Toinen päivä Tsinghuan delegaation kanssa alkoi Otaniemen Radison SAS:lta kello 8.10, josta matkamme starttasi viikkomme ensimmäiseen yritysvierailuun. Tsinghualaiset olivat erittäin innoissaan ja valmiita aamuun, vaikka edellinen ilta olikin ollut pitkä ja täynnä uusia kokemuksia, ehkä hyvin nukuttu yö kertoi onnistuneesta ensi kosketuksesta suomalaiseen saunaan 🙂

Bussimme matkasi kohti Turenkia, missä sijaitsi UPM:n pääkaupunkiseutua lähimpänä oleva puunhakkuukohdettta. Matkan aikana saimme kuulla Aili Piiroselta UPM:n toiminnasta maailmalla, mutta erityisesti Kiinassa. UPM:n yksi suurimmista tehtaista sijaitsee Jiangsun provinssissa. Tehtaalle on tulossa piakkoin uusi tehdaskoneisto, jolla saadaan tuotettua jopa 360 000 tonnia erikoispapereita vuodessa. Reilun 1,5 tunnin matkan jälkeen saavuimme hakkuualueelle, missä saimme suojaksemme kypärät. Kypärät ja liivit herättivät kiinnostusta Tsinghuan opiskelijoissa, mutta enemmän innostusta herätti kun pääsimme taivaltamaan syvemmälle metsään.

Lyhyen kävelymatkan jälkeen saavuimme hakkukoneelle. Kyseisellä alueella oli vain yksi hakkuukone ja työntekijä. Saimme nähdä laitteen toiminnassa ja hämmästellä kuinka näppärästi puut kaatuivat ja oksat kuoriutuivat. Meille kerrottiin myös kuinka laite pystyy reaaliajassa arvioida puun laadun ja paksuuden ja tehdä sen perusteella arvioita mihin tarkoitukseen puu parhaiten soveltuisi. Puut merkataan värileimoin, jotta ne osataan käsitellä seuraavassa paikassa oikealla tavalla. Tsinghuan opiskelijat olivat erittäin innostuneita, kun pääsivät istumaan laitteen ohjissa. Tällöin turvallisuussyistä laite ei tietenkään ollut käynnissä.

Hakkuualueelta suuntasimme UPM:n edustusmökille ja tämä olikin ensimmäisiä kesämökkejä, joita Tsinghuan opiskelijat pääsivät näkemään, jos Otaniemen Rantasaunaa ei lasketa. Mökki sijaitsi luonnonläheisellä alueella järven rannassa. Ennen ruokaa saimme myös mahdollisuuden poimia sieniä ja mustikoita läheisestä metsästä. Mustikat nautimme saman tein, mutta löydetyt kantarellit säilytimme vielä illan ruokaa varten. UPM tarjosi meille herkullisen lounaan. Tsinghualaiset pääsivät maistamaan siikaa, uusia perunoita ja kantarellikastiketta.

UPM:n vieraanvaraisuudelta suuntasimme takaisin Helsinkiin, jossa menimme Kiinan suurlähetystöön tapaamaan suurlähettilästä. Täällä kuulimme Kiinan ja Suomen välisistä suhteista, jotka ovat olleet erinomaiset jo pitkään (vuodesta 1950 lähtien). Kävimme myös keskustelua siitä, mitä hyötyjä Kiinan ja Suomen suhteista on. Erityisesti toisten kulttuurista ja koulutuksesta oppiminen pysyi pinnalla keskustelussa. Lisäksi puhetta oli paljon Kiinan nopeasti kehittyvistä ja kasvavista markkinoista, jotka jo nyt tarjoavat suomalaisille yrityksille paljon mahdollisuuksia, mutta valitettavasti keskittyvät lähinnä suuryrityksiin. Kiinalla onkin paljon tarvetta myös suomalaiselle innovaatio-osaamiselle ja uusille pienille- ja keskisuurille yrityksille. Ehkäpä Slush China tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia lokakuussa. (Slush China järjestetään Pekingissä 13.10.2015)

Päivän vierailuiden jälkeen meillä oli hetki aikaa kierrellä Helsingin nähtävyyksiä keskustassa. Näytimme heille mm. Finlandia-talon, temppeliaukionkirkon, eduskuntatalon, musiikkitalon, Kiasman ja Tuomiokirkon. Näistä ehdottomasti eniten kiinnostusta ja innostusta herätti Tuomiokirkko. Valitettavasti meillä ei ollut aikaa käydä tutustumassa nähtävyyksiin pintapuolista näkemistä tarkemmin, sillä illaksi oli vielä muita suunnitelmia. Olimme varanneet illaksi Sportstuganin, jossa nautimme illallisesta, saunasta ja kauniista säästä. Erityisesti luonto, järvi ja raikas ilma saivat Tsinghualaisten suut loksahtamaan auki. Vaikka suomalainen sauna tuntuikin osalle liian kuumalta, alkoi osa heistä jo vaatimaan myös kovempia löylyjä. Heidän ylioppilaskunnan puheenjohtajan Liu Changin kanssa otimmekin oikein kunnon suomalaiset löylyt. Kaikki Tsinghualaisista eivät osanneet uida, mutta sekään ei estänyt heitä piipahtamassa järvessä ja nauttimassa Suomen raikkaasta vedestä. Ilta olisi voinut jatkua vaikka kuinka pitkään. Menimme kuitenkin hyvissä ajoin nukkumaa, sillä seuraavana aamuna oli aikaisen herätyksen lisäksi myös matkamme ehkä tärkein tapaaminen Suomen presidentin kanssa.

Kaiken kaikkiaan päivä oli erinomainen.  Vierailut herättivät paljon ajatuksia siitä, miten Suomessa kaikkien tulisi pohtia, miten voisimme hyödyntää paremmin kansainvälisiä suhteitamme ja erityisesti Kiinan suuria kasvupotentiaaleja. Lisäksi pystyimme tarjoamaan suuren määrän uusia jännittäviä kokemuksia vierailemme, joita he tuskin koskaan unohtavat.

AYY:n vieraana on tällä viikolla 10 hengen delegaatio Kiinasta Tsinghuan yliopistosta. Julkaisemme jokaiselta päivältä pienen blogipostauksen päivän tapahtumista ja opeista. Tässä onkin vähän taustaa yhteistyön historiasta ja tarkoituksesta tulevia tekstejä silmälläpitäen.

Yhteistyö Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa sai alkunsa 2004, kun SYL:n puheenjohtajana toiminut  Oskari Nokso-Koivisto tapasi Tsinghuan ylioppilaskunnan puheenjohtajan Wang Songtaon konferenssissa Ruotsissa. Kemiat kohtasivat, ja Oskari toi Songtaon Suomeen tapaamaan tärkeitä politiikan ja elinkeinoelämän johtohahmoja ja viettämään yöt Otaniemen syövereissä. Ystävyys jatkui lämpimänä ja 2008 yhteistyö päätettiin laajentaa henkilökohtaisesta organisaatiotasolle. Niinpä TKY otti yhteistyön hoidettavakseen ja ensimmäiset delegaatiot vierailivat toistensa luona 2009.

Vuoden 2013 syksyllä allekirjoitettiin kiinalaisten kanssa Memorandum of Understanding, jossa sovittiin Tsinghuan lähettävän Suomeen kymmenisen hengen delegaation joka vuosi, ja AYY:n vierailevan joka toinen vuosi Kiinassa. Sovittiin myös, että yhteistyön ympärille kootaan alumniverkosto ylläpitämään luotuja suhteita Kiinaan.

AYY ja Tsinghuan delegaatio tapaamassa pääministeri Kataista elokuussa 2013

Entä miksi yhteistyötä tehdään näin kaukaisen ylioppilaskunnan kanssa? Tsinghuan yliopisto on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista, jonka alumneja ja erityisesti vanhoja ylioppilaskunta-aktiiveja on kaikissa Kiinan tärkeissä päättävissä elimissä sekä yritysjohdossa. Onkin siis hyvin todennäköistä, että osa Suomessa vierailleista kiinalaisista tulee aikanaan ponnistamaan näihin tehtäviin. Hyvät yhteydet näihin henkilöihin voivat tulevaisuudessa olla tärkeässä asemassa sekä poliittisesti että yritysmaailmassa.

Viikon aikana vieraamme tutustuvat suomalaisiin yrityksiin, yhteiskuntaan, poliittiseen systeemiin sekä tietenkin kulttuuriin ja kauniiseen luontoon. Aikataulu on tiukka, mutta samalla solmitaan läpi elämän kestäviä ystävyyssuhteita, jotka tulevat kantamaan pitkälle tulevaisuuteen.

Jos haluat tutustua viime vuoden vierailuihin, löytyvät blogikirjoitukset täältä:

/blogi/2014/08/25/ayy-hallitukset-kiinassa/

/blogi/2014/12/16/tsinghuan-ylioppilaskunta-ayyn-vieraana/

Maanantaiaamuna AYY:n Keskustoimiston suuri neuvotteluhuone kuhisi jännityksestä: viikko Tsinghuan yliopiston delegaation kanssa oli alkamassa! AYY:n hallitus, pääsihteeri ja joitain vanhojen hallitusten jäseniä yhdessä varadekaani Eero Elorannan kanssa oli kokoontunut vastaanottamaan delegaation. Eloranta aloitti päivän esittelemällä yliopistoamme vieraille. Esityksen ydinviesti liittyi tiiviisti innovaatioon ja yrittäjyyteen, jotka ovat ajankohtaisia aiheita myös Kiinassa. Maan pääministeri Li Keqiang totesi tammikuussa, että ”massayrittäjyys ja innovaatio” tulevat takaamaan sen, ettei Kiinan talous koe kovaa kohtaloa.

AYY:n pääsihteeri Janne Koskenniemi esittelee ylioppilaskuntaa vieraille.

Molempien yliopistojen ja AYY:n esittelyn jälkeen saimme seuraksemme lounaalle SYL:in hallituksen jäseniä. Heidän tapaamisensa sekä muutamien puolue-edustajien pitämien esitysten perusteella (paikalle pääsivät edustajat Perussuomalaisilta, SDP:ltä sekä Vihreiltä) delegaatio sai mahdollisuuden tutustua suomalaiseen poliittiseen järjestelmään ja siihen miten esimerkiksi opiskelijat voivat vaikuttaa Suomessa.

Seuraavana ohjelmassa oli lähempi tutustuminen opiskelijaelämään ja Otaniemen kulttuurihistoriaan, kun Polyteekkarimuseo avasi ovensa ryhmälle. Yksi päivän mieleenpainuvimmista hetkistä tapahtui polulla aivan museon takana, kun vieraat hihkuivat innosta löytäessään metsästä kypsiä vadelmia, ahomansikoita ja mustikoita.

AYY:n hallituksen puheenjohtaja Niko Ferm grillaa Rantsulla.

Päivän päätteeksi kokoonnuimme Rantasaunalle joidenkin AYY:n vapaaehtoisten ja mukaan kutsuttujen kiinalaisten opiskelijoiden kanssa nauttimaan grilliruuasta ja saunomisesta. Matti Hämäläinen Aalto Tongjin Design Factorystä jakoi omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan kiinalaisesta kulttuurista, mikä johti mielenkiintoisiin keskusteluihin. Nämä puheet jatkuivat pitkälle yöhön, kun tutustutimme vieraamme saunomisen ja uimisen ihmeisiin – täydellinen tapa rentoutua ennen tiistain yritysvierailuja ja aikaista herätystä.

– Rosa & Joonas

Opiskelemiseen, opetukseen ja koulutuspolitiikkaan liittyy kourallinen myyttejä, jotka elää porskuttavat vuodesta toiseen. Myytit ovat hauskoja juttuja, jumaltaruja ja tarinoita. Mutta kun niiden perusteella aletaan tehdä politiikkaa tai suunnitella tulevaisuutta, minulla on tapana huolestua. Oikaistaanpa nyt siis muutama yleisin olettamus.

1. Jos minulle ei myönnetä lisäaikaa, opintoni tuhoutuvat, enkä voi koskaan saattaa niitä päätökseen.

Opintoaikojen rajaus säätelee nimensä mukaan opintoaikaa. Yliopistolaki ja yliopisto voivat siis jättää myöntämättä lisäaikaa, joka tarkoittaa, että et voi ilmoittautua läsnäolevaksi ja tehdä opintoja. Vaikka sinulla ei olisi opiskeluoikeutta eli “oikeutta opiskella”, voit hakea opiskeluoikeutesi palauttamista. Lain mukaan hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan. Opintosuorituksesi eivät opintorekisteristä katoa minnekään ja ne voidaan todennäköisesti hyväksilukea myöhemminkin osaksi jotain muuta tutkintoa.

2. Yliopistoissa on aloja, joilla koulutetaan työttömäksi.

Ei. Koulutus suojaa työttömyydeltä, vaikka tämä suojavaikutus on pienentynyt kansamme koulutustason nousun myötä. Käytännössä suojavaikutus tarkoittaa, että mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi todennäköisyys jäädä työttömäksi. Tämä tilastollinen tosiasia koskee pääpiirteittäin aivan kaikkia aloja, vaikka jokaisella alalla on toki riski jäädä työttömäksi.

3. Lukukausimaksut tuovat rahaa yliopistoille.

Lukukausimaksut olisivat järkevä tapa rahoittaa yliopiston toimintaa, jos ne maksettaisiin ruskeassa kirjekuoressa tiskin alta ilmoittautumisen yhteydessä. Taloudellisesti valitettavasti – lopulta kuitenkin ehkä onneksi – näin ei ole.

Lukukausimaksujen hallinnointiin kuluu rahaa. Lisäksi kaikissa maissa, joissa lukukausimaksut ovat käytössä, on käytössä myös stipendijärjestelmä, jolla tuetaan vähävaraisten ja erityisen lahjakkaiden opiskelijoiden opiskelua – myös meillä stipendijärjestelmää vaatii laki. Kun nämä hallinnolliset kulut sekä stipendijärjestelmät otetaan huomioon, lukukausimaksut tuottavat hyvin vähän rahaa, tai saattavat aiheuttaa jopa ylimääräisiä kustannuksia (kannattaa tutustua näihin AYY:n materiaaleihin viime vuosien lukukausimaksukokeilusta).

Lukukausimaksujen käyttöönotto saattaa todellisuudessa tulla yhteiskunnallemme todella kalliiksi ns. takaoven kautta. Vaikka koulutus on ollut maksutonta, sen hankkimaan tulleet ulkomaalaiset ovat kuluttaneet Suomessa asuessaan ja 2/3 heistä on jäänyt Suomeen valmistumisen jälkeenkin. Tästä joukosta 73 % heistä on töissä ja maksaa Suomeen veroja (Lähde: CIMO). Lukukausimaksujen käyttöönotto tyrehdyttää tämän rahavirran tyystin, sillä naapurimaiden näytön perusteella voimme olettaa, että lukukausimaksujen käyttöönotto pudottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän olemattomaksi.

4. Valmistumisajat ovat Suomessa ihan hirveän pitkiä.

Eräs viisas provosti sanoi minulle joskus, että sitä saa mitä mittaa. Valmistumisaikoja on mahdollista mitata moninaisella mittatikulla. Lasketaanko valmistumisajaksi koko opiskeluaika korkeakouluun hyväksytyksi tulemisesta valmistumisen hetkeen? Vai tulisiko laskelmista poistaa ne lukukaudet, jotka opiskelija on poissaoleva esimerkiksi armeijan, lapsen, työn tai toisen tutkinnon vuoksi? Näillä kahdella eri mittaustavalla saamme aikaan hyvin erilaiset valmistumisajat, ja nämä mittauserot selittävät, miksi tutkimuksissa ja tilastoissa valmistumisajat saattavat olla hyvin eri mittaisia.

5. Opiskelijat ovat laiskoja ja professorit ilkeitä.

Eikä olla ja eivätkä ole. Me olemme kaikki ihmisiä! Meillä on elämää yliopiston ulkopuolellakin, välillä unohdamme velvollisuutemme, toisinaan meidän on vaikea nähdä asioita kanssaihmistemme näkökulmasta. Yritetään kaikki vähän skarpata, varsinkin tuon viimeisen suhteen.

Hyvää juhannusta!

Lotta Aarikkaasiantuntija, edunvalvonta

Laajalahti toukokuu 2015.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (2012) kartoitettiin edellisen kerran laajasti opiskelijoiden liikuntatottumuksia. Tuloksista kävi ilmi, että opiskelijoiden liikuntatottumuksissa oli huomattavia eroja. Opiskelijoista 24 % harrasti kuntoliikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa, 36 % pari kolme kertaa viikossa ja joka kymmenes opiskelija ei liikkunut lainkaan. Samaisessa tutkimuksessa kartoitettiin myös opiskelijoiden toivomaa tuen tarvetta opintojen aikana. Tuloksena opiskelijat toivoivat tukea ja neuvontaa erityisesti sekä stressin- ja ajanhallinnan haasteiden että painonhallinnan ja liikunnan osa-alueilla. Voisiko stressin- ja painonhallinnan haasteilla olla yhteys? Voisiko liikunta auttaa painonhallinnan lisäksi myös stressinhallinnassa?

Liikunta. Siinäpä sana, mikä pitää sisällään lukemattoman monta tunnetta ja ajatusta. Monelle liikunta herättää positiivisia tunteita ja monelle jotain muuta. Osalle meistä liikunta on stressinpoistajista ehdoton ykkönen, kun taas toisille liikunta on stressinaiheuttajista ykkönen. Omia liikuntaan liittyviä ajatuksia, tunteita ja mielikuvia on aika ajoin mielenkiintoista tarkastella. Liikunko minä lainkaan? Liikunko liika tai miksi en liiku lainkaan ja miten se vaikuttaa terveyteeni? Haluaisinko elämääni jotain sellaista, mihin liike voisi olla lääke? Liikunko monipuolisesti ja itseäni kuunnellen, vai vedänkö liikunnan suhteen jatkuvasti ”överit”? Mitä liikkumisella pyrin saavuttamaan? Onko liikunta hyödyllistä ja palauttavaa, vai sisältääkö se vaatimuksia ja lunastamattomia lupauksia? Jos kehoni saisi päättää, miten se minua liikuttaisi?

Työikäisten kokemasta stressistä on tehty useita tutkimuksia ja eräässä tuoreimmista (Kettunen 2015) väitöskirjoista on todettu selkeä yhteys liikunnan positiivisilla vaikutuksilla stressinhallintaan. Hyvällä kunnolla ja liikunnalla todettiin olevan suuri merkitys koettuun työkykyyn sekä henkiseen hyvinvointiin. Mielenkiintoisia tuloksia. Äkkiseltään voisi ajatella, että vastaavia tuloksia voisi saavuttaa myös opiskelijaikäisten aikuisten keskuudessa.

Terveyttäkö liikunnasta?

Terveysliikunta käsitteenä tarkoittaa liikuntaa, jonka avulla ylläpidetään ja mahdollisesti edistetään tämänhetkistä terveyttä ja pyritään välttämään sairauksia. Liike on lääke – sanonta pitää usein paikkansa. Parhaimmillaan liikunta voi olla täsmälääke, jolla ehkäistään tai hoidetaan tiettyä oiretta tai sairautta, mutta ennen kaikkea se on yleislääke, jolla oikein annosteltuna voidaan vaikuttaa suotuisasti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin.

UKK Instituutin laatimat terveysliikuntasuositukset suosittelevat 18–64 –vuotiaille aikuisille viikoittain useana päivänä tapahtuvaa peruskestävyyttä ja lihaskuntoa kehittävää harjoittelua. Käytännössä tämä tarkoittaa joko reipasta kestävyysliikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa (esimerkiksi viidesti viikossa 30 minuuttia) tai rasittavampaa liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi kolmesti viikossa 25 minuuttia). 30 minuutin liikunta voidaan jakaa myös useampiin, vähintään 10 minuutin jaksoihin. Reipasta kestävyysliikuntaa voi olla esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely tai pyöräily (alle 20 km/t) ja rasittavaa juoksu, vesijuoksu, aerobic tai maastohiihto.  Lisäksi kaikille aikuisille suositellaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa – vaikkapa kuntosaliharjoittelua, jumppaa, venyttelyä tai tanssia – vähintään 2 kertaa viikossa.

Minne sitten sännätä?

Opiskeluliikuntapalveluita tarjoava Unisport, joka tarjoaa monipuolisia liikuntapalveluita useissa eri liikuntakeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi lukuisat opiskelijoiden liikuntayhdistykset voivat olla oiva väylä löytää tekemisen meininki lajin parissa. Samassa yhteydessä voi tulla löytäneeksi itselle sopivan yhteisön, missä lajiin perehtyminen on itsenäistä harjoittelua hauskempaa. Opiskelijoiden liikuntaliitto pyrkii edistämään opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja järjestää osaltaan monipuolista tapahtumia liikunnan ympärille.  Lähde siis rohkeasti tutustumaan kuntosalille, suunnistuksen iltarasteille tai jonkin liikuntayhdistyksen toimintaan. Tai kierrä kävellen, pyöräillen tai juosten Laajalahden lenkki ja käy morjestamassa kuvassa (alla) näkyviä rauhallisia otuksia. Tämäkin elämys on tarjolla ihan kivenheiton päässä Otaniemen kampukselta!

Muistuttelen teitä tässä yhteydessä, että YTHS:n toimipisteet palvelevat opiskelijoita pääkaupunkiseudulla kesäkuun ajan. Heinäkuussa toimipisteemme ovat suljettuina, jolloin akuuteissa tilanteissa voit olla yhteydessä kotikuntasi lähimmälle terveysasemallesi. Toimipaikkakohtaiset aukioloaikatiedot löydät YTHS:n sivuilta.

Laajalahti toukokuu 2015.

Seuraavan kerran YTHS blogi ilmestyy jälleen elokuussa. Elämyksellistä kesää!

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

Kesäterveisin,

Katariina

Terveydenhoitaja, YTHS Otaniemi.

Lauantaina 16.5. joukko innokkaita aaltolaisia kerääntyi AYY:n suurimman juhlatilan Smökin pihalle tonkimaan maata kuin pienet porsaat ikään. Talkoot mahdollisti pihasuunnittelun monitoimifirma Siisti Piha, ja polunpäällysteet ylioppilaskunnalle tarjosi Rudus.

Lähtötilanne
Puskittunut piha-alue hiekoitushiekalla päällystettyine ja mutaisine polkuineen on varsin lohduton näky. Eipä uskoisi kyseessä olevan ylioppilaskunnan tärkeimmän juhlatilan Smökin piha ja paraatipaikka, jolla vuosittain julistetaan mm.  Wappurieha.

Talkoot
Kymmenen aikaan aamulla parisenkymmentä urheaa talkoolaista oli jo saapunut Smökin edustalle. Musiikki laitettiin soimaan, aurinko paistoi ja tunnelma oli kesäisen puuhakas. Ahkeroijien mönkimistä ilahdutti Otaniemen ja myös Smökin vallanneet Ropecon -tapahtuma liveroolipelaajineen. Mikään ei nimittäin kannusta kaivamaan maasta parin sadan kilon painoista kiveä niinkuin Sauron ystävineen.

Suurin työmaa oli Smökin pihalta patiolle kulkeneen mutaisen polun parantaminen. Polkua ei alun perin oltu suunniteltu, vaan se oli siihen muodostunut aikojen saatossa juhlaväen haahuillessa pation ja pääoven välimaastossa. Tämä on sitä oikeasti osallistavaa maisema-arkkitehtuuria. Polku oli kapea ja mutainen, ja sen keskellä oli valtava polusta törröttänyt kivi. Reitti oli siis paitsi epäviihtyisä, myös esteellinen. Ensimmäinen askel reitin parantamisessa oli kaivaa ylös monen kymmenen kilon painoisia kivenmurikoita polun kohdalta ja sen ympäristöstä, ja siirtää ne viereiseen mäkeen reunustamaan kulkureittiä.

Maa-alueen tasoittamisen jälkeen erotettiin alueesta selkeä, noin kaksi metriä leveä, reitti patiolta etupihalle. Kulkureitti päällystettiin Ruduksen tarjoamalla kivituhkalla. Reitti rajattiin Siisti Pihalta saaduilla metallilistoilla, jotka pitävät polun reunat siisteinä siihen muutoin levittäytyvästä kasvustosta. Listat osoittautuivat erittäin helppokäyttöisiksi, ja niitä päätettiin ostaa lisää myös alueen muiden kulkureittien parantamiseen. Listoja saa toistaiseksi Suomessa ainoastaan Siisti Pihan valikoimasta. Päivän mittaa piha-aluetta perattiin pusikoista, ja näin raivattiin tilaa myös uudelle terassialueelle, joka on tällä hetkellä suunnittelun alla.

Mitä seuraavaksi
Smökin piha ei kuitenkaan ole valmis! Parannetun kulkureitin molemmin puolin suunnitellaan istutuksia, jotka tullaan toteuttamaan kesän aikana. Lisäksi koko laajan piha-alueen kokonaissuunnitelma pyritään saamaan arkkitehtuurin laitoksen kurssityöksi. Jo nyt pihalle on ideoitu paitsi uutta terassia ja nuotiopaikkaa, myös beach volley -kentän yhteyteen rakennettavaa katsomoa, joka kurkottaisi patiolle nykyään pusikkoisen mäen yli. Kaiken kaikkiaan talkoopäivä muistutti jälleen kerran, että tästä yhteisöstä löytyy mahtavaa energiaa ja innostusta yhteisten alueiden parantamiseen.

Jos mielessäsi heräsi, tai on aiemmin herännyt, ideoita Smökin tai muiden Otaniemen ulkoalueiden parantamiseksi, ota rohkeasti yhteyttä hallitusvastaava Santeri Nuotioon (santeri.nuotio(at)ayy.fi).