AYY Branding 2.0

17.5.2017,

The branding train keeps rolling on! So far we’ve collected statements and analysed their results – even our strategy document is starting to look good to go. That means that the ground work for the project will soon be a thing of the past, and as summer arrives, we will enter the more visible part of the process as we start tackling the challenges that the visual and communicational reform calls for.

AYY Branding x Futurice x Aalto Marketing Society present: Crash Course to Branding

One of the event highlights of the spring was the Crash Course to Branding event in April. 30 students from Aalto and other universities gathered together to spend a relaxed afternoon, finding out more about branding in general as well as the new AYY branding project. The event was organized in collaboration with the Aalto Marketing Society and Futurice, who also kindly provided us with an amazing location for the event.

 

 

The event began with Futurice’s experts’ introduction on branding, which gave everyone present a comprehensive overview on what branding really means. In addition to the basics of branding, the speakers presented examples of particularly successful branding events, such as last year’s two-week plumbing renovation that caused quite a fuss. If you want to find out more about the basics of branding, check out our previous blog entry: /blogi/2017/03/23/ayy-branding-1-0/

Aalto Marketing Society’s chairperson Henrik Lähdesniemi led the participants into a discussion about community branding using AMS’s re-branding project as an example. The marketing students’ association Aalto Marketing Society, founded in 1999, underwent a thorough brand renovation in 2016: the name was changed along with the policies and visual look, resulting in a completely re-branded organization. Lähdesniemi gave advice on what organizations and communities should pay attention to if they want to renew their brand and what to expect in the process. You can check out Aalto Marketing Society’s new, re-branded look on their website: www.aaltomarketing.fi

 

 

The last part of the day’s agenda was AYY’s own re-branding project. Futurice’s Brand Vision Sprint was used as a branding tool for this. The participants were divided into several small groups to ponder on how to create a unified Aalto identity, which would also respect the other identities found within the Aalto community. This resulted in six different visions and brand outlines constructed with the help of the Vision Sprint Canvas templates. If your association’s brand needs a facelift, Futurice’s Canvas templates and other methodical tools are available free of charge on their website: http://futurice.com/blog/how-to-do-brand-design-the-lean-way and https://www.leanservicecreation.com/

What’s next?

The next steps for the branding project include meeting several more of our stakeholders. As we make our way to e. g. Mikkeli, the brand strategy document makes its way to the Representative Council, and in the summer, we will hopefully have a signed and finalized version of the strategy. The brand working group will draw up an action plan based on the strategy, which will be used to guide us through the practical implementation of the remainder of the process. During the summer, we will put our hands to the plough and create a solid groundwork for AYY’s new brand that can be moulded during the years, if need be, as well as evaluated by clear performance indicators.

– Noora

Parasta on, kun omalla osaamisellaan voi ratkaista yhteisen haasteen

18.4.2017, ottobergius

10 vuotta sitten aloittelin muotoilun opintoja Lahden muotoiluinstituutissa taideteollisen muotoilun linjalla. Legendaariseen Muotoiluinstituuttiin pääsy oli toteen tullut unelma. Seuraavat neljä vuotta täyttyivät materiaalikokeiluista ja intohimoisista ammattilaisista, joiden ainoa tehtävä oli saada meidät innostumaan taidehistoriasta, kulttuuriperinnöstä ja Design Thinkingistä eli muotoiluajattelusta, joka putkahti aina silloin tällöin esiin töissämme. Jos niin kävi, sai aina vitosen.

Muotoiluinstituutin sielun, TAIKin kunniajäsenen ja meidän opiskelijoiden esikuvan Antti Hassin sanoin:  

“Muotoilu on kaikilla aistikanavilla havaitun datan järjestämistä informaatioksi kaikissa ulottuvuuksissa, myös suhteessa aikaan ja liikkeeseen.”

Ja näinhän se on, sillä asioiden todellinen olemus selviää vasta huolellisen tutkimisen tuloksena. Mitä monimutkaisempi ongelma on, sitä useampia aistikanavia tarvitsemme sitä tutkimaan ja ymmärtämään. Ilman ymmärrystä ei synny kestäviä ratkaisuja. Siksi usein järkevin tapa tehdä asioita on tehdä niitä yhdessä, monitieteellisesti, mutta myös sukupolvien ja kulttuurien kesken niin töissä kuin arjessakin. Mutta sulatellaanpa Antin ajatusta vielä hieman eteenpäin.

Megatrendit, käyttäjäkokemus, etujoukko, hiljaiset signaalit ja monet muut käyttäytymiseen liittyvät asiat ovat aina suhteessa aikaan. Kuinka paljon ajatteluusi vaikuttaakaan se, missä ja miten vietät vapaa-aikasi? Entäpä ystäväpiirisi? Elämäämme rikastuttavat ihmiset? On erittäin hedelmällistä keskustella kollegan kanssa alan uusimmista trendeistä tai ystävän kanssa tuittuilevasta puolisosta. Silti suurimman tyydytyksen saa, kun voi tuoda osaamisestaan kumpuavan ratkaisun yhteiseen pöytään.

Aloitin työt Espoon kaupungilla vuonna 2011 Muotoile!maa nimisen opinnäytetyön muodossa. Muotoile!maa -konseptin toteuttaminen vaati taitotietoa kasvattamisesta, leikkivälineturvallisuudesta, viherrakentamisesta ja osallistavasta suunnittelusta. Työhön ei siis olisi voinut missään nimessä lähteä yksin. Apuja löytyi kirjojen lisäksi päiväkodista, teknisestä toimesta ja aluehallintoviraston terveystarkastajalta. Lopulta opiskelijan idea leikkiin soveltuvasta, lasten kanssa suunnitellusta ja alueen yhteisöllisyyttä lisäävästä veistoksesta oli totta.

Nyt kuuden vuoden ja lukuisten projektien jälkeen on ilo huomata kuinka paljon on pystynyt muotoilijana tuomaan osaamistaan tähän työyhteisöön. Kuinka moniin eri alojen ammattilaisiin olen saanut tutustua, heiltä oppia ja kuinka paljon onkaan vielä opittavaa. Puhumattakaan kaikista niistä asukkaista, lapsista ja vanhuksista, joiden kanssa ja joille olen tätä työtäni tehnyt. Siksipä oma sanontani on:

”Muotoilija muotoilee osallistuessaan ihmisten, ideoiden

ja tapahtumien muodostamaa kokonaisuutta!”

Niko Riepponen työskentelee ympäristömuotoilijana Kaupunkitekniikan keskuksessa Espoon kaupungilla. Nikon työ muodostuu moninaisista asukas yhteistyöhön liittyvistä projekteista. Parhaillaan käynnissä olevia projekteja ovat mm. 100 penkkiä, paikkaa ja tarinaa sekä Valovuosi. Vinkki: Suunnitelkaa ja ehdottakaa uutta valaisukohdetta Espooseen Valovuosi karttakyselyn avulla. Nikon työtä voi seurata vaikkapa twitterissä: @NikoRiepponen tai facebookissa: Muotoilemaa.

AYY Branding 1.0

23.3.2017,

A brand? What exactly is it? Since when have we had one of those, or have we ever had one?

The AYY brand working group seeks answers to these questions and many others. The process has started with full throttle, and the progress of the brand work can be followed from here on out in the regularly updated blog, found right here!

Our first piece will shed light on what is happening with the brand work and what is afoot in the project. In addition, our brand work group member Milla will present some of the work done at the Chairperson Seminar.

A Short Explanation of Brand Work

AYY has not undergone systematic brand work before. So why start now? Is it not just pointless façade polishing?

In short: No. In more words and lots of marketing jargon: No; brand work is an analytical and strategic process, where the core values of a brand are identified from a large collection of data. Based on these, a vision, identity and strategy are created, from which concrete action plans are derived. Finally, the brand is implemented into action. After the whole process, the relevance of the brand along with its success are measured, and encountered faults are corrected. In this stage the idea is to create a full understanding of AYY’s situation.

Sounds hard to grasp?

In practice, it means that instead of pondering on nice visuals, planning hoodie prints and coming up with snazzy slogans, it is about a lot more in-depth work. Branding does not mean merely a visual and communicational ‘sprucing up’, but pondering on the whole existence of AYY and considering the role of AYY in the student community, society and actually pretty much everything, in addition to communications and the visual outlook. This covers living, services, organization, visual outlook, identity, activities, culture, communications and pretty much every situation where AYY meets different parties or people.

Tähän mennessä olemme kartoittaneet käsitystä siitä, miltä AYY näyttää omien ja ulkopuolisten toimijoiden silmin. Tähän mennessä kysymyksiä on esitetty yhdistyksille, muille ylioppilaskunnille ja AYY:n kunniavaltuustolle. Maaliskuun aikana tavoitteena on kerätä vielä enemmän vastauksia eri tahoilta saadaksemme mahdollisimman laajan kuvan nykytilasta ja toiveista.

-Noora

So far, we have been mapping how AYY shows itself in the eyes of its own members and outside parties. Thus far, we have posed questions to associations, other student unions and the Honorary Delegation of AYY. During March, the aim is to gather even more answers from different parties to get a comprehensive picture of our current state and wishes.

– Noora

The Voice of Associations was Heard in the Chairperson Seminar

The first Chairperson Seminar of the Aalto student organizations and associations was held on Tuesday, March 14th, which brought together chairpersons from different organizations and associations. One of the main topics in the seminar was brand work, its presentation and stages. The brand section was opened by our brand coordinator Henrik Lähdesniemi, who presented what brand work is in practice – and most of all what brand work is not. You may read the presentation on the brand process from the latest issue of Aino: https://ainolehti.fi/aino/markkinointi-kylteri-neuvoo-nain-luot-brandin/

After the official presentation, there was a workshop session, where the chairpersons had the chance to discuss the brand with a member of the board or a brand work group member moderating the discussion. Because one of the central aims of the brand work has been to include as many internal stakeholder groups of AYY as possible in the work itself, each participant organization or association received a series of questions before the seminar, which was also presented to the AYY board beforehand. All the questions were not straightforward; some were high-flown ponderings on, for example, what the AYY brand currently is.

These kinds of questions were mused on by the chairpersons and their respective boards before the seminar. Thus, the discussion could be undertaken based on the answers of the boards, and the chairpersons brought forth their viewpoints regarding the current state and aims of the AYY brand.

I myself led a workshop for four student organization chairpersons. We discussed especially about what the AYY brand is now – or do we even have one. In addition, we discussed how much AYY should be tied to Aalto’s brand. We agreed on many issues, but some topics sparked lots of serious discussion.

After an hour of discussion, the conclusion was that we really have a genuine need for brand work, and that we have a lot of work set in front of us. On the other hand, it was awesome to see how active the associations and organizations had already been in tackling the subject. Most groups had discussed the questions with their boards, and the ongoing brand work was considered important indeed!

-Milla

A Change in Study Pace Requires a Change in Culture

16.3.2017,

This blog ties in with the statement by AYY released on the 9th of March: /en/blog/2017/03/16/ayy-studies-are-not-made-more-fluent-with-scholarships/

During the year 2015/2016, 31.1% of students registered as actively studying at Aalto completed at least 55 credits. Out of the percentage of bachelor students, meaning those who have started their studies 0-2 years ago, 44% managed at least 55 credits. The number is problematic, because university studies have been set to be completed in five years, meaning about 60 credits per year on average; the student allowance is also measured to last for that amount of time. It is hard to believe that only half of students want to complete their studies in five years, if the target time would be achievable. This mantra related to the length of studies is an old cliché that has been repeated since the 19th century, but the whole problem should obviously not be denied.

This is a problem for the university, because the target score of 55 credits per year is one of the grounds for university funding. 10% of university basic funding is based on this indicator. The indicator has been implemented in the university funding model, because the Ministry of Education and Culture uses it to enforce universities to ensure that their studies are of high quality and well organized. The Universities Act requires universities to offer their studies in a manner that they can be completed in five years, and the funding model supports this demand.

University funding has been under pressure for the last couple of years, so each university is aiming to improve the efficiency of their degree programmes. It is good to see, however, that the funding model is a zero-sum game: if a university improves its scores, its funding is not increased, but the increase is split between universities while favouring the ones that have received good results. Aalto has regrettably lagged a bit on this indicator, even though it is doing well in general. Other universities have increased their percentage of quick students more than Aalto.

Universities are aware of the things that support and hinder studies. For example, during the years 2011-2014, Aalto took part in the Kyky-project, which even produced tangible material to improve study enthusiasm and study ability in order to make studies more fluent. The programmes behind it, Campus Conexus and the Opiskelukyky project, along with other studies and surveys, aimed to find out what kinds of things support students in moving forward in their studies. During the last few years, we have also received practical examples from inside Aalto and other universities on how studies have been made smoother without cutting back on student wellbeing, happiness or adding to the workload of students. New information is flowing in from for example the bachelor survey, student wellbeing survey and the Aalto AllWell survey.

 

Grounds for slower study

 

Students have different reasons for studying slowly. Some of them are choices, some depend on circumstances. They may be explained in a simplified manner by using the groups defined by Elina Pekonen in her master’s thesis.

  1. Injuries and sickness

The accessibility of students’ physical and mental surroundings and students’ health problems, along with mental health problems, are some of the biggest factors when studies slow down. These are closely tied with studies slowing down due to indoor air quality problems. Aalto has laudably made efforts to improve accessibility, and the steps taken on campus will, in the long run, make it so that accessibility will no longer be an issue. Regrettably, according to the health survey made by FSHS, about a third of the students have had issues regarding mental health. This can be tackled on a local level with means that support mental health, but universities could also work towards a situation where mental health problems are taken seriously and implement solutions to support accessibility if these problems emerge.

  1. Social and cultural barriers

Not everyone feels that they are welcome at the university, despite efforts to increase inclusivity. For example, an ethnic minority background, age or other issues may affect how one feels as being part of the group. This has great significance, because connecting to your studies largely comes through social interaction, which cannot happen when one feels alone in their studies. Aalto and AYY are doing work related to multiculturality together, but removing these barriers requires conscious monitoring also on the individual level.

One important issue is the culture within a school or a study group. The atmosphere surrounding a person can support one’s studies or hinder them.

  1. Difficulties in learning

Dyslexia or other problems in learning are a partial factor in studies slowing down. Several parties offer peer support and accessibility programs can help when organizing studies, but qualifying to receive support can be a challenge at times. The time available for study councillors and study psychologists is limited, and a large impact can be made by teachers with a keen eye. We can ask ourselves how well the university staff can guide students struggling in their studies, and do we a have good enough path from there on out.

  1. Financial challenges

Financial challenges are truly a problem, especially in the capital region. Living costs add up to 72.1% of the income of a student living alone in the capital region. Financial stress ties in with mental health problems and problems in life in general. Financial problems affect the study pace from two angles: During studies one has to work to get by, but working threatens to stretch graduating, so one runs out of student allowance months. In regards to student allowance, it is extremely important that studies can advance at a steady pace. Aalto has unified some of its conventions, but regrettably the credit received for internships, for example, can still end up being less than the required minimum of 5 credits a month.

  1. Time management and combining studies and life

These are problems that universities can tackle in more tangible ways. Teaching studying skills, organizing orientation courses and providing students with supporting information on how to commit to one’s studies in order to succeed in them are some of these tangible means. A few years ago, grumbling could be heard from the part of the universities whether this kind of “handholding” is something that they should be required to do, but those complaints have quietened down as knowledge of these tools and evidence on their success has spread. Regrettably, few students are able to fathom how important it is to prioritize studies and connect with them, especially during the first years of studying. Regrettably few teachers also build elements into their teaching that support self-regulation skills. Universities are also poor at supporting students in planning their time allocation. It is sometimes impossible to plan your studies and the related workload for more than half a year ahead, not to mention planning a three-year bachelor degree programme.

  1. Barriers related to teaching and study guidance

Lastly, we of course have barriers related to the actual studies, which are almost too numerous to list. AYY collected some of the most significant ones last year during the commentary round and in discussions with people in charge of studies. Workload, schedules, unpredictable combined effects, inflexibility, lack of summer studies, rarely held courses, poorly designed courses, the inconsistency of student counselling, different practices between schools, and many other factors have often been brought up, not to mention the challenges related to finding information.  We are happy to say that things are constantly developing for the better in the degree programmes. However, we are still facing fundamental problems, such as excessive workload. It would be very important to highlight the functional reforms implemented within Aalto and elsewhere. Using digital aids and other methods to make big lectures more interactive, for example, has resulted in huge improvements in learning results without making the content easier or lowering the bar, which some people still seem to be afraid of.

 

What should we do?

 

Different barriers can be dismantled with different methods. Work related to the organization of studies is being done all the time, and the university also has the duty to promote accessibility. Some stones at Aalto have still been left unturned. It still takes four weeks for teachers to check exams, and the next chance to take that one missing course could be a semester away. It is difficult to do anything about the amount of the student financial aid or the cost of living, so we are left with the most interesting alternative, which is the students’ choice to study at the intended pace or slower. Unfortunately, the situation is often left unresolved, or individual methods such as scholarships are offered as solutions. Too often people just complain about how students run off to working life in the middle of the semester, although Aalto is particularly well-known for its working life relations. Employers should also be reminded of the fact that students who work should also be able to complete their studies properly in order to maintain good cooperation.

There has been too little research-based discussion at the Aalto University about how studying can promote commitment and help create motivation. Motivation is often seen as some kind of intrinsic characteristic, even though commitment, perseverance and study skills can be created through studying. These means are not just magic tricks – they are about designing and implementing good teaching and guidance. No teacher should be left alone in this. Development measures are constantly being implemented at the Aalto University, such as conducting wellbeing surveys and taking action based on them, organizing continuous pedagogy training, and developing online learning possibilities. Unfortunately, the conversation still seems to be stuck in place.

The universities that have improved their results and are showing more success than Aalto according to the 55 study credit indicator have not reformed just their curricula, academic counselling and scheduling, but also their internal culture. For example, they have clearly communicated that the increases in funding will be used to improve education, and the students have been provided with highly personal guidance services and contacts. The resources have been used to improve the system, giving everyone a chance to study with full commitment and at the target pace. The students have also done their part: they encourage and help each other out when they see their friends starting to slow down their pace. Changing the culture takes time, both for the teachers and students, but life is not a race. The university is a place for learning, not for maximizing the results of financing model indicators. As many students as possible should be made to understand how committing to a target-oriented study pace can be of help with their own studies.

 

Sources:

Material from the Campus Conexus project: http://www.campusconexus.fi/

The Opiskelukyky model, developed as part of the project: http://www.opiskelukyky.fi/english/

Elina Pekonen (2010): Esteitä opintopolulla? Opiskelijoiden kokemuksia esteistä ja esteettömyydestä Kuopion yliopistossa. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0132-3/urn_isbn_978-952-61-0132-3.pdf

Everyone can find out more about the newest trends in university pedagogics and education experiments through the Yliopistopedagogiikka magazine: https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/

Results of Finnish universities according to the 55 study credit indicator: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=%2Ffi-fi%2FRaportit%2FYliopistokoulutus+-+v%C3%A4hint%C3%A4%C3%A4n+55+op+suorittaneet+uusi+-+yo.xlsb

 

More information:

Petteri Heliste, member of the Board

Susanna Koistinen, educational policy expert

Vihdoinkin #rakkauskuuluukaikille – Tasa-arvoinen avioliittolaki voimaan tänään

01.3.2017, siiriliitia

Tänään 1.3.2017 on historiallinen päivä. Tänään vihdoinkin tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan Suomessa. AYY on ollut mukana tukemassa lain valmistelua vuodesta 2013 lähtien. Saman vuoden alusta alkaen AYY on ollut Seta ry:n kannatusjäsen.

 

Kesäkuussa 2013 AYY oli mukana Helsinki Pride –viikon kulkueessa. AYY:n virallinen lippu marssi kulkueessa yhdessä Queer Aallon kanssa.

Marssin jälkeisenä sunnuntaina Otaniemessä juhlittiin Otaniemi Gay Dayta.

Helmikuussa 2014 eduskunta kävi lähetekeskustelun lakialoitteesta ja AYY oli mukana muistuttamassa, että #rakkauskuuluukaikille.

Tasa-arvon päivänä 19.3.2014 AYY postitti kansanedustajille Tahdon-postikortteja. Korteilla oli mahdollista osoittaa tukensa tasa-arvoiselle avioliittolaille.

Marraskuun lopulla 28.11.2014 eduskunta lopulta äänesti tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen puolesta. AYY oli mukana suuressa rakkaudenosoituksessa Kansalaistorilla.

1.3.2017 tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan.

Rakkaudentäyteistä päivää kaikille! <3

Hallitus esittäytyy: Petteri Heliste – kasvun paikka

28.2.2017,

 

Hei! Pahnan pohjimmaisena esittäydyn minä, Petteri Heliste, viidennen (ännännen) vuoden fyysikko, joka on hypännyt tämän vuoden ajaksi ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Saavuin Aaltoon syksyllä 2012 viattomana ja innokkaana fuksina, joka suorastaan idealistisella tunteen palolla uskoi tieteenteon olevan about tärkeintä maailmassa. Tuo nuori mies ei ainakaan ensisijaisesti unelmoinut vakaasta työpaikasta suuryrityksessä ja suhtautui apaattisesti politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Fuksivuoden tiimellyksessä ajauduin kuitenkin järjestötoimintaan ja myöhemmin Fyysikkokillan raatiin isännäksi ja varapuheenjohtajaksi 2014. Hommaan innostivat rakkaus ruuanlaittoon sekä erityisesti mahdollisuus tukea kanssakiltalaisia tuomalla juhlaa ja virkistystä kiltalaisten arkeen. Rakkaan alma materini puuhissa olen pyörinyt myös hallitusvuoteni jälkeenkin, viimeisimpänä nakkinani 70-vuotisjuhlavuositoimikunnan puheenjohtaminen. Juhlavuoden kunniaksi toteutimme muun muassa jokaisen viisivuotiaan unelman ja rakensimme Aalto Partya varten jättimäisen pallomeren aaltolaisten iloksi.

Tämä maailma tarvitsee ajoittain isoja pallomeriä. Copyright Tommi Kantala.

Syksyllä 2013 minut rekryttiin jo edesmenneen edustajistoryhmä Faktan riveihin. Päätös syntyi pienen itsetutkiskelun jälkeen: poliittinen apaattisuuteni väänsi kättä halun parantaa ylioppilaskuntaa kanssa. Lopulta jälkimmäinen voitti, ja päädyin aitiopaikalle oppimaan lisää ylioppilaskunnasta ja tutustumaan erilaisten aaltolaisten näkökulmiin unelmayhteisöstä. Vuotta myöhemmin, syksyllä 2014, osallistuin myös ensimmäiseen Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokoukseeni ja hyppäsin tutustumaan ylioppilasliikkeeseen ja ajankohtaisiin teemoihin, kuten perustuloon, yliopisto-amk-jaon kehittämiseen sekä kv-opiskelijoiden työllistymisen parantamiseen. Siitä lähti aluille todellinen innostus demokraattiseen vaikuttamiseen, ja vuotta myöhemmin huomasinkin olevani perustamassa uutta edustajistoryhmää, SCIsmaa, jonka johdin syksyn 2015 edustajistovaaleihin. Huikeiden ehdokkaittemme ansiosta nappasimme 6 paikkaa 45:stä.

Tänä vuonna olen varapuheenjohtajana vastuussa ylioppilaskunnan edunvalvonnan koordinoinnista ja koulutuspolitiikasta. Edellinen on enimmäkseen asiantuntijatyön fasilitointia, kuten oikeiden ihmisten saattamista yhteen keskustelemaan tehokkaasti oikeista asioista. Jälkimmäinen taas on pitkälti selvityksiin sekä arvovalintoihin perustuvan opiskelijanäkökulman ajamista Aallossa (opetuksen kehittäminen, digitalisaatio) ja muuallakin (duaalimallin kehitys, opiskelijavalinnat).

Henkilökohtaisesti haluan tehdä ylioppilaskunnan toiminnasta läpinäkyvämpää ja saavutettavampaa. Ylioppilaskunta on matalimman tason julkista demokratiaa tässä maassa, ja haluan, että jokainen aaltolainen uskaltaa kysyä ja keskustella ylioppilaskunnan toiminnasta sekä siitä, millaisen he siitä haluavat tehdä. On suorastaan ylioppilaskunnan lakisääteinen velvollisuus “osallistua [yliopistolain] 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen”. Tämä kasvatustehtävän antamista taidoista ja tiedoista olen päässyt minäkin ammentamaan. Koen, että varsinkin hallituksen jäsenenä velvollisuuteni on tukea jokaista jäsentä vaikuttamaan ylioppilaskunnassa ja neuvoa, olipa aihe ja kellonaika melkein mikä hyvänsä. 

Tässä siis allekirjoittaneen vinkit jokaiselle aaltolaiselle:

  1. Kysele ja ole utelias. AYY:n toimiston väki, edaattorit ja ainejärjestöjen hallituslaiset ovat oiva kohderyhmä ja tietävät usein ainakin, keneltä saa lisätietoja.
  2. Keskustele, kyseenalaista ja haasta. Ylioppilaskunnan toiminta ei ole kiveen hakattua, vaan sen pitää kuvastaa jäseniensä toiveita ja tavoitteita.
  3. Ota jokin asia tavoitteeksesi, kerää samanmieliset tyypit kasaan ja lähde ehdolle edustajistovaaleissa. Taustalle ei tarvitse suurta kansanliikettä ja joka ongelmaan sopivaa tavoiteohjelmaa, vaan selkeät teesit ja hyvä asenne vievät pitkälle.

Hauskaa wapunodotusta,

Petteri

Hallitus esittäytyy: Joona Orpana numeroina

27.2.2017,

Neljä vuotta Aalto-yliopistossa. Aloitin opintoni Kauppiksessa syksyllä 2013. Luen pääaineena laskentatoimea ja sivuaineena johtamista.

Kuusi rekrytointia ylioppilaskuntaan. Jokainen rekrytointi on merkittävä paikka vaikuttaa ylioppilaskunnan tulevaisuuteen. Aikanani näitä paikkoja on ollut jo useita eivätkä ne taida suinkaan olla ohi. Onneksi olemme saaneet tehtäviin useita loistavia hakijoita. Myös yliopistolle valitaan tänä vuonna uusi rehtori ja sitä varten on tärkeää saada opiskelijoiden ääni kuuluviin.

16 maata reilaamassa. Otaniemestä, ja jopa Helsingistä, tarvitsee välillä poistua. Viime kesänä reilasin Norjan vuonoilta Kreikan saarille. Matkailu on paitsi siistiä myös hemmetin vaikeaa. Koen itseni hyvin sosiaaliseksi kotimaassa, mutta vieraalla kielellä ja ilman yhteistä kontekstia uusiin ihmisiin tutustuminen ei välttämättä aina suju. Siksi reissaaminen onkin minulle tärkeää: opin itsestäni ja omista arvoistani enemmän.

68 twiittiä lobbaajana. Matkaa some-osaajaksi on vielä paljon mutta matkalla ollaan. Vaikuttamista olisi tosi kiva tehdä tuoreiden pullien äärellä kabineteissa, mutta todellisuudessa tehokas vaikuttaja lukee aamulla hesarista opiskelijoita koskettavat aiheet ja käy niistä viiltävää keskustelua päättäjiä tägäämällä Twitterissä. Minua voi seurata tunnuksella @joonaorpana.

122 asuntoa opiskelijoille. Kivoimpia ylioppilaskunnan tarjoamia palveluita ovat asunnot. Vastasin viime vuoden hallituksessa asumisesta, jona aikana edustajisto muun muassa päätti uuden kohteen rakentamisesta Jätkäsaareen ja tavoitella 1350 uutta asuntopaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisää voi lukea vaikkapa kandintyöstäni Investointien rajoitteet opiskelija-asuntotuotannossa: Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asuntotoiminnan investointien suunnittelua vuosille 2016-2026.

433 kilometriä kotiin. Mie oon kotoisin Joensuusta, josta muutin Helsinkiin vasta opiskelemaan. Hallitusvuosien aikana vapaat viikonloput ovat luksustuotteita. Tykkään käyttää niitä kotona vierailuun. Neljä ja puoli tuntia junalla suuntaan ja toiseen onkin tehokasta aikaa rästitöille. Protip: varaa paikkasi ensimmäisen vaunun yläkerrasta mielellään menosuuntaan.

5031 sähköpostia työtä. Käymieni kokousten ja palaverien lukumäärää en edes viitsi laskea. Kahden hallitustehtävän työmäärää on vaikea summata. Puheenjohtajalle näyttää ainakin kertyvän perinteisiä sähköposteja enemmän, sillä kahden kuukauden jälkeen niiden osuus on jo lähes neljännes kaikista tulleista viesteistä.

15 000 aaltolaista edustamassa. Niin monta meitä Aallossa opiskelee. Ei ole mikään helppo tehtävä edustaa kaikkia, ja siksi ainejärjestöt ja niitä kokoavat rakenteet ovat hyviä.

Miljoonia askelia Runeberginkadulla. Muutamat kadut Töölön kampuksen, KY-talon ja kodin välillä ovat tulleet melkoisen tutuiksi. Ja kotoisia ne ovat edelleen, siinä missä päivän kävelypalaveritkin Väreen nostokurkien ja rantaraitin ohitse.

Yksi parhaista, AYY. Ollaan kunnianhimoisia ja tehdään Aalto-yliopistosta ja Suomesta itsellemme ja tuleville aaltolaisille sukupolville mahdollisimman kiva paikka opiskella. Se on tehtävämme.

t. Joona

Hallitus esittäytyy – Ville Myllylä: Järjestöasiat, tilat & neuvosto

24.2.2017,

Moi!

Olen 25-vuotias lvi-tekniikan opiskelija Insinööritieteiden korkeakoulusta ja kuluvan vuoden toimin AYY:n hallituksessa, jossa vastuullani on järjestöasiat, tilat sekä neuvosto.

Omaa opiskeluaikaani on vahvasti värittänyt Otaniemessä asuminen ja mahtava fuksisyksy, joka houkutteli mukaan opiskelijajärjestötoimintaan. Lukuisat tapahtumat sekä yhdessä tekemisen hienous tempaisivat mukaansa ja pian löysinkin itseni Konepajajaoksen mukana rakentelemasta mitä erikoisempia laitteita Otatarhan ajoihin sekä Laskiaisriehan mäkikisaan. Oman rakentelun jäätyä vähemmälle on hienoa nähdä suhteellisen nuoren jaoksen elämän jatkuminen tähän päivään saakka. Useita projekteja on saatu päätökseen, eikä alamäkeä ole mäenlaskukisoja lukuun ottamatta näköpiirissä.

Opiskelijajärjestökokemusta on kertynyt erilaisten rakenteluprojektien lisäksi myös Koneinsinöörikillan hallituksesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävistä sekä useamman muun pienemmän järjestön parissa toimimisesta. Ylioppilaskunnan puolella olen ehtinyt toimia linnanisäntänä ja lisäksi päässyt toogassa Smökin katolle julistamaan wappuriehaa muutama vuosi sitten.

Hallitusvuoden mukana ajankäyttöä on joutunut jälleen tarkastelemaan tarkemmin ja tarkan kalenteroinnin ansiosta tekeminen onkin pysynyt hallinnassa. Alkuvuoden perehdytysten täyttämään kalenteriin verrattuna nykyinen viikkonäkymä sisältää jo runsaasti omia merkintöjä viikottain toistuvien rutiinien lisäksi. Yleisen hallitustyöskentelyn lisäksi sektorikohtaiset projektit tahdittavat päivien kulkua.

Järjestösektorin kevään yksi suurimmista yksittäisistä tehtävistä on yhdistyksille jaettavien toiminta-avustusten käsitteleminen, jonka lisäksi työstetään toimisto-ohjelmaan määriteltyä järjestökentän rakenteen päivittämistä. Tilasektorilla kiinnostavina projekteina ovat peruskorjattavissa kiinteistöissä, kuten JMT357:ssa sijaitsevien tilojen korjaukset sekä yleisesti kertavuokrattavien tilojen kunnon ja käytettävyyden kohentaminen. Neuvoston puolella toiminnan kehittäminen ja erityisesti kaikkien erityisasemayhdistysten ja ainejärjestöjen puheenjohtajille suunnatut puheenjohtajaseminaarit tulevat uutena tälle vuodelle.

Hommaa siis riittää, mutta onnekseni pääsen työskentelemään mahtavassa työympäristössä, joka muodostuu laajasta porukasta vapaaehtoisia ja oman alansa asiantuntijoita 🙂

Aurinkoisin terveisin,

Ville

 

Hallitus esittäytyy – Onni Lampi: Kiinteistöt ja asuminen

23.2.2017, onnilampi

 

Olen Onni, 24-vuotias tietoliikennetekniikan opiskelija Helsingistä. Hallituksessa vastaan asumisesta ja kiinteistöistä sekä joskus jopa puhelimeen. Toimenkuvani pitää sisällään niin kiinteistöjen kehittämisen, kiinteistökannan muutokset sekä asumisen palveluna ja yhteisöllisyyden luojana.

Kiinteistökehittämisen suhteen teen tiivistä yhteistyötä Pyryn kanssa, joka omassa blogikirjoituksessaan avasikin jo hieman AYYn mielipuolisen kunnianhimoisilta vaikuttavia rakentamistavoitteita. Myönnän, että lähes 1500 uuden asuntopaikan rakentaminen kymmenessä vuodessa ei tule olemaan helppoa!
Taloja ei kuitenkaan pykätä pystyyn ainoastaan huvin vuoksi vaan siksi, että AYYllä olisi tulevaisuudessa Euroopan paras opiskelija-asumispalvelu.

Asuminen on tällä hetkellä murroksessa. Kärjistetysti sanottuna AYYn kannattaisi rakentaa ainoastaan yksiöitä seuraavat kymmenen vuotta, sillä niiden kysyntä tuntuu olevan loputon. Tämän takia tänä vuonna keskiössä on asumisen yhteisöllisyyden lisääminen ja asukasvalinnan uudistaminen. Tarkoituksena on luoda järjestelmä, missä vaikkapa kolmen kaverin porukka voi muuttaa soluun samaan tapaan kuin kaverikämppään. Haasteita tähän tuo yhdenvertaisuuden takaaminen ja järjestelmän suunnitteleminen siten, ettei se kohtuuttomasti lisää asuntotoimiston työtaakkaa.

Hallitushommien ulkopuolella nautin erinäisistä nörttiharrastuksista, kuten lukemisesta ja Microsoft Exceliin verrattavien simulaatiopelien pelaamisesta. Lähellä sydäntäni on myös erinäinen yhdistystoiminta, mm. partion ja kiltatoiminnan suhteen. Lisäksi meikän löytää vuodesta toiseen huhtikuun aikaan AYYn keskustoimiston edessä olevilta työmaakonteilta.

Hallitus esittäytyy – Oskar Niemenoja: opiskelijoiden hyvinvoinnin asialla

22.2.2017,

Osku tässä moro!

Olen Oskar Niemenoja 25-vuotias tekniikan kandidaatti, ja opiskelen Life Science Technologiesia (Bioinformaatioteknologiaa) perustieteiden korkeakoulussa. AYY:n hallituksessa vastaan tänä vuonna sosiaalipolitiikasta, kuntapolitiikasta ja liikunnasta. Moi vaan!

Tehtävät sopo- eli SOsiaaliPOlitiikkaosastolla vaihtelevat yksittäisen opiskelijan hyvinvoinnista koko koulun kattaviin yhdenvertaisuusteemoihin sekä kansalliselle tasolle opiskelijaterveydenhuollon ja liikunnan piirissä. Kenttä on laaja ja kaksi peräkkäistä kokousta voivat olla täysin erilaisia: saman päivän aikana voin olla puhumassa Aallon ravintolatoimikunnassa paremman kasvisruoan puolesta, YTHS:n terveystyöryhmän kokouksessa opiskelijaterveydenhuollosta ja kansallisella tasolla keskustelemassa muiden Suomen ylioppilaskuntien kanssa, miten siirtymä yleiseen asumistukeen vaikuttaa opiskelijoiden arkeen. Yksin ei työtä onneksi tarvitse tehdä, vaan työtä tehdään tiiviisti AYY:n mielettömien sosiaalipoliittisten asiantuntijoiden Laurin sekä Annun kanssa.

Haasteita sektorilla riittää – tuoreen YTHS:n terveystutkimuksen mukaan jopa joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee kärsivänsä masennuksesta opiskeluaikana [1]. AYY:n itse tuottama yhdenvertaisuuskysely Aallosta taas nosti esiin, että jopa joka kymmenes koulumme opiskelija kokee saavansa epäyhdenvertaista kohtelua yliopistossa jossain muodossa [2]. Juuri tällaisiin ongelmiin AYY edunvalvontaorganisaationa keskittyy, pyrkien nostamaan keskusteluun ja parantamaan jäsentensä oloja tasapuolisesti yliopistossa.

Vuoden muuta toimintaa värittävät kuntavaalit, jotka varmasti näkyvät ja kuuluvat kampuksen ja AYY:n ilmeessä tulevina kuukausina. Asumiseen kuluu yli puolet opiskelijan kuukauden menoista. Siispä AYY onkin ottanut kärkitavoitteekseen vaaleissa opiskelija-asumisen tehostamisen Espoossa. Muita teemoja ovat sujuva liikenne, opiskelijoiden hyvinvointi sekä yrittäjyyden edistäminen. Samalla pyrimme totta kai tarjoamaan myös jäsenillemme näköalapaikkaa kontavaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Näitä teemoja AYY ajaa myös koko pääkaupunkiseudun World Student Capital-verkostossa, joka kokoaa yhteen kaikki pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat. Päivätöiden ohella puheenjohdan tänä vuonna tätä verkostoa.

Olen itse biokilta Inkubion kasvatteja, jonka opintovastaavana sekä puheenjohtajana olen toiminut. Harrastuksiani ovat yhdistystoiminta kaikissa muodoissaan, mutta tämän Stockholm syndromen ulkopuolella jäävällä ajalla nautin lenkkeilystä, pleikan peluusta sekä ihanan tyttöystäväni seurasta.

Tervetuloa siis kahville Keton alakertaan avokonttorin puolelle. Piipahda ihmeessä sisään ja tule juttelemaan opiskelijahyvinvoinnista, tarjoan kahvit ja parannetaan yhdessä maailmaa.

Teidän,
Osku

ps. Ennakkoäänestys kuntavaaleihin Otaniemessä 29.3.-30.3. sekä 3.4.-4.4. Harald Herlin -oppimiskeskuksessa. Vaalipäivä 9.4. Muistathan äänestää :)!

[1] Opiskelijoiden terveystutkimus 2016, YTHS: http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/tutkimus_ja_julkaisutoiminta/korkeakouluopiskelijoiden_terveystutkimus
[2] Aallon ja AYY:n yhdenvertaisuuskysely 2016: https://into.aalto.fi/display/fiaalto/Opiskelijoiden+yhdenvertaisuuskysely+2016+julkaistu