Dear student,

It has definitely been the year of the new century for the 105-year-old School of Business.

Aalto University announced today to move all the main operations, including master’s students, academic personnel and other faculty in Töölö, to Otaniemi. The new facilities of the School of Business are told to be decided in Summer. BScBA Programme continues in Mikkeli.

AYY promotes multidisciplinary studies and students’ encounters from different backgrounds. “I am thrilled that Aalto University is officially claiming its promise to bring everyone together” says Milja Asikainen, the Chair of the Board.

Let’s summarize the Business School community’s academic year 2015-2016. KY Entry from land, sea and air, undergraduate students’ renewed facilities in the U-wing of Undergraduate Center, KYTKY victory in the AYY representative council elections, the end of the property dispute and the latest news have all shaped the future of the business students.

And we have already seen some results. In KY’s updated strategy, one of the core elements is to proactively connect Aalto students with different backgrounds. As a part of the brand development, the representative council of KY is deciding whether to change their name to Aalto University Business Students (in Finnish Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat, currently Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat).

Considering the changes, it is no wonder, why the planning of the new student center with AYY and TF is so important for the business students. The Council discusses AYY’s participation in the project this year.

In my opinion, all this is very inspiring. The strategial projects that I am involved in suggest that Aalto students are ready to be together. Kylteris have gotten a lot of attention in the past few years, and now it is our responsibility to build the new campus and develop AYY to serve all its members.

Big day for Kauppis, even bigger for the strong and unite Aalto community!

Yours sincerely,

Joona Orpana, a business student and member of the board

Author Valtteri Ranta Partnering and Business Development Trainee, Tieto

After starting as a Tieto trainee last June, I’ve had the opportunity to work broadly in different projects and with many excellent Tieto employees. During this time, I’ve learnt a ton and gained more confidence. The most valuable thing I’ve picked up at Tieto also has to do with confidence: share your ideas as soon as you can.

Quite honestly, this was something I discovered the hard way. I was supposed to review and develop a document, and then let others know what I thought. I kind of hesitated and pondered whether my thoughts were good enough. Once I was finished, the document had already been dealt with, and my work turned out to be pointless. Had shared my ideas as soon as I got them, I would have saved time and been a lot more beneficial.

That was a rather tangible example of how sharing ideas pays off when done promptly. I also believe that sharing is worthwhile when it comes to bigger, even world-changing ideas. For some reason, we are intuitively bound to mull over own our thoughts to make them better and more presentable. It’s not necessarily a bad thing, but in my experience, the feedback doesn’t always correlate with the time spent deliberating. So why wouldn’t you share your idea as soon as you can? If your concept doesn’t gain broader support, at least you didn’t waste much time. Besides, you did something valuable – you stirred up some conversation and probably brought about fresh thoughts. In return, you get feedback and new perspectives. Win-win for all.

At Tieto, we have excellent platforms for sharing ideas. The knowledge and experience of over 10,000 employees can be reached with a social intranet update or blog post. Or maybe you already know someone who could be interested in your idea. Quite possibly you’re not alone and by joining forces, you can turn your idea into a reality.

It might be difficult to break old habits. Practice helps, though. What often prevents me from presenting ideas is the fear of underachieving; however, facing the fear is the only way to relieve it. As unpleasant as it might feel, the best moment to share your idea is right now.

www.tieto.com

Tänä vuonna yhtenä projektinani on vapaaehtoisten palkitseminen. Vapaaehtoisten tekemä työ on ylioppilaskunnalle tärkeää, mutta kunnia tästä arvokkaasta työstä jää usein huomioimatta. Vapaaehtoiset mahdollistavat tekemällään työllä lukuisia tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia joka vuosi. Lisäksi vapaaehtoiset ovat mukana huolehtimassa opiskelijoiden eduista ja vahvistamassa AYY:n taloudellisia edellytyksiä. Vapaaehtoisten työpanos on AYY:lle korvaamatonta ja, jos kaikki teetettäisiin palkallisella työvoimalla, puhuttaisiin varmasti useista sadoista tuhansista euroista.

Vapaaehtoisena oppii myös monia taitoja, jotka antavat paremmat valmiudet työelämän haasteisiin. Vapaaehtoisena opittavat taidot voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: omaan kasvuun, sosiaalisiin taitoihin ja muihin yleisiin taitoihin. Vapaaehtoinen kokee usein oman kasvunsa itsevarmuuden lisääntymisenä sekä itseluottamuksen kasvuna. Sosiaaliset taidot kuten toisten huomioiminen, vuorovaikutustaidot sekä vastuun kantaminen ovat taitoja, jotka karttuvat tilanteiden ja kokemusten myötä vapaaehtoisena. Muita yleisiä taitoja ovat esimerkiksi johtamis- ja ryhmätyöskentelytaidot sekä kyky toimia muuttuvissa tilanteissa. Näitä taitoja harvoin opitaan koulun penkillä vaan ne kehittyvät hiljalleen kokemusten kautta. Viereisessä kaaviossa on esitelty laajemmin taitoja, joita vapaaehtoisena voi oppia. [1,2]

Samalla kilpailu työpaikoista on kovaa ja pelkällä tutkinnolla ja hyvillä arvosanoilla ei välttämättä pärjää. Työpaikka vaatii usein jotain muista hakijoista poikkeavia kokemuksia tai taitoja, jotka ovat kehittyneet opintojen ulkopuolella. Vapaaehtoisena toimiminen voi olla keino, jolla erottuu muiden hakijoiden joukosta.

Vapaaehtoistoiminta on tärkeää yhteisössämme. Vapaaehtoisten palkitsemisprojektin tavoitteena on parantaa vapaaehtoisuuden arvostusta sekä palkita vapaaehtoisuudesta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vapaaehtoisesta toiminnassa saaduista kyvyistä on Aallossa lapsenkengissään, ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat korkeakouluittain huomattavasti.

Aalto-yliopiston akateemisen komitean yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta:
Tutkintoon soveltuvaa osaamista voi syntyä eri tavoin myös opintojen ulkopuolella, esimerkiksi luottamustoimissa. Yliopiston on mahdollista määrätä muuta osaamista tarkemmin siitä osaamisesta, joka syntyy yliopiston omassa toiminnassa. Ylioppilaskunnassa, taikka korkeakoulujen tai yliopiston hallintoelimissä aktiivisesti suoritetusta luottamustoimesta, joka on kestänyt vähintään vuoden, voidaan hyväksilukea suorituksia tutkintoon korkeakoulun päätöksen mukaan. [3]

Olemme myös jäljessä muista yliopistoista. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa luottamustehtävistä ja järjestötoiminnasta voi saada jopa 10 opintopistettä [4]. Lisäksi Tampereen yliopistossa (max 10 op), Jyväskylän yliopistossa (max 8 op) sekä monissa muissa on mahdollisuus luottamustehtävien hyväksilukemiseen [5,6].

Valmiudet ovat jo olemassa yliopistossamme, mutta käytänteet vaihtelevat korkeakouluittan ja joistakin ne puuttuvat täysin. Tänä vuonna projektimme tavoitteena on selvittää vapaaehtoistoiminnasta opintopisteiden kirjaamisen ongelmakohtia sekä ratkoa näitä yhteistyössä yliopiston kanssa. Tavoitteena on kehittää käytänteitä ja luoda tasapuoliset puitteet jokaiselle opiskelijalle korkeakoulusta riippumatta. Lisäksi aiomme antaa AYY:n vapaaehtoisille todistuksen osaamisesta ja opituista taidoista.

Terveisin,
Joanna Haahti
Hallituksen jäsen: kulttuuri, vapaaehtoiset ja viestintä

Lähteet:

[1] Korkeakoulutuksesta työelämään: Työhön sijoittuminen ja työelämävalmiudet kaupan ja tekniikan alalla: https://www.aarresaari.net/file.php?fid=49

[2] Partio ja 4h nuorten kasvatus- ja oppiminympäristönä: http://www.partio.fi/sites/partio.fi/files/uploads/Opinnaytetyot/partio_ja_4h_nuorten_kasvatus-_ja_oppimisymparistona.pdf

[3] Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta kohta 2.2: https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=3774399

[4] Helsingin yliopisto: http://hyy.helsinki.fi/fi/j%C3%A4rjest%C3%B6t/hyyn-j%C3%A4rjest%C3%B6t/opintopisteit%C3%A4-j%C3%A4rjest%C3%B6toiminnasta

[5] Tampereen yliopisto: https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=9197&idx=3&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015

[6] Jyväskylän yliopisto: https://www.jyu.fi/ytk/opiskelu/opetussuunnitelmat/opintopisteet-luottamustoimista/luottamustoimistasaatavatopintopisteet

Heipä hei, ajattelin kertoa teille vähän yrityssuhteista. AYY:n omat yrityssuhteet ovat ehkä olleet hieman piilossa ja taka-alalla viime vuodet, mutta haluamme nostaa profiiliamme kohisten, sillä kaikille ei ehkä ole selvää, mitä oikeasti teemme. Päällimmäisenä kaikessa toiminnassamme on rennon ammattimainen ote siinä. Turha tiukkapipoisuus ei kuulu vapaaehtoishommiin, ja myös asiakastapaamisissa on hyvä olla pilkettä silmäkulmassa.

Olemme startanneet vuotemme erilaisine vauhdikkaine workshopeineen ja uusmyynteineen, ja nyt onkin hyvä hetki hieman kertoa, mitä AYY:n yrityssuhdesektorilla tehdään ja mitä siellä tällä hetkellä tapahtuu. Tarkoituksemme on yrppäjaostossa tuoda yrityksiä lähemmäs kaikkia opiskelijoita parantaen näin työllistymismahdollisuuksia kaikille opiskelijoillemme. Toisena tavoitteena on kerätä varoja siinä samalla ylioppilaskunnallemme – kuinkas sattuikaan!

Jaostolaisena pääsee isoihin saappaisiin, sillä yhteistyöyritysten sopimusten huolehtiminen on jaoston prioriteetti – jokainen jaostolainen on oman elämänsä avainasiakaspäällikkö. Wau! Yritykset haluavat todella tehdä yhteistyötä AYY:n kanssa, koska tuntevat yhteistyön arvon. Jaostolaiset pääsevätkin heti ensimmäisenä mukaan tapaamisiin, kahvittelemaan yritysedustajien kanssa ja suunnittelemaan sopimuksien tulevaisuutta.

Toinen asia, mitä erityisesti tänä vuonna teemme, on workshopailu. Kehitämme nykyisiä konsepteja entistä ehommiksi ja suunnittelemme, miten saamme kaiken irti tapahtumistamme kaikkia hyödyttävällä tavalla. Tietyllä tapaa olemme siis konsultteja sekä yritysten että muiden vapaaehtoistoimijoiden suuntaan. Wau x2.

Kolmantena kontaktoimme uusia yrityksiä ja käymme keskustelemassa mahdollisesta yhteistyöstä AYY:n kanssa. Kahvittelu ja keskustelu niin konevalmistajien kuin liikkeenjohdon konsultointifirmojen kanssa on vain puhelinsoiton päässä. Wau x3.

Viimeisenä asiana, jota jaostona teemme, on viime vuonna jo legendaksi ja aina niin perinteiseksi muodostunut My Career in Finland – tapahtuma. Kyseessä on ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden sekä muiden KV-opiskelijoiden työllistymistapahtuma ja – messu. Yhteiskunnallisesti suuren ”aivovuodon” korjaamisen kannalta My Career in Finland onkin erittäin tärkeä pitkän aikavälin projekti. Varo vaan Slush, MCiF tulee! Wau x4.

Kaikkea tätä – ja paljon muuta – on yrppäjaosto. Jos innostuitte rennon ammattimaisesta ja asiallisesta vapaaehtoiskokemuksesta, muistakaa, että haut vapaaehtoishommiin aukeavat loppusyksystä – olkaa silloin tarkkana.

This year a focus area at AYY is equal and accessible community. We will carry out an equality survey, which addresses various forms of equality and potential problems in their implementation. At our board programme we also have projects Introduction of accessibility tutoring, Internationalization at home for all and Valuation and rewarding of tutoring.

In addition we decided to raise awareness on different aspects of equality. As it is Women’s day the board decided to donate 750 euros to Women’s bank  and become a shareowner. Women’s banks aim is to increase sustainable entrepreneurship and livelihood in developing countries.

The International Women’s Day has been celebrated for over a century. It started as a Socialist event and has evolved to celebration for women’s social, economic, political and cultural achievements.

The United Nations celebrated International Women’s Day for the first time day 1975 and also named the day as United Nations Day for Women’s Rights and International Peace. Since 1996 the UN has given the day a theme each year, like Women and Human Rights, Women in Decision-making and A Promise is a Promise: Time for Action to End Violence Against Women. This year the theme is Planet 50-50 by 2030: Step It Up for Gender Equality. “We have shattered so many glass ceilings we created a carpet of shards. Now we are sweeping away the assumptions and bias of the past so women can advance across new frontiers,” says UN Secretary-General Ban Ki-moon in his message for International Women’s Day 2016.

This blog post is part of a series where AYY raises awareness of equality-relates issues on the various equality-themed days throughout the year.

Milja Asikainen

Chair of the board

Aalto University Student Union

Kirjoittaja:
Meea Kemppainen,
Rahastonhoitaja (vpj), Teekkaritytöt TT ry

Tiistaina 8.3. vietämme kansainvälistä naistenpäivää. Teekkaritytöt järjestää sen kunniaksi tempauksen kandikeskuksen pääaulassa. Luvassa on pienimuotoinen näyttely merkittävistä tieteilijänaisista. Suosittelemme varaamaan siihen aikaa 10-15 minuuttia . Lisäksi ständillämme on klo 9:45-14:15 vapaamuotoista lämminhenkistä keskustelua esimerkiksi Teekkarityttöjen 15-vuotisjuhlavuodestamme, ja tarjolla on myös herkkuja. Aula saattaa näyttääkin erilaiselta kuin normaalisti. Tule ja koe spektaakkeli!

Teekkarityttöjen näyttely merkittävistä tieteilijänaisista jatkuu vielä tiistaihin 15.3. asti! Voit tutustua siihen Aalto-yliopiston kandikeskuksen aulassa, Alvar aallon puiston päässä. Lisätietoja Facebookissa.

Hyvää huomista naistenpäivää! Nykyään naistenpäivä on monille pohjoismaisille melko vähäpätöinen asia. Meillähän on asiat jo ihan hyvin? Toista oli 1900-alussa, kun ensimmäiset naisten merkkipäivät nostivat tunteita koettujen vääryyksien ja tasa-arvon puutteen takia. Äänioikeus, oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja mahdollisuus koulutukseen olivat suuria kysymyksiä. Suomi oli monella tapaa edelläkävijänä: me naiset saimme äänioikeuden kolmantena maailmassa vuonna 1906, ja naisia opiskeli jo silloin myös yliopistoissa. Vuoteen 1901 asti naiset tarvitsivat kuitenkin erioikeuden yliopisto-opintoihin.

Vuonna 1908 yliopistoksi nimitetty Suomen Teknillinen Korkeakoulu ja sen edeltäjät eivät tehneet omiin sääntöihinsä sukupuolirajoituksia. Naisteekkareita oli viime vuosisadan alkupuolella kuitenkin kovin vähän. Yleinen kielteinen asenne naisten kouluttautumiseen vaikutti taustalla, mutta Panu Nykäsen historiikin mukaan naisia kohtaan oli muutenkin huomattavaa vastustusta niin professoreiden kuin miesopiskelijoidenkin keskuudessa. Ainakin 1910-1940 -luvuilla kuultiin erilaisia selityksiä, miksi naisten määrää tekniikan opiskelijoissa tulisi rajoittaa, vaikka esimerkiksi vuonna 1930 heitä oli 743 opiskelijasta huimat 43 eli 5,8 %. Naisten klubi ja Teekkaritytöt mahdollistivat vuodesta 1932 naisopiskelijoiden paremman verkostoitumisen ja mieluisan toiminnan miehisen roisissa ympäristössä.

Uusi vuosituhat näyttää kovin toisenlaiselta. Teekkaritytötkin ehdittiin jo lakkauttaa kertaalleen turhana 1970-luvulla. Parempaan päin on siis menty. Perinteitään pitäen teekkarikulttuuri on monipuolistunut asteittain, ja myös harrastusmahdollisuudet erilaisille ihmisille ovat parantuneet. Opiskelu sallitaan (ellei arvon valtioneuvosto nyt viisaudessaan toisin päätä), työelämässä suhtaudutaan myönteisesti työyhteisön monimuotoisuuteen (tosin ei aina), ja vahvat vaatimukset tietynlaisista sukupuolirooleista ovat vaihtuneet yksilön itseilmaisuun (kunhan muistaa käyttää vaadittua lippistä tai lakkia).

Sukupuoli on toki edelleenkin monessa asiassa osallisena. Naistenpäivän näyttelymme naiset ovat kuitenkin omilla saavutuksillaan osoittaneet, että tieteen tekeminen ei edellytä tiettyä sukupuolta. Mielestämme tiede ja tekniikka kuuluvatkin kaikille. Opiskelussa ja työelämässä kehitymme parhaiten huomioimalla toisemme ihmisinä, keskustellen aktiivisesti, kyseenalaistaen aiempaa ja toimien yhdessä tuumin. Lisäksi yhteisöllisyys nostaa hymyn huulille!

Monissa näyttelyymme valituissa henkilöissä on huomioimisen arvoista myös heidän rohkeutensa saavuttaa jotain sellaista, johon muut eivät välttämättä näkemättään edes uskoneet. Oivaltaminen, sitkeys, määrätietoisuus ja intohimo tiivistyvät heidän työssään. Nämä voisivat olla ihan hyviä ominaisuuksia meissä nuoremmissakin tieteenharjoittajissa.

Vuonna 2001 Teekkaritytöt herätettiin uudestaan henkiin, ja 15 vuoden aikana olemme ehtineetkin verkostoitua ja pitää paljon hauskaa! Osana juhlavuottamme haluamme kiinnittää erityistä huomiota tekniikassa vaikuttaneisiin naisiin, mistä syntyikin idea tehdä jotain erityistä juuri naistenpäivänä. Lisää tietoa toiminnastamme löydät alla olevien linkkien kautta.

Teekkarityttöys on edelleen voimissaan, ja olemme iloinen, lämminhenkinen ja reipas yhdistys. Uusia tekijöitä kaivataan kuitenkin aina. Oletpa siis millainen tahansa.. tai Teekkarityttöjen marssin sanoin;

Tyttöfuksit ja isoset,
riviteekkarit, ännännet,
tervetulleita olette itsekin
mukaan Teekkarityttöihin!

Terveisin,

Teekkaritytöt TT ry:n johtokunta 2016
johtokunta@teekkaritytot.fi
teekkaritytot.fi
facebook.com/teekkaritytot
instagram.com/teekkaritytot

Päivitys 10.3.2016 : Korjattu vuosiluku naisten erivapaudesta (1902 -> 1901), täsmennetty erivapaustarpeen taustoja, paranneltu tekstin muotoilua ja luettavuutta. Lisätty tieto näyttelyn jatkumisesta.

Kirjallisuutta
Johanna Vähäpesola: Uhka miehisyydelle ja ammatille. Naiset tekniikan opiskelijoina ja asiantuntijoina Suomessa 1879–1939. Pro gradu, Tampereen yliopisto, 2009.
Panu Nykänen: Kortteli sataman laidalla. Suomen Teknillinen Korkeakoulu 1908–1941. WSOY, Porvoo 2007.
Liisa-Maria Nitovuori: Rakkaat teekkarisiskot. Naisopiskelijana Teknillisessä korkeakoulussa. Kirjapaino Grafia Oy, Turku 2003.