Dear student,

It has definitely been the year of the new century for the 105-year-old School of Business.

Aalto University announced today to move all the main operations, including master’s students, academic personnel and other faculty in Töölö, to Otaniemi. The new facilities of the School of Business are told to be decided in Summer. BScBA Programme continues in Mikkeli.

AYY promotes multidisciplinary studies and students’ encounters from different backgrounds. “I am thrilled that Aalto University is officially claiming its promise to bring everyone together” says Milja Asikainen, the Chair of the Board.

Let’s summarize the Business School community’s academic year 2015-2016. KY Entry from land, sea and air, undergraduate students’ renewed facilities in the U-wing of Undergraduate Center, KYTKY victory in the AYY representative council elections, the end of the property dispute and the latest news have all shaped the future of the business students.

And we have already seen some results. In KY’s updated strategy, one of the core elements is to proactively connect Aalto students with different backgrounds. As a part of the brand development, the representative council of KY is deciding whether to change their name to Aalto University Business Students (in Finnish Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat, currently Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat).

Considering the changes, it is no wonder, why the planning of the new student center with AYY and TF is so important for the business students. The Council discusses AYY’s participation in the project this year.

In my opinion, all this is very inspiring. The strategial projects that I am involved in suggest that Aalto students are ready to be together. Kylteris have gotten a lot of attention in the past few years, and now it is our responsibility to build the new campus and develop AYY to serve all its members.

Big day for Kauppis, even bigger for the strong and unite Aalto community!

Yours sincerely,

Joona Orpana, a business student and member of the board

Author Valtteri Ranta Partnering and Business Development Trainee, Tieto

After starting as a Tieto trainee last June, I’ve had the opportunity to work broadly in different projects and with many excellent Tieto employees. During this time, I’ve learnt a ton and gained more confidence. The most valuable thing I’ve picked up at Tieto also has to do with confidence: share your ideas as soon as you can.

Quite honestly, this was something I discovered the hard way. I was supposed to review and develop a document, and then let others know what I thought. I kind of hesitated and pondered whether my thoughts were good enough. Once I was finished, the document had already been dealt with, and my work turned out to be pointless. Had shared my ideas as soon as I got them, I would have saved time and been a lot more beneficial.

That was a rather tangible example of how sharing ideas pays off when done promptly. I also believe that sharing is worthwhile when it comes to bigger, even world-changing ideas. For some reason, we are intuitively bound to mull over own our thoughts to make them better and more presentable. It’s not necessarily a bad thing, but in my experience, the feedback doesn’t always correlate with the time spent deliberating. So why wouldn’t you share your idea as soon as you can? If your concept doesn’t gain broader support, at least you didn’t waste much time. Besides, you did something valuable – you stirred up some conversation and probably brought about fresh thoughts. In return, you get feedback and new perspectives. Win-win for all.

At Tieto, we have excellent platforms for sharing ideas. The knowledge and experience of over 10,000 employees can be reached with a social intranet update or blog post. Or maybe you already know someone who could be interested in your idea. Quite possibly you’re not alone and by joining forces, you can turn your idea into a reality.

It might be difficult to break old habits. Practice helps, though. What often prevents me from presenting ideas is the fear of underachieving; however, facing the fear is the only way to relieve it. As unpleasant as it might feel, the best moment to share your idea is right now.

www.tieto.com

Tänä vuonna yhtenä projektinani on vapaaehtoisten palkitseminen. Vapaaehtoisten tekemä työ on ylioppilaskunnalle tärkeää, mutta kunnia tästä arvokkaasta työstä jää usein huomioimatta. Vapaaehtoiset mahdollistavat tekemällään työllä lukuisia tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia joka vuosi. Lisäksi vapaaehtoiset ovat mukana huolehtimassa opiskelijoiden eduista ja vahvistamassa AYY:n taloudellisia edellytyksiä. Vapaaehtoisten työpanos on AYY:lle korvaamatonta ja, jos kaikki teetettäisiin palkallisella työvoimalla, puhuttaisiin varmasti useista sadoista tuhansista euroista.

Vapaaehtoisena oppii myös monia taitoja, jotka antavat paremmat valmiudet työelämän haasteisiin. Vapaaehtoisena opittavat taidot voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: omaan kasvuun, sosiaalisiin taitoihin ja muihin yleisiin taitoihin. Vapaaehtoinen kokee usein oman kasvunsa itsevarmuuden lisääntymisenä sekä itseluottamuksen kasvuna. Sosiaaliset taidot kuten toisten huomioiminen, vuorovaikutustaidot sekä vastuun kantaminen ovat taitoja, jotka karttuvat tilanteiden ja kokemusten myötä vapaaehtoisena. Muita yleisiä taitoja ovat esimerkiksi johtamis- ja ryhmätyöskentelytaidot sekä kyky toimia muuttuvissa tilanteissa. Näitä taitoja harvoin opitaan koulun penkillä vaan ne kehittyvät hiljalleen kokemusten kautta. Viereisessä kaaviossa on esitelty laajemmin taitoja, joita vapaaehtoisena voi oppia. [1,2]

Samalla kilpailu työpaikoista on kovaa ja pelkällä tutkinnolla ja hyvillä arvosanoilla ei välttämättä pärjää. Työpaikka vaatii usein jotain muista hakijoista poikkeavia kokemuksia tai taitoja, jotka ovat kehittyneet opintojen ulkopuolella. Vapaaehtoisena toimiminen voi olla keino, jolla erottuu muiden hakijoiden joukosta.

Vapaaehtoistoiminta on tärkeää yhteisössämme. Vapaaehtoisten palkitsemisprojektin tavoitteena on parantaa vapaaehtoisuuden arvostusta sekä palkita vapaaehtoisuudesta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vapaaehtoisesta toiminnassa saaduista kyvyistä on Aallossa lapsenkengissään, ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat korkeakouluittain huomattavasti.

Aalto-yliopiston akateemisen komitean yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta:
Tutkintoon soveltuvaa osaamista voi syntyä eri tavoin myös opintojen ulkopuolella, esimerkiksi luottamustoimissa. Yliopiston on mahdollista määrätä muuta osaamista tarkemmin siitä osaamisesta, joka syntyy yliopiston omassa toiminnassa. Ylioppilaskunnassa, taikka korkeakoulujen tai yliopiston hallintoelimissä aktiivisesti suoritetusta luottamustoimesta, joka on kestänyt vähintään vuoden, voidaan hyväksilukea suorituksia tutkintoon korkeakoulun päätöksen mukaan. [3]

Olemme myös jäljessä muista yliopistoista. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa luottamustehtävistä ja järjestötoiminnasta voi saada jopa 10 opintopistettä [4]. Lisäksi Tampereen yliopistossa (max 10 op), Jyväskylän yliopistossa (max 8 op) sekä monissa muissa on mahdollisuus luottamustehtävien hyväksilukemiseen [5,6].

Valmiudet ovat jo olemassa yliopistossamme, mutta käytänteet vaihtelevat korkeakouluittan ja joistakin ne puuttuvat täysin. Tänä vuonna projektimme tavoitteena on selvittää vapaaehtoistoiminnasta opintopisteiden kirjaamisen ongelmakohtia sekä ratkoa näitä yhteistyössä yliopiston kanssa. Tavoitteena on kehittää käytänteitä ja luoda tasapuoliset puitteet jokaiselle opiskelijalle korkeakoulusta riippumatta. Lisäksi aiomme antaa AYY:n vapaaehtoisille todistuksen osaamisesta ja opituista taidoista.

Terveisin,
Joanna Haahti
Hallituksen jäsen: kulttuuri, vapaaehtoiset ja viestintä

Lähteet:

[1] Korkeakoulutuksesta työelämään: Työhön sijoittuminen ja työelämävalmiudet kaupan ja tekniikan alalla: https://www.aarresaari.net/file.php?fid=49

[2] Partio ja 4h nuorten kasvatus- ja oppiminympäristönä: http://www.partio.fi/sites/partio.fi/files/uploads/Opinnaytetyot/partio_ja_4h_nuorten_kasvatus-_ja_oppimisymparistona.pdf

[3] Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta kohta 2.2: https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=3774399

[4] Helsingin yliopisto: http://hyy.helsinki.fi/fi/j%C3%A4rjest%C3%B6t/hyyn-j%C3%A4rjest%C3%B6t/opintopisteit%C3%A4-j%C3%A4rjest%C3%B6toiminnasta

[5] Tampereen yliopisto: https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=9197&idx=3&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015

[6] Jyväskylän yliopisto: https://www.jyu.fi/ytk/opiskelu/opetussuunnitelmat/opintopisteet-luottamustoimista/luottamustoimistasaatavatopintopisteet

Heipä hei, ajattelin kertoa teille vähän yrityssuhteista. AYY:n omat yrityssuhteet ovat ehkä olleet hieman piilossa ja taka-alalla viime vuodet, mutta haluamme nostaa profiiliamme kohisten, sillä kaikille ei ehkä ole selvää, mitä oikeasti teemme. Päällimmäisenä kaikessa toiminnassamme on rennon ammattimainen ote siinä. Turha tiukkapipoisuus ei kuulu vapaaehtoishommiin, ja myös asiakastapaamisissa on hyvä olla pilkettä silmäkulmassa.

Olemme startanneet vuotemme erilaisine vauhdikkaine workshopeineen ja uusmyynteineen, ja nyt onkin hyvä hetki hieman kertoa, mitä AYY:n yrityssuhdesektorilla tehdään ja mitä siellä tällä hetkellä tapahtuu. Tarkoituksemme on yrppäjaostossa tuoda yrityksiä lähemmäs kaikkia opiskelijoita parantaen näin työllistymismahdollisuuksia kaikille opiskelijoillemme. Toisena tavoitteena on kerätä varoja siinä samalla ylioppilaskunnallemme – kuinkas sattuikaan!

Jaostolaisena pääsee isoihin saappaisiin, sillä yhteistyöyritysten sopimusten huolehtiminen on jaoston prioriteetti – jokainen jaostolainen on oman elämänsä avainasiakaspäällikkö. Wau! Yritykset haluavat todella tehdä yhteistyötä AYY:n kanssa, koska tuntevat yhteistyön arvon. Jaostolaiset pääsevätkin heti ensimmäisenä mukaan tapaamisiin, kahvittelemaan yritysedustajien kanssa ja suunnittelemaan sopimuksien tulevaisuutta.

Toinen asia, mitä erityisesti tänä vuonna teemme, on workshopailu. Kehitämme nykyisiä konsepteja entistä ehommiksi ja suunnittelemme, miten saamme kaiken irti tapahtumistamme kaikkia hyödyttävällä tavalla. Tietyllä tapaa olemme siis konsultteja sekä yritysten että muiden vapaaehtoistoimijoiden suuntaan. Wau x2.

Kolmantena kontaktoimme uusia yrityksiä ja käymme keskustelemassa mahdollisesta yhteistyöstä AYY:n kanssa. Kahvittelu ja keskustelu niin konevalmistajien kuin liikkeenjohdon konsultointifirmojen kanssa on vain puhelinsoiton päässä. Wau x3.

Viimeisenä asiana, jota jaostona teemme, on viime vuonna jo legendaksi ja aina niin perinteiseksi muodostunut My Career in Finland – tapahtuma. Kyseessä on ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden sekä muiden KV-opiskelijoiden työllistymistapahtuma ja – messu. Yhteiskunnallisesti suuren ”aivovuodon” korjaamisen kannalta My Career in Finland onkin erittäin tärkeä pitkän aikavälin projekti. Varo vaan Slush, MCiF tulee! Wau x4.

Kaikkea tätä – ja paljon muuta – on yrppäjaosto. Jos innostuitte rennon ammattimaisesta ja asiallisesta vapaaehtoiskokemuksesta, muistakaa, että haut vapaaehtoishommiin aukeavat loppusyksystä – olkaa silloin tarkkana.

This year a focus area at AYY is equal and accessible community. We will carry out an equality survey, which addresses various forms of equality and potential problems in their implementation. At our board programme we also have projects Introduction of accessibility tutoring, Internationalization at home for all and Valuation and rewarding of tutoring.

In addition we decided to raise awareness on different aspects of equality. As it is Women’s day the board decided to donate 750 euros to Women’s bank  and become a shareowner. Women’s banks aim is to increase sustainable entrepreneurship and livelihood in developing countries.

The International Women’s Day has been celebrated for over a century. It started as a Socialist event and has evolved to celebration for women’s social, economic, political and cultural achievements.

The United Nations celebrated International Women’s Day for the first time day 1975 and also named the day as United Nations Day for Women’s Rights and International Peace. Since 1996 the UN has given the day a theme each year, like Women and Human Rights, Women in Decision-making and A Promise is a Promise: Time for Action to End Violence Against Women. This year the theme is Planet 50-50 by 2030: Step It Up for Gender Equality. “We have shattered so many glass ceilings we created a carpet of shards. Now we are sweeping away the assumptions and bias of the past so women can advance across new frontiers,” says UN Secretary-General Ban Ki-moon in his message for International Women’s Day 2016.

This blog post is part of a series where AYY raises awareness of equality-relates issues on the various equality-themed days throughout the year.

Milja Asikainen

Chair of the board

Aalto University Student Union

Kirjoittaja:
Meea Kemppainen,
Rahastonhoitaja (vpj), Teekkaritytöt TT ry

Tiistaina 8.3. vietämme kansainvälistä naistenpäivää. Teekkaritytöt järjestää sen kunniaksi tempauksen kandikeskuksen pääaulassa. Luvassa on pienimuotoinen näyttely merkittävistä tieteilijänaisista. Suosittelemme varaamaan siihen aikaa 10-15 minuuttia . Lisäksi ständillämme on klo 9:45-14:15 vapaamuotoista lämminhenkistä keskustelua esimerkiksi Teekkarityttöjen 15-vuotisjuhlavuodestamme, ja tarjolla on myös herkkuja. Aula saattaa näyttääkin erilaiselta kuin normaalisti. Tule ja koe spektaakkeli!

Teekkarityttöjen näyttely merkittävistä tieteilijänaisista jatkuu vielä tiistaihin 15.3. asti! Voit tutustua siihen Aalto-yliopiston kandikeskuksen aulassa, Alvar aallon puiston päässä. Lisätietoja Facebookissa.

Hyvää huomista naistenpäivää! Nykyään naistenpäivä on monille pohjoismaisille melko vähäpätöinen asia. Meillähän on asiat jo ihan hyvin? Toista oli 1900-alussa, kun ensimmäiset naisten merkkipäivät nostivat tunteita koettujen vääryyksien ja tasa-arvon puutteen takia. Äänioikeus, oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja mahdollisuus koulutukseen olivat suuria kysymyksiä. Suomi oli monella tapaa edelläkävijänä: me naiset saimme äänioikeuden kolmantena maailmassa vuonna 1906, ja naisia opiskeli jo silloin myös yliopistoissa. Vuoteen 1901 asti naiset tarvitsivat kuitenkin erioikeuden yliopisto-opintoihin.

Vuonna 1908 yliopistoksi nimitetty Suomen Teknillinen Korkeakoulu ja sen edeltäjät eivät tehneet omiin sääntöihinsä sukupuolirajoituksia. Naisteekkareita oli viime vuosisadan alkupuolella kuitenkin kovin vähän. Yleinen kielteinen asenne naisten kouluttautumiseen vaikutti taustalla, mutta Panu Nykäsen historiikin mukaan naisia kohtaan oli muutenkin huomattavaa vastustusta niin professoreiden kuin miesopiskelijoidenkin keskuudessa. Ainakin 1910-1940 -luvuilla kuultiin erilaisia selityksiä, miksi naisten määrää tekniikan opiskelijoissa tulisi rajoittaa, vaikka esimerkiksi vuonna 1930 heitä oli 743 opiskelijasta huimat 43 eli 5,8 %. Naisten klubi ja Teekkaritytöt mahdollistivat vuodesta 1932 naisopiskelijoiden paremman verkostoitumisen ja mieluisan toiminnan miehisen roisissa ympäristössä.

Uusi vuosituhat näyttää kovin toisenlaiselta. Teekkaritytötkin ehdittiin jo lakkauttaa kertaalleen turhana 1970-luvulla. Parempaan päin on siis menty. Perinteitään pitäen teekkarikulttuuri on monipuolistunut asteittain, ja myös harrastusmahdollisuudet erilaisille ihmisille ovat parantuneet. Opiskelu sallitaan (ellei arvon valtioneuvosto nyt viisaudessaan toisin päätä), työelämässä suhtaudutaan myönteisesti työyhteisön monimuotoisuuteen (tosin ei aina), ja vahvat vaatimukset tietynlaisista sukupuolirooleista ovat vaihtuneet yksilön itseilmaisuun (kunhan muistaa käyttää vaadittua lippistä tai lakkia).

Sukupuoli on toki edelleenkin monessa asiassa osallisena. Naistenpäivän näyttelymme naiset ovat kuitenkin omilla saavutuksillaan osoittaneet, että tieteen tekeminen ei edellytä tiettyä sukupuolta. Mielestämme tiede ja tekniikka kuuluvatkin kaikille. Opiskelussa ja työelämässä kehitymme parhaiten huomioimalla toisemme ihmisinä, keskustellen aktiivisesti, kyseenalaistaen aiempaa ja toimien yhdessä tuumin. Lisäksi yhteisöllisyys nostaa hymyn huulille!

Monissa näyttelyymme valituissa henkilöissä on huomioimisen arvoista myös heidän rohkeutensa saavuttaa jotain sellaista, johon muut eivät välttämättä näkemättään edes uskoneet. Oivaltaminen, sitkeys, määrätietoisuus ja intohimo tiivistyvät heidän työssään. Nämä voisivat olla ihan hyviä ominaisuuksia meissä nuoremmissakin tieteenharjoittajissa.

Vuonna 2001 Teekkaritytöt herätettiin uudestaan henkiin, ja 15 vuoden aikana olemme ehtineetkin verkostoitua ja pitää paljon hauskaa! Osana juhlavuottamme haluamme kiinnittää erityistä huomiota tekniikassa vaikuttaneisiin naisiin, mistä syntyikin idea tehdä jotain erityistä juuri naistenpäivänä. Lisää tietoa toiminnastamme löydät alla olevien linkkien kautta.

Teekkarityttöys on edelleen voimissaan, ja olemme iloinen, lämminhenkinen ja reipas yhdistys. Uusia tekijöitä kaivataan kuitenkin aina. Oletpa siis millainen tahansa.. tai Teekkarityttöjen marssin sanoin;

Tyttöfuksit ja isoset,
riviteekkarit, ännännet,
tervetulleita olette itsekin
mukaan Teekkarityttöihin!

Terveisin,

Teekkaritytöt TT ry:n johtokunta 2016
johtokunta@teekkaritytot.fi
teekkaritytot.fi
facebook.com/teekkaritytot
instagram.com/teekkaritytot

Päivitys 10.3.2016 : Korjattu vuosiluku naisten erivapaudesta (1902 -> 1901), täsmennetty erivapaustarpeen taustoja, paranneltu tekstin muotoilua ja luettavuutta. Lisätty tieto näyttelyn jatkumisesta.

Kirjallisuutta
Johanna Vähäpesola: Uhka miehisyydelle ja ammatille. Naiset tekniikan opiskelijoina ja asiantuntijoina Suomessa 1879–1939. Pro gradu, Tampereen yliopisto, 2009.
Panu Nykänen: Kortteli sataman laidalla. Suomen Teknillinen Korkeakoulu 1908–1941. WSOY, Porvoo 2007.
Liisa-Maria Nitovuori: Rakkaat teekkarisiskot. Naisopiskelijana Teknillisessä korkeakoulussa. Kirjapaino Grafia Oy, Turku 2003.

Selvitysmies Roope Uusitalo luovutti eilen raporttinsa opintotukileikkausten toteuttamisesta ministerille.  Kertauksena vielä: opintotuesta leikataan Sipilän hallitusohjelman mukaan 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja 150 miljoonaa euroa pidemmällä aikavälillä. Opintotuen kokonaismäärä (opintotuki, asumislisä ja laina) nostetaan 1100 euroon. Mittavat leikkaukset, jotka vievät korkeakouluopiskelijoiden opintotukibudjetista neljänneksen, sattuvat ja paljon. Mutta mikä tämä ehdotus opintotuen leikkaamisesta on ja, mitä se tarkoittaa opiskelijan kannalta?

Raportissa on esitelty kahta leikkausmallia. Toinen niistä on 3+2 malli, jossa opintorahaa ja asumislisää myönnetään vain alempaan korkeakoulututkintoon ja ylempään korkeakoulututkintoon saisi pelkästään valtion opintolainatakauksen. Mallissa on useita haasteita, se ei sovellu ammattikorkeakoulututkintoon eikä tuo säästöjä hallituksen kaavailemalla aikataululla vaan säästöjä alkaa kertyä vasta vuonna 2020. Uusitalo päättyi esittelemään opintotukimallia, jossa opintotuen tasoa ja kestoa leikataan kaikilta opiskelijoilta.

Selvitysmies ehdottaa leikataan-kaikilta-mallia, jossa opintotuen nykyrakenne pitkälti säilytetään, mutta tiukennukset ovat kovat:

• Opintorahan taso laskee toisen asteen opintorahan tasolle 250,28 €/kk (nykyään 336,76 €/kk)
• Tukikuukausien määrä pienenee 45 kuukauteen (nykyään 50 tukikuukautta) ja enintään tukikuukausia on 54
• Opintojen etenemisvaatimus nousee 6 op/kk (nykyään 5 op/kk) eli 9 nostetulta tukikuudelta tulisi opintopisteitä kertyä keskimäärin 54 op. Edelleen opintopistekertymää tarkasteltaisiin koko opiskeluajalta.
• Opintolainan valtiontakaus nousee 650 €/kk (nykyään 400 €/kk), lainatakausta voi saada 18 kk opintorahan loppumisen jälkeen 1100 €/kk
• Opintolainahyvitys pienenee 30 %:iin omavastuuosuuden (2500 €) ylittävältä osuudelta, jos tutkinnon suorittaa tavoiteajassa. Lainahyvitys on 15 %, jos valmistuu enintään vuoden tavoiteajan jälkeen. Hyvityksessä otetaan huomioon enintään tutkinnon laskennallista suorittamisaikaa vastaava määrä.
• Opintolainan opiskelijan maksamaan korkoon 4 %:n korkokatto
• Opintotuen kaksiportaisuus poistuu
• Opintotuen tulorajat sidotaan indeksiin

Lyhyesti leikkausten ydin: opiskele nopeammin keskimäärin 8,5 h päivässä, neljänneksen pienemmällä opintorahalla ja nosta lainaa.

En tiedä mihin leikkauksissa pitäisi tarttua ensimmäisenä. Tuntuu kohtuuttomalta, että opiskelijan toimeentulosta leikataan näin rajusti. Ensinnäkin nykyinenkään opintoraha ja asumislisä eivät monella riitä. Asumistuki, jonka tasoa ei esityksessä heikennetä, ei riitä nykyisellään asumiskustannusten kattamiseen. Uudellamaalla asumistuki kattaa vuokrasta keskimäärin 48 % ja yli kolmanneksella myös koko opintoraha kuluu vuokraan. Niukkuutta oli jo ennestään.

Tukikuukausien rajaaminen 45:een vie opintotukijärjestelmästä viimeisenkin jouston. Jos opinnot syystä tai toisesta venyvät esimerkiksi perheenlisäyksen takia, on tukikuukaudet nopeasti käytetty. Entä sitten vaihtoon lähtö ja kansainvälistyminen, tämä ehdotettu opintotukijärjestelmä ei niihin kannusta.

Opintolainan nostamisen porkkanat heikkenevät. Enemmän lainaa pitäisi (on pakko) nostaa, mutta heikommilla ehdoilla. Opiskelijan lainataakka voisi olla valmistumisen yhteydessä noin 30 000 €. Se on paljon. Jos valmistuisi tavoiteajassa, saisi tästä 30 %:n hyvityksen omavastuuosuuden ylittävästä opintolainasta. Jos valmistuisi vuoden sisällä tavoiteajasta, olisi hyvitys 15 %. Tämä on heikennys nykyiseen. Lisäksi, jos ei valmistuisi tavoiteajassa eli 300 op tutkinnossa 45 tukikuukauden puitteissa, olisi tämän jälkeen kaksi vaihtoehtoa: nostaa pelkkää opintolainaa (maksimissaan 1100 €/kk) ja/tai rahoittaa opinnot muulla tulolla, kuten työnteolla. Tällöin lainataakka olisi mahdollisesti vielä suurempi.

Opiskelijat ovat keskimäärin haluttomia nostamaan opintolainaa, 2012-2013 opintolainaa nosti vain 18 % opiskelijoista. Lainapainotteisuuden lisääminen ja opintoaikojen lyhentäminen olisi tämän perusteella ristiriitaista. Moni opiskelija rahoittaa opintojen aikaisen elämänsä mieluummin työllä kuin lainalla. Opintotukiuudistusten vaikutuksista opiskelijoiden työssäkäyntiin, lainanottokäyttäytymiseen ja valmistumisajoista on tulossa OKM:n ja ETLAn tutkimus toukokuussa.

Kokonaisuudessa leikkaukset ovat katkeraa kalkkia. Muutama positiivinen ehdotuskin oli mukana: opintotuen kaksiportaisuus poistuu ja tulorajat sidotaan indeksiin. Opintotuen kokonaismäärä nousee 1100 euroon, mutta samalla opintorahaa heikennetään reilusti eli kokonaismäärää kasvatetaan lisäämällä lainapainotteisuutta.

SYL:n ja Samokin kannanotossa kiteytettiin leikkaukset onnistuneesti: ”Kyse ei ole pelkästään rahasta, kyse on arvovalinnoista.”

Elli-Noora Kaurila
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Moi,

Minä olen Mikko Latva-Käyrä ja toimin vuonna 2016 AYY:n hallituksessa. Minun vastuulla on edunvalvonnan koordinointi, koulutuspolitiikka ja alumnisuhteet.

Opiskelija-aktiivihistoriani on edunvalvontapainotteinen: olen toiminut edunvalvojana hyvin pitkälti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Olin alusta asti mukana killassani Athenessa kopotoiminnassa ja toisena opiskeluvuotena lähdin hallopediksi. Enimmäkseen näkökulmani on ollut oman koulutusohjelmamme Informaatioverkostot kehittämisessä, mutta killan opintovastaavana vuonna 2014 tein edunvalvontaa myös korkeakoulutasolla ja sieltä jäi kipinä tehdä samoja asioita ja edustaa opiskelijoita myös yliopistotasolla. Ja mikä olisi parempi paikka päästä vaikuttamaan kuin ylioppilaskunnan hallitus?

Olen post-it-lappuja rakastava infolainen, joka kiinnostunut käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja ihmisläheisestä organisaationkehittämisestä. Infon opinnot ovat lähtökohtaisesti poikkitieteellisiä, mutta olen myös omilla valinnoillani vienyt poikkitieteellisyyttä vielä askeleen pidemmälle. Kanditutkinnossani minulla oli sivuaineena taloustiede Aalto BIZ:in puolelta ja Etelä-Afrikassa vaihdossa ollessani luin sivuaineen verran teollista muotoilua eli minulla on opintojen kautta jonkinlainen näkökulma Aallon kolmeen alaan.

Koulutustaustan ja kokemukseni kautta minun vastuulleni on valikoitunut erittäin mielenkiintoisia projekteja. Toimin puheenjohtajana Ylioppilaskunnan suunta -työryhmässä, jonka tavoitteena on laatia ylioppilaskunnalle 3-5 strategista kehityskohdetta seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. On äärimmäisen mielenkiintoista päästä johtamaan 15 000 jäsenen ylioppilaskunnan strategiaprosessia ja olla keksimässä ratkaisuja siihen, miten strategia saadaan paremmin osaksi ylioppilaskunnan toiminnanohjausta. Toinen isompi projekti on keskustoimiston tietohallinnon ja tietojohtamisen kehittäminen. Tämän projektin puitteissa tarkastellaan tietojärjestelmien lisäksi organisaatiomme sisäisiä työskentelytapoja kuten aamukouluja, sektoripalavereja, sisäistä kommunikaatiota ja työnjakoa sekä kehitetään niitä eteenpäin. Samalla jaetaan toimivia käytäntöjä toimiston kesken sektorilta toiselle.

Tavoitteena on onnistua projekteissani ja edunvalvonnan koordinnoinnissa, mutta nostaisin esiin myös todella tärkeän tavoitteen, nimittäin oppimisen. Ylioppilaskunnan hallitus on äärimmäisen hyvä paikka nähdä, tehdä, kokea ja oppia ja haluan ottaa tästä mahdollisuudesta kaiken irti.

Terveisin,

Mikko

Riemukasta KY:n vuosijuhlaviikkoa!

Mie oon Joona, ainut kylteri tämän vuoden AYY:n hallituksessa. Kauppatieteellisen näkökulman lisäksi ajan kehittävän ja yhteisöllisen ylioppilaskunnan rakentamista – niin aatteellisesti kuin konkreettisestikin.

Kauden suurimpia projektejani ovat kiinteistöstrategian päivittäminen ja Opiskelijakeskuksen suunnittelu. Olen mukana myös ylioppilaskunnan strategisia kehityskohteita hahmottelevassa työryhmässä.

Varsinaiset vastuualueeni ovat asuminen ja tilat. Hallituksen kampuskehityksestä vastaavan Säteen kanssa pidämme rimaa korkealla taataksemme huomattavan määrän uusia opiskelija-asuntoja lähitulevaisuudessa.

Tällaiset projektit eivät suinkaan valmistu vuodessa vaan saamme kiittää edeltäjiämme sekä taustalla vaikuttavia asiantuntijoita, jotka mahdollistavat hankkeiden etenemisen. Rohkenen väittää, että Otaniemen kampuskehityksen myötä ylioppilaskunnallamme on käsillään yksi historiallisesti merkittävimmistä hetkistään vaikuttaa opiskelijoiden viihtyvyyteen.

Tehtävääni on takana vasta kaksi kuukautta, mutta jo nyt hämmästelen sen suuruutta. Valintani hakea AYY:lle ei ollut mitenkään itsestään selvä. KY on minulle erityisen tärkeä yhteisö, jonka piirissä olen toiminut useissa vapaaehtoistehtävissä. Positiiviset kokemukset poikkitieteellisistä projekteista ja kavereiden tsemppaus tekivät valinnasta lopulta helpon. Kiitos siitä. Eikä syyttä, ylioppilaskunta on siellä missä Kauppis ja KY:kin.

Kaikista mahtavinta hommassa on tietysti porukka. Hitsaantuneempaa ja miellyttävämpää hallitusta saa hakea. Ja sanon tämän siksi, että en todellakaan osannut odottaa sitä. Ketolla opin joka päivä jotain uutta ja omat näkemykseni joudun perustelemaan yhä vahvemmin. Samaan aikaan pääsen tutustumaan muihin kulttuureihin, esimerkiksi Arkkitehtikillan, Probban ja Prodekon hallituskummina. Tavoitteenani onkin innostaa yhä useampia kyltereitä mukaan tulevina vuosina.

Juttelen mielelläni fiiliksistäni, mutta nyt on aika juhlallisuuksien. Kuntiksessa tavataan!

Iloisin terveisin,

Joona

Ennen eduskuntavaaleja lupailtiin #koulutuslupaus-kampanjan yhteydessä, että koulutuksesta ei leikata ja vielä erikseen, että ”opintotukea ei heikennetä”. Toisin kävi. Koulutuksesta leikattiin ja nyt ollaan leikkaamassa myös opintotuesta. Eilen some täyttyi opintotukikirjoittelusta. Helsingin sanomat kirjoitti opintotukeen odotettavissa olevista roimista leikkauksista. Opintotukimielenosoitus on tulossa 9.3. Mutta mistä oikein on kyse? Mitä nämä opintotukileikkaukset ovat?

Opintotuki koostuu kolmesta elementistä: opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintorahaa saa enintään 336,76 €/kk, asumislisää 201,60 €/kk ja lainaa 400 €/kk. Tukikuukausia on käytettävissä yhteensä 50 ylempään ja alempaan korkeakoulututkintoon. Järjestelmä ei toki ole näin yksinkertainen vaan opintotukijärjestelmiä on useita rinnakkaisia.

Sipilän hallitusohjelmassa on kirjaus opintotukileikkauksista. Vuoteen 2019 mennessä opintotuesta pitäisi säästää 70 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä vähennystavoite on 150 miljoonaa euroa.  Ja tämä on kuulkaas paljon! 2014 korkeakouluopiskelijoille maksettiin opintotukea 544 miljoonaa euroa. 150 miljoonaa euroa tarkoittasi noin neljänneksen leikkausta nykytasosta.

Yksittäisen opiskelijan saaman opintotuen kokonaismäärä halutaan nostaa 1100 euroon. Kun samaan aikaan opintotukimenoja pienennetään, tarkoittaa tämä käytännössä lainaosuuden kasvattamista.  Opintolainahyvitys säilynee siinä määrin, kun siihen on varaa. Opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan. Opintotuen kokonaismäärän kasvaminen on laiha lohtu, kun kokonaisuudessaan heikennys on opiskelijoille valtava.

Opintotuki on nykyisellään niukka. Opintoraha ja asumislisä eivät monella, etenkään pääkaupunkiseudulla opiskelevalla opiskelijalla, riitä pakollisten elinkustannusten kattamiseen. Opintotuen asumislisää on nostettu viimeksi vuonna 2005. Vuokrataso on sen jälkeen noussut vuosittain keskimäärin 3 %. Asumislisä kattaa enää keskimäärin 57 % opiskelijan asumismenoista. Edellisen hallituskauden aikana opintotukeen tehtiin useita kiristyksiä. Tukikuukausien määrää vähennettiin, vähimmäisopiskeluvaatimuksia kiristettiin ja tuesta tehtiin kaksiportainen eli opintotuki myönnetään ensin alempaan ja vasta sen valmistuttua ylempään korkeakoulututkintoon.

Opiskelijat eivät halua nostaa opintolainaa. Vain 18 % yliopisto-opiskelijoista nostaa lainaa, vaikka sen houkuttelevuutta on pyritty parantamaan. Lainapelko on ymmärrettävä. Korkeakouluopinnot eivät nykymaailmassa ole takuu työpaikasta. Opiskelijat ovat huolissaan tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan, eikä elinkustannusten kattamista lainalla koeta kestäväksi ja vastuulliseksi vaihtoehdoksi.

Miksi tämä on tärkeää ja esillä nyt? OKM asetti opintotukileikkausten toteuttamisen selvitysmieheksi Roope Uusitalon, jonka raportti mahdollisista opintotukimalleista julkaistaan viimeistään maanantaina 29.2.. Raporttia käytetään muutosten suunnittelun taustamateriaalina. Leikkauksia aletaan toteuttaa hallitusohjelman mukaan jo syksyllä 2016, joten esitys opintukilain muuttamisesta tulee ajankohtaiseksi pian. Kehysriihi lähestyy, ja hallituksesta on tullut viestiä, että koulutus ei ole täysin turvassa lisäleikkauksilta.

9.3. järjestetään mielenosoitus opintotukileikkauksia vastaan. Opiskelijoiden ja opiskelijaliikkeen näkyminen on tarpeellista juuri nyt.

Elli-Noora Kaurila
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta