lisäinfoa tulee myöhemmin. Myös allekirjoittanut tai korkeakoulujen vastuuprofessorit voivat vastailla kysymyksiinne tai ottaa kommenttejanne vastaan. Vastuuprofessoreina toimivat Eero Eloranta (Perustieteiden koulu), Keijo Nikoskinen (Sähkötekniikan koulu), Juha Paavola (Insinööritieteiden koulu) ja Tapani Vuorinen (Kemian tekniikan koulu).

Ensi vuoden puolella valmistelutyö siirtyy korkeakouluihin, jonka jälkeen opiskelijoita varmasti tarvitaan detaljitason yksityiskohtien hiomiseen ja uusien ideoiden kehittämiseen. Kiltasi opintovastaava sekä koulutusohjelmien opintojen suunnittelijat ovat siinä vaiheessa parhaiten perillä siitä missä mennään. Yhteisön osallistuminen valmistelutyöhön on keskeinen komponentti uudistuksen onnistumisessa, joten hyppää kyytiin. Juna ei vielä ole mennyt!

Mitä tapahtuu killoille?

Kiltojen tulevaisuus kulkee vahvasti käsi kädessä hakukohteiden määrän kanssa. Nykyisellään kiltatoiminta rakentuu vahvasti tiettyyn koulutusohjelmaan päässeiden uusien opiskelijoiden ympärille. Yhteisistä kandiohjelmista puhuttaessa ja huhujen kierrellessä osa killoista on, osittain aiheestakin, pelännyt tulevaisuutensa puolesta. Nämä pelot ovat osittain turhia, sillä on epätodennäköistä että tulevaisuudessa hakukohteina olisivat vain neljä korkeakoulua geneerisine kandiohjelmineen. Ensinnäkin, korkeakoulun yhteinen kandiohjelma ei ole sama asia kuin hakukohteet. On täysin mahdollista että yhteinen kandiohjelma tarkoittaa vain osittain yhteisiä opintoja, joiden rinnalla eri hakukohteiden opiskelijat kävisivät oman aineensa erityisopintoja. Toiseksi, Aallossa ymmärretään että monella koulutusohjelmalla on brändiarvoa, jolla saadaan erittäin kyvykkäitä opiskelijoita, ja jotka kannattaa siksi pitää erillisinä hakukohteina.
Toisaalta on myös totta että hakukohteiden määrä tulee todennäköisesti putoamaan nykyisestä jonkin verran. Tämä saattaa vaikuttaa joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vielä on aikaista sanoa missä hakukohteiden yhdistämistä tullaan tekemään. Hakukohteiden määrä on osittain kansallisen tason päätös, joten emme työryhmässä tähän voi kovinkaan paljon vaikuttaa. Hakukohteita miettivän työryhmän lausunnon kuulemme syyskuun loppupuolella, jolloin itsekin olen viisaampi. Tulevat hakukohteet saattavat tuoda muutoksia joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vanhan sanonnan uhallakin voisin väittää että aina vanhassa vara ei ole parempi. Uudistuksen kokonaisvaikutus opiskelijalle tulee siis olemaan positiivinen. Jos vaakakupissa painavat sujuvampi, vähemmän kuormittava, Aalto -liikkuvuuden mahdollistava ja enemmän vapaita opintoja sisältävä tutkinto tai toisaalta kiltojen roolin pysyminen täysin samana hamaan tulevaisuuteen, kumman sinä valitsisit?

Summa summarum

Kandiuudistus tulee ja rytäkällä. Suunnittelu on jo pitkällä, mutta vasta uudistuksen toteutuksessa punnitaan, saadaanko sen potentiaalista kaikki irti. Tulemme tekemään kaikkemme ettei uudistus pysähdy hallinnolliseen vastarintaan, systeemin jäykkyyteen tai jää muuten vain puolitiehen. Opetuksen sisältö ei myöskään saa jäädä rakenteellisen palikkaleikin varjoon. Muutos koskettaa kaikkia ja saattaa vaatia sopeutumista killoilta, mutta opiskelijalle nettovaikutus tulee olemaan positiivinen – vaikkakin sen nyt takaa jo moduulirakenteen poistuminen…

Terveisiä koulutuspolitiikan ihmemaasta,
Arjo Laukia

arjo.laukia@ayy.fi

Allekirjoittanut toimii AYY:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana ja on erityisesti vastuussa Aalto-yliopistosta ja tulevasta kandiuudistuksesta. Näiden lisäksi hän on Aalto-optimisti ja innoissaan siitä että opiskelijan elämään on tulossa konkreettisia parannuksia.

Jotenkin voisi kuvitella, että rahan jakaminen on helppoa. Onhan antamisen ilo kuitenkin moninkertainen verrattuna saamiseen. Kuitenkin ylioppilaskunnan stipendien jakaminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Hauskaa se kuitenkin on!

Perustamisvuotenaan AYY ei vielä ehtinyt jakaa stipendejä, kun sääntöjä vasta kirjoitettiin. Stipendien jakamiseen liittyvät viimeiset päätökset ennen itse jakoprosessia saatiinkin tehdyksi vasta loppukeväästä tänä vuonna. Nyt säännöt ovat kuitenkin valmiit ja AYY:n stipendien ensimmäinen hakuaika on alkanut.

Miksi stipendien jakaminen sitten on niin vaikeaa? Hakijathan olisi helppo laittaa järjestykseen opintomenestyksensä perusteella, niin kuin niin monissa muissa stipendeissä tehdään. AYY päätti kuitenkin jakaa stipendejä painottaen erityisesti yhteisöllistä toimintaa – kasvamista osaksi hienoa ja monimuotoista Aaltolaisten verkostoa. Näin ollen hakijoiden arviointia ei voitu ulkoistaa koulun opettajien tehtäväksi, sillä ainoastaan yhteisö itse tietää, mikä siinä on arvokasta.

Kaikista vaikeinta stipendejä jakaessa onkin alkaa erottelemaan aktiivisia toimijoita toisistaan. Sitä kun mielellään antaisi stipendin ihan kaikille AYY-aktiiveille, erityisaseman yhdistysten toimijoille ja kaikille muillekin, jotka ovat olleet rakentamassa Aalto- ja AYY-kulttuuria. Tähän rahalliset resurssit eivät kuitenkaan riitä, joten pisteytys on pakko toteuttaa jollain tavalla. Nyt viime syksyn ja kevään aikana rakennettu ”Yhteisötoiminnan pisteytyksen ohjeisto” pääsee ensimmäistä kertaa testiin, jolloin nähdään, kohteleeko se eri tavoin ansioituneita aaltolaisia oikein.

Vaikka yhteisötoiminta onkin AYY:n stipendien painopiste, ei opintojakaan ole unohdettu. Ne kun kuuluvat varsin olennaisena osana opiskelijaelämään. AYY:n kolmesta stipendityypistä vaihto- ja opintostipendien myöntämisperusteet ottavatkin huomioon myös opintomenestyksen. Kaikista eniten AYY haluaakin antaa tunnustusta niille, jotka ovat onnistuneet menestyksekkäästi yhdistämään sekä opinnot että opiskelijaelämän muut puolet.

Tänä vuonna AYY jakaa siis ensimmäiset stipendinsä. Yhteisö- ja opintostipendejä jaetaan molempia 20 kappaletta, vaihtostipendejä puolestaan kahteen otteeseen niin kauan, kuin rahaa riittää. Heitä siis vaatimattomuus romukoppaan ja kerro rohkeasti, kuinka hyvin juuri sinä olet menestynyt opinnoissasi. Entä kuinka hienoja juttuja olet tämän yhteisön eteen tehnyt? Haku on käynnissä nyt ja päättyy 31. heinäkuuta.

Kesäisin terveisin
Antti Karkola

Erityisasemayhdistysten* puheenjohtajien Neuvosto on kevään aikana kokoontunut jo useampaan otteeseen virallisissa merkeissä. Neuvostoa on nähty myös epävirallisemmissa tapahtumissa, kuten vapun alla sitsikisoissa ja tilakierroksella kampuksia kiertämässä.

Kuun alussa vierailimme yhteensä 13 yhdistyksen tiloissa eri puolella Aallon kampuksia Arabiassa, Kampissa ja Otaniemessä. Tapasimme aamukahvien merkeissä TOKYO:n toimiston vieressä sijaitsevassa Kipsarissa. Tästä matka jatkui kokoukseen KY-talolle ja sieltä eteenpäin Otaniemen kampukselle. Kierroksen kannalta päiväkin oli mitä mainion: aurinkoinen päivä yhdistettynä rauhalliseen liikuskeluluun ja yhdessä oloon oli mukavaa vastapainoa opiskelijoiden ongelmien kanssa painimiseen.

Viimeistään tällaisen kierroksen yhteydessä käy selväksi, että nykyinen kampusrakenne on todella haasteellinen minkäänlaisen järkevän työ- tai opiskelumatkailun kannalta. 45 minuutista reiluun tuntiin kestävä matka odotuksineen ja kävelyineen saattaa olla ruuhka-aikoina maksimissaan 1,5 tuntia. Myös Arabiasta Töölöön matka kestää 30 minuuttia. Myös Kauppakorkeakoulun päärakennukselta vanhan TKK:n päärakennukselle kestää 30 minuuttia. Kaikkien kampusten kiertäminen yhden päivän aikana kestää siis pelkkien siirtymien osalta lähes kolme tuntia. Tähän tietysti tulee lisäksi vielä matkat kotoa kampuksille, joka useilla kestää puolesta tunnista tuntiin päivässä.

Sekä eri metrokampusmalleissa että suuressa Otaniemessä on haasteensa. Myös metrolla matkustaminen tulevaisuudessa Otaniemen alueelta keskustaan tulee kestämään pelkän metromatkan lisäksi myös siirtymät ja odotukset. Pelkästään Otaniemi-Rautatientori -väliä verrattaessa samanmittaisella (12 min ^1,2) matkalla Töölönlahden kaavaillulta kampustontilta Siilitielle (Alvar Aallon kuja 1 – Näätätie 20), saadaan Reittioppaasta 25 minuutin siirtymä aikaiseksi. Tämä toisen pään 400 metrin kävely kuvastaa hyvin tyypillistä Otaniemen kampusalueen siirtymää (ks. kuva).

Myös Otaniemen kampuksen sisällä kävellen matkaa taittaen välimatkoihin saa helposti kulumaan viisitoista minuuttia pelkästään eri rakennusten välillä. Useille opiskelijoille useiden rakennusten välillä suhaaminen onkin jo nykyisellään arkipäivää ja pahimmillaan siihen saattaa kulua reilu siivu päivittäisestä ajasta. Toki tämä voi olla myös tehokasta aikaa joko liikunnallisessa tai sosiaalisessa mielessä mutta silti, se on yksi tulevaisuuden kampusrakenteen haasteista. Kuinka laajan kampuksen sisällä palvelut ovat tasaisesti käytettävissä ja kuinka mutkattomasti ihmiset liikkuvat kampusalueen sisällä?

Täysin citykampukset ovat yksi vaihtoehto, jossa matkat saattaa olla lyhyempiä joko tiheämmän rakennuskannan tai paremman joukkoliikenneverkon vuoksi. Näissä kuitenkin myös kerroksissa seikkailu aiheuttaa oman haasteensa, jossa allekirjoittaneella ainakin aasialaisten yliopistojen kärkeä olevan vaihto-opintoyliopistoni The University of Hong Kongin 10-20 kerroksisten rakennusten hissiruuhkat ovat jääneet elävästi mieleen. Aallolle puolestaan haasteen tiivistämisessä aiheuttaa tekniikan alan nykyisellään laaja opetus- ja tutkimusvälineistö, joiden siirtäminen on kallista ja haasteellista. Pystyisikö Aalto rakentamaan tiiviimmän ja yhteiskuntaa läheisemmän kampuksen myös Otaniemeen aluetta tiivistämällä ja ympäröivää yhteiskuntaa alueelle houkuttelemalla?

Näihin visaisiin kysymyksiin haettiin jatkoa viime viikolla, kun allekirjoittanut kävi Harri Toivosen kanssa tutustumaan Lontoon eri yliopistojen kampuksiin. Katsellaan seuraavassa postissa, mitä sieltä oikein löytyi!

– Ville

*) Erityisasemayhdistykset, joita AYY:lla on yhteensä 19 kappaletta, muodostavat koko ylioppilaskunnan yhdistyskentän selkärangan. Nämä yhdistykset, 14 kiltaa, 1 osakunta, KY ry, Probba ja TOKYO ry sekä jatko-opiskelijayhdistys Aallonhuiput vastaavat mm. uusien opiskelijoiden vastaanotosta ja ovat myös vuosittain oikeutettuja suurempiin toiminta-avustuksiin.

3.5. vierailtiin seuraavissa paikoissa: TOKYO, KY, AYY, AK, SIK, Inkubio, KIK, Athene, Prodeko, AS, TiK, PJK, TF

Kampuskeskustelu velloo. Otaniemi vai ei? Keskustassa, miten? Ei sentään ainakaan Tuusulaan?

Pelkkä paikan ympärillä junnaaminen on kyllästyttävää. AYY ottikin aiemmin tänä keväänä kantaa keskustelun fokukseen otsikolla “Aallon kampus on muutakin kuin sijainti”.

Mitä sinun mielestäsi maailman parhaalta kampukselta pitäisi löytyä? Villitkin ideat voivat käydä toteen. Heitä vaikka kommentteihin! Tällä hetkellä käynnissä on neljä hieman eri näkövinkkeleistä pohtivaa kampustyöryhmää, joista kussakin on myös monipuolinen opiskelijaedustus. Lisäksi kukin korkeakoulu keskustelee omista tarpeistaan, ideoistaan ja unelmistaan tahoillaan.

Mitä sosiaalista tai vapaa-ajan toimintaa haluaisit kampuksella harrastaa? Minkälaisia oppimistiloja tarvitsemme nykypäivänä ja tulevaisuudessa? Miten voimme hyödyntää olemassaolevia tutkimustiloja, labroja, studioita, kirjastoja parhaalla mahdollisella tavalla? Miten kampus kommunikoi muun yhteiskunnan kanssa?

Työryhmissä on ollut mainio meininki: on selvää että kaikki yliopistoyhteisön jäsenet haluavat luoda uutta ja rakentaa kampuksesta kestävän, viihtyisän ja ennen kaikkea tarkoituksenmukaisen.

Taideteollisen korkeakoulun dekaani Helena kirjoittaa Aallon visioblogissa näin: “Tarkoituksenmukaiset tilat eivät ole riippuvaisia maantieteellisestä sijainnista. Kaupunkien rajat eivät saisi olla esteenä – eivätkä ehkä kauaa olekaan, jos metropoli oikeasti syntyy. Metropoliin voisi nousta myös uudenlainen yliopistokaupunki.”

***

Tietysti sijainti on olennainen. Itsekin olen viettänyt pitkiä iltoja sitä pohtien. Ja juuri tästä uudenlaisesta yliopistokaupungista minäkin unelmoin.

Aalto on mielettömän hieno juttu. Nykyisellään siitä ei kuitenkaan oteta kaikkea iloa irti. Niille, jotka yrittävät, kulkuyhteydet ja paikoin myös asenneilmapiiri muodostavat tarpeettomasti harmia. Niiden, jotka eivät yritä, annetaan rauhassa pitää ennakkoluulonsa ja epäilyksensä. Ja näiden kahden esimerkin väliin mahtuu sata muuta.

Toki Helsinki on ihana. Kaupunginjohtaja Pajusen hienoa ehdotusta tarjota Aallolle tiloja Töölönlahdelta ei kannata ohittaa noin vain. Voisi olla upeaa, pystyttää sinne jonkinlainen Aallon näyteikkuna. Se voisi pitää sisällään esimerkiksi yhteisiä opiskelu- ja oleskelutiloja, galleriatilaa, miksei joidenkin maisteriohjelmien opetustakin…

Mutta niin on Otaniemikin ihana. Ja entistä ihanampi siitä vielä tulee, se on varma. Tänne tarvitaan säpinää, puistoja, lainapyöriä, baareja, kahviloita, kauppoja, asuntoja ja metro. En onneksi ole yksin ajatukseni kanssa, sillä oikeastaan kaikilla alueen toimijoilla on sama tavoite. Siksi on kummallisen konservatiivista puhua Otaniemestä korpena, jossa iltaisin kokoonnutaan koeydinreaktorin äärelle lämmittelemään. Maailma muuttuu! Otaniemi on, Aalto-yliopiston kampus tehdään.

Minulle ei ole selvinnyt, miten koko TaiKin sijoittaminen Töölönlahdelle tekisi Aallosta juurikaan nykyistä yhtenäisemmän ja muista kuin oman koulun opiskelijoista nykyistä helpommin lähestyttävämpiä. Näistä asioista minä kannan huolta. Oli kampuksia yksi tai useampi, haluan että jokainen niistä tuntuu kaikkien aaltolaisten yhteiseltä. Erillisistä linnakkeista on päästävä eroon.

Minä haluan rohkean, uutta luovan Aalto-yliopiston. Siksi meidän pitäisi uskaltaa seikkailla ja sekoittaa vähän pakkaa.

***

Käväisin alkuviikosta Tukholmassa tutustumassa erityisesti Konstfackin eli paikallisen taideyliopiston uusiin tiloihin. Konstfack muutti vuonna 2004 keskustasta vartin metromatkan päähän Telefonplanille. Päätös kismitti kuulemma hetken aikaa, mutta uudet tilat osoittautuivat niin mahtaviksi, että harmistus muuttui tuota pikaa ihastukseksi. Nyt alueella on käynnissä laajamittainen kehitysprojekti, uusia palveluita hiipii paikalle, uusia asuntoja nousee, ja koko paikka on sähäköitymässä. Siinä yksi menestystarina, muunkinlaisia toki varmasti löytyy. Kirjoittelen reissusta enemmän lähiaikoina.

***

Aalto-yliopiston hallitus päättää kampuksesta kesäkuussa. Jännitystä siis piisaa vielä hetken aikaa. Onko sulla joku mielipide asiaan?

-saara

P.S. Riippumatta siitä, mihin kampus lopulta asettuu, nykyopiskelijan arkeenhan päätös ei vielä huimasti vaikuta. Tehdään kuitenkin tuleville jotain ihan parasta ja nautiskellaan täysin siemauksin pienistä uudistuksista, joita mekin pääsemme näkemään!

Edustajiston kokousta 4/2011 pohjustava iltakoulu pidettiin AYY:n keskustoimistolla kolmantena päivänä wapun jälkeen. Paikalle kuulemaan ja keskustelemaan saapui kourallinen edaattoreita. (Tarkalleen ottaen varapuheenjohtajat Henna Jääskeläinen ja Janne Peltola sekä Miikka Putto. Lisäksi Markus Klimscheffskij saapui paikalle, mutta vasta kun homma oli tapultetu pakettiin). Iltakoulussa käytiin kokousasioista tarkemmin läpi tilinpäätöstä, talouskatsausta, Ainon päätoimittajavalintaa sekä OUBSin seuraajan linjaa.

AYY:n vuoden 2010 tilinpäätös on ensimmäinen laatuaan, mikä tarkoittaa paitsi sitä, että se on vailla vertailupohjaa, myös sitä, että sen tekeminen on ollut hieman työläämpää kuin – toivottavasti – tulevina vuosina. Tilinpäätösasiakirjoja voi ihmetellä täällä. Tilinpäätöksen ohella ensi kokouksessa on tiedossa vuoden 2011  ensimmäisen vuosineljänneksen talouskatsaus, joka myös on ensimmäinen lajissaan. Monet AYY:n menoista ja tuloista ovat kausiluontoisia, eivätkä jakaudu vuoden aikana tasaisesti, mikä hieman hankaloittaa kvartaaleittaista seurantaa ainakin näin ekalla kerralla. Lisäksi mm. luminen ja kylmä talvi toi mukanaan ennakoitua suuremamt lämmitys- ja lumenpudotuskulut.  Seurantataulukot saataneen wikiin kohtapuoliin, jolloin kiinnostuneet voivat tutustua AYY:n talouteen entistä paremmin.

Ainon päätoimittajahakuun saatiin paljon hyviä hakijoita, joita valintatyöryhmä haastattelee tämän viikon aikana. Ensi viikolla tiedossa onkin AYY:n lehden uusi luotsi, nykyisen kauden viimeinen lehti ilmestyy tässä toukokuun alussa.

Edustajisto kokoontuu vuoden neljänteen kokoukseensa ensi keskiviikkona 11.5.2011 klo 17:00 alkaen Taideteollisen korkeakoulun Sampo-saliin. Tervetuloa mestoille!

Terveisin,

puheenjohtaja Atte

On Monday April 18^th, International Degree Students Committee (IDSC) organised an excursion. We went to Nokia Siemens Networks (NSN) service excellence center as we planned. Despite of the great interest for participation, due to the limited number of places, 20 students had been registered for the event. Unfortunately only eleven of them showed up, and seven of them didn’t even bother to inform us that they cannot make it! This was dissapointing since there were around 20 people on the waiting list.

However the excursion was a success for the ones who participated. The place was in Espoo headquarter of NSN located at Karaportti 8. We started by taking a picture and then being guided to a magnificent salon with a very big screen. I personally loved it. I wish I had a home theatre like that in my place! Anyway, there we were introduced to Kitta Virtavuo, head of business HR in NSN, who talked about NSN in general and also recruitment process. By the way, she told us that we were the first student group that has ever visited NSN. Also she mentioned that there are some vacant places available for summer jobs and doing master thesis at NSN. If you are interested, go to http://www.nokiasiemensnetworks.com/summer and check it out by yourself; it is a really cool place to work, if you ask me!

Kitta mentioned that the minimum time for processing an application at NSN is two weeks; and everyone who apply for a position will receive a letter afterward, even as a “No, Thanks!” letter. This is actually cool in my opinion, as many companies don’t even bother to let you know that they have processed your application and have decided to screw you!

Thereafter, we were introduced to a new networking technology called LTE or 4G. Since I’m not an IT guy, I was not really interested in this part and the next two sessions, which were about new networking technologies. However, I am pretty sure that the other students did actually enjoy the nice presentations.

In between the sessions, they served us with tea, coffee and cookies; so those students who didn’t show up, at least missed this part if they didn’t the rest! During the presentation about 4G technology, they also showed us five minutes of “The Dark Knight” movie, which was damn good watching it at that big screen!

Anyway, the excursion was fun and useful for me and other participants. Special thanks to Jukka Salo, head of R&D in NSN, for planning this excursion for us. If you wanna have such experience in the future, please keep an eye on our future events and join us. But please show up at the end if you register; otherwise don’t take this chance from other interested students.

See you on next excursion!

Best regards

Arsham / International Degree Students Committee

Päätösluettelo

Kesto: 3 h 17 min.

Osallistujia: 32

Kokouskohtia: 16.

Muutosesityksiä: 5 (joista 3 äänestykseen asti)

Ponsia: 0

Eriäviä mielipiteitä: 0.

Paras pala: Edaattori Peltola koijaa edaattori Lönnin paitsioansaan.

AYY:n edustajisto kokoontui vuoden kolmanteen kokoukseensa13.4.2011. Vuorotteluperiaatteen mukaisesti tällä kertaa kokoustettiin Dipolissa, Otaniemessä. Esityslistalla oli muutama etukäteen selkeäksi arvioitu kohta, sekä illan kuuma kysymys, OUBSin tulevaisuudesta päättäminen.

Ilmoitusasioissa kuultiin muun muassa Ainon päätoimittajavalintatyöryhmän kuulumiset. Työryhmä on aloittanut työnsä ja valinnut puheenjohtajakseen edaattori Miikka Puton. Valtakunnan päheimmän opiskelijalehden uusi päätoimittajahan  on määrä valita toukokuun kokouksessa.

Hallitus esitteli yleisiä tekemisiään tiivisti uuden, omasta mielestäni varsin toimivan esityssapluunan avulla. Ilmeisesti esittelytapa koettiin hyväksi myös edustajiston jäsenten toimesta, sillä purnausta ei kuulunut ja intoa riitti kysymyksiin JMT6-peruskorjauksen alta muuttavien asuttamisesta, kandiuudistuksesta ja palvelutarjottimesta. Lisäksi ihmeteltiin Wappuriehan julistuksen aikaistamista ja siitä tiedottamista. Joitakin hallitusohjelman projekteja on muuten saatu jo valmiiksikin, hyvä homma.

Edellisessä kokouksessa ensimmäistä kertaa muutetut säännöt tulivat nyt toiseen käsittelyyn, ja hyväksyttiin ilman keskustelua.  Seuraavaksi säännöt menevät rehtori Teerin pöydälle kuitattavaksi, jonka jälkeen ne ovat sitten ihan oikeat uudet AYY:n säännöt.

Kokouksen esityslistalla oli sääntömääräisesti myös vuoden 2010 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vuoden 2010 toimijoiden vastuuvapauden myöntäminen sen kylkiäisenä. Allekirjoittanut kuuluu luonnollisesti vastuuvapauttaan jännittäviin, joten kokouskohdat nuiji varapuheenjohtaja Henna. Tilinpäätöstä ei kuitenkaan oltu vielä saatu valmiiksi, joten asioiden pariin palataan ensi kokouksessa.

Jämeräntaival 6 -asuinkiinteistön peruskorjauksen urakkasopimusten hyväksyminen kirvoitti edustajistosta pari yleistä kysymystä kiinteistöjen kunnosta ja huollosta – hyvä niin, sillä on hyvä että edustajisto on kiinnostunut ja perillä päätösvaltansa piiriin kuuluvista asioista.Tulevaisuuden linjana olisi tosin hyvä tuoda vastaavat päätökset edustajistolle aiemmin ja yleisemmällä tasolla – AYY:n päätöksentekorakenne hakee vieläkin hieman muotoaan.

Illan ykkösaiheesta, OUBSin tulevaisuudesta puhuttiinkin sitten toista tuntia, ja välissä pidettiin taukokin, jotta kokouksen aikana esitetty liuta muutosesityksiä ja ideoita saatiin selkiytettyä. Aihetta alustettiin OUBS-kyselyn tulosten läpikäynnillä Ennisofian toimesta, OUBS-historiavideolla ja hallituksen viestintävastaava Hennan pohjustustuksella. Keskustelussa OUBSin esitystä ei lopulta kukaan ottanut nimiinsä sellaisenaan, mutta hallituksen pohjaan esitettiin useita pieniä ja isoja kilpailevia muutoksia. Lisäksi ehdotettiin palauttamista valmisteluun ja pelkkää OUBSin lakkauttamista. Keskustelu velloi OUBSin ovikellon korjaamisesta erilaisiin puheenvuoroihin kanavan nykykäytäntöjen puolesta ja niitä vastaan. Edaattorien ohella puheenvuoroja myönnettiin OUBSin päätoimittaja Mikko Törröselle. Lopulta hieman patissa olevan tilanteen avasi edaattori Mikko Ikola, joka ehdotti päätökselle yleisempää muotoilua, jättäen enemmän valtaa tulevalle päätoimittajalle. Tälle idealle rakentunut muutosesitys saikin lopulta ylivoimaisen kannatuksen, ja niinpä edustajisto päätti lakkauttaa OUBSin, ja perustaa tilalle uuden kanavan. Lisähuomioina vaadittiin kanavan brändin uudistamista, tilojen poistamista asumiskäytöstä ja selkeämpää tekijöiden työntekijä-vapaaehtoisjakoa.

OUBSin jälkeen nimitettiin edustajiston jäseniä AYY:n stipenditoimikuntiin. Ylioppilaskuntahan ryhtyy jakamaan kansainvälistymis-, opinto- ja yhteisöstipendejä, ja ensimmäiset on tarkoitus saada jakoon syksyllä. Jatkossa stipendit jaetaan alkuvuodesta, tänä vuonna joudutaan sääntöjä hieman taivuttamaan.

Edustajiston nähtäväksi vaaditun TTER-asiakirjaluettelon käsittely pöydättiin, joten siihen palataan toukokuun kokouksessa.

Muun muassa tällaista tällä kertaa, seuraavan kerran AYYE kokoustaa Taideteollisen korkeakoulun tiloissa 13.5. klo 17:00 alkaen. Tervetuloa seuraamaan.

Terkuin,
Atte