In early May, AYY Board visited Polyteknisk Foreningen, the Student Union of the Technical University of Denmark (DTU) in Copenhagen. DTU is one of the leading technical universities in Europe. During the visit, we had fruitful discussions on students’ livelihood, communal living, tuition fees and the university’s community spirit. We had a long tour around the campus,which made a great impression on us. Below I present the best aspects of the campus in pictures.

The campus area is large, it comprises 106 hectares and more than hundred buildings. However, it is relatively easy to go around the campus, as it is divided into four parts by coordinate axes. The coordinate origin is located next to the main building in the centre of the campus and the main roads of the campus work as axes, which are nearly perpendicular to each other. Each building is numbered and the first number tells you the coordinate quarter in which it belongs and the remaining two numbers tell you approximately how far away from the origin the building is located.

The Lungby Campus is filled with trees. Outdoor areas and even parking spaces are parks and there are trees also inside the buildings.

Even the parking space passing through the campus resembles a park

A five-kilometre jogging path goes round the campus

You can relax in the shade of trees even inside the buildings

There is plenty of construction work on the campus, however, construction sites are made interesting and interactive.

You can make your own works of art on the construction site wall by turning the tiles

You can peek into the construction site through openings on the wall or by climbing on top of the blocks

Campus corridors and lobbies are utilised as study facilities.

Couches on the corridor

University facilities have plenty of recreational space for students.

S-huset, the student house of DTU’s Polyteknisk Föreningen student union has pool tables, for example

Each campus quarter has a bar run by students. In the picture, Etheren bar of the Chemistry Department

Facilities also include games that develop intelligence and other skills.

There is a field in the courtyard of the main building for a popular drinking game

Enormous chess board in the library

Milja Asikainen

Board Member, International Affairs

Laajalahti toukokuu 2015.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (2012) kartoitettiin edellisen kerran laajasti opiskelijoiden liikuntatottumuksia. Tuloksista kävi ilmi, että opiskelijoiden liikuntatottumuksissa oli huomattavia eroja. Opiskelijoista 24 % harrasti kuntoliikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa, 36 % pari kolme kertaa viikossa ja joka kymmenes opiskelija ei liikkunut lainkaan. Samaisessa tutkimuksessa kartoitettiin myös opiskelijoiden toivomaa tuen tarvetta opintojen aikana. Tuloksena opiskelijat toivoivat tukea ja neuvontaa erityisesti sekä stressin- ja ajanhallinnan haasteiden että painonhallinnan ja liikunnan osa-alueilla. Voisiko stressin- ja painonhallinnan haasteilla olla yhteys? Voisiko liikunta auttaa painonhallinnan lisäksi myös stressinhallinnassa?

Liikunta. Siinäpä sana, mikä pitää sisällään lukemattoman monta tunnetta ja ajatusta. Monelle liikunta herättää positiivisia tunteita ja monelle jotain muuta. Osalle meistä liikunta on stressinpoistajista ehdoton ykkönen, kun taas toisille liikunta on stressinaiheuttajista ykkönen. Omia liikuntaan liittyviä ajatuksia, tunteita ja mielikuvia on aika ajoin mielenkiintoista tarkastella. Liikunko minä lainkaan? Liikunko liika tai miksi en liiku lainkaan ja miten se vaikuttaa terveyteeni? Haluaisinko elämääni jotain sellaista, mihin liike voisi olla lääke? Liikunko monipuolisesti ja itseäni kuunnellen, vai vedänkö liikunnan suhteen jatkuvasti ”överit”? Mitä liikkumisella pyrin saavuttamaan? Onko liikunta hyödyllistä ja palauttavaa, vai sisältääkö se vaatimuksia ja lunastamattomia lupauksia? Jos kehoni saisi päättää, miten se minua liikuttaisi?

Työikäisten kokemasta stressistä on tehty useita tutkimuksia ja eräässä tuoreimmista (Kettunen 2015) väitöskirjoista on todettu selkeä yhteys liikunnan positiivisilla vaikutuksilla stressinhallintaan. Hyvällä kunnolla ja liikunnalla todettiin olevan suuri merkitys koettuun työkykyyn sekä henkiseen hyvinvointiin. Mielenkiintoisia tuloksia. Äkkiseltään voisi ajatella, että vastaavia tuloksia voisi saavuttaa myös opiskelijaikäisten aikuisten keskuudessa.

Terveyttäkö liikunnasta?

Terveysliikunta käsitteenä tarkoittaa liikuntaa, jonka avulla ylläpidetään ja mahdollisesti edistetään tämänhetkistä terveyttä ja pyritään välttämään sairauksia. Liike on lääke – sanonta pitää usein paikkansa. Parhaimmillaan liikunta voi olla täsmälääke, jolla ehkäistään tai hoidetaan tiettyä oiretta tai sairautta, mutta ennen kaikkea se on yleislääke, jolla oikein annosteltuna voidaan vaikuttaa suotuisasti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin.

UKK Instituutin laatimat terveysliikuntasuositukset suosittelevat 18–64 –vuotiaille aikuisille viikoittain useana päivänä tapahtuvaa peruskestävyyttä ja lihaskuntoa kehittävää harjoittelua. Käytännössä tämä tarkoittaa joko reipasta kestävyysliikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa (esimerkiksi viidesti viikossa 30 minuuttia) tai rasittavampaa liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi kolmesti viikossa 25 minuuttia). 30 minuutin liikunta voidaan jakaa myös useampiin, vähintään 10 minuutin jaksoihin. Reipasta kestävyysliikuntaa voi olla esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely tai pyöräily (alle 20 km/t) ja rasittavaa juoksu, vesijuoksu, aerobic tai maastohiihto.  Lisäksi kaikille aikuisille suositellaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa – vaikkapa kuntosaliharjoittelua, jumppaa, venyttelyä tai tanssia – vähintään 2 kertaa viikossa.

Minne sitten sännätä?

Opiskeluliikuntapalveluita tarjoava Unisport, joka tarjoaa monipuolisia liikuntapalveluita useissa eri liikuntakeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi lukuisat opiskelijoiden liikuntayhdistykset voivat olla oiva väylä löytää tekemisen meininki lajin parissa. Samassa yhteydessä voi tulla löytäneeksi itselle sopivan yhteisön, missä lajiin perehtyminen on itsenäistä harjoittelua hauskempaa. Opiskelijoiden liikuntaliitto pyrkii edistämään opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja järjestää osaltaan monipuolista tapahtumia liikunnan ympärille.  Lähde siis rohkeasti tutustumaan kuntosalille, suunnistuksen iltarasteille tai jonkin liikuntayhdistyksen toimintaan. Tai kierrä kävellen, pyöräillen tai juosten Laajalahden lenkki ja käy morjestamassa kuvassa (alla) näkyviä rauhallisia otuksia. Tämäkin elämys on tarjolla ihan kivenheiton päässä Otaniemen kampukselta!

Muistuttelen teitä tässä yhteydessä, että YTHS:n toimipisteet palvelevat opiskelijoita pääkaupunkiseudulla kesäkuun ajan. Heinäkuussa toimipisteemme ovat suljettuina, jolloin akuuteissa tilanteissa voit olla yhteydessä kotikuntasi lähimmälle terveysasemallesi. Toimipaikkakohtaiset aukioloaikatiedot löydät YTHS:n sivuilta.

Laajalahti toukokuu 2015.

Seuraavan kerran YTHS blogi ilmestyy jälleen elokuussa. Elämyksellistä kesää!

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

Kesäterveisin,

Katariina

Terveydenhoitaja, YTHS Otaniemi.

Lauantaina 16.5. joukko innokkaita aaltolaisia kerääntyi AYY:n suurimman juhlatilan Smökin pihalle tonkimaan maata kuin pienet porsaat ikään. Talkoot mahdollisti pihasuunnittelun monitoimifirma Siisti Piha, ja polunpäällysteet ylioppilaskunnalle tarjosi Rudus.

Lähtötilanne
Puskittunut piha-alue hiekoitushiekalla päällystettyine ja mutaisine polkuineen on varsin lohduton näky. Eipä uskoisi kyseessä olevan ylioppilaskunnan tärkeimmän juhlatilan Smökin piha ja paraatipaikka, jolla vuosittain julistetaan mm.  Wappurieha.

Talkoot
Kymmenen aikaan aamulla parisenkymmentä urheaa talkoolaista oli jo saapunut Smökin edustalle. Musiikki laitettiin soimaan, aurinko paistoi ja tunnelma oli kesäisen puuhakas. Ahkeroijien mönkimistä ilahdutti Otaniemen ja myös Smökin vallanneet Ropecon -tapahtuma liveroolipelaajineen. Mikään ei nimittäin kannusta kaivamaan maasta parin sadan kilon painoista kiveä niinkuin Sauron ystävineen.

Suurin työmaa oli Smökin pihalta patiolle kulkeneen mutaisen polun parantaminen. Polkua ei alun perin oltu suunniteltu, vaan se oli siihen muodostunut aikojen saatossa juhlaväen haahuillessa pation ja pääoven välimaastossa. Tämä on sitä oikeasti osallistavaa maisema-arkkitehtuuria. Polku oli kapea ja mutainen, ja sen keskellä oli valtava polusta törröttänyt kivi. Reitti oli siis paitsi epäviihtyisä, myös esteellinen. Ensimmäinen askel reitin parantamisessa oli kaivaa ylös monen kymmenen kilon painoisia kivenmurikoita polun kohdalta ja sen ympäristöstä, ja siirtää ne viereiseen mäkeen reunustamaan kulkureittiä.

Maa-alueen tasoittamisen jälkeen erotettiin alueesta selkeä, noin kaksi metriä leveä, reitti patiolta etupihalle. Kulkureitti päällystettiin Ruduksen tarjoamalla kivituhkalla. Reitti rajattiin Siisti Pihalta saaduilla metallilistoilla, jotka pitävät polun reunat siisteinä siihen muutoin levittäytyvästä kasvustosta. Listat osoittautuivat erittäin helppokäyttöisiksi, ja niitä päätettiin ostaa lisää myös alueen muiden kulkureittien parantamiseen. Listoja saa toistaiseksi Suomessa ainoastaan Siisti Pihan valikoimasta. Päivän mittaa piha-aluetta perattiin pusikoista, ja näin raivattiin tilaa myös uudelle terassialueelle, joka on tällä hetkellä suunnittelun alla.

Mitä seuraavaksi
Smökin piha ei kuitenkaan ole valmis! Parannetun kulkureitin molemmin puolin suunnitellaan istutuksia, jotka tullaan toteuttamaan kesän aikana. Lisäksi koko laajan piha-alueen kokonaissuunnitelma pyritään saamaan arkkitehtuurin laitoksen kurssityöksi. Jo nyt pihalle on ideoitu paitsi uutta terassia ja nuotiopaikkaa, myös beach volley -kentän yhteyteen rakennettavaa katsomoa, joka kurkottaisi patiolle nykyään pusikkoisen mäen yli. Kaiken kaikkiaan talkoopäivä muistutti jälleen kerran, että tästä yhteisöstä löytyy mahtavaa energiaa ja innostusta yhteisten alueiden parantamiseen.

Jos mielessäsi heräsi, tai on aiemmin herännyt, ideoita Smökin tai muiden Otaniemen ulkoalueiden parantamiseksi, ota rohkeasti yhteyttä hallitusvastaava Santeri Nuotioon (santeri.nuotio(at)ayy.fi).

 Nuuksio 9.5.2015

YTHS:n Valtakunnallinen terveystyöryhmä on terveyden edistämisen asiantuntijaelin, joka suunnittelee ja koordinoi säätiön terveyden edistämistyötä. Se toimii säätiön eri sektorien ja ulkopuolisten, opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavien tahojen yhteistyöfoorumina. toiminnalleen vuosittain terveydenedistämisen teemat, jotka ovat vuonna 2015 luonto, liikunta ja painon hallinta. Nämä teemat nousevat esiin YTHS:n toiminnassa vuoden aikana.

Miten luonto voi hoitaa ja edistää terveyttä? Tutkitusti monella tapaa. On tutkittu, että jo 10 minuutin oleskelu luonnossa laskee mitattavissa määrin verenpainetta. Kun tähän lisätään toiset 10 minuuttia, saadaan aikaan positiivista muutosta koetussa mielialassa. Tunnin luonnossa oleskelun jälkeen tarkkaavaisuus paranee ja kahden tunnin oleskelun jälkeen elimistön luontaiset puolustusmekanismit elpyvät. Viikonlopun kestävä metsässä oleskelun mm. retkeilyn muodossa on terveyttä edistävä teko itselle mitä monipuolisimmassa muodossa.

Kaikki eivät toki ”eräjormailusta” innostu, mutta luonnossa oleskelu ei vaadi välttämättä jokaiselta sisäistä sudenpentua tai monen vuoden partiotaustaa. Tahto lähteä ulos ja meitä kaikkia ympäröivän lähiluonnon mahdollisuudet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia hengähtää hetkeksi arkisen kiireen keskellä ja lyhyiden etäisyyksien päässä. Vai mitä sanot siitä, että Aalto yliopiston Otaniemen kampusalue sijaitsee kivenheiton päässä Laajalahden luonnonsuojelualueesta, joka on Etelä-Suomen parhaita lintuvesiä ja myös kansainvälisesti arvokas. Otaniemen rantapolku tarjoaa ilmaisen luonnon mukaisen meditaatio- ja mindfullness harjoituksen lintujen laulun ja meren kohinan säestämänä. Tai Arabiasta kävelymatkan päässä avautuva Viikki ja Lammassaari, joiden luonnon monimuotoisuus kosken pauhusta peltojen ja saarten luo tarjoaa elämyksiä myös palasena Helsingin kaupungin syntyhistoriaa. Töölön kampusalueen opiskelijalle, joka toivoo hengähdystaukoa opiskelupäivän keskellä, toimii tähän tarkoitukseen oivana ympäristönä Hietaniemi tai Töölönlahti.

Vanha suomalainen sananlasku ”Metsä vastaa niin kuin sinne huutaa” pitää usein enemmän kuin hyvin paikkansa. Metsä vaatii pysähtymään ja peilaamaan omaa sisäistä olotilaa.  Metsä ja luonto ovat alati muuttuvia, mutta samaan aikaan ikuisia ja pysyviä. Välillä luonnon muuttumattomuus ja hitaus voivat tuntua haasteilta, jos oma sisäinen todellisuus on kovin nopeatempoinen. Vastavuoroisesti metsä ja luonto voivat parhaimmillaan houkutella rentoutumisen ja hellittämisen äärelle juuri silloin, kun sitä tarvitsee erilaisten aktiviteettien kautta. Miten sinä tänään voit, jos pysähdyt itsesi äärelle? Kokeile! 

Ulkoilusta ja luonnosta puhuttaessa toki on hyvä lähestyvä kesä huomioiden muistaa suojautua myös auringon epäsuotuisilta terveysvaikutuksilta. Tämä on hyvä muistaa sekä Suomen olosuhteissa että ulkomailla, aurinkoisissa ja lämpimissä olosuhteissa oleskeltaessa. Aurinkovoidetta tulisi käyttää Suomessa kesän aurinkoisten rantapäivien ajan (aina kun auringossa oleillaan yli 15–20 minuuttia), sillä vaikka ihon sarveiskerroksen paksuuntuminen ja rusketus parantavat luontaista aurinkosuojaa, ne eivät poista palamisriskiä. YTHS:n asiantuntijoiden suosituksiin aurinkosuojaukseen liittyen pääset tästä.

Muistuttelen teitä, että kaikki YTHS:n toimipisteet ovat suljettuina Helatorstaina 14.5.2015.  

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!

Aurinkoisin terveisin,

Katariina

Terveydenhoitaja, YTHS Otaniemi

Taas mennään vappukansa!

Viimeisiä viedään ja kiertueeni h-hetket alkavat olla toden teolla käsillä! Valtamediatkin ovat kiinnostuneet turneestani, ja tänään pääsin sekä antamaan haastattelua että käyttämään taas tuomarin arvovaltaa fuksispeksien tuomaristossa.

Aamupäiväni kului lakitusvalmistelujen koordinoinnissa, ja lakitukseen johtava minuuttiaikataulu alkaa nyt olla hanskassa (tai minun tapauksessani ehkä vuoressa). Varmistakaahan että ehditte nauttia Wappukulkueesta kiireettömästi ilman häsellystä saapumalla Hietalahden torille hyvissä ajoin kello 15:30! Ajelen itse kiertueen kärjessä ja johdatan juhlakansan hilpeälle marssille kohti Mantaa.

Tänään annoin myös ensimmäisen virallisen haastatteluni, kun Helsingin Sanomien edustajat saapuivat kuvaamaan edustavaa figuuriani ja kuulemaan mietteitäni kuluneesta viikosta. Bongatkaahan siis kuvani torstain lehdestä! Myös huomenna mediaa on paikalla sankoin joukoin koko päivän, toivottavasti ramppikuume ei pääse iskemään.

Minä käyttämässä tuomarin arvovaltaa

Haastattelun jälkeen suunnistin viimeiseen tuomarointitehtävääni Dipoliin, missä fuksispeksit tarjosivat haalarikansalle improvisaatiota ja inspiroituneita musiikkiesityksiä. Kävin lavalla esittämässä terveiseni ja jäin sen jälkeen tuomariston pöydän päähän tarkkailemaan esityksiä. Ja hyvin ne menivät, tsemppiä vielä yöjäynään osallistuville joukkueille!

Hetki on koittanut, vappukansa. Nautitaan nyt siitä ja vietetään taas unohtumaton vappu!

Rakkain terveisin,
Lakki

Wappuaatto 30.4.

Tapahtumat:

• Teekkarifuksien lakkien jako, Amfi Otaniemi
• Wappuriehan julistus, Servin mökki Otaniemi
• KUJ:n PreManta ja NESU-KY:n Wapputerassi, Pohjoinen Rautatiekatu 21 Helsinki
• Wappukulkue Hietalahden torilta Mantalle

Mantan lakitus Kauppatorilla klo 18:00

Vapun aikaan liittyy opiskelukulttuurissa keväistä iloa ja juhlaa, mutta myös käsitteenä työ. Mitä työ sinulle merkitsee? Mitä kaikkea työtä sinä teet?  Onko elämä ja arki myös työtä ja voiko tehdä töitä itsensä kanssa? Sitäkö on itsensä kehittäminen?

Eräs määritelmä työstä kuuluu näin: ” Tietoisesti jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävä toiminta, työnteko, työskentely, toiminta.”  Minkälainen työnantaja sinä olet itsellesi? Luistaako homma vai onko sinulla haasteita omassa (työ)suhteessa itseesi? Voi ajatella, että omasta itsestä huolehtiminen on myös meidän jokaisen päivätyö. Tähän työhön sitoutumisen korvaus maksetaan tasapainoisen arjen kovassa valuutassa ja se kantaa pitkällä aikavälillä hyvinvoinnin satoa, mitä on mukava niittää ja mistä on ilo nautiskella.

Arki ei kuitenkaan aina suju ilman vastoinkäymisiä. Mitä sitten tulee tehdä, jos tässä työssä on haasteita, jos jostain syystä itsestään huolehtiminen on hankalaa? Arkielämässä tarvitaan nykyään monenlaista osaamista, mikä on omiaan aiheuttamaan myös kuormitusta. Kuormitusta on vaikea kokonaan välttää, mutta selviytymiskeinoja on mahdollista opetella. Etenkin, jos tunnistaa tyypillisiä stressiin viittaavia oireita itsessään, on syytä pysähtyä perusasioiden äärelle.  Ehkä keittää kuppi kuumaa ja todeta: ” mietitääs nyt hetki mistäs tässä nyt taas olikaan kysymys?”.   Oman itsen kanssa tehtävästä työstä ja arjen selviytymiskeinoista voit lukea enemmän YTHS:n hyvinvointiportaalista.

Vapun aikaan terveydenhoitajan näkökulmasta tulee myös mieleen alkoholin- ja muiden päihteiden käyttö. Sopivissa määrin nautiskeltuna annos tai pari ilolientä on omiaan nostattamaan tunnelmaa, mutta ajoittain omaa alkoholinkäyttöäänkin on hyvä pysähtyä pohtimaan. Sekin on taitolaji ja omat rajansa on syytä tuntea ja niitä myös tulee itsen ja muiden kunnioittaa. Miten olisi tänä vuonna vappubrunssi höystettynä holittomilla drinkeillä?  Näihin ajatuksiin päätän tämän kerran kirjoituksen.

Iloista kevään juhlaa ja riemukasta vappua!

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

Terveisin, Katariina,

Terveydenhoitaja YTHS Otaniemi 

P.S

Muistathan, että vappuaattona YTHS:n toimipisteet suljetaan klo 13 ja Vapun päivän olemme suljettuina.  

Palvelemme taas normaalisti maanantaina 4.5.2015 alkaen.

Skål hyvät ystävät!

Tänään tämä pieni lakki on sitten viettänytkin opiskelijaelämää oikein urakalla – osallistuin nimittäin kaksille huikeille sitseille, ensin Otaniemessä järjestettyihin Sitsikisoihin ja sitten vielä NESU-KY:n Wappusitseille!

Minulla on luontaisia kykyjä ilmapallomyyjän ammatissa!

Päivä alkoi kesäisissä merkeissä Alvarin aukiolla, kun ystäväni Aalto-yhteisöjaosto Aavasta kutsuivat minut mukaan pöytäänsä Sitsikisoissa! Mikäs siinä pienellä lakilla sitsatessa, kun viini (ja tietenkin myös vesi) virtasi ja kilpajoukkueiden keksimät teemat olivat toinen toistaan huikeampia. Päivän aikana pääsinkin poikkeuksellisen luoviin yhteiskuviin, mm. viimeiselle ehtoolliselle sekä muinaiseen Roomaan! Kuvia voi bongailla erinäisistä someista hashtagilla #matkallamantalle. Päivän aikana minua myös erehdyttiin luulemaan ilmapallomyyjäksi, mutta vapun kunniaksi ystäväni lahjoittivat elefantti-ilmapallon sitä kyselemään tulleelle tytölle ihan ilmaiseksi.

Koska yhdet sitsit päivän aikana eivät tietenkään riitä, suuntasin sitsikisoista Töölöön Casa Academicalle NESU-KY:n ja NESU-SHS:n järjestämille Wappusitseille. Kyllähän se pienen lakin mieltä hiveli, kun minut huudettiin pöydälle ja pääsin esittämään vapputerveiset koko sitsikansalle. Toivottavasti muistitte kehotukseni mukaisesti myös juoda illan mittaan silloin tällöin vettä! Sitsitauoilla poseerasin taas uusien ystävieni kanssa riehakkaissa kuvissa, ja täytyy sanoa, että olen kyllä nauttinut kiertueeni joka hetkestä. Railakkaat opiskelijariennot ovat mukavaa vaihtelua Mantan arvokkaisiin kutreihin!

Sain muuten myös taas uuden kutsun, käyn ensi tiistaina tervehtimässä KY:n hallitusta KY-talolla Kampissa! Mahtavaa miten moniin uusiin ihmisiin olen jo päässyt tutustumaan, kiitos lämpimästä vastaanotosta teille kaikille.

Nyt on lakin nukkumaanmenoaika, mutta huhut kertovat, että juhlat jatkuvat sekä Töölössä että Otaniemessä aamuun asti. Muistakaahan säästellä paukkuja myös itse h-hetkeen eli vappuaattoon ja lakitukseen! Huomenna tämä lakki nukkuu pitkään ja ottaa koko päivän rennosti – suosittelen samaa koko wappukansalle!

Sitsinmakuisin terveisin,
Lakki

P.S. Ohessa vielä päivitetty aikatauluni!

Su 26.4.

• Rentoutumista ja valmistautumista ohjelmantäyteiseen viikkoon

Ma 27.4.

Tapaamiset:

• Tuula Teeri, Aalto-yliopiston rehtori

Tapahtumat:

• Mp3 Experience, Narinkkatori Helsink

• Printempo- kevätkonsertti, Tapiolan kulttuurikeskus

Ti 28.4.

Tapaamiset:

• KY:n hallitus, KY-talo

Tapahtumat:

• KYmpin Kymppisuora, Aavan rasti Hesperian puistossa

Ke 29.4.

Tapahtumat:

• Fuksispeksit, Dipoli Otaniemi
• Yöjäynän alkupamaus ja Hullu Jussi, Otaniemi

To 30.4.

Tapahtumat:

• Teekkarifuksien lakkien jako, Amfi Otaniemi
• Wappuriehan julistus, Servin mökki Otaniemi
• KUJ:n PreManta ja NESU-KY:n Wapputerassi, Pohjoinen Rautatiekatu 21 Helsinki

Mantan lakitus Kauppatorilla klo 18:00

Tervetuloa lukemaan YTHS-blogia!

YTHS:n tavoitteena on, että meidän tuottama terveyttä edistävä tieto sekä toimintaa koskeva ajankohtainen info olisi helposti opiskelijoiden saatavilla. Sama toive on myös esitetty usein opiskelijoiden taholta. Tähän tarpeeseen vastataksemme kokeilemme tämän vuoden ajan Otaniemen YTHS:llä YTHS blogia, jonka tarkoitus on tavoittaa opiskelijat arjen keskellä ja välittää ajankohtaista terveystietoa ja toimipistekohtaisia tiedotteita YTHS:n palveluista. Blogi tulee ilmestymään kaksi kertaa kuukaudessa vuoden 2015 loppuun asti osana AYY:n blogia ja on osa YTHS:n toimintaa yhteisöterveyden edistäjänä. Kiitos siis AYY julkaisun mahdollistamisesta.

Tällä kertaa ajankohtainen ja jokakeväinen aihe on käynnissä oleva allergiakausi, johon liittyen YTHS järjestää vuosittain maalis-huhtikuussa Allergisen nuhan teemapäivät. Lievätkin allergiaoireet voivat aiheuttaa turhautumista ja aiheetonta harmia, minkä vuoksi on tärkeää saada asiallista infoa oireista ja niiden hoitokeinoista.  YTHS:n toimipisteissä on teemapäivänä tarjolla aiheeseen liittyvää tietoa neuvontaa sekä ajanvaraukseton terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotto. Vastaanotoilla kartoitetaan allergiaoireita sekä lääkkeellisen ja ei lääkkeellisen hoidon tarvetta.  Joten jos silmiä kirveltää, nenä vuotaa ja aivastuttaa, niin vielä ehdit tulla vastaanotoille tiistaina 21.4 klo 12–14:30 ilman ajanvarausta!

Lisäksi tässä vaiheessa vuotta muistuttelen teitä myös matkailuun liittyvistä rokotuksista. YTHS:n valtakunnallinen matkailuneuvonta palvelee opiskelijoita matkailijarokotusasioissa. Jos suunnittelet ensi kesäksi festarikierrosta tai maakuntamatkailua kotimaan kamaralla, riittävät suojaksi perusrokotukset. Jos kuitenkin suuntaat oleskelusi pidemmäksi aikaa eksoottisempiin kohteisiin, suosittelen vilkaisemaan matkailuneuvonnan sivujamme tarkemmin ja tutustumaan maakohtaisiin rokotus- ja malarianestolääkityssuosituksiin omatoimisesti. Sivuilta löydät hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä linkkejä, joita kannattaa hyödyntää. Rokotusasioissa kannattaa myös muistaa, että osa matkailurokotussarjoista tulee aloittaa mielellään yli kuukausi ennen matkalle lähtöä, joten selvittele rokotustarpeesi hyvissä ajoin ja ole meihin tarvittaessa yhteydessä sähköisesti.

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!

Terveisin,

Katariina, terveydenhoitaja. YTHS Otaniemi.

Tarina elokuvatuotannon opiskelijalta Aalto yliopistossa, Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta, jonka unelmat eivät olisi käyneet toteen, jos toiseen tutkintoon ei saisi enää opintotukea. ”Tämä ei ole ensimmäinen tutkintoni, eikä tieni tähän pisteeseen ole ollut helppo”

Olen opiskellut koko aikuisikäni, tehden aina töitä siinä ohessa.

Taidelukion jälkeen jatkokoulutuspaikkaa ei auennut joten hakeuduin vuoden kestävälle (elokuva-alan) kansanopistolinjalle, jonka rahoitin osittain opintolainalla, osin vanhempien tuella.

Tiesin epämääräisesti haluavani taidealalle, kenties elokuva-alalle, mutta minulla ei ollut mitään käsitystä, miten elokuvia tehtiin, tai mitä työtehtäviä tuolla alalla edes oli olemassa. Kansanopisto vahvisti halua jatkokouluttautua.

Kuitenkaan elokuvakoulujen ovet eivät avautuneet suoraan, ja vietin kaksi välivuotta tehden siivoustöitä sekä välillä olin sosiaalitoimiston asiakkaana. Tässä vaiheessa elämääni, 22-vuotiaana olin kaikkein köyhin, epätoivoisin ja eniten ilman suuntaa. Ei todellakaan kultainen nuoruus.

Kitkuttelin vielä kaksi vuotta hakien kouluihin ja pettyen joka haulla. Tällä ajalla suoritin työkkärin koulutusta sekä työharjoittelua, joista molemmista oli hyötyä. 23-vuotiaana pääsin Tampereen ammattikorkeakouluun opiskelemaan kuvausta. Koulussa kuitenkin tajusin, ettei kuvaus ollut minun alaani – sen sijaan ymmärsin, että tuotanto on.

Sen jälkeen kun “oma juttu” löytyi, työelämä rupesi viemään kovaa, niinpä suoritin koulun nopeasti loppuun, jotta pääsisin töihin. Ehdin työskennellä intensiivisesti pari vuotta elokuva-alan töissä, tuotannon toimenkuvissa (joihin minulla ei ollut koulutusta), ennen kuin minut hyväksyttiin silloiseen Taideteolliseen Korkeakouluun elokuvatuotannon linjalle. Opiskelijoita otettiin sisään neljä, eli seula oli tiukka.

Elokuvatuotannolle ei ollut tuolloin olemassa omaa maisteriohjelmaa, joten jouduin hakemaan uudestaan kandiohjelmaan. Rahoitin opinnot opintotuella, jota oli edelleen jäljellä AMK-opinnoista. Lisäksi kävin koko ajan koulun ohella töissä, ja otin opintolainaa.

Valmistuin elokuvatuotannon kandidaatiksi v.2012, jonka jälkeen lähdin Saksaan vaihto-opintoihin, ulkomaan opintotuen mahdollistamana. Opintojen aikana tein myös työtä saksalaisessa yrityksessä (josta KELA muuten rankaisi jälkikäteen erottamalla minut takautuvasti Suomen sosiaaliturvasta!).

Opintotukikuukauteni loppuivat kaksi vuotta sitten. Siitä lähtien olen elättänyt itseni työllä, en ole suostunut ottamaan edes asumistukea sillä tuloni heilahtelevat, ja pelkään KELA:n takaisinperintöjä.

Tällä hetkellä teen kolmea työtä yhtä aikaa – yksi niistä on työ tuotantoyhtiössä, jossa tuotan omaa MA-elokuvaani. Olen siis yli 10 vuoden jälkeen edennyt siivoustöistä omaan haaveammattiini. 

Ilman joustavaa opintotuki- ja opintolainajärjestelmää en olisi tässä, enkä olisi koskaan päätynyt kutsumusammattiini.

Eilen Arkadianmäeltä kuului surullisia uutisia. Hallitus yhtenä viimeisistä teoistaan halusi tuoda eduskunnan käsiteltäväksi opintotuen muutoksen, joka poistaa ihmiseltä oikeuden opintotukeen hänen tehdessään toista tutkintoa. Vaikka muutos on tietojemme mukaan huonosti valmisteltu eikä oikeastaan kenenkään toivoma, eduskunta hyväksyi muutoksen ensimmäisessä käsittelyssä eilen 10.3. suhteellisen niukasti 95-91. Jos perjantain äänestys päättyy samaan tulokseen, opintotukea ei jatkossa myönnetä niillekään toisen tutkinnon tekijöille, jotka eivät ole nostaneet ensimmäiseen tutkintoonsa tukikuukauden tukikuukautta.

On selvää, että toteutuessaan tämä opintotuen muutos on ristiriidassa elinikäisen oppimisen tavoitteiden kanssa. Lisäksi nykyisessä taloustilanteessa ja haastavassa työmarkkinatilanteessa uudelleenkouluttautumisen tukemisen luulisi olevan järkevä ja luotettava elvytystoimi, ei leikkauskohde.

Opintotukilakia on muutettu 2010-luvulla melkein joka vuosi. 2011 ja 2014 on tehty isoimmat, järjestelmän periaatteisiin käyvät muutokset. Sekä näinä vuosina että niiden välisenä aikana on tehty myös koko joukko pienempiä muutoksia, joita en edes yritä ryhtyä tässä listaamaan (koskien esim. tuen määriä, tulorajoja ja toisen asteen tukea, muutamia mainitakseni).

Olen listannut alle opintotuen keskeisimmät ja suurimmat muutokset 2010-luvulla eli vain viimeisen neljän vuoden aikana. Opintotukea joustavammaksi ja paremmaksi tekevät muutokset ovat merkitty vihreällä, neutraalit rakenteelliset muutokset on merkitty sinisellä ja sitä heikentävät tai sen ehtoja kiristävät muutokset on merkitty punaisella. Nämä laadulliset tulkinnat ovat omiani ja niistä voi toki olla eri mieltä.

2011 yhtenäiset edistymisen seurannan vaatimukset ja menettelyt korkeakouluille:

– etenemisvaatimus 4,8 op > 5,0 op/tukikk
– seurantalukuvuodelta oltava kuitenkin vähintään 2,0 op/tukikk
– takaisinperintäharkinta jos alle 1,0 op/tukikk
– kaikille yhtenäiset kriteerit takaisin tuen piiriin pääsemiseksi (tarkoittaen Aallossa syksyn 19 op:n näytön poistumista)

2011 tukiaikamuutokset:

– kaksiportainen tuki
– asumislisäkuukausi kuluttaa opintotukikuukausien määrää
– jatko-opintoihin enintään 9 tukikk
– 9 kk harkinnanvaraisen tukiajan pidennyksen saantimahdollisuuksien laajentaminen (esim. kaksiportaisen alempaan tutkintoon tai lyhyempinä pätkinä useampaan tutkintoon)
– automaattinen lainatakaus kaikille opintorahan saajille

2012: vapaaehtoisen palautuksen määräaika toukokuun loppuun

2014 muutokset:

– opintorahan sitominen indeksiin
– edistymisen seurannassa vähimmäissuoritusvaatimus 20 op/lukuvuosi
– opintolainavähennyksen korvautuminen opintolainahyvityksellä uusilla opiskelijoilla

2014: tukiaikamuutokset:

– eri tukiajat ja tuen määrät ennen/jälkeen 1.8.2014 ensimmäiset korkeakouluopinnot aloittaneille
– enimmäistukiaika kaikissa korkeakouluopinnoissa 70 > 64 tukikk

Kuten väriskaalasta huomaa, osa näistä muutoksista on ollut ihan oikeasti hyödyllisiä ja opiskelijalle edullisia muutoksia. Mutta lienee syytä kysyä, onko muutoksien takana olevilla seurausoletuksilla mitään vastinetta todellisuudessa. Minkään näistä muutoksista vaikutuksia ei nimittäin olla arvioitu.

Kun lainsäätäjä ei kanna vastuuta, ylioppilaskunnan täytyy. AYY:n opintotuen kaksiportaistumisen vaikutuksia tarkastelleen kyselyn tulokset indikoivat, että opintotuen kaksiportaistuminen, joka on väriskaalauksessani merkitty neutraaliksi muutokseksi, on pudottanut tuelta juuri ne, jotka tekevät kahta tutkintoa tai vaihtavat alaa. Tarvitseeko meidän todella kiristää silmukkaa edelleen samojen kaulojen ympärillä? Mielestäni ei.

Lotta Aarikka
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta