Hi, everyone!

I’m a sixth year student of architecture on a long and winding road to becoming an architect who doesn’t design houses. When I applied to study architecture, I was looking for an artistic field where one could relatively easily find a steady career. The most important thing I found once I got in to Aalto was not, however, how to design a building or a landscape, but rather that an amazing community, like the one in Aalto, can help you realize almost any and all of your dreams.

“At the moment I’m focusing most of my energy on organizing the AYY Global Development week.” Saana

Dreams, in this case, are an abstract thing. The important one, for me, was to find out who I am, and what I want to do. This is gradually coming true through varied experiences and encounters during my studies. Another dream was to be able to help other people and to solve environmental issues. This will hopefully some day be realized through my career as a researcher – I hope I can provide designers with tools and knowledge to shape a better world. A smaller dream was to become the chairman of our Guild. This one did not come true, but I might be all the happier for it – I lost to someone who was really good at the job, and we had an amazing year working together. Most importantly though, I learned to fail with pride and critically evaluate my own shortcomings, and found some really interesting things to do in the meantime.

At the moment I’m focusing most of my energy on organizing the AYY Global Development week. It’s been an interesting rollercoaster ride – I had a lot of enthusiasm but little actual knowledge about development cooperation in the beginning, and organizing a large group of people and events was not really familiar business either. The task teaches you, however – I’ve learned to be more considerate of my surrounding environment, and to delegate work, which has always been hard for me. It has also been inspiring to watch people come up with great ideas for events, and to take responsibility and learn to make their ideas come true. Working on this project has shaped my interests and skills very differently than it might have if I had been accepted to some of the other posts I applied for at the beginning of the year.

I think you can have an amazing university experience regardless of whether you focus fully on your studies for the whole time or if you decide to take some detours or adventures in student activity, work or anything else. The key thing is that you look for yourself in the middle of all of it: what is the mark you want to leave on the world, and where you can get the experiences to help you achieve that? What experiences bring out the sides of you that you like the most? A lot of times, the easiest way to figure this out is just to have a bit of fun with some awesome people.

I wish for all the Students of Finland to have an enlightening study experience!

-Saana

Curriculum is one of the most important documents made yearly in all Aalto programs. The curriculum describes the courses and other actions provided by the University for students to achieve the learning outcomes needed for their degree. The curriculum affects how the time of the faculty is used, what spaces are needed and how the students can study and plan their studies.

It is now under consideration to change the timespan of the curricula to two years from now used one year. Fixed curricula for two or three years would help students to make their own personal study plans and be beneficial in long term planning.

It is still very important to hear concerns raised by this possible change in planning. For example there are fears that this would make developing the courses harder or the whole system might become too rigid. At the end of this post are answers to some of the most frequent questions.

Situation at this moment

Aalto uses the word curriculum (“opetussuunnitelma” or OPS). The lead of the University gives yearly instructions and strategic guidance for the next year. The curricula are processed in the programs, departments and schools. The Academic Affairs Committee of the university discusses and decides the general principles and guidelines for curricula, but the AAC of each school decides on their own curricula and its specific content.

The general structure of the studies and degree regulations are more permanent. The last time these were widely changed has just ended or is ending in the schools.

Problems:

• It’s a very demanding and heavy process to review the whole curriculum every year.
  • If this process feels heavy, people might not focus on the intensity needed and just settle to doing small changes.
  • Small changes done yearly without unified discussion about the program can lead to losing the focus of the program.
  • It can be hard to find time yearly to sit down and discuss properly in programs about their curricula. This is especially hard in joint programs.
• Making greater changes which need training, new resources or other preparation takes time. Yearly pace doesn’t encourage to take this time needed.
• The students only get to officially now the curricula and courses yearly (even though naturally most of the courses will be held from year to year without big changes as they are a core part of the degree structure). Still the students should and are asked to make their personal study plans for a longer time, and they should prepare well in advance

Benefits or the longer term:

• Every other year would be dedicated to change and every other everybody could focus on other things.
  • This would be planned way of working, not a result of a heavy workload.
  •  When it’s the time for program curricula planning, it is done well
• Enables long term planning for faculty and students. The information about the curricula would be officially more stable.
• Planning of credit transfer and change of course codes and names would be bigger problem only once in two years.
• The development of the program curriculum for all relevant participants could be more clear and the cycle more appropriate. There would be enough time for planning, doing, checking and acting!
• The everyday planning and making the timetables would be easier if the courses didn’t change yearly.

Other universities

• Tampere University of Technology has the same system as Aalto.
• University of Turku has the curricula for two years and the timetables are made for half a year at a time.
• Universities of Tampere and Jyväskylä have curricula for three years and timetables yearly.
• Hanken has just moved to two-year-curriculum and there is talk of extending it to three years
• The way of presenting these to students varies, but usually they are presented with a curriculum document or study guide, and the timetables are in the course registration system.

FAQ

Doesn’t this make the system rigid? / Can’t I develop my courses?

There are naturally different opinions on the rigidness, but this is in no way meant to stop teachers ongoing development of their teaching. The curriculum doesn’t have to include that kind of specifics that the teacher couldn’t make changes to teaching arrangements or use timely materials. The learning outcomes would be fixed in accordance to the programs’ learning outcomes, but even these could be changed by the decision of AAC if really needed. Most of the contents of the courses can be rearranged by the teacher without the need to change the curriculum, as long as the learning outcomes and other jointly decided things remain the same.

How does this affect my academic freedom to teach as a wish?

Program based curriculum planning does not try to take away the academic freedom of teachers. The curricula are planned and decided on the academic community, in which of course the faculty gets to collegially decide what kind of things are included as learning outcomes and core contents. Teachers still have the same freedom to plan their courses, take part in the curriculum planning and conduct their courses how they want inside the jointly decided guidelines. Part of the curriculum planning is to plan what kind of methods support the learning outcomes, but it is nobody’s wish to force teachers to take on practices they don’t want to use.

Does this lead to total changing of the curriculum every two years? Are we going to drown in students who don’t know what courses to take?

The amount of changes is made in the programs and is dependent on the needs of the program. If everything is going on smoothly, no big changes are needed. Now in theory everything could be changed yearly, but rarely that is done, as naturally many of the courses are fine as they are. This wouldn’t change the need to think of credit transfers and study guidance when curriculum is changed. Of course it is possible to tackle this problem within the curriculum development (by for example using courses and course codes with changing contents as long as the learning outcomes stay the same).

Don’t the students get flustered if the curriculum is changed so often or during their studies?

At this moments the changes can be yearly and that is for sure more demanding for the students. If the other big universities and their students can live with this, Aalto students can also, especially as they get in return every other year without major changes.

Won’t we be in trouble if we promise that a course is in the curriculum for two years and we can’t provide it in reality?

Yes. The curriculum is a decision of the AAC and it is binding. It is the ideal situation that programs plan their resources and staff for the whole period, and the courses and their learning outcomes are such that they are not solely dependent on one professor or teacher. But, of course, the AAC can make changes if really needed.

Will this be extra work?

It might seem more demanding to done the development properly together every other year, but the purpose is not to add work.

How would this benefit developing the teaching?

Energy would be saved for every other year. There would be time every other year to train new skills and to focus on the core work, teaching. There would be more time to collegially plan the curriculum.

Susanna Koistinen

Specialist, Academic Affairs

Mukaillen 5.9. tekniikan korkeakoulujen uusille opiskelijoille pidettyä puhetta.

Tulin opiskelemaan Aaltoon, koska pidin matematiikasta ja fysiikasta, enkä tiennyt mitä haluan tehdä isona. Diplomi-insinööri vaikutti sopivan yleispätevältä tutkinnolta. En opintoja aloittaessani osannut aavistaa, mitkä ovat ne asiat, jotka tästä yliopistosta tekevät minulle merkityksellisen. Mitkä ovat ne asiat, jotka oikeasti muuttavat elämäni suunnan.

Ne ovat Aallon poikkitieteellisyys ja opiskelijatoiminta.

Poikkitieteellisyyden merkitys kasvaa työelämässä. On entistä tärkeämpää ymmärtää eri aloja ja osata työskennellä erilaisten ihmisten kanssa. Poikkitieteellisellä yhteistyöllä ratkaistaan maailman isoimpia ongelmia. Aalto tarjoaa mahdollisuuksia poikkitieteellisiin opintoihin, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Opiskelija, kaikki riippuu sinun omista valinnoistasi. Mieti siis rohkeasti, mitä kursseja valitset.

Vapaaehtoisesti työskentelevät Aallon opiskelijat tekevät valtavasti hommia, jotka muuttavat niin yksittäisten ihmisten elämiä, Aaltoa, Suomea kuin koko maailmaakin. Opiskelijatoiminta on vastapainoa opinnoille, mutta se myös opettaa paljon sellaista, mitä kursseilla voi olla vaikeaa oppia. Itse olen esimerkiksi oppinut projektien ja ihmisten johtamista, esiintymistä sekä sen, että kun on sopiva tiimi ja riittävästi intoa, niin mikä tahansa on mahdollista. Aaltoyhteisössä valtava määrä mahdollisuuksia löytää oma paikkansa. Niitä kannattaa etsiä.

Näitä kahta asiaa yhdistää se, että ne vaativat omaa aktiivisuutta. Ne vaativat sitä, että mietit, mikä sinulle on tärkeää. Et ole tässä yliopistossa vain tutkintoa varten. Olet täällä itseäsi ja loppuelämääsi varten. Älä liikaa kuuntele muiden ohjeita siitä, mitä sinun tulisi tehdä. Mieti, mitkä ovat ne asiat, joissa haluat kehittyä, tai jotka haluat kokea. Aaltoyhteisö tarjoaa valtavasti vaihtoehtoja niin opinnoissa kuin vapaa-ajallakin. Tartu niihin!

Tervetuloa ylioppilaskuntaan ja Aaltoon!

Milja Asikainen

AYY:n hallituksen puheenjohtaja

Fuksi 2010

Fuksit kertovat syistään tulla Aaltoon opiskelemaan

Kuva: Jyväskylän yliopisto

PedaForum-päivät kokoavat yhteen opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita korkeakoulukentän ihmisiä kerran vuodessa. Tapahtuma on aina yksi vuoden kohokohdista, sillä siellä saa kuulla muiden paikkakuntien uusimmat onnistumiset sekä kriittistä pohdintaa ja tutkimustuloksia pedagogiikkaan, yliopistojen johtamiseen ja kehittämiseen liittyen. Tänä vuonna Jyväskylässä teemana oli Into ja himo – Hyvinvoiva kampus. Kävimme kaikki hieman eri ohjelmanumeroissa, joten saimmekin neljä eri näkökulmaa teille kerrottavaksi. Kiitokset järjestelytiimille ja innostaville puhujille! Tapahtuman blogista löytyy iso määrä opiskelijoiden kurssityönä toteuttamia esittelyjä ja haastatteluja konferenssin aiheista.

Mikko

Olin myös ensimmäistä kertaa PedaForumissa. Päällimmäisenä konferenssista jäi mieleen innostuneisuus ja sitoutuneisuus opetuksen kehittämistä kohtaan. Oli hienoa saada näkökulmaa oman yliopiston puolelta siihen, miten oppimiseen panostetaan. Teemaryhmistä ja työpajoista sai uutta tietoa ja inspiraatiota meillekin käyttöön, mutta minulle kenties tärkein puoli tapahtumassa oli tavata oman yliopistomme opetuksen kehittämisestä innostuneita tyyppejä. Inspiroivan ympäristön vaikutuksesta siellä ajautui helposti keskusteluihin, joissa ei kokouksissa ja tapaamisissa niin helposti ajaudu! Edistimme keskusteluilla A!OLE-projektin kokonaisvisiota Aallon sähköisesta oppimisesta, käsittelimme Success of Students -strategia-aloitteen next steppejä ja levitimme tietoa hyvistä käytännöistä kurssien yritysyhteistyön suhteen. Tärkeitä juttuja!

Nosto ohjelmasta: Itä-Suomen yliopiston vetämä työpaja  flipped classroom -menetelmän hyödyntämisessä opetuksesta. Aaltoon kaivattaisiin samaa asennetta, että kursseja lähdetään flippaamaan pedagogiikka edellä, ei sähköiset työkalut edellä: “laitetaan kurssi nettiin kun meillä on nämä työkalut!”

Elina

Oma osallistumiseni pedaForumissa jäi valitettavan vähäiseksi aikataulupaineiden takia. Pettymyksekseni en esimerkiksi päässyt osallistumaan Tarja Pääjoen puheenjohtamaan ”Hyvinvointia oppimiseen taiteesta” – työpajaan, joka olisi ollut varmasti kiinnostava katsaus taidelähtöiseen pedagogiikkaan korkeakouluympäristössä. Sen sijaan pääsin tutustumaan opinto-ohjaukseen ja opetuksen laadun mittaamiseen korkeakouluissa, molemman mielenkiintoisia aiheita.

Ehkäpä parasta PedaForumissa kuitekin oli se, kuinka tapahtuma kokosi opetuksesta kiinnostuneet yhteen paikkaan. Innostunut ilmapiiri tarttui nopeasti minuunkin, kunpa opetuksesta ja sen parantamisesta puhuminen olisi aina näin motivoitunutta. Oli myös todella virkistävää päästä puhumaan Aallon henkilökunnan kanssa kokoushuoneiden ulkopuolella, jossa asioista pystyy puhumaan vapaammin.

Elli

Osallistuin PedaForumiin ensimmäistä kertaa, ja päivistä jäi todella hyvä fiilis. Oli aivan mahtavaa tavata opetuksen kehittämisesti innostuneita ”peda-ihmisiä”. Alla on koostettuna ensikertalaisen huomioita tapahtumasta:

PedaPorum koostui teematyöryhmistä ja työpajoista. Osallistuin itse ainoastaan teematyöryhmiin, jossa eri korkeakoulujen edustajat kertoivat omista toimivista käytännöistään tai tutkimuksistaan. Esitelmät olivat itsessään mielenkiintoisia. OKM:n rahoituksen tarkemmassa syynäyksessä tuli näkyväksi, miten heikosti se kannustaa (yksittäistä) opettajaa kehittämään opetustaan. Parasta antia olivat kuitenkin ehdottomasti keskustelut esitysten jälkeen. Niistä sai napattua hyviä ideoita ylös, esimerkiksi miten yliopisto toimii yhdessä opiskelijoiden kanssa palautteen keruussa ja siihen reagoimisessa tai kuinka epäformaalimpi palautteenanto onnistuu yhteistyössä ainejärjestön ja laitoksen välillä.

Oli positiivista huomata, kuinka samanlaisten ongelmien kanssa kaikki korkeakoulut painivat. Maisteritutoroinnissa on haasteita myös muilla. Miten järjestää uusille maisteriopiskelijoille tarkoituksenmukaista ja heidät saavuttavaa tutorointia? Opiskelijapalautteen keräämisen haasteet ovat myös muilla samankaltaisia eli palautteenkeruujärjestelmä on kunnossa, mutta vastausten saaminen ja niiden systemaattinen hyödyntäminen eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Yksittäisenä asiana jäi mieleen Jyväskylän yliopiston tekemä pitkäjänteinen, tutkimukseen ja suuriin panostuksiin perustuva hyvinvointityö ja Opiskelijan kompassi –työkalu. Opiskelijan Kompassin tavoitteena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja itsetuntemusta sekä ehkäistä stressiä, ahdistusta ja alakuloa. Se on nettipohjainen, mutta opiskelijat, joilla on myös kontaktitapaamisia, ovat hyötyneet siitä eniten. Tämän tapaiselle interventiolle olisi varmasti tarvetta myös muualla.

PedaForum: nähdään ensi vuonna uudestaan!

Susanna

Oli hienoa olla takaisin Jyväskylässä katsomassa miten hyvinvointityö on siellä edistynyt, koska olin aiemmin tekemässä sitä itse. Tämän vuoden PedaForum oli ensimmäinen, jossa ei enää kuulunut negatiivissävytteisiä pohdintoja siitä kuuluuko opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen ollenkaan yliopistoille. Kehitystä on todellakin tapahtunut! Pidin myös esitelmän opiskelijoiden kiinnittymisestä Aalto-yliopistossa. Sain ihan aiheellisen muistutuksen siitä, että emme voi ottaa itsestäänselvyytenä kaikkien yhteisön osapuolten tietävän opiskelukyvyn ylläpitämisen mekanismeja ja kiinnittymisen edellytyksiä, vaan myös tiedonjaon näistä asioista on oltava jatkuvaa.

Mitä Aalto voisi oppia: Hyvinvointityö vaatii pitkäjännitteistä, koko yhteisön tietoisuuden tason nostamista. Esimerkiksi Oulun ja Jyväskylän kehitystyöhön kannattaa perehtyä.

Tässä vielä linkki pitämääni presikseen.

Starting Point on matalan kynnyksen palvelupiste, joka avattiin syksyllä 2015 Otakaari 1 -rakennukseen opiskelijahubin viereen. Palvelupiste ei ole sidottu minkään yksittäisen korkeakoulun toimintoihin, vaan kaikki opiskelijat voivat asioida samassa paikassa. Erityisen tärkeää on, että palvelupisteeltä voi käydä kysymässä neuvoja ja tiskiltä luvataan ohjata eteenpäin oikean palvelun äärelle. Starting Pointin palvelu on ollut ystävällistä ja asiantuntevaa.

Aallon lupaus monitieteisyydestä ja joustavasta liikkuvuudesta ei ole vielä toteutunut täysin palveluiden tasolla. Starting point on hyvä alku pyristellä irti organisaatiolähtöisestä ajattelusta kohti opiskelijoille mielekkäitä palvelukokonaisuuksia. Yhteinen palvelupiste hyvillä aukioloajoilla tulee olemaan tiivistyvällä kampuksella entistä tärkeämpi. Samassa yhteydessä kehitettävä fyysistä palvelupistettä tukeva eStarting Point on samaa kehitystä verkossa.

AYY:llä uskotaan, että tällainen tarvelähtöinen palvelumuotoilu on Aallon tulevaisuutta. Tulevaisuuden visioissa palvelupisteet toimisivat vielä laajemmin myös erilaisten hyvinvointipalveluiden, uraneuvonnan ja muiden opiskelijoiden tarpeiden kartoittamisessa matalalla kynnyksellä, ilman turhia raja-aitoja ja tuoden mukaan ystävällisen ja inhimillisen ensikontaktin.

Saara Maalismaa otti vastaan Seal of Approval-palkinnon

On Wednesday the theme of the day was European Integration. We wanted to introduce the European Union and its role for Finnish decision-making to our guests from Tsinghua University. The EU is part of the curriculum in Chinese schools as well, given its nature as a unique peace project and international organization with considerable competences in its member states’ affairs. However in the Chinese media the EU is often portrayed not as an individual agent but as a shadow of an organization looming behind the backs of its most powerful and biggest member states. In the era of disbelief in the European project, we wanted to hear the insights of top EU-experts in Finland and took our Chinese guests to the permanent representations of European Commission and Parliament and to visit a true Euro-politician, ex-commissioner Minister Olli Rehn.

In the permanent representation we were greeted by Vesa-Pekka Poutanen, Economic Advisor at the European Commission Representation in Finland and Niina Saloranta, Press Officer from the Representation of European Parliament. We got a thorough introduction into the functions, institutions and legislative processes of the union and discussed the Commissions plans for the future of the EU. European Commission, guardian of the treaties and initiator of new legislation, executes the policies and works for the common European agenda. EU’s competences on different policy fields are stated in the treaties and for example education policy is not part of EU competences but in the responsibility of member states.

Jobs, growth and investment are high on Jean-Claude Juncker’s Commission’s agenda consisting of 10 priorities. One interesting pick from the priorities is the development of the digital single market. The common European market is based on 4 fundamental freedoms – free movement of people, capital, services and goods, but many who have tried purchasing services or goods online from another member country have noticed that in the digital world national boarders are still very present. On Commission’s agenda are far-reaching initiatives like boosting interoperability with common ICT standards but also very concrete initiatives ranging from enabling the use of video streaming services in other member countries to better consumer protection of online customers. One welcomed mile-stone on the road to the Common Digital Market is the end to all mobile roaming charges in the summer 2017.

Our delegation posing with Vesa-Pekka Poutanen from the EC Representation in Finland.

After the thorough EU session and interesting lunch discussions on EU-China relations and Finland’s EU policy we headed to the Ministry of Employment and Economic Affairs together with our guests. Minister Olli Rehn greeted us with stories of his career as a European Commissioner. He recalled the times when he was representing the Commission in G20 negotiations and having noticed how other countries were irritated by the multitude of European voices present at the table, he started calling for a stronger and more united European voice. Seen from outside Europe should be more united, like our guests from Tsinghua also pointed out.

Minister Rehn described Finland as an active and goal oriented EU member-country that has shared the common European values for much longer than the 20 years of membership in the EU. Currently on Minister Rehn’s desk the EU is present in many policy fields, especially in energy policy. The EU has an ambitious energy strategy for year 2030 to increase the consumption of renewables and to cut greenhouse gas emissions. To answer to EU targets and other international climate treaties, Finland’s energy policy aims at halving using oil and coal by 2050 and having 50 % renewables in our energy mix. China is struggling with environmental degradation and it’s trying to find ways to increase the share of renewables in the energy mix. Our guests asked the minister what the best strategy to combat climate change is in his opinion. Minister Rehn was in favor of a mixed approach of economic instruments – increasing the burden of using non-renewables by taxation, encouraging investment in renewables through subsidies.

Our Chinese guests were impressed by the easy going and hierarchy-free setting of our meeting with Minister Olli Rehn.

Another key theme of our meeting with Minister Rehn was good governance. Even though also Finland has its challenges, it’s still second in Transparency International’s Anti-Corruption Index, and our Chinese guests wanted to understand the reasons for it.  Minister Rehn listed reasons for Finnish success: principles of good governance, transparent society and freedom of expression. He went back to the times when Finland was under Russian rule to explain the law-abiding tradition in Finland – in order to have the leeway to develop Finland, we had to adhere to the legislation and orders from Russia. To underline the most important factor for an anti-corrupt society minister Rehn emphasized the importance of free press and freedom of expression – without them no country can become free of corruption.

After a day of big meetings and serious dialogues it was time to unwind with free time. Some of the delegation went to marvel the selection of goods in market places, I went to Ateneum with a bunch of guests to give them a tour to Finnish art history and to check out the provocative portraits of Alice Neel (strong recommendation!).

Ateneum’s second floor is all about Finnish classics. Mengke was impressed by von Wright’s detailed brushwork.

The evening ended with sauna, of course, and some delicious Chinese dishes our guests prepared for us. A day full of interesting perspectives, lessons learned and taste buds turned!

Chef Zhao prepared a complete dinner for us, xie xie!

Milla Ovaska

Writer works at AYY as specialist in international affairs and loves KTV and Chinese novels

Hallitus päätti aamukoulussaan 16.8, että AYY tukee antirasistista kansalaiskampanjaa ”Huominen ilman pelkoa”. Kampanjan tavoite on saada järjestäytynyt rasismi rikoslakiin ja näyttää, että emme pelkää erilaisuutta. Kampanja yrittää saada yli 100 kansanedustajaa allekirjoittamaan lakialoitteen. AYY kannustaa allekirjoittamaan vetoomuksen tällä sivulla: http://www.rasismirikoslakiin.fi/

YK:n rotusyrjinnän vastainen sopimus velvoittaa Suomea kieltämään rasismin ja selittää laittomiksi ja lain mukaan rangaistaviksi teoksi rotusyrjinnän edistämisen. Tällä hetkellä Suomen laki jättää vielä tulkinnanvaraa, eikä suoraan kieltää rasistisien järjestöjen toimintaa. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on jo antanut Suomelle suosituksia siitä, että meidän pitäisi kehittää ja soveltaa rasismin vastaisia lakeja paremmin.

Esimerkiksi vuonna 2007 ECRI sanoi näin: ”ECRI suosittaa, että Suomen viranomaiset tehostavat pyrkimyksiään voimassaolevien rasismin ja rotusyrjinnän vastaisten rikoslain säännösten täytäntöönpanon kehittämiseksi.” Vaikka rikoslakia muutettiin hieman vuonna 2011, ECRI:n seuraavassa raportissa vuonna 2013 lukee nämä suositukset: ”ECRI suosittaa, että Suomen viranomaiset varmistavat rikoslain rasismin ja rotusyrjinnän vastaisten säännösten tiukemman soveltamisen.”

AYY haluaa korostaa, että kyse ei ole sananvapauden tai yhdistymisvapauden rajoittamisesta. Nämä vapaudet ovat edellytyksiä demokraattisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin, niin kuin asiantuntijat ja Euroopan ihmisoikeustuomistuin ovat myös sanoneet, ilmaisu- ja kokoontumisvapaus ei oikeuta järjestäytynyttä rasismia. Rotusyrjinnän ja rasismin edistäminen tarkoittaa muiden ihmisoikeuksien rajoittamista.

Kampanja ehdottaa sekä rikoslakiin että yhdistyslakiin lisäyksiä, jotka kieltävät järjestöt, joiden tarkoitus on rasismin edistäminen. Lisäksi osallistuminen sellaisiin järjestöihin tehdään rangaistaviksi. Lisätietoa lakiehdotuksista löytyy kampanjan nettisivulla.

Tämä kampanja on kuitenkin vain yksi askel. On vielä paljon muutakin, mitä Suomessa voidaan tehdä rasismin vastustamiseksi.

AYY:n uudessa strategiassa lukee että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi meidän tärkeimmistä kehityskohteista tulevina vuosina. Kannan ottaminen järjestäytynyttä rasismia vastaan on siis uuden strategian mukaista.

Lisätietoa:
Kampanjan sivut: http://www.rasismirikoslakiin.fi/
ECRI:n raportit Suomesta: http://www.coe.int/t/dghl/monitoring/ecri/Country-by-country/Finland/Finland_CBC_en.asp
YK:n rotusyrjinnän vastainen sopimus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700037
Nykyinen rikoslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Nykyinen yhdistyslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503

Tuesday’s theme was politics. The goal of the day was to get acquainted with the diversity of the Finnish political field. The day started by meeting people who work in organizations that try to influence politics and decision makers in fields they find inportant. All of these organizations get most of their funding from the government.

The day started at Lapinrinne, where Tsinghua University Student Union (SUTU) and AYY met with the National Union of University Students in Finland (SYL). SYL works in a national level to endorse student’s rights and to collect all student unions to one strong fort. Lauri Lehtoruusu, a former SYL board member, told us a little about what SYL does and how their work differs from a student union’s.

Next up was SETA Ry and their chairperson Panu Mäenpää, who introduced us to their work in making society equal for everyone regardless of sexual orientation, gender identity or gender expression. Seta has done diverse work on LGBTI advocacy for over 40 years. They have established The Trans Support Center, started the citicenz initiative for the equal marridge law and have advanced equality in Finland in many other ways. We had a very fruitful conversation about the situatuion of LGBTI people in Finland and in China and agreed that there’s still a lot to do but progress is made, however slowly.

SUTU, AYY and SETA Ry chair-person Panu Mäenpää in Lapinrinne

SUTU and AYY visited The Finnish Nature League (Luonto-liitto) where Sami Säynevirta inroduced us the protection and preservation work they do. The Nature League is an organization for children, youth and young adults that take a stand on the protection of nature, animals, water system, climate and energy issues. They also do environmental education in the form of courses, guidebooks, camps and clubs. Sami told us about their current important issues and especially the situation of wolves in Finland got a conversation going.

SUTU and AYY at the Little Parliament meeting with speaker Maria Lohela

After lunch we headed to the Little Parliament house where we were to meet Maria Lohela, the Speaker of the Parliament. She told us about her work as a speaker and a little about the everyday work politicians do in the parliament. Everybody also got to ask Lohela questions about the Parliament and Finnish politics overall. This meeting was very interesting for our visitors, for ourselves and for the Speaker herself.

In the evening we had something special planned. We had arranged a panel discussion with the youth organizations of the political parties to further show the diversity of Finnish politics to our guests. We also decided that to make the event open for everybody. A lot of international students showed up and were eager to learn about the Finnish political system. Unfortunately not all the political parties could attend but 5 out of 8 of those who have a place in the parliament were at least there.

Taustaa: Kiinan parhaan yliopiston Tsinghuan ylioppilaskunta oli Suomessa AYY:n vieraana viikon 5.-12.8. Eri päiville AYY:n hallitus oli järjestänyt ohjelmaa liittyen suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja Aalto-yliopistoon. AYY:n hallitus vieraili Pekingissä viime toukokuussa.

Maanantaina 8.8. kävimme Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunnan jäsenten kanssa Espoon kaupungin vieraana. Alkupäivän kuuntelimme mielenkiintoisia luentoja ja keskustelimme kestävän kehityksen Espoosta, illemmalla tutustuimme suomalaiseen luontoon Nuuksion luontokeskus Haltiassa ja nuotioretkellä.

Espoo on kansainvälisen tutkimuksen mukaan ”most sustainable city in Europe”. (1) Aamulla kuulimme Espoon ympäristöjohtaja Tarja Södermanin esitelmän Espoon kestävästä kaupunkirakenteesta ja kaavoituksesta, missä korostuivat etenkin energiankäyttö ja alue-ekologiset yhteydet. Kun tulevaisuudessa Espooseen menee metro, muuttuu myös nykyisin yksityisautoiluun painottuva liikennejärjestelmä vielä hieman kestävämpään suuntaan. Kestävä kehitys tarkoittaa Espoolle ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellista kehitystä, joka olikin toinen aiheemme päivän aikana. Espoon kansainvälisten asioiden koordinaattori ja aikanaan TKY:ssä työskennellyt Fanglan Tao esitelmöi meille mm. Espoon Innovation Gardenista ja Locate in Espoo –hankkeesta. Innovation Garden sisältää Espoon näkökulmasta myös opiskelijastartuptoiminnan, jota kaupunki mielellään tukee osana koko kunnan elinkeinoelämää. Locate in Espoo –ajatuksen mukaan Espoo puolestaan haluaa näyttäytyä kansainvälisesti porttina Euroopan markkinoille ja siten houkuttelevana sijaintina kansainvälisille yrityksille.

Paikkana alkupäivän ohjelmalle toimi Espoon Suurpellossa sijaitseva hiljattain valmistunut ja käyttöön otettu kansainvälinen koulu, jonka yhteydessä toimii moderni ajoittain jopa henkilökunnaton kirjasto. Suurpellossa sijaintina yhdistyivät päivän teemat: toisaalta Espoon tavoite kehittyä kansainvälisenä yrityskeskittymänä, toisaalta tavoite ekologisesti kestävään kaupunkiin. Koulun on tarkoitus helpottaa kansainvälisten yritysten työntekijöiden elämää Espoossa ja tukee siten Locate in Espoo -hanketta. Koulu on voittanut International Association of Education Cities –palkinnon (2) ja huomasi että sen arkkitehtuuriin ja uudenlaisiin oppimisympäristöihin oli panostettu. Tekisi melkein itsekin mieli mennä viikoksi ala-asteelle kokeilemaan, millaista koulunkäynti on 2010-luvulla. Suurpelto sijaitsee Espoon keskuspuiston laidalla, jolloin vieressä sijaitsee myös alue-ekologisesti tärkeitä lähimetsiä. Vierailimme lopuksi aivan koulun vieressä sijaitsevassa päiväkodissa, jonka rakennus on passiivitalo. Kiinalaiset vieraamme tuntuivat erityisen kiinnostuneilta päiväkodin lapsista, vaikkakin kuuntelivat tarkasti myös Fanglanin selostusta talon teknisistä ratkaisuista. Ihmetystä herätti se, ettei talossa käytetty tuuletukseen ikkunaa, jota ei edes helposti saanut auki. Itse tunsin jonkinlaista ylpeyttä pohjoismaisesta kulttuurista,   kun vierekkäin päiväkodissa leikkivät leikkiautojen ajorataa rakentava tyttö ja nukketalolla leikkivä poika.

Loppupäivän vietimme Visit Espoon vieraana luontokeskus Haltiassa ja Nuuksion kansallispuiston  nuotiopaikalla. Suomalaisen metsän marjat ja jokamiehenoikeudet hämmästyttävät ulkomaisia vieraita kerta toisensa jälkeen ja niin oli tälläkin kerralla. Luonnossa retkeily ei Pekingissä asuville opiskelijoille ollut kovin tuttu harrastus, eikä siihen kiinalaisella opiskelurytmillä juuri riitä aikaakaan. Luontonäyttelyn ja metsäkävelyn jälkeen tuntuivat suomalaiset makkarat ja muut retkieväät maistuvan oikein hyvin. Ilkka ja Joona olivat ehtineet valmistaa meille täydellisen hiilloksen ja kattaa herkullisen ruokapöydän keskelle metsää. Luonnon stressiä lievittävät vaikutukset näkyivät selvästi: Nuuksio-retken jälkeen bussissa tsinghualaiset vaikuttivat erittäin rentoutuneilta ja innostuivat jopa lauleskelemaan. Monet kiinalaisista vieraistamme mainitsivatkin jälkikäteen suomalaiseen luontoon tutustumisen yhtenä Suomessa vierailun parhaista puolista.

1. http://www.espoo.fi/en-US/City_of_Espoo/Decisionmaking/The_Espoo_Story/Sustainable_development
2. http://www.edcities.org/en/espoo-lhospitalet-de-llobregat-and-saha-gu-win-the-educating-cities-award/