Olen Säde, 24-vuotias maisema-arkkitehtiopiskelija Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Hallitussalkkuni ovat kampuskehitys, kuntavaikuttaminen ja yliopiston tilat. Yhdessä Joonan kanssa olemme hallituksen kampussektori. Alaisuudessamme toimii tänä vuonna perustettu Kampusjaosto.

Olen aiemmin toiminut Arkkitehtikillassa pääasiassa edunvalvonnan saralla ja puheenjohtajana. Jo kilta-aikojen tilaedunvalvojana pääsin jännityksellä seuraamaan Väreen suunnitelmien edistymistä, mikä tänä vuonna laajentuu uusiin sfääreihin. Kampuksella tapahtuu nyt paljon: uutta rakennetaan, suunnitellaan ja kaavoitetaan. Ympäristömme on seuraavat kymmenen vuotta työmaana, eikä se sen jälkeen ole enää entisensä! Tavoitteena on esimerkiksi 7500 uutta asukasta Otaniemeen. Miettikää sitä! Ylioppilaskunnan onkin tärkeää olla mukana muokkaamassa tulevaisuuden yliopistoa ja sen fyysisiä ulottuvuuksia kampuksella. Vaikka Aallolla onkin yhteensä neljä kampusta, keskittyy salkkuni nimenomaan Otaniemeen, joka on muutoksen alla.

Hallitusohjelmaprojektini keskittyvät ensi vuoden kuntavaaleihin, joihin lähdetään valmistautumaan jo tänä vuonna. HaO-projektien lisäksi kalenterini täyttyvät sidosryhmätapaamisilla ja AYY:n rakennusprojektien edistämisellä. Olen esimerkiksi yhteydessä Espoon kaupunkiin ja maanomistajiin erilaisissa kaavoituskysymyksissä. Lisäksi pääsen edustamaan AYY:tä WSC- eli World Student Capital-verkostossa, jossa eri opiskelija- ja ylioppilaskuntien kesken mietitään ja vaikutetaan kaupunkipoliittisiin kysymyksiin. Kannatta katsoa WSC:n sivuilta viime vuonna tehty Opiskelijan kaupunki -tutkimus, jossa selvitettiin mm. opiskelijoiden asumis- ja liikkumispreferenssejä. Nyt kun oikein tutkimuksen perusteella tiedämme mitä opiskelijat ajattelevat, on minun tehtäväni osana verkostoa tuoda opiskelijan ääntä esiin päättäjille. Lisäksi AYY:n edustajiston kanssa selvitetään kevään aikana, mitkä ovat juuri AYY:n kärkitavoitteet kuntavaaleihin. Verrattuna aiempaan koulutustaustaani, jonka puitteissa olen tutustunut maankäytön suunnitteluun, lainsäädäntöön ja prosesseihin teoreettisesta näkökulmasta, on hurjan mielenkiintoista päästä näkemään, kuinka asiat käytännössä tapahtuvat ja olla itse mukana vaikuttamassa niihin.

Jotta kertoisin vähän enemmän itsestänikin, voisin sanoa että tykkään eräillä, harrastaa liikuntaa ja bongailla arkkitehtuuri- ja maisema-arkkitehtuurikohteita. En voi olla mainitsematta että pikkusiskoni esiintyy ensi viikolla Humanistispeksissä pääroolissa ja odotan näytöksiä ihan super innoissani!

Jos haluat jutella kampukseen liittyvistä kysymyksistä, ota vaan reippaasti yhteyttä!

Hello!

My name is Jimmy Nylund and I’m a sixth year mechanical engineering student. I come from Pedersöre, in the Ostrobothnian countryside. I applied to the Helsinki University of technology in 2009 as a senior high school graduate, was accepted, did my military service in between and in autumn 2010 started my studies at what at the time being was known as Aalto University School of Science and Technology. At the end of 2010 the School of Science and Technology was split into four parts, and since that I have been studying at Aalto University School of Engineering.

In the board I do all kinds of student advocacy and other stuff: academic affairs, student health care, working life affairs and trilingualism are my responsibilities. I have sometimes said, tongue-in-cheek, that I’m the advocacy sector’s “nakkikone” (Finnish word for someone who does all kinds of work nobody else wants). I have previously done volunteering and had different positions of trust in Teknologföreningen. For example, last year I was the Head of Academic Affairs in TF’s board.

In my free time I also do all kinds of stuff. I read books, go to the gym, watch movies and tv-series. I sometimes play the Baryton in the orchestra Humpsvakar, even though I’m not as active as used to be anymore. Books that I read right now, or intend to read soon, are: Väinö Linna’s Täällä pohjantähden alla, Sixten Korkman’s Talous ja Utopia, Percy Barnevik’s Jag vill förändra världen and John Steinbeck’s Vredens druvor. I am also generally interested in society and political questions and try to follow current topics in the world.

I am extremely excited to be a part of making our Aalto-society a better place together with all these fantastic persons. Come and say hello when you have the time and tell me your opinions, ideas and thoughts! I happily discuss all kinds of things.

Regards Jimmy Nylund

Heippa!

Olen Henrikki Soininen, AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja, liikuntavastaava ja Neuvoston puheenjohtaja. Aloitin bioinformaatioteknologian opinnot Aallossa vuonna 2010 ja olen sen jälkeen kerennyt pyöriä monta vuotta kiltani Inkubion toiminnassa aktiivisesti mukana sekä työskennellä tutkimusryhmässä opintojen ohessa. Monet tuntevat minut myös pitkän linjan matematiikan assarina. Inkubion lisäksi kuulun Automaatio- ja systeemitekniikan kiltaan, Fyysikkokiltaan ja Vuorimieskiltaan.

Olen syntyjäni helsinkiläinen, kasvanut Klaukkalassa ja asun nykyisin Otaniemessä. Pääharrastuksenani viime vuodet on ollut tapahtumajärjestäminen ja opiskelijatoiminta, mutta lisäksi pelaan mielelläni Magic the Gathering:iä ja lautapelejä, luen ns. viihdyttävää roskaa ja piirrän. Opintojen puitteissa suurimmat mielenkiintoni liittyvät strategiseen johtamiseen ja kyborgiteknologiaan.

Takanani on kiltahistorian lisäksi myös jo kolme peräkkäistä vuotta vapaaehtoisuutta AYY:llä vaihtelevan tasoisissa pesteissä, joista viimevuotinen Aavan puheenjohtajuus sekä avasi minulle hallituksen työskentelyä aivan uudella tasolla, että kannusti entisestään hakeutumaan tähän mahtavaan hommaan. Omien opintojeni ollessa murroksessa opintouudistusten ja muuttuneiden mielenkiinnon kohteiden vuoksi oli myös hyvä hetki ottaa etäisyyttä niihin vuodeksi.

Päätavoitteenani tänä vuonna on, tietysti puheenjohtajan onnistuneen tukemisen lisäksi, hoitaa yhdenvertaisuusongelmien ratkomista kunnolla eteenpäin, ensisijaisesti kaivamalla esiin suurimmat ongelmat koko yhteisön yhdenvertaisuuskyselyn avulla. Liikunnan saralla yritämme pitää kiinni Unisportin hyvästä palveluiden tasosta erityisesti Otaniemessä ja teemme yhteistyötä liikuntatapahtumia järjestävien vapaaehtoisten kanssa. Neuvoston tärkein projekti taas on pitää erityisasemayhdistysten puheenjohtajat hyvässä fiiliksessä ja informoituina läpi vuoden.

Minut löytää yleensä AYY:n keskustoimistolta, mutta jos haluat kysyä vaikka projekteistani, minuun saa myös yhteyden puhelimitse, sähköpostilla tai useammasta eri sosiaalisesta mediasta, juttelen mielelläni!

Terveisin Henkka

Moikka!

Olen Joanna Haahti ja vastuualueena AYY:n hallituksessa minulla on kulttuuri, vapaaehtoiset ja viestintä. Aloitin opintoni vuonna 2012 eli opiskelen nyt jo neljättä vuotta bioinformaatioteknologiaa. Olen kotoisin Helsingistä ja nykyään asustan Otaniemessä.

Opiskelujen alussa innostuin vapaaehtoishommista. Järjestin useamman vuoden tapahtumia killassa ja viime vuonna myös AYY:llä vapaaehtoisena. Tapahtumien järkkäily ja erityisesti ruuanlaitto on ollut minulle aina mielekästä ja lähellä sydäntä. Viime vuonna vapaaehtoisen ollessani pääsin toimistolla pyöriessäni tutustumaan AYY:n toimintaan ja hallitustyöskentelyyn. Syksyllä päätinkin lykätä opinnot syrjään vuodeksi ja hakea AYY:n hallitukseen.

Tänä vuonna minulla on tavoitteena kehittää AYY:llä vapaaehtoisena toimimista. Tarkoituksena on luoda puitteet, jotka tukevat vapaaehtoisten toimintaa. Lisäksi tavoitteena on panostaa heidän huomioon ottamiseen sekä palkitsemiseen. Kulttuuripuolella sen sijaan järjestämme yhdessä Aallon kanssa tapahtumia koko yhteisölle kuten Aalto Party, Aalto Festival ja mahdollisesti olemme mukana myös metron avajaisissa. Lisäksi tärkeänä osana tätä vuotta on AYY:n viestintästrategian päivittäminen.

Siinä oli lyhyt katsaus siitä miltä minun opiskeluvuodet ovat näyttäneet ja mitkä minun tavoitteet ovat tälle vuodelle! Juttelen mielelläni, jos sinulla heräsi kysymyksiä projekteistani tai haluat muuten vaan jutella. Otathan siis rohkeasti yhteyttä maililla, puhelimitse tai vaikka somessa:)

Terkuin Jonsku

On tullut vuoden viimeisen YTHS Blogin aika. Jatkossa YTHS:n terveisiä voi seurata Aalto Wellbeing Facebook -sivulta, käy tykkäämässä!

Elämme vuoden pimeintä aikaa ja moni suomalaisista tunnistaa valonmäärän vähyydellä olevan vaikutusta omaan koettuun hyvinvointiin. Moni havahtuu toiveisiin etelänlomista ja lämmöstä, toinen toivoo hartaasti jouluksi lunta ja hyviä hiihtokelejä. Toinen taas mussuttaa makeaa mahan täydeltä jaksaakseen päivästä toiseen ja kolmas haaveilee talviunista, joista voisi herätä maaliskuussa, kun aletaan olla jo voiton puolella. Varmaa on, että valoa ja virtaa elämään tarvitsee, aina.

Kaamosoireita, minullako?

Toistuvasti talvikuukausina esiintyvistä mielialaoireista käytetään nimitystä kaamosoireet.  Kaamosoireiksi luetaan esimerkiksi päiväväsymys, mielialan lasku, ärtyneisyys, aktiivisuuden väheneminen, liikunnan väheneminen tai epämääräisten kiputilojen ilmeneminen. Myös liikaunisuus tai vastavuoroisesti heikko unenlaatu tai unettomuusjaksot ovat tunnistettavissa oireiksi. Lisäksi hiilihydraattien tarve lisääntyy, mikä näkyy makeannälän lisääntymisenä ja tästä johtuen myös painon lisääntymisenä.  Oireet esiintyvät tyypillisesti ajallisesti loka-tammikuussa, ne vaihtelevat yksilöllisesti ja niissä on suuria eroja eri ihmisten kesken. Kaamosoireille on tyypillistä, että kesällä oireet häviävät. Noin 1 % väestöstä kärsii talvisin toistuvista kaamosmasennusjaksoista. Tämän lisäksi 10–30 % väestöstä kärsii talvikuukausien aikana lievemmästä kaamosoireilusta ilman varsinaista masennustilaa. Kaamosoireita ilman masennustilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi.  Moni tunnistaa oireita ja usein itsehoidolliset menetelmät helpottavat oireiden voimakkainta terää.  Säännöllisesti toistuessaan ja esiintyessään elämää haittaavina oireina, ne saattavat vaatia itsehoidon lisäksi tarkempaa arviointia. Tärkeää on oman olotilan havainnointi ja kuunteleminen ja tarvittaessa toimenpiteisiin ryhtyminen oman voinnin kohentamiseksi.

Miten elää kaamoksen keskellä?

Kaamosmasennuksen ja kaamosoireilun tehokkain hoito on talvikuukausien aikana otettu valohoito.  Noin neljä viidestä kaamosmasennuksesta kärsivästä toipuu oireista, jos valohoito toteutetaan oikein. Kirkasvalohoidossa henkilö viettää päivittäin 30–60 minuuttia kirkkaassa (2 500–10 000 luksia) keinovalossa pitäen silmiään avoinna. Valon voimakkuus riippuu suuresti valolähteen etäisyydestä. Tämän vuoksi on tärkeää, että valohoitoa ottava istuu riittävän lähellä laitetta.

Valohoito on tehokkaampaa, jos se otetaan aamuisin kello 5.30–9.00 ja tehokkaampaa, mitä aikaisemmin aamulla sitä otetaan. Tähän perustuvat herätystoiminnolla varustetut lamput.  Kirkasvalohoidon vaikutus ilmenee noin viikon hoitojakson jälkeen. Säännöllinen käyttö takaa parhaimman tuloksen. Jos et omista omaa kirkasvalolamppua, voit hyödyntää Otaniemen Unisportin valohuone Kajastusta.  Kausikorttiasiakkaana kirkasvalohuone on käytössäsi veloituksetta keskuksen aukioloaikoina ja ilman varausta.

Kirkasvalohuone Kajastus, kuva: Unisport

Myös säännöllinen liikunta on tehokas oireiden lieventäjä ja yhdessä valohoidon kanssa tehokas täsmäase oireita vastaan. Säännöllinen kuntoliikunta lievittää kaamosoireita ja lisää kirkasvalohoidon tehokuutta.  Ihanteellisinta on, jos sinulla on mahdollisuus liikkua päiväsaikaan, kun luonnonvaloa on tarjolla, mutta säännöllinen, 2-3 kertaa viikossa toteutettava kuntoliikunta on omiaan lisäämään vireyttä. Juuri sellaisena päivänä, kun vähiten jaksaisi liikkua, muistuta itsellesi, että sitä kehosi eniten kaipaa. Väsymystä taltuttamaan käy myös riittävästä yöunesta, ja säännöllisestä vuorokausi- ja viikkorytmistä huolehtiminen. Monipuolisen ruokavalion ohessa on suositeltavaa huolehtia D-vitamiini riittävästä saannista.

Myös armollisuus omaa itseä kohtaan on syytä pitää mielessä, sillä väsyneenä maailma tuntuu usein murjovan kovemmalla kädellä ja myös muut asiat, kuin ulkoilma näyttävät synkiltä. Hakeudu siis väsymyksestä huolimatta ihmisten pariin ja yritä rentoutua itsellesi sopivalla tavalla. Ystävän kanssa rupattelu ja kiireetön ajanvietto tai tiukka urheilusuositus voivat olla juuri sinulle sopivia itsehoitomenetelmiä. Pyri tunnistamaan omat tarpeesi ja toimimaan niitä tyydyttävällä tavalla…Joulun lähestyessä toivottavasti olet varannut aikaa myös opiskelusta palautumiseen ja lomaan. Rentoutuminen ja nautiskelu sopivissa määrissä on osa hyvää elämää.

 Valohoitoa tarjolla myös Otaniemen YTHS:n aulassa.

YTHS Otaniemi palvelee opiskelijoita 23.12.15 asti. Olemme joulunajan suljettuina 24.12.15–3.1.16. Kun olemme suljettuina, ole tarvittaessa yhteydessä lähimpään terveysasemaan/terveyskeskuspäivystykseen.

YTHS Otaniemen henkilökunta toivottaa kaikille opiskelijoille rentouttavaa joulun aikaa!

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme,

Katariina

Terveydenhoitaja, YTHS Otaniemi

Kuka on jännittäjä?

”Aina kun menen pitämään esitelmää muiden eteen, haluaisin hetkellisesti vaan muuttua näkymättömäksi. Punastelen, kädet hikoilevat, ääneni takeltelee ja takkuaa ja sydän hakkaa kahta sataa. Kaikki järkevä sanottava unohtuu juuri sillä hetkellä ja toivon vaan, etten olisi siinä. Hankalaa vaan, koska jos haluaa valmistua, niin seminaareissa on pakko hoitaa oma osuutensa.”

Kuulostaako tutulta? Ei ihme, sillä jännittäminen on tuttua lähes kaikille. Esiintymispelko onkin yleisin yksittäinen sosiaalisten tilanteiden pelko ja viidesosa korkeakouluopiskelijoista kokee esiintymisen stressaavaksi.  Noin 30 % opiskelijoista kokee sosiaaliset tilanteet ongelmallisiksi jännittämisen vuoksi.

Esiintymisjännitykseen usein liittyy monenlaisia oireita. Fyysiset oireet ovat helpommin havaittavissa, minkä vuoksi ne koetaan myös ongelmallisiksi. Voimakas hikoilu, punastuminen, äänen väriseminen tai käsien tärinä ovat seikkoja, jotka usein jännittävä haluaisi piilottaa. Jännittäjä, joka ei kärsi fyysisistä oireista saattaa kokea voimakastakin ahdistusta, mitä usein halutaan naamioida, turhaan. Jännittämiseen liitetään usein voimakkaita tunteita, joita voi olla haastavaa käsitellä kuten häpeä, erilaisuuden kokemus ja ulkopuolisuuden tunne. Tosiasia kuitenkin on, että useimmat meistä tunnistavat itsessään joitakin jännittäjän piirteitä ja mitä paremmin niitä itsessään tunnistaa, sitä paremmin niiden kanssa oppii tulemaan toimeen.

Linjassa itsensä ja jännittämisensä kanssa.

Työkaluja jännittäviin tilanteisiin voi saada asiantuntijoiden vastaanotoilta, opintopsykologien työpajoista tai vaikka verkko-ohjelmista. Esimerkiksi Headstedin mielenterveyttä edistävä itsehoito-ohjelma, on saanut alkunsa akteemisten jännittäjien omista kokemuksista. Käy tsekkaamassa tarinat! Valaa taatusti rohkeutta lukea kanssaopiskelijoiden selviytymistarinoita ja toivottavasti se vahvistaa samaa viestiä, mikä meillä YTHS: lläkin on sinulle: ”Kaikki, minkä uskaltaa sanoa ääneen, selviää.” Jännittämisenkin kanssa voi oppia elämään ja tulla sinuiksi, kuten itsensä kanssa kaikkien puolineen, ensin on vain uskallettava alkaa tutustumaan itseensä.

Muistuttelen teitä myös Otaniemen YTHS:n ajankohtaisista asioista:

• Otaniemen potilastoimiston aukioloaika on muuttunut. Palvelemme toimipisteen potilastoimistossa klo 8-12 päivittäin, muutoin asiointi tapahtuu puhelimitse.
• Riskiryhmien influenssarokotuksen voit tulla ottamaan ilman ajanvarausta Otaniemen toimipisteeseen maanantaina 16.11.2015 klo 13:30–15. Ilmoittaudu saapuessasi potilastoimistoon. Jos et ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen, soita YTHS:lle, niin saat reseptin rokotteeseen ja rokotusajan.

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!

Katariina

Terveydenhoitaja

Suomen ylioppilaskuntien liitto käsittää Lapinrinteen keskustoimiston lisäksi viidentoista ylioppilaskunnan verkoston. Laajan verkoston tehokas johtaminen on äärimmäisen haastavaa, mutta kuitenkin SYL:n toiminnan vaikuttavuuden kannalta aivan keskeistä.

Keskustoimiston on kriittistä pitää tiiviit suhteet ylioppilaskuntiin läpi vuoden eikä ainoastaan liittokokouksessa kahdesta syystä:

1. Ohjauksen saamiseksi, eli linjan muodostamiseksi ja palautteen keräämiseksi
2. Koordinoidun ja yhtenäisen viestinnän ja vaikuttamisen mahdollistamiseksi

Ensimmäinen näistä tavoitteista toteutuu nykyisillä kanavilla ja prosesseilla mielestäni hyvin: avaus- ja syysseminaareissa sekä sektoritapaamisissa voidaan keskustella rauhassa siitä, miten liittokokouksen määrittelemiä hankkeita edistetään, kun taas etäpalavereilla voidaan läpikäydä suppeampia asiakokonaisuuksia tehokkaasti. Ylioppilaskunnilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa SYL:n linjaan myös liittokokouksen ulkopuolella.

Erityistä huomiota pitää kuitenkin kiinnittää nimenomaan yhteisen vaikuttamisen koordinointiin ja siihen liittyviin prosesseihin. SYL joutuu toistuvasti reagoimaan koulutukseen ja opiskelijoihin kohdistuviin muutoksiin ja leikkauksiin, ja tehokkailla prosesseilla voidaan yllättävien asioiden ilmaantuessa parantaa SYL:n reaktioiden nopeutta ja vaikuttavuutta.

Keskitytään nyt kuitenkin nimenomaan ylioppilaskuntien suuntaan tehtävään tilanneviestintään. Viesti määritellään prosessilla, johon kuuluu nopeiden vastausten antaminen ainakin seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuka vastaa poliittisesta tilanneanalyysistä?
2. Kuka vastaa viestin suunnittelusta ja toteuttamisesta?
3. Miten ylioppilaskuntien toivotaan osallistuvan?
4. Mikä tieto on ylioppilaskuntien kannalta olennaista?
5. Miten olennainen tieto saadaan kommunikoitua tehokkaasti?

Keskustoimistolla on opiskelijakentän kovinta asiantuntemusta poliittisten analyysien tekemiseen, ja olen varma, että käytännöt ovat siltä osin kunnossa. SYL:n puheenjohtajan tehtävä on delegoida viestintä tilanteen mukaan.

Korostuneen tärkeitä ylioppilaskuntien kannalta ovat kaksi viimeistä kysymystä. SYL:n on otettava ylioppilaskuntien suuntaan viestiessään palveluntarjoajan rooli, eli mietittävä erityisesti sitä, mikä on ylioppilaskuntien oman vaikuttamistyön kannalta tärkeää ja mikä ei.

Erilaisia kanavia on hyödynnettävä joustavasti ja tilanteesta riippuen. Sähköposti toimii tiedottamiseen, kun taas keskusteluttamisessa parempia ovat esimerkiksi Facebook ja Abobe Connect. Lyhyt viesti on tehokkaampi kuin pitkä, ja keskustoimistolla on kiinnitettävä huomiota siihen, että erityisesti kirjalliset viestit sisältävät tarpeelliset asiat eikä muuta.

Viestien välittämisen käytännöt tulee sopia yhdessä ylioppilaskuntien kanssa mahdollisimman pian. Lähtökohtaisesti viestien tulisi mielestäni kulkea sekä ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajille että sektorivastaaville: näin varmistetaan, että kentällä on edellytykset sekä priorisoida vaikuttamistyötä sopivasti että tarttua mahdollisimman nopeasti tarkoituksenmukaisella joukolla työhön.

Ylioppilaskuntiin viestimisen prosesseja päästään takuulla koeajamaan lähikuukausina vielä moneen otteeseen. Kun esimerkiksi ensimmäiset tiedot opintotuen selvitysmiehen esityksestä opintotuen uudistamiseksi saadaan alkuvuodesta, on SYL:lla oltava nopeasti tarjota vastauksia sekä julkisuuteen että ylioppilaskunnille.

– Heikki K