Mosaicin RuDi rock valloitti Otaniemen – hyvää ruokaa ja yllättäviä kohtaamisia

10.11.2014,

AYY:n kansainvälisyysjaosto Mosaic järjesti RuDi Rockin 28.10 Otaniemessä. Tapahtuman konsepti lyhykäisyydessään oli kokata pareittain joko alkupalat, pääruoka tai jälkiruoka, isännöidä oma ruokalaji kahdelle muulle parille ja syödä muut ruokalajit muiden parien luona. Lopuksi järjestettiin jatkobileet Smökissä.

RuDi Rock tulee sanoista Running Dinner, ja Rock tarkoittaa tässä jatkobileitä. Konsepti on alun perin kotoisin jostain päin Eurooppaa, ja nykyään tapahtumia järjestetään ympäri maailmaa nimillä Rudirockt, Running Dinner, Progressive Dinner ja niin edelleen.

”Törmäsin Rudiin ensimmäisen kerran ollessani vaihdossa Aachenissa, Saksassa vuosina 2012-2013. Tuohon aikaan kaupungissa järjestettiin massiivinen, lähes 2500 osallistujan tapahtuma, ja jatkot olivat paikallisessa isossa diskoteekissa. Asuntolassamme järjestettiin Rudin miniversio, johon minä ja suomalainen kaverini osallistuimme.”                                                                                                  Niklas, Mosaic

RuDi Rockissa pääosassa ovat hyvä seura ja hyvä ruoka. Kokkausbudjetti on 8e per henkilö, ja vastineeksi saa täyden illallisen ja tutustuu kuuteen muuhun pariin, siis 12 uuteen henkilöön! Lisäksi jatkobileissä pääsee tapaamaan samat henkilöt uudestaan, keskustelemaan illan tapahtumista, jakamaan valokuvia ja tietenkin bilettämään. RuDi ei missään tapauksessa ole vain suomalaisille tai ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattu tapahtuma, vaan osallistujien erilaiset taustat rikastuttavat kokemusta. Osallistuminen kaverin kanssa alentaa kynnystä puhua englantia ja kohdata muita opiskelijoita suomalainen/ulkomaalainen-rajapinnan yli. Siksi AYYn kansainvälisyysjaosto Mosaic oli luonteva taho järjestämään RuDin Otaniemessä.

”Kyllä se vähän jännitti että miten tää tulee menemään, kun ei olla ennen tällaista järjestetty ja siinä on Mosaicin uskottavuuskin pelissä. Mutta loppujen lopuksi Rudin järjestäminen ei ole hirveän vaikea homma, kunhan vain pysyy exceli järjestyksessä ja hoitaa jatkobileet. Osallistujat tekevät tapahtuman, ja järjestäjät ovat taustalla.”                                                                                                                                                 Niklas, Mosaic

Lokakuun RuDi Rockiin ilmoittautui 27 paria. Kommunikaatio pelasi, isoilta ongelmilta vältyttiin ja poisjääntejä ei ollut juurikaan. Kerätyn palautteen mukaan arvio tapahtumasta asteikolla 1-5 oli keskimäärin 4,81 ja uudelleen osallistuisi vaatimattomat 100%.

”Tää Rudi oli ihan mieletön suksee, jengi diggasi ja antoi hyvää palautetta! Puhuttiin Mosaicin todennäköisen seuraavan puheenjohtajan kanssa jatkosta ja olisi uusi kierros tiedossa keväällä. Promotaan vaan isommin niin saadaan koko Otaniemi mukaan!”                                                                                     Niklas, Mosaic

Saippuavaahtoa niskaan ja suukko Mantalle – Aleksin tarina vapaaehtoisuudesta

04.11.2014,
Mantan lakitus2 2011-29

Mantan lakitus 2011 Kuva: Janne Kajasmaa

Jostain alhaalta suihkutetaan jääkylmää vettä päällemme. Ilmakin on keväisen raikas. Paleltaa. Ylhäältä taas leijailee saippuavaahtoa niskaamme. Sitä menee silmiin. Kirvelee. Killumme valjaissa jossain kymmenen metrin korkeudessa aseistautuneina vesipyssyin ja katuharjoin. Alapuolellamme komeilee pronssinen patsas ja ympärillämme tilannetta seuraa kymmenien tuhansien ihmisten hilpeä massa.

On Wappuaatto 2011, ja olen saanut kunnian osana Aalto-yhteisöjaosto Aavaa päästä pesemään Havis Amandan patsasta ennen sen lakitusta. Meidät lasketaan hieman alemmas, patsaan ympärille, ja aloitamme urakan. Hetkessä se on jo ohi. Ehdin antaa suukon Mantan huulille. Pian meillä on taas tukevaa maata jalkojemme alla. Olemme litimärkiä ja kylmissämme, mutta fiilis on aivan mieletön. Halailemme toisiamme, huudamme, nauramme, laulamme ja tanssimme. Kylmyys ei haittaa tippaakaan. Tiedämme, että olemme päässeet kokemaan jotain unohtumatonta, jotain, josta kerromme vaikkapa lapsenlapsillemme. Tiedämme, että kyyti kuumiin saunoihin ja valmiiksi lämmitettyihin paljuihin odottaa meitä Kauppatorin rannassa.

Siirrytäänpä vuosia taaksepäin aikaan, jolloin saavuin opiskelemaan pienenä fuksina tekniikkaa Otaniemeen. Muistan edelleen hyvin ensimmäisten viikkojen ja kuukausien pelokkuuteni ja uusien ihmisten, asioiden ja tapahtumien tuoman jännityksen. Olin etukäteen päättänyt, että lähden täysillä mukaan kaikkiin opiskelijaelämän rientoihin. Enpä minä syksyn aikana montaa tapahtumaa välistä jättänytkään. En silti ollut kuvitellut, että tapahtumiin osallistumisen lisäksi, voisin niitä lähteä fuksina myös järjestämään. Pian kuitenkin alkoi puhe killan seuraavan vuoden toimihenkilöviroista. Hakeminen tuntui aluksi todella kaukaiselta ajatukselta. Pelotti. En uskonut, että minulla olisi tarvittavia taitoja. En uskonut, että minulla olisi mitään annettavaa.

Viimeinen hakemusten jättöpäivä menikin ohi. Lopulta kuulin eräältä fuksitoveriltani, että hän oli hakenut toimariksi killan yrityssuhdetoimikuntaan. Tästä rohkaistuneena päätin vihdoin hakea virkaan itsekin. Tästä päätöksestä olen ollut siitä lähtien erittäin onnellinen. Myöhäisestä hakemisesta huolimatta pääsin kuin pääsinkin kaverini kanssa samaan toimikuntaan ja paluuta ei ole ollut. Ilman näitä tapahtumia en olisi ehkä koskaan päätynyt vapaaehtoiseksi ylioppilaskuntaan, en olisi tavannut näitä satoja valtavan hienoja ihmisiä, enkä olisi saanut näitä tuhansia ikimuistoisia hetkiä ja muistoja.

Killoissa tehtyjen hommien jälkeen ja niiden kautta päädyin muun muassa ISO-toimikuntaan, joka oli ensimmäinen suora kosketukseni ylioppilaskunnan ja Teekkarijaoston toimintaan. Kiinnostuin nopeasti mahdollisuudesta päästä tekemään opiskelija- ja teekkarikulttuuria suuremmassa mittakaavassa ylioppilaskunnan resursseilla verkostoituen ja saaden uusia ystäviä yli korkeakoulurajojen.

Seuraavana vuonna olinkin erittäin kiitollinen silloisen Teekkarijaoston puheenjohtajalle hänen valitessaan minut järjestämään vuoden 2009 Lakinlaskijaisia. Koko alkuvuoden kestänyt projekti oli erittäin mielenkiintoinen, haastava ja opettavainen, ja hyvin menneen tapahtuman ja kiitosten jälkeen ei ole koskaan tuntunut yhtä hyvältä. Huonompana menestyksenä voin mainita Sähköinsinöörikillan vuosijuhlaviikolla järjestämäni bileet Täffällä, jonne ei erinäisistä syistä saapunut juurikaan ihmisiä ja rahallisesta tappiosta puhuttiin tuhansissa euroissa. Tästä ei toki kuitenkaan lannistuttu, vaan opittiin ja lähdettiin kohti uusia haasteita.

Ulkomailla vaihto-opiskelemassa vietetty lukukausi sai arvostukseni ja innostukseni suomalaista opiskelijakulttuuria kohtaan kasvamaan entistäkin suuremmaksi. Sen jälkeen olin mm. kahtena vuotena Aalto-yhteisöjaosto Aavassa. Aiemmin mainitsemani Mantan lakituksen lisäksi kohokohtia ovat olleet AYY:n kansainvälisen kulttuuritoiminnan luonnin alkuvaiheessa mukana oleminen Mosaicin edeltäjän Kansainvälisyysjaoston puheenjohtajana, ensimmäisen Mp3 Experiencen järjestäminen, Hitchball 4000 –liftauskilpailun toteuttaminen ja aaltolaisten kehitysyhteistyömatka BLOOMin junailu Mosambikin pääkaupunkiin Maputoon. Yhteisen Aalto-kulttuurin synnyttämiseen osallistuminen on ollut erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Kansainvälisyystoimintaan heittäytyminen on mukavana lisänä tuonut mukanaan lukuisia ystäviä, joiden luona olenkin jo ehtinyt vierailla, ympäri maailman.

Lopuksi voin todeta, etten ole hetkeäkään katunut kiltojen ja ylioppilaskunnan vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemistä ja sen eteen tehtyjä kuukausien arvoisia miestyötunteja. Sen sijaan työ on antanut minulle valtavasti, niin rakkaita ystäviä kuin ihania hetkiä ja onnistumisen tunteita. Isojen tapahtumien järjestäminen on myös opettanut projektien vetämisestä paljon enemmän kuin mikään työharjoittelupaikka olisi ehtinyt samassa ajassa. Suosittelen siis hakemista kaikille. Ja onhan ensi vuonna jälleen AYY:n vuoro lakittaa Manta! 😉

 

Aleksi Wallenius

 

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä aleksi.wallenius (a) iki.fi tai 0407739119.

 

Tettiläisenä AYY:llä

10.10.2014,

TET, eli työelämään tutustuminen, suoritetaan ylä-asteella yhdeksännellä luokalla.  Se kestää viikon tai kaksi. Löysin AYY:n nettisivulta johon oli listattu erilaisia yrityksiä, jotka olivat sanoneet ottavansa tettiläisiä. Lista oli vain vanha. Se oli vuodelta 2013, ja sieltä löytyi Tiimarikin. Päätin kuitenkin lähettää sähköpostia kysyen TET-paikkaa. Onneksi lähetin, koska AYY on ehkä paras TET-paikka. Monessa muussa TET-paikassa joutuisi vain siivoamaan ja järjestelemään tavaroita tiukasti valvottuna. Täällä AYY:n toimistolla Otaniemessä olen päässyt osallistumaan mielenkiintoisiin kokouksiin esimerkiksi Aallon ylioppilaslehden Ainon toimitusneuvostoon. Se siis kokoontuu jokaisen numeron ilmestyttyä, ja puhuu kyseisen lehden onnistumisista ja epäonnistumista. Siellä sain kuulla hauskoja tarinoita lehden juttujen takaa. Kokous sai näkemään myös lehden erilaisista kulmista.

AYY:ssähän on monia eri alueita. Itse olin eniten viestinnän puolella. Eli osasto joka hoitaa kaiken mainostamisen ja nettisivujen ja muiden sosiaalisten medioiden päivityksen. Viestintä hoitaa myös vapaaehtoisten rekrytoinnin ”mainostusta”. Ensimmäisellä viikolla pääsinkin mukaan rekry-videon ensimmäisen vedoksen katselukertaan.  Yhden päivän ajaksi pääsin Aino-lehden päätoimittajan huostaan. Se oli hyvä päivä. Kuulin enemmän Ainon toimituksesta, ja minkälaista tyyliä se hakee.  Kahden viikon aikana ehti paljon pohtia mitä itsekin haluaisin isona tehdä. AYY:llä pääsin näkemään monia erilaisia työtehtäviä, ja yleisesti minkälaista työelämä on. Sehän oli vähän koko tämän TET-jutun ideakin. AD:n (art director) tyylinen työ alkoi kiinnostamaan tai kuvaaminen/kuvittaminen.

AYY:llä on hyvin rentoa ja iloista meininkiä. Työt saadaan kuitenkin tehtyä eikä ketään näkynyt piileskelemässä sohvan nurkassa pitämässä ”lyhyttä” kahvitaukoa. Tämän tyylistä työtä voisin tehdä pidemmänkin aikaa. Kouluun palaaminen ei kuullosta kauhean hyvältä. Opiskelijoiden elämäänkin tutustui hiukan enemmän täällä Otaniemessä. yhdeksännellä luokalla yliopistoja ei hirveän paljon ajattele. Yliopisto verrattuna peruskouluun on jättimäinen hyppy parempaan. Ovathan aiheet niin paljon vaikeampia ja ajattelua tarvitsee paljon enemmän, mutta se on samalla vapautta. Suurin osa ylioppilaista tuskin muistaa peruskouluvuosiaan. Kun on kauhea stressi ja tentin tuntuvat kaatuvan päälle, kannattaa muistaa kuinka pitkälle on päässyt ja mitä kaikkea on vielä edessä. Ei ole enää siellä peruskoululaisen pulpetin takana kuuntelemassa, kun opettaja antaa hyvin tarkat ohjeet esseen kirjoittamiseen. Muistaa se, mikä sai hakemaan Aaltoon ja innostumaan alasta, jolle haki.

Ehkä viiden vuoden päästä tulen takaisin Aaltoon opiskelijana. Onko se Taide- vai tieteellinenpuoli, joka kutsuu, jää nähtäväksi.

 Iso Kiitos kaikille Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan työntekijöille, jotka tekivät kahdesta viikostani ihanat ja jaksoivat vastata kaikkiin kysymyksiini 🙂

 

Venla Vendelin

 

AYY:n yrityssuhteissa koettua

07.10.2014,

Intro

Kuukausi sitten kirjoittamani blogi ylioppilaskuntamme yrityssuhteista jäi saamani palautteen mukaan liian korkealentoiselle tasolle. Korjaan tilanteen kirjoittamalla nyt täysin toisesta ääripäästä: subjektiivisista kokemuksistani.

Taustaa sen verran, että olin vapaaehtoisena Yrityssuhdejaoston puheenjohtajana 2013 ja nyt olen ylioppilaskunnan hallituksessa yrityssuhdevastaavana. Eli tällä hetkellä mittarissa on vuosi ja kymmenen kuukautta AYY:n yrityssuhteilua.

Tarinoita elävästä elämästä

Ensinnäkin on pakko myöntää että suurimpien yritysten johtoryhmäläiset ovat erittäin ihailtavia kokoustajia. Puolen tunnin mittainen tapaaminen saattaa alkaa kymmenenkin minuuttia myöhässä ja päättyä silti viisi etuajassa, se ei tarkoita sitä etteikö sen aikana ehtisi käsitellä 140 % sovituista asioista. Ilman että keskustelu tuntuu kireältä tai kiireiseltä.

Kantola ja Harrela

Ensi vuonna Sinä voit olla vasemmalla, mutta UPM:n sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela on silloinkin oikealla.

Näiden ihmisten tapaamiset ovat olleet itselleni niitä hetkiä joissa olen tänä aikana oppinut paljon siitä, kuinka ei tarvitse olla kiireinen ollakseen tehokas ja aikaansaava. Kyse on pienistä käytännön jutuista, kuten kuinka ohjata keskustelua kysymyksillä esimerkiksi keskustelun aikana tai yrittäessä saada keskustelu ajautumaan lopputulokseen ja action pointteihin. Kyse on paljon valmistelusta, mutta siihenkin voi käyttää aikaa paljon, tekemättä sitä kuitenkaan hyvin. ”The best way to learn is to learn from the best.”, sanotaan.

Toinen ääripää ovat tapaamiset tahojen kanssa, joiden puolelta pöytää löytyy kerta toisensa jälkeen enemmän kuin neljä edustajaa. Tämän voi ottaa kohteliaisuutena yrityksen puolelta, joka panostaa tapaamisiin usean työntekijän aikaa. Toisaalta tuon asetelman voi myös ottaa heijastumana yrityksen tai osaston kulttuurista: onko tapana kutsua paljon ihmisiä kokoukseen vai onko neuvotteluhuoneissa yksinkertaisesti liian hyvät kahvipullat.

Vanhana puhelinmyyjänä olen myös hämmästynyt siitä mitä AYY kaliiberi saa aikaan puhelinkeskusteluissa. Alkuvuodesta muistan puhelun, joka minulle soitettiin ollessani koululla ryhmätyön kimpussa. Ensimmäistä kertaa täysin yllättäen ja kylmiltään pitchaamaan päätyminen oli itsessään ihan mieleen painuva kokemus. Puhelinmyyntiin verrattuna puhelun alkamisesta clousaukseen oli matkaa samat 6-7 minuuttia, mutta tällä kertaa en saanut myytyä paria hassua partakoneen terää vaan 1x xxx€ yhteistyö sopimuksen. Puhelun loputtua sain adrenaliinipäissäni hetken ihmetellä mitä ihmettä juuri äsken tapahtui.

Takaisin abstraktille

Tapaamisella tai puhelimessa, ylioppilaskunnan momentilla on ollut opettavaista asioida ja neuvotella yritysten kanssa. On tullut sivusta seuraten opittua paljon yritysten sisäisistä toimintakulttuureista. Esimerkiksi pankit ja metsäteollisuuden jätit suhteessa nuorempiin IT taloihin.

Tapaamisissa käyminen on opettanut myös lukemaan uudella tavalla neuvottelutilanteita, kuten esimerkiksi työhaastatteluita. Tavattuani usein rekrytoinnista vastaavia henkilöitä, joiden kanssa suunnittelemme rekrytointi näkyvyyttä ja keskustelemme heidän tarpeistaan, on ymmärrykseni laajentunut siitä mitä he työnhakijoilta odottavat ja hakevat. Samoin minkälaista jälkeä saadaan silloin kun yrityksessä ollaan kovasti tekemässä, mutta ei oikein tiedetä mitä.

 

Kysymyksiä aiheesta ja aiheen vierestä toivotetaan tervetulleeksi,

Tino Kantola

Hallituksen jäsen, yrityssuhteet
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

tino.kantola@ayy.fi
p. +358 40 762 6067

Uusi tila OK18A:ssa

22.9.2014, jpietilainen

Otakaari 18:n uusi talo valmistui kesällä ja uudet asukkaat muuttivat taloon heinäkuun alussa. Talosta löytyy myös kertavuokrattavatila, joka on noin 70 neliötä suuri. Kerhotilassa on pieni keittiö ja rasvakanava. Tämä tehtiin jo rakennusvaiheessa, ajatellen, että tilassa valmistetaan joskus ruokaa.

Syksyllä järjestettiin ideointikilpailu, jossa sai antaa ehdotuksia tilan käytöstä täysin vapaasti. Parhaasta tai toteutukseen johtavasta ideasta luvattiin palkinto, riippuen minkälainen idea valitaan (tätä ei ennalta määritelty, eikä ole vielä päätetty). Ideoita tuli kaiken kaikkiaan 18. Ehdotuksia oli laidasta laitaan, minirampista vaihtareiden pyörittämään ravintolaan. Alla lyhyesti koottuna eri ideoita joita saimme:

  • Ruokakauppa, josta saisi terveellisempää ruokaa kuin Alepasta
  • Juhla/sitsitila
  • Vastaavanlainen tila kuin peli- ja sitsitila sekä takkakabinetti
  • Ravintola, josta löytyisi sesonkituotteita ja laadukas juomatarjooma
  • Kohtuu hintainen ravintola, Keltsua halvempi
  • Miniramppi tai kerhotila, josta löytyy pingispöytää, biljardipöytää jne.
  • Opiskelijoiden pitämä kahvila/olohuone
  • Kampuksen oma kirppis
  • Ravintola, josta aamuisin esim. take away, vklp brunssia normaalin toiminnan lisäksi. Sekä hyvä olut/siiderivalikoima
  • Kylän olohuone vol2, viikottain jotain hauskoja talojen järjestämiä omia päiviä
  • Ravintola/pizzeria
  • Ravintola, joka toimisi samalla kohtaamispaikkana suomalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille. Kokit voisi vaihtua aika ajoin ja kokkeina toimisivat opiskelijat eri kulttuureista
  • Kiltojen ylläpitämä kierrätyspiste ja kahvila
  • Cross-fit kuntosali

Kuten yllä on nähtävissä monet ehdotuksista liittyivät ravintola- tai kahvilatoimintaan. Tämän lisäksi nykyisen tiedon valossa Dipoli on menossa remonttiin ensi vuoden kesänä, mikä todennäköisesti tarkoittaisi myös Cantinan/Keltsun sulkemista vähintään remontin ajaksi. Näistä syistä tilatoimikunta päätti tehdä jatkoselvitystä mahdollisuudesta saada ravintola tai kahvila kyseiseen OK18:sta tilaan.

Tilan muuttaminen liiketoimintaa palvelevaksi edellyttää käyttötarkoituksen muuttamista liiketilaksi. Edellytyksiä tähän selvitetään Espoon kaupungin rakennusvalvonnasta ideakilpailun pohjalta. Se, että minkälaisia toimenpiteitä tilalle täytyy tehdä, jos käyttötarkoitusta muutetaan, voisi olla esimerkiksi henkilökunnan omat wc-tilat tai hätäpoistumiskäynnin rakentaminen.

Nyt selvityksen ajaksi tilaan tuodaan kalusteita, jotta sitä voidaan käyttää esimerkiksi kokous- tai workshop-tilaisuuksissa. Tila pyritään saamaan käyttöön mahdollisimman pian ja ainakin loppuvuoden tila pysyy kertavuokrattavana tilana. Vaikka virallinen kilpailu tilan käytöstä on päättynyt, ottaa AYY:n tilasektori mielellään ideoita edelleen vastaan osoitteessa tilat@ayy.fi

Tässä samalla kerrottakoon, että yliopistolta on saatu käyttöön myös varattava kerhotila Maarin talolta. Laitamme tästä tulemaan lisätietoa kun muutamat käytännöt saadaan vielä sovittua.

Tilasektori toivottaa hyvää syksyn alkua ja maukkaita juhlia AYY:n tiloissa!
Niko Ferm
Hallituksen jäsen, järjestöt ja viestintä
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY)

ps. Muistakaa pitää tilat kunnossa ja siisteinä 🙂

AYY yrityssuhteet on hot! Klikkaa ja katso miksi.

01.9.2014,

”[Nimi] Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta hei!” – on Suomessa ovia avaava esittäytyminen, joka pysäyttää Suomessa kenet tahansa, kengän koosta huolimatta, kuuntelemaan mitä on tarjolla.

Ylioppilaskuntamme maine ja toiminnan laajuus pitää myös yrityssuhteille mahdottoman monia ovia avoinna. Alumniverkostot tarjoavat kontakteja, ylioppilaskuntamme toiminnasta löytyy jatkuvasti uusia tapoja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa ja iteroimalla ”perinteisistä” ja vanhoistakin yhteistyömuodoista löytyy uusia kärkiä. Tämä on paikka jossa resursseja talon sisältä ja kontakteja ulkopuolelta on tarjolla lähes rajattomasti – tämä on paikka jossa mikä tahansa on mahdollista.

Suomessa ylioppilaskunta tasolla yrityssuhteita ei ole perinteisesti tehty. AYY:n edeltäjä ylioppilaskunnista vain KY teki yrityssuhteita tosissaan ja nykyäänkin AYY on tällä saralla edelläkävijä. Penkkimerkkaus Ruotsin Chalmerssista toisaalta osoittaa että potentiaalia kasvulle on valtavasti. Toistaiseksi kuuden hengen tiimimme ei vielä vedä vertoja Chalmersin kaltaiselle kymmenien ihmisten yrityssuhdejoukkueelle, mutta ehkäpä vielä jonakin päivänä.

AYY:ssä viimevuonna yrityssuhteet kokivat suuren uudistuksen kun aiemmin kangerrelleet toimintatavat hylättiin ja toiminta mietittiin perinpohjaisesti uudestaan. Paria asiaa kokeiltiin alkuvuodesta, mutta voittavaksi malliksi selvisi nykyinen, tavoitteellaan tuoda yritykset lähemmäs opiskelijoita ylioppilaskunnan toiminnassa ja kampuksella. Ylioppilaskunnan viestintäkanavat, painotuotteet, tapahtumat ja jopa AYY:n omistamat rakennukset valjastettiin ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena tarjoamaan yrityksille kokonaisvaltaista presenssiä koko ylioppilaskunnan laajuudessa.

Uusi toimintamallihan vetää kuin häkä. Yhteistyötä rakennetaan yrityksen tarpeiden pohjalta, AYY:n nykyisen toiminnan puitteissa. Tapahtuma kohtaisen sponsoroinnin tai mainoskohtaisen myynnin sijaan tehdään yhteistyötä selkeinä, tehokkaina kokonaisuuksina ja yrityksen kannalta mahdollisimman helposti. Lyhyesti sanottuna maksimoidaan yhteistyöstä saatu hyöty ja minimoidaan vaiva. Niin sanottua lisäarvon tuottamista, josta yritykset mielellään maksavat.

Nykyistä toimintaa voi kehittää ja kasvattaa vielä huomattavasti, mutta sen lisäksi uusia avauksia voi tehdä kääntämällä asetelman ympäri. Sen sijaan että yrityssuhteet vain hyöyntäisi ylioppilaskunnan olemassa olevaa toimintaa, ylioppilaskunnalle voidaan myös luoda uutta toimintaa yrityssuhteiden tarpeen pohjalta. Tälle polulle kun lähtee niin loppua ei tule. Eikä tarvitsekkaan.

 

Tino Kantola

Hallituksen jäsen, yrityssuhteet
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

tino.kantola@ayy.fi
p. +358 40 762 6067

AYY hallitukset Kiinassa

25.8.2014, nferm

AYY:n hallitukset vuodelta 2013 ja 2014 kävivät tutustumassa Tsinghuan yhteistyö ylioppilaskuntaan 18.5 – 31.5 välisenä aikana. AYY:n ja Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunnan, SUTU, välinen yhteistyö on periytynyt AYY:n edeltäjäylioppilaskunnalta TKY:ltä. Yhteistyö SUTU:n kanssa on poikkeuksellinen mahdollisuus tutustuttaa Kiinan johtavat opiskelijavaikuttajat suomalaiseen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja yrityselämään. Vastaavasti yhteistyö tarjoaa AYY:n edustajille tutustua vastaavasti Kiinaan. Tutustumisten ja vierailuiden lisäksi kehitämme aktiivisesti uusia tapoja tehdä yhteistyötä ylioppilaskuntien välillä. Erityinen kiitos kuuluu yrityksille: KONEelle, Nokialle, UPM:lle ja Cargotecille, joiden panos yhteistyön toteutumiseen niin tavoite- kuin käytännöntasolla on ollut ratkaiseva.

Päivä 1, su-ma 18.-19.5

Tapasimme tämän vuoden ja viime vuoden hallituksen kanssa lentokentällä. Vielä kentällä odottava tunnelma vaihtui piakkoin innostukseen kun lentomme lähti klo 18.05 kohti Pekingiä. Lento sujui pääosin hyvin, lukuunottamatta yhtä puolalaista matkustajaa, joka naukkasi lennon alkuun viinapullon ja mörisi loppulennon häiriten suurta osaa koneessa. Ilmeisesti kyseisellä henkilöllä ei lopulta ollut asiaa myöskään Kiinaan.

DSC_0004

Matkaporukka lentokentällä

Lentokentällä meitä oli vastassa Tsinghuan yliopiston puheenjohtaja ja muita paikallisia opiskelijoita. Lentokentältä matkasimme noin tunnin bussilla Tsinghuan kampusalueelle. Päästyämme kampukselle kävimme viemässä matkatavarat hotellille. Mielenkiintoista oli yllättävän kovat sängyt ja se, että huoneissa sai tupakoida, lukuun ottamatta sängyissä.

DSC_0020

Bussissa Kiinassa

Lyhyen lepotauon jälkeen lähdimme syömään paikalliseen opiskelijaravintolaan, josta löytyi myös oikea ravintola normaalin opiskelijaruokalan lisäksi. Ruoka tuli pöytään useita eri lajeja ja se oli oikein makoisaa. Ruokailun jälkeen osa porukasta kävi lepäämässä ja osa nauttimassa kahvin hotellin lähistöllä saaressa sijaitsevassa kahvilassa. Paikka oli oikein kaunis ja viihtyisä.

DSC_0029

Ensimmäinen ruokailu

Kolmen aikoihin suuntasimme muutaman tunnin kampuskierrokselle kävellen. Kampus oli erittäin vihreä ja sisälsi monia mielenkiintoisia rakennuksia. Oppaamme kertoivat meille että heidän kampuksensa on sijoittunut eräässä kilpailussa 13. kauniimmaksi kampukseksi maailmassa. Kampuskierroksella kävimme myös pikaisesti tutustumassa paikallisten opiskelijoiden taidenäyttelyyn.

kuvat1-merge

Tuotantalouden opiskelijat löytäneet oman rakennuksen ja vaikka Facebook on kielletty Kiinnassa, löysimme kuitenkin oman naamakirjan kampukselta.

Kierroksen päätteeksi menimme tapaamaan yliopiston vararehtoria (Mr. Shi) yli 300 vuotta sitten rakennettuun puistoon, joka oli keisari Kangxin tämän pojalleen Yinzhille rakennuttama. Kyseiseen puistoon ei normaalisti päästetty opiskelijoita tai turisteja kuvaamaan.

kuvat2-merge

Vararehtorin tapaaminen

Mr. Shin tapaamisen jälkeen suuntasimme pääsihteerin, hallituksen ja heidän viime vuoden hallituksen kanssa illastamaan. AYY:n ja Tsinghuan viime vuoden hallituksilla oli mitä miellyttävin kohtaaminen pitkän ajan jälkeen, sillä tsinghualaiset olivat viime elokuussa vierailleet Otaniemessä ja olivat oikein iloisia nähdessään vanhoja tuttuja.

Ruokaa oli tällä kertaa vielä enemmän kuin päivällä ja lisäksi pääsimme maistamaan paikallista valkoviiniä, joka muistutti enemmän viinaa kuin meidän tuntemaa viiniä. Ruokailu sujui useiden puheiden ja laulun kera. Keskustelua olisi riittänyt loputtomiin, lopulta päätimme kuitenkin suunnata takaisin hotellille nukkumaan, sillä moni meistä oli ollut jo yli 30 tuntia valveilla.

 

Päivä 2, ti 20.5

Herätys oli jo 7.30 minkä jälkeen suuntasimme hotellin aamupalalle. Aamiainen oli hyvin kiinalaistyylinen, sisältäen erilaisia kasviksia ja keittoja. Aamupalan jälkeen suuntasimme Pekingin eläintarhaan katsomaan pandaa ja muita eläimiä. Eläintarha oli oikein viihtyisä ja vietimme siellä aikaa noin pari tuntia tutustuen maailmamme eläinkuntaan.

kuvat3-merge

Eläintarhan jälkeen menimme ruokailemaan paikalliseen opiskelijaravintolaan. Paikka oli kolmikerroksinen tarjoten paljon erilaisia vaihtoehtoja. Menimme paikkaan, mistä sai itse valita useita lautasia itselleen. Kolme lautasta maksoi noin 2 euroa ja ruokaa siitä riitti oikein hyvin. Ruuan jälkeen kävimme kaupassa ja palasimme hotellille, missä ehdimme levätä noin 10 minuuttia ennen seuraavaa vierailua.

kuvat4-merge

Kampukselta löytyi oikein hieno ulkokuntosali, tämmöinen voisi olla hieno myös meidän kampukselle

Seuraavaksi suuntasimme Sinochemille, missä vietimme 3 tuntia tutustuen yhtiön historiaan, toimintaan ja strategiaan. Vierailun alkuosan aikana kävimme läpi näyttelyä, missä esiteltiin historiaa ja yrityksen toimintaa ja loppuosa oli reilu tunnin tapaaminen yrityksen strategia- ja HR-henkilöstön kanssa. Tapaaminen oli melko virallinen ja sisälsi lähinnä suoraan paperista lukemista, jonka taas yhtiön tulkki käänsi meille. Tilaisuus oli ensimmäinen kosketuksemme kiinalaiseen yrityskulttuuriin, joka oman kokemuksen mukaan erosi hyvin paljon suomalaisesta.

kuvat5-merge

Vierailulla Sinochemillä

 

Yritysvierailun jälkeen suuntasimme Pekingin toiseen isoon yliopistoon, Pekingin yliopistoon, jossa ylioppilaskunnan hallitus otti meidät vastaan. Kävimme illastamassa heidän kanssaan opiskelijaruokalassa, jonka jälkeen meitä kierrätettiin ympäri kampusta kertoen sen historiasta. Meille näytettiin tärkeitä kohteita kuten kampuksen korkeimman rakennuksen, vanhan vesitornin. Kyseistä vesitornia korkeampia rakennuksia ei saa kampukselle rakentaa, ja tämä käytäntö olikin meille Otaniemen kampukselta tuttu Dipolin kautta. Kierros päättyi kauniille Weimingin rakennetulle tekojärvelle. Kierroksen jälkeen suuntasimme takaisin hotellille lepäämään pitkän päivän jälkeen.

 

Päivä 3, ke 21.5

Päivä alkoi Nokian Kiinan pääkonttorin vierailulla, missä tutustuimme 4G-tekniikkaan ja Nokian tulevaisuuden hankkeisiin, jotka vaikuttivat erittäin mielenkiintoisilta. Nokia esitteli meille myös uutta robottitekniikkaa, jonka Nokian 4G-tekniikka mahdollistaa, sillä robotti itsessään ei sisältynyt kuin sensorit ympäristön havaitsemiseksi ja moottorit liikkumiseen, robotin laskentateho eli ”aivot” sijaitsivat 4G-yhteyden päässä palvelinkeskuksessa. Lisäksi näimme heidän palvelin tiloja. Vierailun päättyi Nokian esitykseen tulevaisuuden suunnitelmista. Nokia tarjosi myös henkilöstöruokalassaan lounaan meille, valikoima oli jälleen runsas sisältäen erilaista kiinalaista ruokaa.

kuvat6-merge

Vierailu Nokialla

Ruokailun jälkeen suuntasimme Kommunistisen puoleen nuorisojärjestöön (Communist Youth League of China) vierailulle, missä saimme tutustua heidän toimintaansa. Vierailu oli erittäin formaali noudattaen samaa protokollaa kuin Sinochemin vierailu, tämä siis erosi selvästi esimerkiksi vierailusta Nokialla. Tapaamisessa kerroimme miksi olemme tulleet Kiinaan ja mitä haluamme oppia. Vierailu päättyi hyvin propagandamaiseen näyttelyyn, missä esiteltiin mitä kaikkea heidän järjestönsä tekee kansan eteen Kiinassa. Vierailun jälkeen menimme paikalliselle marketti/tori alueelle reiluksi kahdeksi tunniksi, minkä aikana ruokailtiin ja shoppailtiin. Alue oli mielenkiintoinen ja erosi hyvin paljon normaalista kaupunkialueesta. Ruokailun ja shoppailujen jälkeen suuntasimme takaisin hotellille nukkumaan.

 

kuvat7-merge

Vierailu Youth Leaguella

 

Päivä 4, to 22.5

Päivämme alkoi tuttuun tapaan aamupalalla hotellissa. Aamupalan jälkeen lähdimme vierailulle Huaweille, missä meille esiteltiin lyhyesti heidän tiloja. Toimisto oli muuten normaalin näköinen lukuun ottamatta, että kaikilla työntekijöillä oli myös omat patjat mukana. Huaweilla on siis joka päivä yhden tunnin nukkumistauko, joka sisältyy työaikaan. Tiedustelimme, onko heillä sama käytäntö myös muissa maissa käytössä, mutta tähän emme saaneet varmuutta. Kiertelyn jälkeen saimme tuttuun tapaan esittelyn yrityksen historiasta, luvuista ja tavoitteista. Lounaan söimme myös Huawein henkilöstöravintolassa. Ruuassa oli tällä kertaa mielenkiintoisia mausteita, joista yhtä syömällä sai puudutettua huulet ja mahdollisesti kurkun hetkeksi.

DSC_0273

Aamiainen hotellilla

Huawein vierailun jälkeen suuntasimme pekingiläiseen startup yritykseen Key Poweriin. Sillä olimme erikseen toivoneet pääsevämme vierailemaan yhdessä sellaisessa. Key Power valmistaa sähköakkuja autoihin, erityisesti busseihin ja takseihin. Ideana on, että akun voi vaihtaa hyvin nopeasti ja näin lataukset voidaan suorittaa eri aikaan. Sinänsä henkilöautoiluun vastaava malli ei toiminut, mutta julkiseen bussi- ja taksiliikenteeseen idea oli varsin näppärä.

Key Powerin vierailun jälkeen menimme tutustumaan paikalliseen startup kiihdyttämöön X-labiin. X-lab on perustettu pari vuotta sitten yliopiston toimesta. Toiminta ei suoraan vastannut Aallossa tapahtuvaa startup-toimintaa, mutta mahdollisti kuitenkin yrittäjyydestä kiinnostuneiden kohtaamis- ja työskentelypaikan.

kuvat8-merge

Yliopiston X-labin yrittäjyys tavoitteet

X-Labin jälkeen meillä oli yksi reissumme maukkaimmista ruokailuista. Tsingualaiset kertoivat, että kyseinen ravintola on yksi Kiinan parhaista Pekingin ankan ravintoloista. Söimme täällä siis juuri valmistettua Pekingin ankkaa, joka tarjoiltiin monissa eri osissa. Lisäksi saimme varmasti lähes 20 eri ruokalajia, jotka kaikki olivat eri puolilta Kiinaa tai muuten perinteisiä kiinalaisia ruokalajeja. Ruokaa riitti loputtomiin ja kaikki, mitä maistoimme oli erittäin maukasta. Mielenkiintoista oli, kuinka eri makuisia ankan eri osat ovat ja, että kaikki osat syödään lopulta, myös aivot tekivät kauppansa.

kuvat9-merge

Syömässä Pekingin ankkaa

Ruokailun jälkeen ilta oli vapaa ja osa lähti shoppailemaan ja osa katsomaan nähtävyyksiä, kuten Huo Hain järveä, joka oli oikein kaunis shoppailu- ja baarialue. Lopulta suurin osa päätyi paikalliseen kapakkaan nimeltä La Bamba. Osa meistä oli myös käynyt täällä aikaisemmin viikolla. Paikka oli erityisesti opiskelijoiden suosiossa ja saimmekin sieltä opiskelija-alennuksella 0.5 litran oluen noin euron hintaan. Ilta jatkui täällä pitkään päättyen lopulta viereiselle klubille nimeltä Propaganda, missä tanssilattialla ei meidän lisäksi muita eurooppalaisia näkynyt.

Päivä 5, pe 23.5

Viides päivämme Pekingissä alkoin hieman yllättäen hotellin vaihdolla. Olimme kuulleet vaihdosta vasta edellisenä iltana. Vaikka osalla oli mennytkin edellisilta hieman pidempään, sujui vaihto mutkitta ja siirryimme kampusalueelta lähemmäs keskustaa. Tarkempi syy muutolle jäi meille lopulta epäselväksi. Kun olimme saaneet tavaramme siirrettyä hotellille lähdimmekin tutustumaan Pekingissä sijaitsevaan Suomen suurlähetystöön.

Suurlähetystössä meille esiteltiin toimintaa Pekingissä. Mielenkiintoista oli kuulla kuinka esimerkiksi Aallosta pyritään tuomaan startup-toimintaa Kiinaan ja yhteisö suunnitellaankin Startup Saunan ja AaltoES:n kanssa. Kerroimme myös hieman Tsinghua yliopiston X-lab-hankkeesta ja että sitä voisi hyödyntää hyvänä yhteistyökumppanina hankkeessa. Mielenkiinnolla nyt odotetaan, mitä hankkeen osalta tapahtuu. Suurlähetystövierailu päättyi yhteiskuvien lisäksi suomalaisharjoittelijan tanssiesitykseen, mikä toikin mielenkiintoisen vivahteen agendaan muihin vierailuihin verrattuna.

kuvat10-merge

Suurlähetystö vierailu

DSC_0312

Suurlähettiläälle suklaata, salmiakkia ja wappulehti Julkku

Suurlähetystön jälkeen kävimme pikaisesti syömässä kiinalaistyylisessä McDonaldsia vastaavassa hampurilaisravintolassa. Loppuilta oli varattu ohjatulle nähtävyyksiin tutustumisille. Iltaa varten meille oli erikseen varattu opas, joka esitteli nähtävyyksiä bussista käsin. Pääkohteena oli Tianaman aukio sekä kielletty kaupunki. Valitettavasti ruuhkien takia emme kerenneet paikan päälle ajoissa, jotta olisimme päässeet kiellettyyn kaupunkiin, joten kävimme ainoastaan Tianaman aukiolla. Matka oli sinänsä hieman raskas sillä vietimme bussissa noin 3 tuntia ja Tianaman aukiolla 30 minuuttia. On siis erittäin suositeltavaa käyttää Pekingissä metroliikennettä bussiliikenteen sijaan.

Nähtävyyksien jälkeen suuntasimme takaisin kampusalueelle, missä kävimme syömässä kiinalaisen tyylistä länkkäriruokaa. Sinänsä mielenkiintoinen kokemus, sillä jos Suomessa oleva kiinalainen on yhtä heikon laatuista kuin kyseinen länkkäriruoka, niin tällöin ei varmaan kannatta viedä elokuussa vierailevia opiskelijoita Suomessa olevaan kiinalaiseen. Ruokailun jälkeen kävimme yliopiston opiskelijakeskuksessa katsomassa muutamaa yliopiston kerhoa; animaatiokerhoa, robottikerhoa ja pienoislentokonekerhoa. Kaikilla oli jonkun yrityksen kanssa jonkinlainen yhteistyösopimus ja ne saivat yllättävän suuria summia toimintansa ylläpitämiseen. Tilat yliopistolta olivat myös ilmaiset ja toiminta hyvin mielenkiintoista. Vastaavanlaista meininkiä olisi hyvä saada myös Aaltoon (vaikka meillä onkin jo hyvin monipuolista toimintaa).

kuvat11-merge

Tshinghuan harrastekerhoja

Päivä 6, la 24.5

Nähtävyyksiin tutustuminen jatkui myös tänä aamuna meillä. Kävimme pikaisesti katsastamassa olympiastadionin ja Water Cuben, minkä jälkeen suuntasimme Kiinan muurille. Kiinan muurilla meillä oli pari tuntia aikaa, joka osalla sujui hieman urheillen noustessa noin 500 metriä portaita. Näkymät muurilta olivat kivat. Kiinan muurin vierailun jälkeen suuntasimme vielä läheiseen Changling Ming hautakammioon, mikä on rakennettu keisari Zhu Di:lle. Ming-dynastia hallitsi Kiinaa vuosina 1368 – 1644 ja sen kukoistavinta aikaa oli Zhu Din aikakausi. Nähtävyyksien jälkeen kävimme hotellilla vaihtamassa vaatteet ja suuntasimme päättäjäisillalliselle. Illallisella oli jälleen paljon ruokaa ja tietenkin puheita ja lauluja. Ravintolan jälkeen lähdimme vielä osan kanssa La Bambaan ja Propagandaan. Osalla ilta venähtikin hyvin pitkäksi, joka oli havaittavissa seuraavan aamun juna-matkalla…

kuvat12-merge

Paikallisiin nähtävyyksiin tutustumista

Päivä 7, su 25.5

Kuten yllä mainitsin lähdimme aamusta juna-asemalle, ja junalla kohti Shanghaita. Junamatka kului pitkälti nukkuessa ja kirjoja lukiessa. Matka kesti reilu 5 tuntia junan kulkiessa hieman yli 300km/h vauhtia. Shanghaissa menimme suoraan hostellilemme (Captain hostelliin), mistä olimme saaneet vinkkiä aikaisemmin Shanghaissa vierailleilta aaltolaisilta. Hostelli vaikutti ihan mukavalta ja mikä parasta siellä oli wlan, mitä moni oli kaivannut jo pitkään. Sunnuntai-ilta sujui hissuksiin hieman ympäristöön tutustuen kunnes suuntasimme katsomaan Suomen ja Venäjän välistä mm-lätkän finaaliottelua paikalliseen baariin, The Spotiin. Paikasta olimme kuulleet Aallosta olevalta vaihto-opiskelijalta. Paikalle saapui myös muita suomalaisia vaihtareita, joihin oli oikein mukava tutustua ja saada vinkkejä Shanghain vierailulle. Ilta oli onnistunut väsymyksestä ja ottelun tuloksesta huolimatta.

DSC_0463

Hostelli Shanghaissa

Päivä 8, ma 26.5

Ensimmäinen vapaa päivämme koko reissulla, jonka lähes jokainen käytti kangasmarkkinoilla shoppailuun ja muuhun normaaliin turistielämään. Itse tilasin kaksi mittatilauspukua ja 6 kauluspaitaa, mitkä lopulta maksoivat 200 euroa. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt tilata jopa enemmän. Muuten ilta kului ympäristöön tutustuessa, shoppaillessa, ruokaillessa.

DSC_0455

Mittatilauspukuja tilaamassa

Päivä 9, ti 27.5


Itse sairastuin edellisenä iltana ja yöllä nousikin kuume… Jäin koko päiväksi makailemaan hotelille muiden vieraillessa UPM:lle ja heidän Shanghai-tehtaalla.

AYY:n puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu kommentoi UPM:n vierailua seuraavasti:

”Vierailimme UPM Paper Asian pääkonttorissa Shanghaissa ja Changshun tehtaalla noin sadan kilometrin päässä Shanghaista tutustumassa suomalaiseen paperiteollisuuteen Kiinassa. Kiina on UPM:lle kasvava markkina-alue ja tehtaalla investoidaankin parhaillaan kolmanteen paperikoneeseen. Tehdas on Jangtse-joen rannalla, joten valmiit tuotteet voidaan lastata laivoihin suoraan tehtaan omalta laiturilta. Toisaalta saastunut Jangtse haastaa huolehtimaan ympäristöstä: tehtaassa käytettävä vesi on puhdistettava sekä ennen käyttöä että käytön jälkeen. Tehtaalla on oma vedenpuhdistamo, jota meille ylpeänä esiteltiin, ja jonka ansiosta tehtaasta jokeen päästettävä vesi on puhtaampaa kuin joesta otettu vesi. Vaikka Kiinassa on vielä vähän säädöksiä ja kannusteita ympäristöystävälliseen toimintaan, UPM näkee ympäristöystävälliset ratkaisut ja ympäristösertifikaatit positiivisena keinona erottautua kilpailijoista.”

 

kuvat13-merge

Vierailu UPM:llä

Päivä 10, ke 28.5

Kuumeilu ja lepäily edelleen jatkui, tällä kertaa Sofi ja Piia seurana. Reissun aikana (ja heti sen jälkeen) myös moni muu oli eri aikoina ollut kuumeessa tai muuten sairaana. Pitkät päivät ja erilainen ympäristö oli varmasti suuri syy tähän. Muilla oli ohjelmassa Suomen konsulaatti, jonka jälkeen vierailu Koneella ja heidän tehtaalla.

AYY:n hallituslaiset Sanna Unkuri ja Tino Kantola kommentoi päivää seuraavasti:

”Aamulla vierailimme Suomen Shanghain pääkonsulaatissa. Keskustelunaiheina olivat pääkonsulaatin toiminnan lisäksi Shanghain ja yleisesti Kiinan talousnäkymät ja yhteiskunnallinen kehitys sekä Suomen ja Kiinan väliset kauppa- ja kulttuurisuhteet. Shanghain talous ja väestö kasvavat huimaa vauhtia – 24 miljoonan asukkaan suurkaupungin haasteena ovat ympäristön kestokyky ja kaupunkisuunnittelu. Väestön arvioidaan ylittävän 30 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä ja 50 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä. Suurimpana ongelmana näyttäytyy kuitenkin ilmanlaatu: terveydelle haitalliset lukemat ilmanlaatumittauksissa eivät ole enää vain Pekingin ja muiden pohjoisen Kiinan kaupunkien ongelma. Vuonna 2013 34 prosenttia päivistä oli sellaisia, jolloin ilmanlaatu kohosi epäterveellisiin lukemiin; vuoden 2014 alussa (tammi-huhtikuu) tällaisia päiviä on ollut jopa 60 %. Asia otetaan vakavasti ja sen edistämiseksi on alettu rajoittaa mm. autoilua arpomalla kuukausittain oikeuksia rekisterikilpiin.

Päivämme jatkui vierailulla KONEella, joka on yksi neljästä Tsinghua-yhteistyössä mukana olevista yrityksistä. Tuotestrategiasta ja markkinoinnista vastaava Antti Pirinen esitteli KONEen toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä erityisesti Kiinassa. Vierailimme myös KONEen tehtaalla ja T&K-keskuksessa Kunshanissa.

KONEen Kiinan strategiasta painui mieleen tulevat muutokset Kiinan markkinoilla. Siinä missä 90-luvun alusta lähtien on kaupunkeja ja infraa rakennettu valtavalla vauhdilla, vuonna 2020 tämä infra alkaa olla 30 vuotta vanhaa. Tällöin koetaan samanlainen investointien sarja rakennuskannan uusimiseen, mitä nyt nähdään Suomessa 80-luvulla rakennetuissa virastotaloissa, kouluissa ja sairaaloissa. Koneen liiketoiminnassa onkin oma erillinen GiantKONE yksikkö, joka vastaa suuren volyymin kysyntään, ja tämän yksikön tehdas on näppärästi sijoitettu Kiinaan. Tehdaskierroksella meihin vaikutuksen tekivät Suomen standardeja vastaavat työolosuhteet ja rakenteilla oleva korkea testaustorni hisseille.

Toinen erityispiirre KONEen viimeaikojen innovaatioissa. Siinä missä aiempiin innovaatioihin kuuluvat tilatehokkaat ratkaisut vanhoihin taloihin muun muassa Helsingin keskustassa, nyt uusin läpimurto on UltraRope, joka korvaa kaapelit hisseistä. Suurin etu UltraRope:lla on energiatehokkuudessa ja kestävyydessä, etenkin hyvin korkeissa rakennuksissa. Missä rakennetaankaan pilvenpiirtäjiä enemmän kuin missään muualla maailmassa? Kiinassa.

KONE

Vierailu KONEella

Päivä 11, to 29.5

Olin jo suhteellisen tervehtynyt, vaikka hieman oli heikko olo vielä aamusta. Aamupäivä oli vapaata, ja suurin osa käytti sen tuliaisten ostoon. Itse kävin läheisessä markettialueella, joka oli selkeästi turisteille suunnattu. Iltapäivästä kävimme tutustumassa Fudanin yliopistoon, missä paikallinen ylioppilaskunta oli järjestänyt meille vierailun heidän pohjoismaisessa keskuksessa. Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan myös Fudanin yliopistoon ja kuulla, että heillä on erityisesti perustettu oma pohjoismaiden keskus. Heillä olikin paljon opiskelijoita, jotka lähtevät pohjoismaihin vaihtoon sillä heillä pohjoismaita pidetään kiinnostavana kohteena ja hyvänä yhteistyökumppanina. Yksi meitä vastaanottavista opiskelijoista oli myös ollut itse Aallossa vaihdossa ja puhui jopa hieman suomea.

kuvat15-merge

Kiertelyä ja pikku lohikäärmeiden syöntiä?

 

DSC_0643

Tutustumassa Fudanin yliopistoon

Tämä ilta oli viimeinen päivä muutamalle ryhmäläisistämme ja sinänsä myös muille matkaajille, sillä lauantaina lähtö oli meillä hotellilta jo kuudelta. Osa suuntasikin illalla ulos eri suuntiin. Itse menin Shanghain 2013 parhaaksi valitulle klubille The Minttiin. Ekana päivänä muutamaan suomalaiseen tutustuessamme saimme heiltä Shanghaissa toimivien promoottoreiden yhteistietoja, joiden kautta pääsimme klubille ilmaiseksi ja kaiken lisäksi meille annettiin klubin keskeltä ilmainen pöytä ilmaisten juomien kera. Käytännön tarkoituksena on kuulemma saada länsimaalaisia klubeille keskeisille paikoille, jotta klubin imagoa saadaan nostettua. Klubilla oli paljon väkeä ja sisustus oli oikein hieno. Paikalla oli paljon länsimaalaisia, mutta myös rikkaan näköisiä kiinalaisia. Iltaa vietettiin klubilla kohtalaisen pitkään ja kun lähdimme pois, oli mielenkiintoista huomata ero Suomeen, sillä kadut olivat hyvin hiljaiset kolmen aikaa yöllä toisin kuin Helsingissä baarien sulkemisajan jälkeen.

Päivä 12, pe 30.5

Osan viimeinen päivä alkoi kuudelta heidän lähtiessä lentokentälle. Suurin osa kuitenkin lähti vasta aamupäivästä viimeisen päivän ohjelmaan. Viimeiseen päivään meillä kuului vierailua Tonjin yliopistossa, missä esimerkiksi Aalto on Tracks kävi aikoinaan vierailulla. Tonjin yliopistossa kuulimme ylioppilaskunnalta mitä heillä tehdään ja kävimme luonnollisesti myös kampuskierroksella. Tonjin yliopistolaiset olivat erityisen kiinnostuneita kuulemaan miten meillä saadaan yhdistettyä vaihto-opiskelijat Aalto-yhteisöön.

DSC_0661

Tonji yliopistossa vierailulla

 

DSC_0667

Teekkarilakki herätti hämmästystä monesti

Tonjissa jatkoimme vierailua siirtymällä yliopiston Design Factorylle, missä paikalla olikin muutamia Aallon opiskelijoita, jotka olivat olleet mukana Aallon Product Developement Project kurssilla. Kyseisenä päivänä oli PDP projektien esittelytilaisuus ja näimme muun muassa miten päästä eroon luteista jos niitä matkalta mukaan tulisi. Virallisen osuuden jälkeen oli tarjolla ruokaa ja juomaa. Pääsimme tutustumaan rakennuksen katolla olevaan puusaunaan, mihin olimme tuoneet Suomesta asti koivunhalkoja. Tunnelma saunassa oli tuttu, mutta siirtyessä saunasta pois toivat Shanghain lämpö ja valot oman vivahteen iltaan. Osa lähti Design Factorylta hotellille valmistautumaan aamuun, mutta moni kävi vielä Shanghain suomalaisseuran suvibileissä tapaamassa muita Shanghaissa oleskelevia suomalaisia.

kuvat16-merge

Design Factorylla viettämässä iltaa

 

DSC_0479

Näkymät hostellilta Shanghaissa

Päivä 13, la 31.5

Viimeinen päivä, osasta oli mukavaa jo vihdoin palata rankan kahden viikon jälkeen kotiin, osa tosin tunsi pientä ikävää mahtavan reissun jo päättyessä. Olimme viettäneet pitkiä yli 12 tunnin päiviä ja itsenäinen tutustuminen kulttuuriin ja maahan oli jäänyt vähäiselle, joten sitä moni olisi kaivannut vielä lisää. Paluumatka sujui ongelmitta rauhallisesti takaisin Suomeen, missä raikas ilmasto ja kirkas sää ottivat monet ilosydämmin vastaan. Vasta Suomeen palattua huomasi kuinka puhdas meidän ilmastomme on Pekingiin ja Shanghaihin verrattuna. Ruoho ei siis aina ole vihreämpää aidan toisella puolen.

 

Niko Ferm

Hallituksen jäsen, järjestöt ja viestintä

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY)

 

Yhteistyössä mukana

yritysyhteistyokumppanit-kiinassa

 

 

Päivämme jatkui vierailulla KONEella, joka on yksi neljästä Tsinghua-yhteistyössä mukana olevista yrityksistä. Tuotestrategiasta ja markkinoinnista vastaava Antti Pirinen esitteli KONEen toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä erityisesti Kiinassa. Vierailimme myös KONEen tehtaalla ja T&K-keskuksessa Kunshanissa.

 

KONEen Kiinan strategiasta painui mieleen tulevat muutokset Kiinan markkinoilla. Siinä missä 90-luvun alusta lähtien on kaupunkeja ja infraa rakennettu valtavalla vauhdilla, vuonna 2020 tämä infra alkaa olla 30 vuotta vanhaa. Tällöin koetaan samanlainen investointien sarja rakennuskannan uusimiseen, mitä nyt nähdään Suomessa 80-luvulla rakennetuissa virastotaloissa, kouluissa ja sairaaloissa. Koneen liiketoiminnassa onkin oma erillinen GiantKONE yksikkö, joka vastaa suuren volyymin kysyntään, ja tämän yksikön tehdas on näppärästi sijoitettu Kiinaan. Tehdaskierroksella meihin vaikutuksen tekivät Suomen standardeja vastaavat työolosuhteet ja rakenteilla oleva korkea testaustorni hisseille.

 

Toinen erityispiirre KONEen viimeaikojen innovaatioissa. Siinä missä aiempiin innovaatioihin kuuluvat tilatehokkaat ratkaisut vanhoihin taloihin muun muassa Helsingin keskustassa, nyt uusin läpimurto on UltraRope, joka korvaa kaapelit hisseistä. Suurin etu UltraRope:lla on energiatehokkuudessa ja kestävyydessä, etenkin hyvin korkeissa rakennuksissa. Missä rakennetaankaan pilvenpiirtäjiä enemmän kuin missään muualla maailmassa? Kiinassa.

EU-kansalainen, maailman suurin demokratiatapahtuma on täällä taas!

16.5.2014,

Viiden vuoden välein suomalainen media täyttyy eurooppalaisista aiheista, kun kansalaiset ympäri Euroopan unionia lähtevät vaaliuurnille valitsemaan uutta Euroopan parlamenttia, joka on maailman suurin demokraattisesti valittava päätöksentekoelin. Parlamentin roolia eurooppalaisessa päätöksenteossa on lisätty toistuvasti, viimeksi 2009 Lissabonin sopimuksella, jonka myötä parlamentista tuli tasavertainen lainsäätäjä jäsenmaista koostuvan ministerineuvoston rinnalle lähes kaikilla politiikanaloilla. Euroopan parlamentti ei toimi samaan tapaan kuin Suomen eduskunta hallitus-oppositio marssijärjestyksessä, vaan ryhmittyy harkintansa mukaan erilaisten asiakysymysten taakse. Yksittäisellä aktiivisella ja asiantuntevalla MEP:lla voi olla merkittävä rooli 751-jäsenisessä parlamentissa. Parlamentissa esimerkiksi jokaiselle direktiiville valitaan yksi MEP raportööriksi, jolla on merkittävä rooli asian esittelijänä ja parlamentin kannan muodostajana. Ei siis ole yhdentekevää, ketkä 13 edustajaa lähetämme Brysseliin.

 

Parlamenttivaalien tärkeys ei ole kuitenkaan välittynyt äänestyskoppeihin saakka. Eurovaalien äänestysprosentti oli Suomessa viimeksi vaivaiset 40,3 %, kun se esimerkiksi valtaoikeuksistaan riisutun presidentin valinnassa oli vuonna 2012 72,8 %. Brysseli tuntuu kaukaiselta, vaikka EU-lainsäädäntö vaikuttaa Suomessa lähes jokaisella politiikanlohkolla. Viime vuonna vietettiin EU-kansalaisten teemavuotta, jonka ideana oli tuoda unioni lähemmäs kansalaisia ja kansalaiset EU-politiikan keskiöön. Tämän teemavuoden puitteissa osallistuin kansalaisdebattiin Helsingissä sekä teemavuoden loppuhuipentumaan Brysselissä maaliskuun lopussa. Brysselin yhteiseurooppalaiseen keskusteluun osallistui 180 EU-kansalaista eri puolilta Eurooppaa sekä lähes koko Euroopan komissio. Seuraavassa eurooppalaisten kansalaisten tunnelmia EU-vaalien alla.

 

Kurja taloustilanne ympäri Eurooppaa nousi keskusteluissa esiin toistuvasti. Etelä-eurooppalaiset osallistujat kertoivat komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n muodostaman troikan sopeutustoimien iskevän kovimmin köyhien ja keskiluokkaisten ihmisiin, jotka julkisten palvelujen ja palkkojen leikkausten kautta saavat kärsiä vastuuttomasta ja korruptoituneesta politiikanteosta ja EMU:n valuvioista. Talouskuripolitiikka, Etelä-Eurooppaan kohdistuva maahanmuuttopaine ja näköalattomuus ovat johtaneet ääriliikkeiden ja nationalismin nousuun etelässä, mihin keskusteluun osallistuneet EU-kansalaiset haluaisivat vastata Euroopan laajuisella solidaarisuudella niin talous-, raha- kuin maahanmuuttopolitiikassa ja laittaa ihmiset pankkien edelle. Talouskuri, nuorisotyöttömyys ja euroalueen tulevaisuus ovat kuumia teemoja myös tulevissa eurovaaleissa.

 

Keskusteluissa toistui Brysselin päätöksenteon etäisyys kansasta sekä yhteisen eurooppalaisen julkisen foorumin puute.”Dear Mr. Barroso, I showed your picture to my friends in Poland and no-one knew who you were”, aloitti eräs keskustelujen 18-vuotias osallistuja puheenvuoronsa komission puheenjohtajalle. Ympäri Eurooppaa uutisointi EU-aiheista on vähäistä ja kriisien tai trivian värittämää. Suomessakin EU-lööpit takertuvat usein yksityiskohtiin näkemättä yhteisten säännösten päämääriä kuten yhteismarkkinoiden harmonisointia, energiatehokkuuden edistämistä tai kuluttajansuojaa ympäristömyrkyiltä – milloin EU:n kohutaan kieltävän käyrät kurkut, milloin vanhan kahvin juomisen, milloin ilmapallot lapsilta. Vähissä ovat olleet perinpohjaiset analyysit EU-päätöksenteosta esimerkiksi europarlamentin torppaamasta ACTA-sopimuksesta, parlamentin päätöksestä luopua puhelinliittymien roaming-maksuista EU:ssa tai EU:n uudesta, ryöstökalastukseen puuttuvasta kalastuspolitiikasta.

 

Brysselin kansalaiskeskustelussa lääkkeeksi kansalaisten EU-tietämyksen vähyyteen ehdotettiin yhteistä EU-uutiskanavaa, jota seuraamalla pysyisi helposti perillä EU-politiikan kuumista aiheista. Lisäksi EU-opetusta tulisi osallistujien mukaan lisätä kouluissa, jotta EU käsitettäisiin osaksi kotimaan politiikkaan vaikuttavaa päätöksentekoa. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen nähtiin erityisen tärkeänä – EU-kansalaisaloitteen tekemisen helpottaminen, komission valinnan demokratisointi ja kansallisten parlamenttien osallistaminen nousivat esiin keinoina kuroa umpeen kuilua Brysselin ja kansalaisten välillä. Miten sinä kehittäisit EU:n päätöksentekojärjestelmää ja toisit yhteisen politiikan päämäärineen paremmin kansalaisten tietoon? Kuka on sinun äänesi Euroopan parlamentissa?

 

Euroopan parlamenttivaalien ennakkoäänestys on käynnissä 14.5.–20.5.2014 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 25.5.2014. Kyseessä on maailman suurin demokratiatapahtuma, miksi jättää se väliin! Jos omaa ehdokasta ei ole vielä löytynyt, vaalikoneita on internet puolillaan. AYY:n 8.5.2014 järjestämässä vaalipaneelissa joukkoa kärkiehdokkaita grillattiin englanniksi, parlamentin työkielellä, keskittyen kiperiin talous-, ympäristö- ja integraatiokysymyksiin. Ehdokkaiden pärjäämistä voi arvioida täällä http://youtu.be/C8q-HcUuB9Q. Näissä vaaleissa määritetään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Millaisen Euroopan sinä haluaisit?

 

Milla Ovaska

Kirjoittaja on EU-nörtti ja työskentelee AYY:ssa kansainvälisten asioiden asiantuntijana

”Koskaan ei ole liian myöhäistä” – paitsi yli kolmekymppisenä!

08.5.2014,

Tämä teksti on osa Työelämäblogi -sarjaa, jossa AYY:n yhteistyöyritykset kertovat toimialoistaan, toiminnastaan ja työllistymismahdollisuuksistaan.OP-pohjola_APS

 

Ostin ensimmäisen oman kotini 22-vuotiaana – lähes seitsemän vuotta sitten. Halusin tehdä asuntokaupat as soon as possible, sillä se jos mikä on fiksua säästämistä, ajattelin. Ja kukapa nyt haluaisi maksaa vuokraa toisten taskuihin ikuisuuksia, en minä ainakaan. Löin kaupat lukkoon unelmieni rivitalokaksiosta vain päivä sen jälkeen, kun olin allekirjoittanut elämäni ensimmäisen vakituisen työsopimuksen. Nopeaa toimintaa, mutta ah sitä onnea päästä maalaamaan omia seiniä.

Rahoitin kaksioni lainalla ilman sen suurempia säästöjä. Satunnaisia töitä olin paiskinut jo useamman vuoden ajan opintojen ohella, ja kertyneistä säästöistä suurin osa, myönnettäköön, hupeni enimmäkseen kaikkeen turhaan. Hupskeikkaa, ylioppilasrahatkin sain hassattua alta aikayksikön; laitettakoon se vaikka lievän shop-a-holismin sekä valkolakin tuomassa hurmiossa varatun Kreetan matkan piikkiin. Matkustelu on itselleni ehdottomasti yksi parhaista syistä käyttää säästöjä, mutta ainakin vaatekaapin uumenia parempaan talteen olisin voinut osan silloisista rahoistani laittaa.

Harvinaisen hyödyllinen sanahirviö  

Olin kuullut mainittavan lyhenteen ASP, mutta sen tarkoituksesta en tiennyt mitään. En siis tiennyt, että tällaisen ASPin voi aloittaa 18–30 -vuotiaana, ja että sen avulla olisin voinut ottaa pankista vähemmän asuntolainaa tarpeisiini nähden. Siis lyhentää pienempää kuukausierää, maksaa vähemmän korkoa!

No, tänä päivänä ASPin tuntee jo hyvinkin moni. Lyhenne tulee siis sanoista asuntosäästöpalkkio-järjestelmä – mikäs sen mukavampi sanahirviö. Selvälle suomen kielelle käännettynä sillä tarkoitetaan ensimmäistä omaa asuntoa varten säästämistä. Äärimmäisen helppo keino laittaa rahaa sivuun ja saada tätä kautta asuntolaina paremmin eduin ja ehdoin. Jos olisin täysi-ikäisyyden kynnykselle kurkoteltuani tiennyt asiasta, olisin päämäärätietoisena tyttönä ehdottomasti avannut tilin ja laittanut pesämunaksi edes osan ylppärirahoistani. Neljä vuotta olisi ehtinyt säästämään ennen kauppakirjan allekirjoittamista.

ASPin suosio kasvaa – ja syystä

Finanssialan keskusliitto kertoi vuoden alussa asuntosäästöpalkkiota hyödyntävien ensiasuntojen ostojen olevan kasvussa. Hyvänä esimerkkinä toimii viime vuoden lokakuu, jolloin ostettiin eniten ASP-lainalla rahoitettuja asuntoja lähes kahteen vuoteen. Nuoret siis kiinnittävät enenevissä määrin huomiota oman taloutensa ja tulevaisuutensa suunnitteluun – suunta on oikea. Ja itse en ihan heti keksi ASPia houkuttelevampaa ratkaisua.

Lainakatto on asia, joka varmasti tulee kasvattamaan ASPin suosiota ja merkitystä nyt ja lähivuosina. Valtiovarainministeriön valmisteleman lakiehdotuksen mukaan asuntolainoille asetettaisiin lainakatto heinäkuusta 2016 lähtien. Lainakatolla tarkoitetaan sitä, että pankki saa myöntää asunnon hankintaan lainaa enintään 90 prosenttia lainavakuuksien arvosta – loput 10 % on siis annettava omasta pussista tai hoidettava muilla vakuuksilla. Ensiasunnon ostajien kohdalla lainakatto tulisi olemaan 95 prosenttia. Esimerkiksi 180 000 euron hintaisen ensiasunnon hankintaan tulisi olla omaa rahaa tai vakuuksia 9 000 euron arvosta. Melko iso summa heittää tiskiin tuosta noin vain, eikö?

Summa summarum, omaa asuntoa varten säästämiselle on olemassa painavat syyt. Ja ehkä säästetyn summan suuruuttakin tärkeämpää on ymmärtää se, että suuret hankinnat vaativat säästämistä ja oman talouden hallintaa. Pankista saa toki lainaa, mutta lainan ottamisen jälkeen raha muuttuu omaksi. Ja mitä vähemmän sitä tarvitsee käyttää oman kodin hankintaan, sen parempi. Näin jää rahaa omien seinien maalaamisen lisäksi ehkä myös Vepsäläiseltä hankittavaan mööpeliin.

Avaa ASP-tili Helsingin OP Pankkiin – vuodeksi ilmainen vakuutus

Aalto Yliopiston opiskelijana ASP-tili kannattaa avata Helsingin OP Pankkiin, sillä tällöin saa maksuttoman Easy-vakuutuksen vuodeksi. Lue lisää ja varaa aika konttoriin osoitteessa op.fi/asp.

Oon (lähes) kolmekymppinen, kolmekymppinen… toimi itse ennen sitä!

Hanna Leijala

Myyntipäällikkö, OP-Pohjola

hanna.leijala@op.fi

 

Finanssialan keskusliiton tiedote 2.1.2014

Valtionvarainministeriön tiedote 4.2.2014

 

 

 

Maukasta ruokaa – viikon 14 DIY ruokalista – vielä sunnuntaina

06.4.2014, karitanohrstrom

Hellitetään hetkeksi ja naatitaan, opiskelut sun muut aktiviteetit saavat nyt odottaa –

Tehdäänpä tänään mutakakkua ja raakakypsytettyä kesäkurpitsaa.

Joskus täytyy ihmisen herkutellakin! Miksei vaikkapa tänään?

Aito oikea mutakakku tehdään oikeasta kaakaosta – ei valmiista suklaasta.

 

Mutakakku

100 g voita (huom: ei margariinia!)

2 munaa

2,5 dl sokeria (intiaanisokeri on terveellisempää)

1 rkl vaniljasokeria (unohda vanilliinisokeri)

3 rkl kaakaojauhetta (aitoa, ei mitään sokeri-kaakaosekoitushörhelöitä)

2 dl vehnäjauhoja (speltti- on vielä parempaa! Jos käytät spelttiä, niin laita sekaan kuitenkin vähän vehnäjauhojakin)

 

Sulata voi. Vatkaa toisessa astiassa kananmunat ja sokerit hyvin kevyesti vaahdoksi, äläkä vatkaa liikaa, ettei tule liisteriä.

Siivilöi joukkoon kaakaojauhe ja vehnäjauhot. Sekoita lopuksi voi mukaan. Itse lisäisin taikinaan vielä chiliä – hiutaleita tai jauhetta.

 

Voitele kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan.

Paista 175 asteessa 10-15 minuuttia riippuen uunin tehosta, mutta älä missään nimessä paista kakkua liikaa.

Olennaista on, että kakku hytisee vielä keskeltä.

 

Ihan parasta vaniljajäätelön ja jäisina murskattujen vadelmien kanssa nautittuna tai miksipä et tekisi cashew-kermaa lisukkeeksi:

 

Oiva herkku erityisesti maidottomille ystäville: cashew-kerman maku on kyllä niin mainio, että maidon lipittäjienkin kannattaa kokeilla.

Ja tätä kermaa voi käyttää lisukkeena oikeastaan minkä jälkkärin kanssa tahansa.

Cashew-kerma

2 dl cashew-pähkinöitä

1-2,5 dl vettä (riippuen kuinka paksua massaa on tekemässä)

2-3 taatelia tai hunajaa

vaniljajauhetta

Laita pähkinät blenderiin ja surauta hienoksi.  Lisää taatelit ja vaniljajauhe.

Lopuksi lisää vettä vähitellen, niin saat kermasta sopivan paksuista. Nonni, se siitä terveellisyydestä!

 

kesäkurpitsa

 

Kesä tulee ja kesäkurpitsat

Teepä vaihteeksi kesäkurpitsaa cevichen tapaan.

Pelkkä sitruunaliemi kypsentää kesäkurpitsan jääkaapin viileydessä.

Kesäkurpitsa maistuu raakana tai siis no, raakakypsytettynä, parhaimmalta.

Ainekset:

keskikokoinen kesäkurpitsa
1-2 tl hyvää neitsytoliiviöljyä
½ sitruunan mehu
mustapippuria rouheena suoraan myllystä
suolaa
neljäsosa pienestä punasipulista, ihan pieneksi hakattuna
murustettua feta-juustoa (tai salaattijuustoko nimi nykyään on?)
pieneksi silputtua tuoretta minttua, persiljaa ja/tai ruohosipulia valinnan mukaan

 

Paloittele kesäkurpitsa terävällä veitsellä niin ohuiksi siivuiksi kuin vain saat.

Asettele siivut pyöreälle laakealle vadille somaan muodostelmaan yhteen kerrokseen.

Mausta suolalla ja mustapippurilla. Pirskota päälle oliiviöljyä ja ¾ sitruunamehusta.

Peitä kelmulla ja laita jääkaappiin 30 minuutiksi, että maut asettuvat.

Laita hetkeksi pilkkomasi sipulit loppuun sitruunamehuun maustumaan.

Ota kesäkurpitsavati jääkaapista ja asettele päälle sipulit, murskattu feta ja yrtit.

Pirskota vielä koko komeuden päälle vähän oliiviöljyä ja tarjoile heti.

 

Tuleekohan tästä kesän uusi suosikkiruokasi?

 

Ruokaterveisin

Otaniemen wannabe-kokki