Selvitysmies Roope Uusitalo luovutti eilen raporttinsa opintotukileikkausten toteuttamisesta ministerille.  Kertauksena vielä: opintotuesta leikataan Sipilän hallitusohjelman mukaan 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja 150 miljoonaa euroa pidemmällä aikavälillä. Opintotuen kokonaismäärä (opintotuki, asumislisä ja laina) nostetaan 1100 euroon. Mittavat leikkaukset, jotka vievät korkeakouluopiskelijoiden opintotukibudjetista neljänneksen, sattuvat ja paljon. Mutta mikä tämä ehdotus opintotuen leikkaamisesta on ja, mitä se tarkoittaa opiskelijan kannalta?

Raportissa on esitelty kahta leikkausmallia. Toinen niistä on 3+2 malli, jossa opintorahaa ja asumislisää myönnetään vain alempaan korkeakoulututkintoon ja ylempään korkeakoulututkintoon saisi pelkästään valtion opintolainatakauksen. Mallissa on useita haasteita, se ei sovellu ammattikorkeakoulututkintoon eikä tuo säästöjä hallituksen kaavailemalla aikataululla vaan säästöjä alkaa kertyä vasta vuonna 2020. Uusitalo päättyi esittelemään opintotukimallia, jossa opintotuen tasoa ja kestoa leikataan kaikilta opiskelijoilta.

Selvitysmies ehdottaa leikataan-kaikilta-mallia, jossa opintotuen nykyrakenne pitkälti säilytetään, mutta tiukennukset ovat kovat:

• Opintorahan taso laskee toisen asteen opintorahan tasolle 250,28 €/kk (nykyään 336,76 €/kk)
• Tukikuukausien määrä pienenee 45 kuukauteen (nykyään 50 tukikuukautta) ja enintään tukikuukausia on 54
• Opintojen etenemisvaatimus nousee 6 op/kk (nykyään 5 op/kk) eli 9 nostetulta tukikuudelta tulisi opintopisteitä kertyä keskimäärin 54 op. Edelleen opintopistekertymää tarkasteltaisiin koko opiskeluajalta.
• Opintolainan valtiontakaus nousee 650 €/kk (nykyään 400 €/kk), lainatakausta voi saada 18 kk opintorahan loppumisen jälkeen 1100 €/kk
• Opintolainahyvitys pienenee 30 %:iin omavastuuosuuden (2500 €) ylittävältä osuudelta, jos tutkinnon suorittaa tavoiteajassa. Lainahyvitys on 15 %, jos valmistuu enintään vuoden tavoiteajan jälkeen. Hyvityksessä otetaan huomioon enintään tutkinnon laskennallista suorittamisaikaa vastaava määrä.
• Opintolainan opiskelijan maksamaan korkoon 4 %:n korkokatto
• Opintotuen kaksiportaisuus poistuu
• Opintotuen tulorajat sidotaan indeksiin

Lyhyesti leikkausten ydin: opiskele nopeammin keskimäärin 8,5 h päivässä, neljänneksen pienemmällä opintorahalla ja nosta lainaa.

En tiedä mihin leikkauksissa pitäisi tarttua ensimmäisenä. Tuntuu kohtuuttomalta, että opiskelijan toimeentulosta leikataan näin rajusti. Ensinnäkin nykyinenkään opintoraha ja asumislisä eivät monella riitä. Asumistuki, jonka tasoa ei esityksessä heikennetä, ei riitä nykyisellään asumiskustannusten kattamiseen. Uudellamaalla asumistuki kattaa vuokrasta keskimäärin 48 % ja yli kolmanneksella myös koko opintoraha kuluu vuokraan. Niukkuutta oli jo ennestään.

Tukikuukausien rajaaminen 45:een vie opintotukijärjestelmästä viimeisenkin jouston. Jos opinnot syystä tai toisesta venyvät esimerkiksi perheenlisäyksen takia, on tukikuukaudet nopeasti käytetty. Entä sitten vaihtoon lähtö ja kansainvälistyminen, tämä ehdotettu opintotukijärjestelmä ei niihin kannusta.

Opintolainan nostamisen porkkanat heikkenevät. Enemmän lainaa pitäisi (on pakko) nostaa, mutta heikommilla ehdoilla. Opiskelijan lainataakka voisi olla valmistumisen yhteydessä noin 30 000 €. Se on paljon. Jos valmistuisi tavoiteajassa, saisi tästä 30 %:n hyvityksen omavastuuosuuden ylittävästä opintolainasta. Jos valmistuisi vuoden sisällä tavoiteajasta, olisi hyvitys 15 %. Tämä on heikennys nykyiseen. Lisäksi, jos ei valmistuisi tavoiteajassa eli 300 op tutkinnossa 45 tukikuukauden puitteissa, olisi tämän jälkeen kaksi vaihtoehtoa: nostaa pelkkää opintolainaa (maksimissaan 1100 €/kk) ja/tai rahoittaa opinnot muulla tulolla, kuten työnteolla. Tällöin lainataakka olisi mahdollisesti vielä suurempi.

Opiskelijat ovat keskimäärin haluttomia nostamaan opintolainaa, 2012-2013 opintolainaa nosti vain 18 % opiskelijoista. Lainapainotteisuuden lisääminen ja opintoaikojen lyhentäminen olisi tämän perusteella ristiriitaista. Moni opiskelija rahoittaa opintojen aikaisen elämänsä mieluummin työllä kuin lainalla. Opintotukiuudistusten vaikutuksista opiskelijoiden työssäkäyntiin, lainanottokäyttäytymiseen ja valmistumisajoista on tulossa OKM:n ja ETLAn tutkimus toukokuussa.

Kokonaisuudessa leikkaukset ovat katkeraa kalkkia. Muutama positiivinen ehdotuskin oli mukana: opintotuen kaksiportaisuus poistuu ja tulorajat sidotaan indeksiin. Opintotuen kokonaismäärä nousee 1100 euroon, mutta samalla opintorahaa heikennetään reilusti eli kokonaismäärää kasvatetaan lisäämällä lainapainotteisuutta.

SYL:n ja Samokin kannanotossa kiteytettiin leikkaukset onnistuneesti: ”Kyse ei ole pelkästään rahasta, kyse on arvovalinnoista.”

Elli-Noora Kaurila
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Moi,

Minä olen Mikko Latva-Käyrä ja toimin vuonna 2016 AYY:n hallituksessa. Minun vastuulla on edunvalvonnan koordinointi, koulutuspolitiikka ja alumnisuhteet.

Opiskelija-aktiivihistoriani on edunvalvontapainotteinen: olen toiminut edunvalvojana hyvin pitkälti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Olin alusta asti mukana killassani Athenessa kopotoiminnassa ja toisena opiskeluvuotena lähdin hallopediksi. Enimmäkseen näkökulmani on ollut oman koulutusohjelmamme Informaatioverkostot kehittämisessä, mutta killan opintovastaavana vuonna 2014 tein edunvalvontaa myös korkeakoulutasolla ja sieltä jäi kipinä tehdä samoja asioita ja edustaa opiskelijoita myös yliopistotasolla. Ja mikä olisi parempi paikka päästä vaikuttamaan kuin ylioppilaskunnan hallitus?

Olen post-it-lappuja rakastava infolainen, joka kiinnostunut käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja ihmisläheisestä organisaationkehittämisestä. Infon opinnot ovat lähtökohtaisesti poikkitieteellisiä, mutta olen myös omilla valinnoillani vienyt poikkitieteellisyyttä vielä askeleen pidemmälle. Kanditutkinnossani minulla oli sivuaineena taloustiede Aalto BIZ:in puolelta ja Etelä-Afrikassa vaihdossa ollessani luin sivuaineen verran teollista muotoilua eli minulla on opintojen kautta jonkinlainen näkökulma Aallon kolmeen alaan.

Koulutustaustan ja kokemukseni kautta minun vastuulleni on valikoitunut erittäin mielenkiintoisia projekteja. Toimin puheenjohtajana Ylioppilaskunnan suunta -työryhmässä, jonka tavoitteena on laatia ylioppilaskunnalle 3-5 strategista kehityskohdetta seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. On äärimmäisen mielenkiintoista päästä johtamaan 15 000 jäsenen ylioppilaskunnan strategiaprosessia ja olla keksimässä ratkaisuja siihen, miten strategia saadaan paremmin osaksi ylioppilaskunnan toiminnanohjausta. Toinen isompi projekti on keskustoimiston tietohallinnon ja tietojohtamisen kehittäminen. Tämän projektin puitteissa tarkastellaan tietojärjestelmien lisäksi organisaatiomme sisäisiä työskentelytapoja kuten aamukouluja, sektoripalavereja, sisäistä kommunikaatiota ja työnjakoa sekä kehitetään niitä eteenpäin. Samalla jaetaan toimivia käytäntöjä toimiston kesken sektorilta toiselle.

Tavoitteena on onnistua projekteissani ja edunvalvonnan koordinnoinnissa, mutta nostaisin esiin myös todella tärkeän tavoitteen, nimittäin oppimisen. Ylioppilaskunnan hallitus on äärimmäisen hyvä paikka nähdä, tehdä, kokea ja oppia ja haluan ottaa tästä mahdollisuudesta kaiken irti.

Terveisin,

Mikko

Riemukasta KY:n vuosijuhlaviikkoa!

Mie oon Joona, ainut kylteri tämän vuoden AYY:n hallituksessa. Kauppatieteellisen näkökulman lisäksi ajan kehittävän ja yhteisöllisen ylioppilaskunnan rakentamista – niin aatteellisesti kuin konkreettisestikin.

Kauden suurimpia projektejani ovat kiinteistöstrategian päivittäminen ja Opiskelijakeskuksen suunnittelu. Olen mukana myös ylioppilaskunnan strategisia kehityskohteita hahmottelevassa työryhmässä.

Varsinaiset vastuualueeni ovat asuminen ja tilat. Hallituksen kampuskehityksestä vastaavan Säteen kanssa pidämme rimaa korkealla taataksemme huomattavan määrän uusia opiskelija-asuntoja lähitulevaisuudessa.

Tällaiset projektit eivät suinkaan valmistu vuodessa vaan saamme kiittää edeltäjiämme sekä taustalla vaikuttavia asiantuntijoita, jotka mahdollistavat hankkeiden etenemisen. Rohkenen väittää, että Otaniemen kampuskehityksen myötä ylioppilaskunnallamme on käsillään yksi historiallisesti merkittävimmistä hetkistään vaikuttaa opiskelijoiden viihtyvyyteen.

Tehtävääni on takana vasta kaksi kuukautta, mutta jo nyt hämmästelen sen suuruutta. Valintani hakea AYY:lle ei ollut mitenkään itsestään selvä. KY on minulle erityisen tärkeä yhteisö, jonka piirissä olen toiminut useissa vapaaehtoistehtävissä. Positiiviset kokemukset poikkitieteellisistä projekteista ja kavereiden tsemppaus tekivät valinnasta lopulta helpon. Kiitos siitä. Eikä syyttä, ylioppilaskunta on siellä missä Kauppis ja KY:kin.

Kaikista mahtavinta hommassa on tietysti porukka. Hitsaantuneempaa ja miellyttävämpää hallitusta saa hakea. Ja sanon tämän siksi, että en todellakaan osannut odottaa sitä. Ketolla opin joka päivä jotain uutta ja omat näkemykseni joudun perustelemaan yhä vahvemmin. Samaan aikaan pääsen tutustumaan muihin kulttuureihin, esimerkiksi Arkkitehtikillan, Probban ja Prodekon hallituskummina. Tavoitteenani onkin innostaa yhä useampia kyltereitä mukaan tulevina vuosina.

Juttelen mielelläni fiiliksistäni, mutta nyt on aika juhlallisuuksien. Kuntiksessa tavataan!

Iloisin terveisin,

Joona

Ennen eduskuntavaaleja lupailtiin #koulutuslupaus-kampanjan yhteydessä, että koulutuksesta ei leikata ja vielä erikseen, että ”opintotukea ei heikennetä”. Toisin kävi. Koulutuksesta leikattiin ja nyt ollaan leikkaamassa myös opintotuesta. Eilen some täyttyi opintotukikirjoittelusta. Helsingin sanomat kirjoitti opintotukeen odotettavissa olevista roimista leikkauksista. Opintotukimielenosoitus on tulossa 9.3. Mutta mistä oikein on kyse? Mitä nämä opintotukileikkaukset ovat?

Opintotuki koostuu kolmesta elementistä: opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintorahaa saa enintään 336,76 €/kk, asumislisää 201,60 €/kk ja lainaa 400 €/kk. Tukikuukausia on käytettävissä yhteensä 50 ylempään ja alempaan korkeakoulututkintoon. Järjestelmä ei toki ole näin yksinkertainen vaan opintotukijärjestelmiä on useita rinnakkaisia.

Sipilän hallitusohjelmassa on kirjaus opintotukileikkauksista. Vuoteen 2019 mennessä opintotuesta pitäisi säästää 70 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä vähennystavoite on 150 miljoonaa euroa.  Ja tämä on kuulkaas paljon! 2014 korkeakouluopiskelijoille maksettiin opintotukea 544 miljoonaa euroa. 150 miljoonaa euroa tarkoittasi noin neljänneksen leikkausta nykytasosta.

Yksittäisen opiskelijan saaman opintotuen kokonaismäärä halutaan nostaa 1100 euroon. Kun samaan aikaan opintotukimenoja pienennetään, tarkoittaa tämä käytännössä lainaosuuden kasvattamista.  Opintolainahyvitys säilynee siinä määrin, kun siihen on varaa. Opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan. Opintotuen kokonaismäärän kasvaminen on laiha lohtu, kun kokonaisuudessaan heikennys on opiskelijoille valtava.

Opintotuki on nykyisellään niukka. Opintoraha ja asumislisä eivät monella, etenkään pääkaupunkiseudulla opiskelevalla opiskelijalla, riitä pakollisten elinkustannusten kattamiseen. Opintotuen asumislisää on nostettu viimeksi vuonna 2005. Vuokrataso on sen jälkeen noussut vuosittain keskimäärin 3 %. Asumislisä kattaa enää keskimäärin 57 % opiskelijan asumismenoista. Edellisen hallituskauden aikana opintotukeen tehtiin useita kiristyksiä. Tukikuukausien määrää vähennettiin, vähimmäisopiskeluvaatimuksia kiristettiin ja tuesta tehtiin kaksiportainen eli opintotuki myönnetään ensin alempaan ja vasta sen valmistuttua ylempään korkeakoulututkintoon.

Opiskelijat eivät halua nostaa opintolainaa. Vain 18 % yliopisto-opiskelijoista nostaa lainaa, vaikka sen houkuttelevuutta on pyritty parantamaan. Lainapelko on ymmärrettävä. Korkeakouluopinnot eivät nykymaailmassa ole takuu työpaikasta. Opiskelijat ovat huolissaan tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan, eikä elinkustannusten kattamista lainalla koeta kestäväksi ja vastuulliseksi vaihtoehdoksi.

Miksi tämä on tärkeää ja esillä nyt? OKM asetti opintotukileikkausten toteuttamisen selvitysmieheksi Roope Uusitalon, jonka raportti mahdollisista opintotukimalleista julkaistaan viimeistään maanantaina 29.2.. Raporttia käytetään muutosten suunnittelun taustamateriaalina. Leikkauksia aletaan toteuttaa hallitusohjelman mukaan jo syksyllä 2016, joten esitys opintukilain muuttamisesta tulee ajankohtaiseksi pian. Kehysriihi lähestyy, ja hallituksesta on tullut viestiä, että koulutus ei ole täysin turvassa lisäleikkauksilta.

9.3. järjestetään mielenosoitus opintotukileikkauksia vastaan. Opiskelijoiden ja opiskelijaliikkeen näkyminen on tarpeellista juuri nyt.

Elli-Noora Kaurila
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Olen Säde, 24-vuotias maisema-arkkitehtiopiskelija Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Hallitussalkkuni ovat kampuskehitys, kuntavaikuttaminen ja yliopiston tilat. Yhdessä Joonan kanssa olemme hallituksen kampussektori. Alaisuudessamme toimii tänä vuonna perustettu Kampusjaosto.

Olen aiemmin toiminut Arkkitehtikillassa pääasiassa edunvalvonnan saralla ja puheenjohtajana. Jo kilta-aikojen tilaedunvalvojana pääsin jännityksellä seuraamaan Väreen suunnitelmien edistymistä, mikä tänä vuonna laajentuu uusiin sfääreihin. Kampuksella tapahtuu nyt paljon: uutta rakennetaan, suunnitellaan ja kaavoitetaan. Ympäristömme on seuraavat kymmenen vuotta työmaana, eikä se sen jälkeen ole enää entisensä! Tavoitteena on esimerkiksi 7500 uutta asukasta Otaniemeen. Miettikää sitä! Ylioppilaskunnan onkin tärkeää olla mukana muokkaamassa tulevaisuuden yliopistoa ja sen fyysisiä ulottuvuuksia kampuksella. Vaikka Aallolla onkin yhteensä neljä kampusta, keskittyy salkkuni nimenomaan Otaniemeen, joka on muutoksen alla.

Hallitusohjelmaprojektini keskittyvät ensi vuoden kuntavaaleihin, joihin lähdetään valmistautumaan jo tänä vuonna. HaO-projektien lisäksi kalenterini täyttyvät sidosryhmätapaamisilla ja AYY:n rakennusprojektien edistämisellä. Olen esimerkiksi yhteydessä Espoon kaupunkiin ja maanomistajiin erilaisissa kaavoituskysymyksissä. Lisäksi pääsen edustamaan AYY:tä WSC- eli World Student Capital-verkostossa, jossa eri opiskelija- ja ylioppilaskuntien kesken mietitään ja vaikutetaan kaupunkipoliittisiin kysymyksiin. Kannatta katsoa WSC:n sivuilta viime vuonna tehty Opiskelijan kaupunki -tutkimus, jossa selvitettiin mm. opiskelijoiden asumis- ja liikkumispreferenssejä. Nyt kun oikein tutkimuksen perusteella tiedämme mitä opiskelijat ajattelevat, on minun tehtäväni osana verkostoa tuoda opiskelijan ääntä esiin päättäjille. Lisäksi AYY:n edustajiston kanssa selvitetään kevään aikana, mitkä ovat juuri AYY:n kärkitavoitteet kuntavaaleihin. Verrattuna aiempaan koulutustaustaani, jonka puitteissa olen tutustunut maankäytön suunnitteluun, lainsäädäntöön ja prosesseihin teoreettisesta näkökulmasta, on hurjan mielenkiintoista päästä näkemään, kuinka asiat käytännössä tapahtuvat ja olla itse mukana vaikuttamassa niihin.

Jotta kertoisin vähän enemmän itsestänikin, voisin sanoa että tykkään eräillä, harrastaa liikuntaa ja bongailla arkkitehtuuri- ja maisema-arkkitehtuurikohteita. En voi olla mainitsematta että pikkusiskoni esiintyy ensi viikolla Humanistispeksissä pääroolissa ja odotan näytöksiä ihan super innoissani!

Jos haluat jutella kampukseen liittyvistä kysymyksistä, ota vaan reippaasti yhteyttä!

Hello!

My name is Jimmy Nylund and I’m a sixth year mechanical engineering student. I come from Pedersöre, in the Ostrobothnian countryside. I applied to the Helsinki University of technology in 2009 as a senior high school graduate, was accepted, did my military service in between and in autumn 2010 started my studies at what at the time being was known as Aalto University School of Science and Technology. At the end of 2010 the School of Science and Technology was split into four parts, and since that I have been studying at Aalto University School of Engineering.

In the board I do all kinds of student advocacy and other stuff: academic affairs, student health care, working life affairs and trilingualism are my responsibilities. I have sometimes said, tongue-in-cheek, that I’m the advocacy sector’s “nakkikone” (Finnish word for someone who does all kinds of work nobody else wants). I have previously done volunteering and had different positions of trust in Teknologföreningen. For example, last year I was the Head of Academic Affairs in TF’s board.

In my free time I also do all kinds of stuff. I read books, go to the gym, watch movies and tv-series. I sometimes play the Baryton in the orchestra Humpsvakar, even though I’m not as active as used to be anymore. Books that I read right now, or intend to read soon, are: Väinö Linna’s Täällä pohjantähden alla, Sixten Korkman’s Talous ja Utopia, Percy Barnevik’s Jag vill förändra världen and John Steinbeck’s Vredens druvor. I am also generally interested in society and political questions and try to follow current topics in the world.

I am extremely excited to be a part of making our Aalto-society a better place together with all these fantastic persons. Come and say hello when you have the time and tell me your opinions, ideas and thoughts! I happily discuss all kinds of things.

Regards Jimmy Nylund

Heippa!

Olen Henrikki Soininen, AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja, liikuntavastaava ja Neuvoston puheenjohtaja. Aloitin bioinformaatioteknologian opinnot Aallossa vuonna 2010 ja olen sen jälkeen kerennyt pyöriä monta vuotta kiltani Inkubion toiminnassa aktiivisesti mukana sekä työskennellä tutkimusryhmässä opintojen ohessa. Monet tuntevat minut myös pitkän linjan matematiikan assarina. Inkubion lisäksi kuulun Automaatio- ja systeemitekniikan kiltaan, Fyysikkokiltaan ja Vuorimieskiltaan.

Olen syntyjäni helsinkiläinen, kasvanut Klaukkalassa ja asun nykyisin Otaniemessä. Pääharrastuksenani viime vuodet on ollut tapahtumajärjestäminen ja opiskelijatoiminta, mutta lisäksi pelaan mielelläni Magic the Gathering:iä ja lautapelejä, luen ns. viihdyttävää roskaa ja piirrän. Opintojen puitteissa suurimmat mielenkiintoni liittyvät strategiseen johtamiseen ja kyborgiteknologiaan.

Takanani on kiltahistorian lisäksi myös jo kolme peräkkäistä vuotta vapaaehtoisuutta AYY:llä vaihtelevan tasoisissa pesteissä, joista viimevuotinen Aavan puheenjohtajuus sekä avasi minulle hallituksen työskentelyä aivan uudella tasolla, että kannusti entisestään hakeutumaan tähän mahtavaan hommaan. Omien opintojeni ollessa murroksessa opintouudistusten ja muuttuneiden mielenkiinnon kohteiden vuoksi oli myös hyvä hetki ottaa etäisyyttä niihin vuodeksi.

Päätavoitteenani tänä vuonna on, tietysti puheenjohtajan onnistuneen tukemisen lisäksi, hoitaa yhdenvertaisuusongelmien ratkomista kunnolla eteenpäin, ensisijaisesti kaivamalla esiin suurimmat ongelmat koko yhteisön yhdenvertaisuuskyselyn avulla. Liikunnan saralla yritämme pitää kiinni Unisportin hyvästä palveluiden tasosta erityisesti Otaniemessä ja teemme yhteistyötä liikuntatapahtumia järjestävien vapaaehtoisten kanssa. Neuvoston tärkein projekti taas on pitää erityisasemayhdistysten puheenjohtajat hyvässä fiiliksessä ja informoituina läpi vuoden.

Minut löytää yleensä AYY:n keskustoimistolta, mutta jos haluat kysyä vaikka projekteistani, minuun saa myös yhteyden puhelimitse, sähköpostilla tai useammasta eri sosiaalisesta mediasta, juttelen mielelläni!

Terveisin Henkka