Toinen päivä Tsinghuan delegaation kanssa

04.8.2015, nferm

Toinen päivä Tsinghuan delegaation kanssa alkoi Otaniemen Radison SAS:lta kello 8.10, josta matkamme starttasi viikkomme ensimmäiseen yritysvierailuun. Tsinghualaiset olivat erittäin innoissaan ja valmiita aamuun, vaikka edellinen ilta olikin ollut pitkä ja täynnä uusia kokemuksia, ehkä hyvin nukuttu yö kertoi onnistuneesta ensi kosketuksesta suomalaiseen saunaan 🙂

Kuva1

Bussimme matkasi kohti Turenkia, missä sijaitsi UPM:n pääkaupunkiseutua lähimpänä oleva puunhakkuukohdettta. Matkan aikana saimme kuulla Aili Piiroselta UPM:n toiminnasta maailmalla, mutta erityisesti Kiinassa. UPM:n yksi suurimmista tehtaista sijaitsee Jiangsun provinssissa. Tehtaalle on tulossa piakkoin uusi tehdaskoneisto, jolla saadaan tuotettua jopa 360 000 tonnia erikoispapereita vuodessa. Reilun 1,5 tunnin matkan jälkeen saavuimme hakkuualueelle, missä saimme suojaksemme kypärät. Kypärät ja liivit herättivät kiinnostusta Tsinghuan opiskelijoissa, mutta enemmän innostusta herätti kun pääsimme taivaltamaan syvemmälle metsään.

Lyhyen kävelymatkan jälkeen saavuimme hakkukoneelle. Kyseisellä alueella oli vain yksi hakkuukone ja työntekijä. Saimme nähdä laitteen toiminnassa ja hämmästellä kuinka näppärästi puut kaatuivat ja oksat kuoriutuivat. Meille kerrottiin myös kuinka laite pystyy reaaliajassa arvioida puun laadun ja paksuuden ja tehdä sen perusteella arvioita mihin tarkoitukseen puu parhaiten soveltuisi. Puut merkataan värileimoin, jotta ne osataan käsitellä seuraavassa paikassa oikealla tavalla. Tsinghuan opiskelijat olivat erittäin innostuneita, kun pääsivät istumaan laitteen ohjissa. Tällöin turvallisuussyistä laite ei tietenkään ollut käynnissä.

kuva2

 

Hakkuualueelta suuntasimme UPM:n edustusmökille ja tämä olikin ensimmäisiä kesämökkejä, joita Tsinghuan opiskelijat pääsivät näkemään, jos Otaniemen Rantasaunaa ei lasketa. Mökki sijaitsi luonnonläheisellä alueella järven rannassa. Ennen ruokaa saimme myös mahdollisuuden poimia sieniä ja mustikoita läheisestä metsästä. Mustikat nautimme saman tein, mutta löydetyt kantarellit säilytimme vielä illan ruokaa varten. UPM tarjosi meille herkullisen lounaan. Tsinghualaiset pääsivät maistamaan siikaa, uusia perunoita ja kantarellikastiketta.

kuva4

UPM:n vieraanvaraisuudelta suuntasimme takaisin Helsinkiin, jossa menimme Kiinan suurlähetystöön tapaamaan suurlähettilästä. Täällä kuulimme Kiinan ja Suomen välisistä suhteista, jotka ovat olleet erinomaiset jo pitkään (vuodesta 1950 lähtien). Kävimme myös keskustelua siitä, mitä hyötyjä Kiinan ja Suomen suhteista on. Erityisesti toisten kulttuurista ja koulutuksesta oppiminen pysyi pinnalla keskustelussa. Lisäksi puhetta oli paljon Kiinan nopeasti kehittyvistä ja kasvavista markkinoista, jotka jo nyt tarjoavat suomalaisille yrityksille paljon mahdollisuuksia, mutta valitettavasti keskittyvät lähinnä suuryrityksiin. Kiinalla onkin paljon tarvetta myös suomalaiselle innovaatio-osaamiselle ja uusille pienille- ja keskisuurille yrityksille. Ehkäpä Slush China tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia lokakuussa. (Slush China järjestetään Pekingissä 13.10.2015)

kuva3

Päivän vierailuiden jälkeen meillä oli hetki aikaa kierrellä Helsingin nähtävyyksiä keskustassa. Näytimme heille mm. Finlandia-talon, temppeliaukionkirkon, eduskuntatalon, musiikkitalon, Kiasman ja Tuomiokirkon. Näistä ehdottomasti eniten kiinnostusta ja innostusta herätti Tuomiokirkko. Valitettavasti meillä ei ollut aikaa käydä tutustumassa nähtävyyksiin pintapuolista näkemistä tarkemmin, sillä illaksi oli vielä muita suunnitelmia. Olimme varanneet illaksi Sportstuganin, jossa nautimme illallisesta, saunasta ja kauniista säästä. Erityisesti luonto, järvi ja raikas ilma saivat Tsinghualaisten suut loksahtamaan auki. Vaikka suomalainen sauna tuntuikin osalle liian kuumalta, alkoi osa heistä jo vaatimaan myös kovempia löylyjä. Heidän ylioppilaskunnan puheenjohtajan Liu Changin kanssa otimmekin oikein kunnon suomalaiset löylyt. Kaikki Tsinghualaisista eivät osanneet uida, mutta sekään ei estänyt heitä piipahtamassa järvessä ja nauttimassa Suomen raikkaasta vedestä. Ilta olisi voinut jatkua vaikka kuinka pitkään. Menimme kuitenkin hyvissä ajoin nukkumaa, sillä seuraavana aamuna oli aikaisen herätyksen lisäksi myös matkamme ehkä tärkein tapaaminen Suomen presidentin kanssa.

kuva5

Kaiken kaikkiaan päivä oli erinomainen.  Vierailut herättivät paljon ajatuksia siitä, miten Suomessa kaikkien tulisi pohtia, miten voisimme hyödyntää paremmin kansainvälisiä suhteitamme ja erityisesti Kiinan suuria kasvupotentiaaleja. Lisäksi pystyimme tarjoamaan suuren määrän uusia jännittäviä kokemuksia vierailemme, joita he tuskin koskaan unohtavat.

Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunta vierailee Aallossa

03.8.2015,

AYY:n vieraana on tällä viikolla 10 hengen delegaatio Kiinasta Tsinghuan yliopistosta. Julkaisemme jokaiselta päivältä pienen blogipostauksen päivän tapahtumista ja opeista. Tässä onkin vähän taustaa yhteistyön historiasta ja tarkoituksesta tulevia tekstejä silmälläpitäen.

Yhteistyö Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa sai alkunsa 2004, kun SYL:n puheenjohtajana toiminut  Oskari Nokso-Koivisto tapasi Tsinghuan ylioppilaskunnan puheenjohtajan Wang Songtaon konferenssissa Ruotsissa. Kemiat kohtasivat, ja Oskari toi Songtaon Suomeen tapaamaan tärkeitä politiikan ja elinkeinoelämän johtohahmoja ja viettämään yöt Otaniemen syövereissä. Ystävyys jatkui lämpimänä ja 2008 yhteistyö päätettiin laajentaa henkilökohtaisesta organisaatiotasolle. Niinpä TKY otti yhteistyön hoidettavakseen ja ensimmäiset delegaatiot vierailivat toistensa luona 2009.

Vuoden 2013 syksyllä allekirjoitettiin kiinalaisten kanssa Memorandum of Understanding, jossa sovittiin Tsinghuan lähettävän Suomeen kymmenisen hengen delegaation joka vuosi, ja AYY:n vierailevan joka toinen vuosi Kiinassa. Sovittiin myös, että yhteistyön ympärille kootaan alumniverkosto ylläpitämään luotuja suhteita Kiinaan.

katainen

AYY ja Tsinghuan delegaatio tapaamassa pääministeri Kataista elokuussa 2013

Entä miksi yhteistyötä tehdään näin kaukaisen ylioppilaskunnan kanssa? Tsinghuan yliopisto on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista, jonka alumneja ja erityisesti vanhoja ylioppilaskunta-aktiiveja on kaikissa Kiinan tärkeissä päättävissä elimissä sekä yritysjohdossa. Onkin siis hyvin todennäköistä, että osa Suomessa vierailleista kiinalaisista tulee aikanaan ponnistamaan näihin tehtäviin. Hyvät yhteydet näihin henkilöihin voivat tulevaisuudessa olla tärkeässä asemassa sekä poliittisesti että yritysmaailmassa.

Viikon aikana vieraamme tutustuvat suomalaisiin yrityksiin, yhteiskuntaan, poliittiseen systeemiin sekä tietenkin kulttuuriin ja kauniiseen luontoon. Aikataulu on tiukka, mutta samalla solmitaan läpi elämän kestäviä ystävyyssuhteita, jotka tulevat kantamaan pitkälle tulevaisuuteen.

Jos haluat tutustua viime vuoden vierailuihin, löytyvät blogikirjoitukset täältä:

/blogi/2014/08/25/ayy-hallitukset-kiinassa/

/blogi/2014/12/16/tsinghuan-ylioppilaskunta-ayyn-vieraana/

yritysyhteistyokumppanit-kiinassa

Tsinghuan delegaation ensimmäinen päivä Otaniemessä

03.8.2015,

Maanantaiaamuna AYY:n Keskustoimiston suuri neuvotteluhuone kuhisi jännityksestä: viikko Tsinghuan yliopiston delegaation kanssa oli alkamassa! AYY:n hallitus, pääsihteeri ja joitain vanhojen hallitusten jäseniä yhdessä varadekaani Eero Elorannan kanssa oli kokoontunut vastaanottamaan delegaation. Eloranta aloitti päivän esittelemällä yliopistoamme vieraille. Esityksen ydinviesti liittyi tiiviisti innovaatioon ja yrittäjyyteen, jotka ovat ajankohtaisia aiheita myös Kiinassa. Maan pääministeri Li Keqiang totesi tammikuussa, että ”massayrittäjyys ja innovaatio” tulevat takaamaan sen, ettei Kiinan talous koe kovaa kohtaloa.

Janne Koskenniemi esittelee AYY:tä Tsinghuan delegaatiolle.

AYY:n pääsihteeri Janne Koskenniemi esittelee ylioppilaskuntaa vieraille.

Molempien yliopistojen ja AYY:n esittelyn jälkeen saimme seuraksemme lounaalle SYL:in hallituksen jäseniä. Heidän tapaamisensa sekä muutamien puolue-edustajien pitämien esitysten perusteella (paikalle pääsivät edustajat Perussuomalaisilta, SDP:ltä sekä Vihreiltä) delegaatio sai mahdollisuuden tutustua suomalaiseen poliittiseen järjestelmään ja siihen miten esimerkiksi opiskelijat voivat vaikuttaa Suomessa.

Seuraavana ohjelmassa oli lähempi tutustuminen opiskelijaelämään ja Otaniemen kulttuurihistoriaan, kun Polyteekkarimuseo avasi ovensa ryhmälle. Yksi päivän mieleenpainuvimmista hetkistä tapahtui polulla aivan museon takana, kun vieraat hihkuivat innosta löytäessään metsästä kypsiä vadelmia, ahomansikoita ja mustikoita.

AYY:n hallituksen puheenjohtaja Niko Ferm grillaa iltatilaisuudess Rantasaunalla.

AYY:n hallituksen puheenjohtaja Niko Ferm grillaa Rantsulla.

Päivän päätteeksi kokoonnuimme Rantasaunalle joidenkin AYY:n vapaaehtoisten ja mukaan kutsuttujen kiinalaisten opiskelijoiden kanssa nauttimaan grilliruuasta ja saunomisesta. Matti Hämäläinen Aalto Tongjin Design Factorystä jakoi omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan kiinalaisesta kulttuurista, mikä johti mielenkiintoisiin keskusteluihin. Nämä puheet jatkuivat pitkälle yöhön, kun tutustutimme vieraamme saunomisen ja uimisen ihmeisiin – täydellinen tapa rentoutua ennen tiistain yritysvierailuja ja aikaista herätystä.

– Rosa & Joonas

SuomiAreena erään tiedottajan silmin

22.7.2015,

Viime viikolla Suomen katseet kääntyivät Poriin ja SuomiAreenaan, kun satakuntalainen kaupunki täyttyi viikon ajaksi poliittisesta keskustelusta. Tähän tekstiin olen kirjoittanut muutamia ajatuksia, joita SuomiAreena ensikertalaisessa herätti ja mitä seikkoja viikon politiikkafestareista jäi minulle käteen. Kerron myös oman näkemykseni siitä, miksi AYY:n ja koko opiskelijaliikkeen kannattaa olla mukana SuomiAreenassa

Konseptina SuomiAreena on hyvin ainutlaatuinen. Oman kuvauksensa mukaan ”SuomiAreena on viikon mittainen yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupungissa järjestetään viikon ajan valtava määrä keskustelutilaisuuksia, joihin kaikilla on vapaa pääsy. Tänä vuonna ohjelmalehtiseen oli listattu yli 150 paneelikeskustelua ja näiden lisäksi tapahtumaa oli vielä muilla foorumeilla.

Suuri osa paneelikeskustelujen kuulijoista oli tavallisia kansalaisia. Juuri tähän kai SuomiAreenan idea kiteytyykin: Kansaa kuuntelemassa kärkipoliitikkojen välistä keskustelua omalla takapihallaan. Missä muualla tällaiseen olisi mahdollisuus?

SuomiAreena_Samok_Sakki

SAMOKin ja SAKKI ry:n keskustelutilaisuus ”Ei polku tää vie mihinkään?”. Keskustelemassa Sonja Pääsukene, Arja Juvonen, Aila Paaso, Tero Pikkarainen, Olli-Pekka Koljonen sekä Pipsa Hurmerinta.

Muutamat teemat toistuivat useissa seuraamissani paneeleissa:

Työ tulee muuttumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös koulutuksen tulee muuttua. Tämä taas kulminoituu siihen, että opettajakoulutuksen tulee kehittyä vastaamaan nykyisen työelämän tarpeita. Mutta mitkä ovatkaan ne taidot, joita opettajien tulisi 2040-luvulla koulussa opettaa? Sitä ei tiedä varmasti kukaan, joten tärkeää on myös mahdollistaa ja kannustaa ihmisiä jatko- ja täydennyskouluttautumaan.

Paljon puhuttiin myös siitä, saako ihminen erehtyä koulutusvalintojensa kanssa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi, että yo-tutkinnon suorittaneista vain 18 % tietää varmasti, mihin haluaa lukion jälkeen suunnata. Lopuille tulisi ministerin mukaan mahdollistaa helpot siirtymät ja joustot, eikä uran tarvitse kaikilla edetä samalla tavalla. Tätä ajatusta taas viimeaikaiset koulutuspoliittiset päätökset eivät kyllä mielestäni tue.

Viikon kuuma peruna oli myös kysymys siitä, tasapäistääkö suomalainen koulutus. Hämmentävän monet panelistit olivat sitä mieltä, että kyllä. Keskustelun polveillessa päästiin monesti jälleen siihen, että opettajankoulutusta on kehitettävä ja että vastuu on opettajilla. Toisaalta puhetta oli siitä, missä menee opettajan vastuun raja. Milloin vastuullinen onkin oppija itse tai jopa koti ja vanhemmat?

Miten SuomiAreena sitten liittyy ylioppilaskuntiin ja opiskelijaliikkeeseen?

YO-liikkeen rooli opiskelijan äänitorvena

Koulutuspoliittisia päätöksiä tehdään jatkuvasti ja systeemiä uudistetaan alati. Koen, että yo-liikkeen rooli on kuunnella herkällä korvalla, miten muutokset ja uudistukset opiskelijan arkeen vaikuttavat ja viedä tätä palautetta sitten eteenpäin päättäjille. Juuri tätä toki teemme ja olemme tehneet aina, mutta SuomiAreenan keskustelu muistutti, että tarve opiskelijan etujen ajamiselle ei ole ainakaan vähentynyt vuosien saatossa.

Edunvalvojatoimijan on hyvä olla siellä, missä tapahtuu ja missä toimijat kulloinkin ovat.

Ikinä ei ole turhaa tavata samalla kentällä toimivia aktiiveja. SuomiAreenan paneeleissa ja iltatilaisuuksissa viereen istahtaa naapuriylioppilaskunnan toimija tai poliittisen nuorisojärjestön vaikuttaja, joiden kanssa tulet mahdollisesti syksyllä edistämään yhteistä projektia. Lisäksi, kun kerran olet esittäytynyt, on toista paljon helpompi lähestyä sitten myöhemmin.

Konkretiaa beibi!

Monille keskusteluille ominaista oli jahkailu ja nykytilan päivitteleminen. Konkreettisia ideoita ja/tai parannusehdotuksia löytyi vain harvoista keskusteluista. Mielestäni ylioppilaskuntien ja koko opiskelijaliikkeen yksi suurimmista vahvuuksista on innostuneet toimijat, joilla on kyky luoda uusia ideoita. Miksi emme siis ottaisi näitä haasteita omiksemme ja ratkaisi niitä? Niin kauan, kun onnistumme tuottamanaan ideoita ja tarjoamaan hedelmällisen maaperän ideoiden ja innovaatioiden kasvamiselle, on asemamme varmasti taattu.

Päättäjät ovat puhelinsoiton päässä

Suomi on pieni maa, ja kaikki, myös päättäjät, ovat meitä lähellä. SuomiAreena muistuttaa, että kansanedustajat ja ay-liikkeen johtajat ovat myös vain ihmisiä, joihin voin erittäin helposti ottaa yhteyttä. Ei ole mitään syytä ajatella, että oma asia ei olisi tarpeeksi tärkeä kansanedustajalle kerrottavaksi.

SuomiAreenassa on AYY:n näkökulmasta huikeasti potentiaalia. Isoin hyöty on oman organisaation tekeminen tutuksi ja se kuuluisa verkostoituminen. Se, miten paljon konkreettista hyötyä saadaan irti, riippuu sitten siitä, miten paljon kulloisetkin toimijat jaksavat minglailla ja jakaa käyntikorttejaan.

Näillä ajatuksilla kohti syksyä ja uuden vuoden toiminnansuunnittelua, mutta sitä ennen aurinkoista elokuuta kaikille!

Henna, tiedottaja

Mitä yrityssuhdejaostossa tehdään oikeasti?

07.7.2015, tapiohautamaki

Näin kesälaitumilla on hyvä katsoa taaksepäin kulunutta kevättä ja muistella hieman, mitä tuli tehtyä. Yrityssuhdejaoston toiminta ei näy kovasti ulospäin, ja itsekin sain viime syksynä hakemista pohtiessani selvitellä jaoston roolia ja toimintaa monista eri lähteistä. Raottaakseni tätä salaperäisyyden verhoa päätin esitellä yhden kevään projekteistani: Case Elisan.

Case Elisa alkoi edeltäjieni käsissä viime vuoden puolella. Itse asiassa ensimmäinen yhteydenotto Elisaan tehtiin jo loppuvuodesta 2013, mutta vauhtiin päästiin vuoden 2014 lopulla, kun Elisa päätti ryhtyä AYY:n pääyhteistyökumppaniksi.

1

Elisa HQ, Pasila

Anni pääsikin heti alkuvuodesta jaoston orientaation vielä odottaessa hieromaan yhteistyösopimuksen yksityiskohtia kuntoon. Helmikuussa minä hyppäsin mukaan ja kävimme Annin kanssa Elisan toimistolla keskustelemassa sopimuksen viimeiset silaukset kuntoon. Elisan puolelta mukana olivat Helena Nousiainen, Hilla Pyykkönen ja Milla Vanttola. Yhteistyö sai erinomaisen alun tapaamisemme innostuneesta ilmapiiristä: Ideoita lenteli puolin ja toisin erityisesti Elisa Olohuoneen käyttömahdollisuuksista.

Tapaamisemme jälkeen oli vielä jäljellä sopimuspaperin hiominen kuntoon ja maaliskuussa pääsimme julistamaan ilosanomaa AYY:n jäsenille. Milla vastaa Elisan puolelta yhteistyösopimuksen toteutuksesta, kuten minä vastaan AYY:n puolella. Hänen kanssaan siis viestittelin kevään aikana monenlaiset käytännön järjestelyt kuntoon. Laitoimme yhdessä ulos Hillan kirjoittaman työelämäblogin ja tiedotimme Elisan IoT-traineehausta mm. facebookissa.

Eniten sähköpostia kuumensi kuitenkin Teekkarikylän olohuoneen muuttaminen Elisa Olohuoneeksi. Suunnittelun lisäksi viestejä kului seinäteippausten, säkkituolien, Elisa Viihteen ja Elisa Kirjan järjestämiseen. Monta kertaa tuli jalkauduttua olohuoneelle mittailemaan, kuvailemaan tai päästämään työmiehiä sisään. Wapun alla kaikki oli valmista ja pääsimme jälleen jakamaan uutisen jäsenistölle työn tuloksista.

Yhteistyö Elisan kanssa on ollut innostavaa. Hommat ovat sujuneet hyvin, ja Elisa Olohuoneen avauduttua voi olla ylpeä aikaansaannoksistaan. Yrityssuhdejaostossa työtä jäsenistön hyväksi tehdään hienovaraisemmin kuin monella muulla suunnalla ylioppilaskunnassa, mutta se tavoittaa usein suuremman joukon: Yhden tapahtuman tekemisen sijaan olemme Elisan kanssa mahdollistaneet esimerkiksi lukuisia onnistuneita leffailtoja.

Syksyn tullessa hommat Elisan kanssa jatkuvat muun muassa Akateemisen Wartin ja Aino-lehden muodossa. Keväästä päätellen hyvää odotetaan.

-Tapio

(288x288)

Kopomyytinmurtajan juhannustervehdys

17.6.2015,

Opiskelemiseen, opetukseen ja koulutuspolitiikkaan liittyy kourallinen myyttejä, jotka elää porskuttavat vuodesta toiseen. Myytit ovat hauskoja juttuja, jumaltaruja ja tarinoita. Mutta kun niiden perusteella aletaan tehdä politiikkaa tai suunnitella tulevaisuutta, minulla on tapana huolestua. Oikaistaanpa nyt siis muutama yleisin olettamus.

1. Jos minulle ei myönnetä lisäaikaa, opintoni tuhoutuvat, enkä voi koskaan saattaa niitä päätökseen.

Opintoaikojen rajaus säätelee nimensä mukaan opintoaikaa. Yliopistolaki ja yliopisto voivat siis jättää myöntämättä lisäaikaa, joka tarkoittaa, että et voi ilmoittautua läsnäolevaksi ja tehdä opintoja. Vaikka sinulla ei olisi opiskeluoikeutta eli “oikeutta opiskella”, voit hakea opiskeluoikeutesi palauttamista. Lain mukaan hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan. Opintosuorituksesi eivät opintorekisteristä katoa minnekään ja ne voidaan todennäköisesti hyväksilukea myöhemminkin osaksi jotain muuta tutkintoa.

2. Yliopistoissa on aloja, joilla koulutetaan työttömäksi.

Ei. Koulutus suojaa työttömyydeltä, vaikka tämä suojavaikutus on pienentynyt kansamme koulutustason nousun myötä. Käytännössä suojavaikutus tarkoittaa, että mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi todennäköisyys jäädä työttömäksi. Tämä tilastollinen tosiasia koskee pääpiirteittäin aivan kaikkia aloja, vaikka jokaisella alalla on toki riski jäädä työttömäksi.

3. Lukukausimaksut tuovat rahaa yliopistoille.

Lukukausimaksut olisivat järkevä tapa rahoittaa yliopiston toimintaa, jos ne maksettaisiin ruskeassa kirjekuoressa tiskin alta ilmoittautumisen yhteydessä. Taloudellisesti valitettavasti – lopulta kuitenkin ehkä onneksi – näin ei ole.

Lukukausimaksujen hallinnointiin kuluu rahaa. Lisäksi kaikissa maissa, joissa lukukausimaksut ovat käytössä, on käytössä myös stipendijärjestelmä, jolla tuetaan vähävaraisten ja erityisen lahjakkaiden opiskelijoiden opiskelua – myös meillä stipendijärjestelmää vaatii laki. Kun nämä hallinnolliset kulut sekä stipendijärjestelmät otetaan huomioon, lukukausimaksut tuottavat hyvin vähän rahaa, tai saattavat aiheuttaa jopa ylimääräisiä kustannuksia (kannattaa tutustua näihin AYY:n materiaaleihin viime vuosien lukukausimaksukokeilusta).

Lukukausimaksujen käyttöönotto saattaa todellisuudessa tulla yhteiskunnallemme todella kalliiksi ns. takaoven kautta. Vaikka koulutus on ollut maksutonta, sen hankkimaan tulleet ulkomaalaiset ovat kuluttaneet Suomessa asuessaan ja 2/3 heistä on jäänyt Suomeen valmistumisen jälkeenkin. Tästä joukosta 73 % heistä on töissä ja maksaa Suomeen veroja (Lähde: CIMO). Lukukausimaksujen käyttöönotto tyrehdyttää tämän rahavirran tyystin, sillä naapurimaiden näytön perusteella voimme olettaa, että lukukausimaksujen käyttöönotto pudottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän olemattomaksi.

4. Valmistumisajat ovat Suomessa ihan hirveän pitkiä.

Eräs viisas provosti sanoi minulle joskus, että sitä saa mitä mittaa. Valmistumisaikoja on mahdollista mitata moninaisella mittatikulla. Lasketaanko valmistumisajaksi koko opiskeluaika korkeakouluun hyväksytyksi tulemisesta valmistumisen hetkeen? Vai tulisiko laskelmista poistaa ne lukukaudet, jotka opiskelija on poissaoleva esimerkiksi armeijan, lapsen, työn tai toisen tutkinnon vuoksi? Näillä kahdella eri mittaustavalla saamme aikaan hyvin erilaiset valmistumisajat, ja nämä mittauserot selittävät, miksi tutkimuksissa ja tilastoissa valmistumisajat saattavat olla hyvin eri mittaisia.

5. Opiskelijat ovat laiskoja ja professorit ilkeitä.

Eikä olla ja eivätkä ole. Me olemme kaikki ihmisiä! Meillä on elämää yliopiston ulkopuolellakin, välillä unohdamme velvollisuutemme, toisinaan meidän on vaikea nähdä asioita kanssaihmistemme näkökulmasta. Yritetään kaikki vähän skarpata, varsinkin tuon viimeisen suhteen.

 

Hyvää juhannusta!

Lotta Aarikkaasiantuntija, edunvalvonta

YTHS blogi: Liikekö lääke?

01.6.2015, ythskatariina

WP_20150520_010Laajalahti toukokuu 2015.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (2012) kartoitettiin edellisen kerran laajasti opiskelijoiden liikuntatottumuksia. Tuloksista kävi ilmi, että opiskelijoiden liikuntatottumuksissa oli huomattavia eroja. Opiskelijoista 24 % harrasti kuntoliikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa, 36 % pari kolme kertaa viikossa ja joka kymmenes opiskelija ei liikkunut lainkaan. Samaisessa tutkimuksessa kartoitettiin myös opiskelijoiden toivomaa tuen tarvetta opintojen aikana. Tuloksena opiskelijat toivoivat tukea ja neuvontaa erityisesti sekä stressin- ja ajanhallinnan haasteiden että painonhallinnan ja liikunnan osa-alueilla. Voisiko stressin- ja painonhallinnan haasteilla olla yhteys? Voisiko liikunta auttaa painonhallinnan lisäksi myös stressinhallinnassa?

Liikunta. Siinäpä sana, mikä pitää sisällään lukemattoman monta tunnetta ja ajatusta. Monelle liikunta herättää positiivisia tunteita ja monelle jotain muuta. Osalle meistä liikunta on stressinpoistajista ehdoton ykkönen, kun taas toisille liikunta on stressinaiheuttajista ykkönen. Omia liikuntaan liittyviä ajatuksia, tunteita ja mielikuvia on aika ajoin mielenkiintoista tarkastella. Liikunko minä lainkaan? Liikunko liika tai miksi en liiku lainkaan ja miten se vaikuttaa terveyteeni? Haluaisinko elämääni jotain sellaista, mihin liike voisi olla lääke? Liikunko monipuolisesti ja itseäni kuunnellen, vai vedänkö liikunnan suhteen jatkuvasti ”överit”? Mitä liikkumisella pyrin saavuttamaan? Onko liikunta hyödyllistä ja palauttavaa, vai sisältääkö se vaatimuksia ja lunastamattomia lupauksia? Jos kehoni saisi päättää, miten se minua liikuttaisi?

Työikäisten kokemasta stressistä on tehty useita tutkimuksia ja eräässä tuoreimmista (Kettunen 2015) väitöskirjoista on todettu selkeä yhteys liikunnan positiivisilla vaikutuksilla stressinhallintaan. Hyvällä kunnolla ja liikunnalla todettiin olevan suuri merkitys koettuun työkykyyn sekä henkiseen hyvinvointiin. Mielenkiintoisia tuloksia. Äkkiseltään voisi ajatella, että vastaavia tuloksia voisi saavuttaa myös opiskelijaikäisten aikuisten keskuudessa.

 

Terveyttäkö liikunnasta?

Terveysliikunta käsitteenä tarkoittaa liikuntaa, jonka avulla ylläpidetään ja mahdollisesti edistetään tämänhetkistä terveyttä ja pyritään välttämään sairauksia. Liike on lääke – sanonta pitää usein paikkansa. Parhaimmillaan liikunta voi olla täsmälääke, jolla ehkäistään tai hoidetaan tiettyä oiretta tai sairautta, mutta ennen kaikkea se on yleislääke, jolla oikein annosteltuna voidaan vaikuttaa suotuisasti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin.

UKK Instituutin laatimat terveysliikuntasuositukset suosittelevat 18–64 –vuotiaille aikuisille viikoittain useana päivänä tapahtuvaa peruskestävyyttä ja lihaskuntoa kehittävää harjoittelua. Käytännössä tämä tarkoittaa joko reipasta kestävyysliikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa (esimerkiksi viidesti viikossa 30 minuuttia) tai rasittavampaa liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi kolmesti viikossa 25 minuuttia). 30 minuutin liikunta voidaan jakaa myös useampiin, vähintään 10 minuutin jaksoihin. Reipasta kestävyysliikuntaa voi olla esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely tai pyöräily (alle 20 km/t) ja rasittavaa juoksu, vesijuoksu, aerobic tai maastohiihto.  Lisäksi kaikille aikuisille suositellaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa – vaikkapa kuntosaliharjoittelua, jumppaa, venyttelyä tai tanssia – vähintään 2 kertaa viikossa.

 

Minne sitten sännätä?

Opiskeluliikuntapalveluita tarjoava Unisport, joka tarjoaa monipuolisia liikuntapalveluita useissa eri liikuntakeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi lukuisat opiskelijoiden liikuntayhdistykset voivat olla oiva väylä löytää tekemisen meininki lajin parissa. Samassa yhteydessä voi tulla löytäneeksi itselle sopivan yhteisön, missä lajiin perehtyminen on itsenäistä harjoittelua hauskempaa. Opiskelijoiden liikuntaliitto pyrkii edistämään opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja järjestää osaltaan monipuolista tapahtumia liikunnan ympärille.  Lähde siis rohkeasti tutustumaan kuntosalille, suunnistuksen iltarasteille tai jonkin liikuntayhdistyksen toimintaan. Tai kierrä kävellen, pyöräillen tai juosten Laajalahden lenkki ja käy morjestamassa kuvassa (alla) näkyviä rauhallisia otuksia. Tämäkin elämys on tarjolla ihan kivenheiton päässä Otaniemen kampukselta!

Muistuttelen teitä tässä yhteydessä, että YTHS:n toimipisteet palvelevat opiskelijoita pääkaupunkiseudulla kesäkuun ajan. Heinäkuussa toimipisteemme ovat suljettuina, jolloin akuuteissa tilanteissa voit olla yhteydessä kotikuntasi lähimmälle terveysasemallesi. Toimipaikkakohtaiset aukioloaikatiedot löydät YTHS:n sivuilta.

WP_20150520_005Laajalahti toukokuu 2015.

Seuraavan kerran YTHS blogi ilmestyy jälleen elokuussa. Elämyksellistä kesää!

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

Kesäterveisin,

Katariina

Terveydenhoitaja, YTHS Otaniemi.

Hallituksen vierailu Köpenhaminaan – DTU Lyngby kampus

27.5.2015,

AYY:n hallitus kävi toukokuun alussa vierailulla Köpenhaminassa Tanskan teknillisen korkeakoulun (DTU) ylioppilaskunnan Polyteknisk Foreningen luona. DTU on yksi Euroopan johtavista teknillisistä yliopistoista. Vierailun aikana kävimme antoisia keskusteluja esimerkiksi opiskelijan toimeentulosta, yhteisöllisestä asumisesta, lukukausimaksuista ja yliopiston yhteishengestä. Suuren vaikutuksen meihin teki myös yliopiston kampus, jossa kävimme pitkällä kierroksella. Alla kampuksen parhaat palat kuvien muodossa.

Kampusalue on suuri, se käsittää 106 hehtaaria ja yli sata rakennusta. Alueella liikkuminen on kuitenkin suhteellisen helppoa, sillä kampus on jaettu insinöörimäisesti koordinaattiakseleilla neljään eri osioon. Koordinaatiston origo sijaitsee päärakennuksen vieressä kampuksen keskellä ja akseleina toimivat kampuksen suurimmat tiet, jotka ovat sopivasti lähes kohtisuorassa toisiinsa nähden. Jokainen rakennus on numeroitu ja ensimmäinen numero kertoo mihin koordinaatiston neljännekseen rakennus kuuluu ja loput kaksi kertovat suurpiirteisesti kuinka kaukana origosta se sijaitsee.

 

Lungbyn kampus on hyvin metsäinen. Ulkoalueet parkkipaikkoja myöten ovat puistoja ja jopa rakennusten sisällä on eläviä puita.

parkkipaikka

Kampuksen lävitse kulkeva parkkipaikkakin on puistomainen

 

Kampuksen kiertää viiden kilometrin mittainen lenkkipolku

Kampuksen kiertää viiden kilometrin mittainen lenkkipolku

Rakennusten sisälläkin voi rentoutua puiden varjossa

Rakennusten sisälläkin voi rentoutua puiden varjossa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kampuksella rakennetaan paljon uutta. Rakennustyömaista on kuitenkin tehty mielenkiintoisia ja interaktiivisia.

Työmaan seinään saa laattoja kääntämällä tehdä omia taideteoksia

Työmaan seinään saa laattoja kääntämällä tehdä omia taideteoksia

 

Työmaalle pääsee kurkistelemaan seinässä olevien aukkojen kautta tai kiipeämällä palikoiden päälle

Työmaalle pääsee kurkistelemaan seinässä olevien aukkojen kautta tai kiipeämällä palikoiden päälle

 

Kampuksen käytävät ja aulatilat on otettu hyötykäyttöön opiskelutiloiksi.

käytävä

Sohvaryhmiä koulun käytävällä

 

Koulun tiloista löytyy myös runsaasti vapaa-ajan viettotilaa opiskelijoille.

studenthus

DTU:n ylioppilaskunnan Polyteknisk föreningenin opiskelijatalossa S-husetissa on esimerkiksi biljardipöytiä

 

Jokaisessa kampuksen neljänneksessä on opiskelijavoimin pyörivä baari. Kuvassa kemian osaston Etheren

Jokaisessa kampuksen neljänneksessä on opiskelijavoimin pyörivä baari. Kuvassa kemian osaston Etheren

 

Tiloista löytyy myös mahdollisuuksia pelata niin älyä kuin muita taitoja kehittäviä pelejä.

Päärakennuksen sisäpihalta löytyy kenttä suosittua juomapeliä varten

Päärakennuksen sisäpihalta löytyy kenttä suosittua juomapeliä varten

 

Kirjastossa on valtava shakkilauta

Kirjastossa on valtava shakkilauta

 

Milja Asikainen

Hallituksen jäsen, kansainväliset asiat

 

 

Smökin pihatalkoot

25.5.2015,

rudus

siistipihalogoLauantaina 16.5. joukko innokkaita aaltolaisia kerääntyi AYY:n suurimman juhlatilan Smökin pihalle tonkimaan maata kuin pienet porsaat ikään. Talkoot mahdollisti pihasuunnittelun monitoimifirma Siisti Piha, ja polunpäällysteet ylioppilaskunnalle tarjosi Rudus.

Lähtötilanne
Puskittunut piha-alue hiekoitushiekalla päällystettyine ja mutaisine polkuineen on varsin lohduton näky. Eipä uskoisi kyseessä olevan ylioppilaskunnan tärkeimmän juhlatilan Smökin piha ja paraatipaikka, jolla vuosittain julistetaan mm.  Wappurieha.

Talkoot
Kymmenen aikaan aamulla parisenkymmentä urheaa talkoolaista oli jo saapunut Smökin edustalle. Musiikki laitettiin soimaan, aurinko paistoi ja tunnelma oli kesäisen puuhakas. Ahkeroijien mönkimistä ilahdutti Otaniemen ja myös Smökin vallanneet Ropecon -tapahtuma liveroolipelaajineen. Mikään ei nimittäin kannusta kaivamaan maasta parin sadan kilon painoista kiveä niinkuin Sauron ystävineen.

Suurin työmaa oli Smökin pihalta patiolle kulkeneen mutaisen polun parantaminen. Polkua ei alun perin oltu suunniteltu, vaan se oli siihen muodostunut aikojen saatossa juhlaväen haahuillessa pation ja pääoven välimaastossa. Tämä on sitä oikeasti osallistavaa maisema-arkkitehtuuria. Polku oli kapea ja mutainen, ja sen keskellä oli valtava polusta törröttänyt kivi. Reitti oli siis paitsi epäviihtyisä, myös esteellinen. Ensimmäinen askel reitin parantamisessa oli kaivaa ylös monen kymmenen kilon painoisia kivenmurikoita polun kohdalta ja sen ympäristöstä, ja siirtää ne viereiseen mäkeen reunustamaan kulkureittiä.

Maa-alueen tasoittamisen jälkeen erotettiin alueesta selkeä, noin kaksi metriä leveä, reitti patiolta etupihalle. Kulkureitti päällystettiin Ruduksen tarjoamalla kivituhkalla. Reitti rajattiin Siisti Pihalta saaduilla metallilistoilla, jotka pitävät polun reunat siisteinä siihen muutoin levittäytyvästä kasvustosta. Listat osoittautuivat erittäin helppokäyttöisiksi, ja niitä päätettiin ostaa lisää myös alueen muiden kulkureittien parantamiseen. Listoja saa toistaiseksi Suomessa ainoastaan Siisti Pihan valikoimasta. Päivän mittaa piha-aluetta perattiin pusikoista, ja näin raivattiin tilaa myös uudelle terassialueelle, joka on tällä hetkellä suunnittelun alla.

Mitä seuraavaksi
Smökin piha ei kuitenkaan ole valmis! Parannetun kulkureitin molemmin puolin suunnitellaan istutuksia, jotka tullaan toteuttamaan kesän aikana. Lisäksi koko laajan piha-alueen kokonaissuunnitelma pyritään saamaan arkkitehtuurin laitoksen kurssityöksi. Jo nyt pihalle on ideoitu paitsi uutta terassia ja nuotiopaikkaa, myös beach volley -kentän yhteyteen rakennettavaa katsomoa, joka kurkottaisi patiolle nykyään pusikkoisen mäen yli. Kaiken kaikkiaan talkoopäivä muistutti jälleen kerran, että tästä yhteisöstä löytyy mahtavaa energiaa ja innostusta yhteisten alueiden parantamiseen.

Jos mielessäsi heräsi, tai on aiemmin herännyt, ideoita Smökin tai muiden Otaniemen ulkoalueiden parantamiseksi, ota rohkeasti yhteyttä hallitusvastaava Santeri Nuotioon (santeri.nuotio(at)ayy.fi).

 WP_20150407_00511264155_10206380330125005_1741082074_o

WP_20150407_00211328716_10206380328924975_410253474_o

WP_20150407_01011347579_10206380329965001_2110011828_o

My first two weeks as a Giant Leap Intern at Vaisala’s software team

21.5.2015,

Tämä teksti on osa Työelämäblogi-sarjaa, jossa AYY:n yhteistyöyritykset kertovat toimialoistaan, toiminnastaan ja työllistymismahdollisuuksistaan.

Post It Notes are still important part of software development

Post It Notes are still important part of software development

First of all, I am really happy that I was selected to the Giant Leap Internship program. I will spend my summer here in the Helsinki office and I will be work in the Software Development unit in the Weather Business Area. I started working in the beginning of May, while most of the other Giant Leapers will join Vaisala in the end of May or beginning of June.

My background seems to be quite different compared to what most of the other people in Vaisala have. I’m currently studying fourth year at the University of Helsinki. As a Major I have been studying Geography and Geoinformatics (GIS).  As a minor subjects I have studied e.g. computer science and environmental studies. Actually one of my new colleges mentioned that I’m most likely the first geographer in the Vaisala’s Helsinki office.

As one might guess, my Giant Leap project is related to the Geographic Information Systems (Also known as GIS). The plan of my project is to design and build a working & highly automated GIS process, which will handle few basic operations. For me, the project sounds really interesting and it is very inspiring to know that Vaisala will actually use the system I will be developing. My project is also almost perfectly in line with the studies I have been doing at the University.

So, how is my typical day in Vaisala? Well, the most constant thing of my normal day is the daily meeting with my project supervisor. My project supervisor is located in the Birmingham office in the UK, so we “meet” online. We’ll have a short call every morning and we’ll discuss what I achieved yesterday and what I will do today. These first two weeks have gone really fast and I have already learned a lot! First few days were mainly about getting known to the area, people, systems and software used in Vaisala. Now during the second week I have been mainly planning my project and learning some important aspects of the tools I’m going to need.

Overall, I’m very pleased that I can spend my summer here in Vaisala and I’m really excited about my Giant Leap project.  During the first two weeks I have already met wonderful and really inspiring new people. I’m also very excited to meet the other Giant Leapers!

Jesse Hietanen

Giant Leap 2015