Kuka muistaa viimevuotisen Aalto On Tracksin, jossa Aalto-Yliopiston opiskelijat matkasivat yksityisellä junalla Suomesta Kiinaan, Shanghaihin? Varmastikin mukana olleet lopun elämäänsä ja muut sivusta seuranneet todella pitkään (kuten minä). Tämän mielettömän onnistuneen hankkeen seurauksena kiinalaiset ystävämme Tongjin yliopistosta ovat päättäneet toteuttaa vastaavanlaisen reissun Siperian halki kohti Suomea toukokuussa. Kuin siistiä! 🙂

Tongi on Tracks tuo noin 100 Tongjin yliopiston opiskelijaa sekä yliopiston henkilökuntaa Aalto-Yliopiston, Design Factoryn ja Aalto-Yliopiston Ylioppilaskunnan vieraaksi. Arvokkaat vieraamme saapuvat Suomeen 10.5.2011 illalla. Varsinainen ohjelma alkaa 11.5 ja huipentuu 18.5 järjestettävään iltaohjelmaan. 19.5 joudumme sanomaan näkemiin kun Tongjilaiset ottavat lennon takaisin kotiseuduilleen. Ohjelma tulee hioutumaan vielä huippuunsa, mutta tulee sisältämään niin kampuksilla kiertelyä, yritysvierailuja kuin luontoon tutustumista.

Jotta kiinalaisten matkasta tulee yhtä ikimuistoinen kuin aaltolaisten vastaava oli, tarvitsemme mahdollisimman monen opiskelijan apua. Tarvitsemme apua kiinalaisten opastamisessa ja viihdyttämisessä viikon aikana. Heidät tullaan jakamaan useampaan ryhmään, jotka kiertelevät niin yrityksissä kuin yliopiston tiloissa hieman eri aikoina. Näitä ryhmiä tarvitaan johtamaan kansainvälisyydestä innokkaita Aallon opiskelijoita. Tässä tarjoutuu oiva tilaisuus päästä näkemään erilaista kulttuuria, oppimaan siitä ja ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin. Kaiken tämän lisäksi vapaaehtoiset tulevat tietysti mukaan kaikkeen hauskaan kuten luontoretkiin, iltaohjelmiin ja päätösjuhlaan.

Vapaaehtoisten joukosta tullaan valitsemaan koordinaattori, jonka tehtävänä olisi koordinoida koko viikon ajan muiden vapaaehtoisten toimintaa, ja olla se ”auttava puhelin”, jos jollakin kysyttävää herää. Mahdollisuus tarjoutuu siis myös koordinoimisen ja vapaaehtoisten johtamisen harjoitteluun. Taas yksi siisti ja opettavainen homma ylioppilaskunnassa! 🙂

Jos siis kansainvälisyys sekä uusiin ihmisiin ja kulttuureihin tutustuminen kiinnostaa, niin lähde ihmeessä mukaan. Lähetä sähköpostia allekirjoittaneelle (teemu.peltokallio(at)ayy.fi) 31.3 mennessä, ja kerro lyhyesti ja vapaamuotoisesti kuka olet, mistä tulet ja olisitko kiinnostunut toimimaan kaikkien vapaaehtoisten koordinaattorina.

Kaikki mukaan!

Terkuin,

AYY:n kv-vastaava Teemu

Mitä: Tongji on Tracks

Missä: Aalto

Milloin: 10-19.5.2011

Miten: Sähköposti teemu.peltokallio(at)ayy.fi

ps. Jos haluat myös / ainoastaan majoittaa Tongjilaisia niin katso lisätietoja täältä

————————————————————————————————————-

Do you remember Aalto On Tracks where Aalto University students travelled by a private train from Finland to China, Shanghai, last year? I am sure that those who took the journey will remember it for the rest of their lives and others who followed the project (like me) will remember it for a very long time. As a result of this incredibly successful project, our Chinese friends from Tongji University have decided to make a similar journey through Siberia to Finland in May. How cool! 🙂

Tongji on Tracks brings approximately 100 Tongji University students and the university personnel as the guests for Aalto University, Design Factory and Aalto University Student Union. Our prestigious guests will arrive in Finland in the evening on 10^th of May 2011. The actual programme will begin on 11^th of May and culminate in the evening programme organised on 18^th of May. On 19^th of May, we have to say goodbye when Tongji students take a flight back home. The programme will be completed later on but it will include for example sightseeing the different campuses, corporate visits and getting acquainted to Finnish nature.

In order to make the journey of the Chinese as memorable as the journey of Aalto students was, we need the help of as many students as possible. We need help in guiding and entertaining the Chinese during the week. They will be divided into several groups which tour companies and the university premises in different times. We need Aalto students interested in internationality to guide these groups. This is an excellent opportunity to see a different culture, learn something from it and, above all, get to know new people. In addition to all this, the volunteers will take part in all fun activities such as nature trips, evening programs and company visits etc.

We will choose a coordinator from among the volunteers whose duty is to coordinate the volunteers’ activities throughout the week and be the ”helpline” if the students have any questions. This is also an opportunity to practise coordination and the leading of volunteers. This is another cool and educational task in the student union! 🙂

So, if you are interested in internationality and getting to know new people and cultures, join the project. Please email me (teemu.peltokallio(at)ayy.fi) by 31^st of March and tell briefly and  informally who you are, where do you come from and whether you are interested in acting as the coordinator of all volunteers.

Join the project!

Kind regards,

Teemu, Board Member, AYY, International Affairs

What: Tongji on Tracks

Where: Aalto

When: 10-19 May 2011

How: Email teemu.peltokallio(at)ayy.fi

ps. If you also/only want to accommodate Tongji students, see further information here

————————————————————————————–

Vem kommer ihåg fjolårets Aalto On Tracks där Aalto-universitetets studerande åkte med ett privat tåg från Finland till Kina, Shanghai? De som var med kommer säkert ihåg resan resten av sina liv och andra som följde med det hela från sidan (såsom jag) minns det länge. Som följd av denna jättelyckade resa har våra kinesiska vänner från Tongji universitetet beslutat att göra en liknande resa genom Sibirien till Finland i maj. Va coolt! 🙂

Tongji on Tracks hämtar ca 100 studerande och personal från Tongji universitet som gäster till Aalto-universitetet, Design Factory och Aalto-universitetets studentkår. Våra höga gäster kommer till Finland 10.5.2011 på kvällen. Det egentliga programmet börjar 11.5 och kulminerar i kvällsprogrammet som ordnas 18.5. 19.5 är vi tvungna att säga adjö när Tongjiborna flyger tillbaka till sina hemtrakter.  Programmet kommer ännu att slipas till perfektum men det kommer att innehålla såväl campusrundvandring, företagsbesök som stugresor.

För att kinesernas resa ska bli lika oförglömlig som Aalto-studerandenas motsvarande resa behöver vi hjälp av så många studerande som möjligt. Vi behöver hjälp med att guida och underhålla kineserna under veckan. De kommer att delas in i flera grupper som går runt såväl i företag som i universitetets lokaler lite olika tider. För att leda dessa grupper behövs det Aalto-studerande som är ivriga över internationalism. Här erbjuds det ett bra tillfälle att bekanta sig med en annorlunda kultur, lära sig av den och framförallt bekanta sig med nya människor. Vid sidan av allt detta kommer volontärerna naturligtvis att få vara med på allt roligt såsom naturutflyckter, stugresan och kvällsfesten.

Bland volontärerna kommer det att väljas en koordinator som ska koordinera de andra volontärernas verksamhet hela veckan och fungera som ”hjälpande telefon” om det uppstår frågor. Det erbjuds alltså en möjlighet att öva på koordinering och att leda volontärer. Igen ett coolt och lärande jobb i vår studentkår! 🙂

Om du är intresserad av internationalism och att bekanta dig med nya människor och kulturer så kom för allt i världen med! Skicka e-post till undertecknad (teemu.peltokallio(at)ayy.fi) före 31.3 och berätta kort och fritt vem du är, varifrån du kommer och om du är intresserad av att fungera som koordinator för alla volontärer.

Alla med!

Hälsningar,

Teemu, AUS:s ansvarig för internationella ärenden

Vad: Tongji on Tracks

Var: Aalto

När: 10-19.5.2011

Hur: E-post teemu.peltokallio(at)ayy.fi

ps. Om du också/bara vill inkvartera Tongjibor så se tilläggsinformation härifrån

Edustajiston vuoden toista kokousta pohjustava iltakoulu pidettiin Aalto Venture Garagella tiistaina 1.3. Kokoushan pidetään vasta 16.3., mutta tenttiviikon takia iltakoulu pidettiin jo nyt. Paikalla oli tälläkin kertaa vain kourallinen edaattoreita hallituslaisten, allekirjoittaneen ja varapuhis Jannen seurana.

Iltakoulun aiheet noudattelivat ensi kokouksen suunniteltua asialistaa, jolta löytyvät mm. vaalijärjestys, sääntömuutokset, kansainvälisyyden linjapaperi, nauhaohjesääntö, Ainon päätoimittajan valinta ja strategiaprosessin starttailu. Lisäksi kuultiin hallituksen yleisiä kuulumisia.

AYY:n näkemyksiä Aallon kansainvälistymiseen linjaavan KV-linjapaperin luonnos on jo ennen iltakoulua kiertänyt AYY:n erityisasemayhdistyksiä ja löytyy nyt täältä blogistakin. Yhdistyksiltä ei ollut noussut suuria muutospaineita, mutta tutkarikomitea oli kuulemma keskustellut paperista ahkerasti. Iltakoulussa eniten puhututti suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen turvaaminen, ja mitä sillä tarkalleen tarkoitetaan. Nyt linjassa rajataan vaatimus kanditutkintoon, mutta turvaamisen täsmällisempää määrittelyä ei linjasta löydy.

Vaalijärjestyksessä on edustajiston mailikeskustelussa noussut etukäteen suurimmaksi kysymykseksi käytettävä vaalitapa: sääntötoimikunnan luonnos esittää nykyisen vaalitavan (D’Hondt) vaihtamista samankaltaiseen, mutta pienempiä vaaliliittoja buustaavaan Sainte-Laguëen. D’Hondtin eduksi esitettiin yleinen tunnettavuus (esimerkiksi eduskuntavaalit), sekä se, että teoriassa Sainte-Laguë mahdollistaa kikkailun vaaliliittojen pilkkomisella – tosin silloin on tarpeen koordinoida jäsenistön suuren osan äänestämistä tarkkaan.

Vaalitavan vaihtumisen lisäksi vaalijärjestyksessä esitetään mm. sähköisen äänestyksen ja poissaolevana ehdokkaana olemisen mahdollistamista sekä vaalivilpin ja seurausten tarkempaa määrittelyä. Iltakoulussa pohdittiin myös Jukka Liukkosen ehdottamaa vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuutta. Onko aiheutunut byrokratia saavutetun avoimuuden väärti? Vaalijärjestyksestä päättäminen on näillä näkymin ensi kokouksen kiintoisimpia päätöksiä, ja kohdassa nähtäneen monta muutosesitystä. Asian esittelijöiltä toivon hyvää alustusta, jotta edustajisto on kärryillä siitä mitä päättää.

Viime vuonna päätetyt AYY:n värit ovat vihdoin etenemässä vuosijuhlijoiden rintapieluksiin, kun nauhaohjesääntö tulee päätettäväksi. Ohjesäännöstä on tulossa varsin lyhyt ja ytimekäs; siinä todetaan nauhan malli, käyttöoikeudet ja käyttösäännöt. Esimerkiksi mahdolliset muut krumeluurit määritellään sitten jossain toisessa ohjeessa. Huomautin ohjesääntöluonnoksen hienoisesta seksismistä, ja saas nähdä esittääkö hallitus sukupuolineutraalia oikeutta solmia nauha ruusukkeeksi.

AYY:n strategian luomiseen tähtäävä prosessi on tarkoitus aloittaa seuraavassa kokouksessa. Aihe ei vielä aiheuttanut suuria intohimoja. Lähinnä todettiin, että avoin, sosiaalista mediaa hyödyntävä ote on ihan must, jotta strategiasta tulee uskottava ja se päätyy joskus käyttöön.

Aino saa uuden päätoimittajan nykyisen Anna Munsterhjelmin siirtyessä uusiin haasteisiin. Valinta on edessä vasta myöhemmin keväällä, mutta sen suuntaviivat määritellään nyt. Hallitus on esittämässä työryhmän perustamista, ja iltakoulussa keskusteltiin työryhmän kokoonpanosta, tehtävästä ja valinnasta. Olennaisimmat kysymykset liittynevät työryhmän mandaattiin; haluaako edustajisto määrittää valintakriteerit itse, ja jääkö työryhmälle oikeus esittää vain yhtä ehdokasta. Päätoimittajan valinta on joka tapauksessa kevään mielenkiintoisimpa päätöksiä. Anna on tiimeineen nostanut Ainon tyhjästä opiskelijalehtien kärkeen, ja on kiinnostavaa nähdä kuinka paljon ja millaisia hakijoita tämä innostaa.

Hallituksen yleisinä kuulumisina puhis Saara ilmoitti mm. että vuoden 2011 hallitusohjelma tulee kokouksessa edustajiston tietoon. Itse ohjelman on ensisijaisesti hallituksen oman toiminnan seurannan työkalu, ja säännölliseen edustajistolle tiedotukseen onkin luvassa jokin hieno uusi visualisointi.

Että tämmöistä tällä kertaa. Kun väkeä on vähän, saa yksittäinen edaattori halutessaan aika hiton hyvin ajatuksiaan läpi. Syksyn vaaleissa kannattaakin kuunnella miten ehdokkaat lupaavat duuninsa tehdä. Iltakoulujen järjestäminen on muuten  jaettu edarin puheenjohtajiston kesken vuoroittain, ja tämänkertaisesta setistä kiitos kuuluukin Jannelle.

Edustajiston kokous II/2011 pidetään siis KY-talolla 16.3. klo 17:00 alkaen.

Terkuin,

Atte

… uusia kavereita, järjestötoimintaa, juhlimista, urheilua, työntekoa ja paljon muuta. Nämä asiat tekevät opiskeluajastani monipuolista ja mielenkiintoista. Tosiasiassa olemme täällä kuitenkin ensisijaisesti opiskelemassa. Tämä saattaa joidenkin mielestä kuulostaa ankealta, mutta oppimisen ei tarvitse todellakaan olla kuivaa pakkopullaa. Korkealaatuinen opetus, jota tästäkin yliopistosta löytyy yllin kyllin, on tärkeä osa positiivista oppimiskokemusta ja sitä kautta edellytys mielekkäälle, tehokkaalle ja sujuvalle opiskelulle. Ikävä kyllä Aallon opetuksessa on myös paljon kehitettävää.

Nykyinen kurssipalaute on tilastotieteilijän märkä uni

Tänä vuonna Aallossa kiinnitetään erityisesti huomiota opetukseen mikä sopii meille opiskelijoille erinomaisesti! Aallon opetuksen arviointi on meneillään ja sen tuloksia toivottavasti käytetään konkreettisiin toimiin opetuksen parantamiseksi. Ensi vuonna Aallon painopiste voi olla taas jossain muualla sillä projekteja heilläkin varmasti riittää. Tärkeätä onkin saada Aaltoon pysyvästi istutettua kulttuuri, jossa opetuksen kehittäminen nähdään keskeisenä osana jokapäiväistä yliopiston toimintaa. Opetuksen kehitystä ei myöskään saa jättää Lämpömiehenkujan päälliköiden tehtäväksi sillä etäisyys Aallon johdosta koulun penkille on valitettavan pitkä. Vastuu opetuksesta on toki yliopistolla, mutta opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa opetuksen kehitykseen. Tätä vaikutustyötä voi tehdä monella tavalla: palautetta antamalla, marmattamalla tai kiitosta jakamalla.

Kurssipalautteen antaminen on erinomainen työkalu opetuksen kehittämisessä – kunhan se on toteutettu fiksusti. Taideteollisen korkeakoulun suunnalla, missä ryhmäkoot ovat pieniä ja opettaja – opiskelija suhde on usein läheinen, henkilökohtaisen palautteen antaminen on helppoa ja tuottaa usein tulostakin. Töölössä ja Otaniemessä monen kurssin palaute on puolestaan koostunut monimutkaisesta ja aikaa vievästä webOodi –hirviöstä tai vastaavasta kankeasta tilastollisesta metodista. Aallon palautejärjestelmää ollaan paraikaa uudistamassa yksinkertaisempaan ja käytännöllisempään suuntaan. Toivonkin hartaasti että lähiaikoina antamaani kurssipalautetta käytetään muuhun kuin hienojen koukeroiden tai pylväsdiagrammien piirtämiseen, vaikka ne kuinka normaalijakaumaa noudattaisivatkin. Opiskelijapalaute on oikein toteutettuna erinomainen työkalu kurssien kehittämisessä ja opetuksen suunnittelussa. Virallisten kanavien lisäksi haastaisin opiskelijat antamaan palautetta opettajilleen myös henkilökohtaisesti, esimerkiksi menemällä juttelemaan opettajan kanssa luennon jälkeen.

Toinen, liian usein käytetty palautekanava perustuu valitukseen ja angstailuun. Työläistä, huonosti luennoiduista, tylsistä tai muuten vain ”huonoista” kursseista avaudutaan lounaalla, Facebookissa tai, pahimmassa tapauksessa, suoraan yleisillä sähköpostilistoilla tai keskustelupalstoilla. Marmattamista leimaavat usein liioittelu, katkeruus ja parannusehdotusten puute, jotka eivät yleensä johda mihinkään.

Kolmas ja vaivattomin, mutta samalla vaikealta tuntuva, vaikutuskeino on kiitoksen jakaminen. Aallossa on hyviä opettajia, joiden kuuluu saada kiitosta tekemästään erinomaisesta työstä. Kuinka moni meistä menee hyvän luennon tai erinomaisesti järjestetyn workshopin jälkeen kiittämään luennoitsijaa tai harjoituksen pitäjää? Kiitosta jakamalla jokainen opiskelija voi olla mukana luomassa positiivista oppimisilmapiiriä, jossa opettaja on motivoitunut pitämään korkealaatuista opetusta. Toivoisinkin että sanaa ”kiitos” käytettäisiin vapaammin – ei siitä ainakaan mitään haittaa ole. Haastankin teidät kiittämään opettajaanne seuraavan kerran, kun huomaatte että sille on aihetta. Opetuskulttuurin muutos vaatii pieniä tekoja. Kuten vanha sanonta menee: pienistä puroista syntyy suuri joki.

Vuoden opettajien palkitseminen AYY:n vuosijuhlissa. Oikealta vasemmalle: Petri Lankoski, Mikko Tarkkala, Arvo Vitikainen, Hannele Wallenius, Kimmo Silvonen ja AYY:n kopokaksikko. Kuvasta puuttuu Kemian tekniikan korkeakoulun vuoden opettaja Ville Alopaeus. Kuva: Timo Idänheimo

AYY on vuoden alussa pyrkinyt kantamaan oman kortensa kekoon opetuksen kehittämisessä. AYY:n ensimmäisellä vuosijuhlaviikolla Kauppakorkeakoulun Proffa -ravintolassa järjestetty Professorilounas toi yhteen professoreja ja opiskelijoita jokaisesta Aallon korkeakoulusta. Vapaamuotoinen keskustelu kavensi professorien ja opiskelijoiden välistä kuilua, mikä toivottavasti helpottaa palautteen antamista ja vuorovaikutusta tulevaisuudessa. Lähtipä tilaisuudesta liikkeelle pari konkreettista aloitettakin liittyen opetuksen kehittämiseen! AYY:n vuosijuhlissa puolestaan jaettiin tunnustusta erityisesti opetuksen saralla ansioituneille opettajille Vuoden opettaja -palkinnon muodossa. Kustakin korkeakoulusta palkitut opettajat olivat teidän ehdottamianne esimerkkejä inspiroivasta ja opiskelijalähtöisestä opetuksesta. Sekä Professorilounaasta että Vuoden opettaja –palkinnoista tulee toivottavasti tulevaisuudessa perinteitä, joiden kautta opetuksen laatua saadaan parannettua askel askeleelta.

Opetuksen kehittäminen on yhtä lailla opiskelijan ja yliopiston asia. Pienillä teoilla saamme toivottavasti tehtyä opiskelijan arjesta mielekkäämpää!

Muistakaa ne kiitokset,

Arjo

Sinne meni tammikuu ja helmikuustakin jo iso pala. Alkuvuosi AYY:ssä on ollut niin vauhdikas, että bloggaaminen on kokonaan päässyt unohtumaan. Lupaan parantaa tapani.

Selasin huvikseni blogia taaksepäin viime vuoden alun kirjoituksiin. Vuodessa on menty aimo harppaus eteenpäin esimerkiksi tilojen ja käytännön asioiden kanssa. Sama innostus ja tekemisen ilo ovat onneksi pysyneet matkassa mukana! Kovalla draivilla ylioppilaskunta pyörii siis tänäkin vuonna ja tavoitteet lentävät korkealla kuten pitääkin.

Vuoden ensimmäiset viikot Lämppärillä (eli AYY:n keskustoimistolla) kuluivat uuden hallituksen osalta pitkälti erilaisten koulutusten ja perehtymisen parissa. Oheen mahtui aika liuta erilaisiin sidosryhmiin sekä tietenkin toisiimme tutustumista. Yhteistyökuviot muun muassa HYYn hallituksen kanssa ovatkin lähteneet lennokkaaseen alkuun. Tapasimme myös KY ry:n hallitusta pari viikkoa sitten, ja tunnelma oli mielettömän kiva ja rakentava. Todettiin yksissä tuumin, että vaikeistakin asioista ja fiiliksistä pitää pystyä puhumaan, ja että voidaan yhdessä saada paljon hyvää aikaan.

Nyt toimistolla on käynnissä on tiukka toiminnan suunnittelu ja hallitusohjelman (toistaikseksi se on vielä vailla parempaa nimeä – ehdota!) kasaaminen. Näin vuosijuhlaviikon (, joka oli muuten huikea! Kiitos Aavalle ja muille järkkäilijöille!) jälkimainingeissa aletaan pikkuhiljaa päästä myös arjen makuun, ja se vasta onkin monipuolinen makuelämys.

Vuoden eka edustajiston kokous, josta Atte kirjoitteli aiemmin, oli hallituksellekin tietty jännä paikka. Siinä mielessä tämä kokous oli kuitenkin vasta lämmittelyä, ettei käsiteltävänä ollut yhtään ns. omaa asiaa. Esitin kokouksen loppupuolella edustajiston jäsenille pyynnön, että muun muassa Facebookissa harrastettavan AYY-turhautumisen purkamisen lisäksi muistaisimme raportoida välillä hyvistäkin aaltoviboista ja uutisista (siitä tämän kirjoituksen otsikkokin). Kyynikko toteaisi varmasti tähän, että eihän sellaisia olekaan. Kaikki näin kokevat haastankin kanssani kahville tänne Lämppärille, niin todistan toisin. Sitä en sano, etteikö myös ei-niin-kivoista asioista pitäisi kirjoittaa ja kertoa. Tietenkin pitää.

Kuvaaja: Timo Idänheimo

Mistä sä haluaisit lukea lisää?

-saara

Päätösluettelo (linkki tulossa, jahka ilmestyy)

Kesto: 4 h 19 min.

Osallistujia: n. 35

Kokouskohtia: 15.

Ponsia: 2

Eriäviä mielipiteitä: Ainakin 5.

Paras pala: Keskustelu homoponnesta.

Edustajiston vuoden 2011 ensimmäinen kokous pidettiin keskiviikkona 2.2. Dipolissa. Samalla kokous oli ensimmäinen, jossa allekirjoittanut oli nuijan varressa.

Asialista vaikutti etukäteen sikäli nurinkuriselta, että perinteisesti suurin osa kokouskohdista on joko sääntömääräisesti päätettäviä asioita tai hallituksen edustajistolle päätettäväksi tuomia asioita. Tämän kokouksen asiat taas olivat suurimmalta osin edustajiston itsensä piiristä kummunneita.

Ilmoitusasioissa merkittiin tiedoksi mm. uuden hallituksen järjestäytyminen, edellisen hallituksen esityksiä, TaiKin ainejärjestöjen kannari AYYE:n toiminnasta sekä OUBSin tiedote. Eniten huomiota sai odotettavasti ns. Väisäsen laatikko, jossa ilmoitusasiana oli KY:n omaisuuden säätiöintiin liittyvää materiaalia. Versonneiden kysymysten jälkeen tiedoksi tuotiin Avainrenkaan toimesta myös Borenius & Kemppisen asiakirjojen julkisuutta käsittelevä muistio.

Hallitusinformaatiossa uusi hallitus avasi suunnitelmiaan täksi vuodeksi – poissa oli neljä hallitusvastaavaa, joiden kalvoesityksiä puheenjohtaja Hyrkkö sitten tulkitsi. Samassa kokouskohdassa keskusteltiin myös ns. Kivimies-projektin mahdollisesta viivästymisestä Otaniemessä. Lisäksi edaattori Kanninen kaipasi tietoa omaisuusasiasta tähän mennessä kertyneistä kuluista, joita sitten puitiin. Kanniselle pisteet siitä, että ilmoitus tällaisesta kyselystä tuli etukäteen, jolloin siihen pystyttiin antamaan hyvin valmisteltu vastaus.

Seuraavina kokouskohtina käytiin läpi joulukuussa pöydätyt omaisuusneuvotteluista raportointi ja Väisäsen arkistoon liittyvä aloite. Ensimmäinen merkittiin tiedoksi, toisessa päätettiin hallituksen pohjan mukaisesti äänestyksen jälkeen.

Kokoustauon jälkeen jatkettiin Teekkaritoiminnan edistämisrahaston asiakirjojen julkistamisesta, jonka olivat esityslistalle tuoneet muutama Avainrenkaan edaattoria. Edustajisto ei varsinaisesti päätä asiakirjojen ”julkistamisesta”, vaan päätösesityksessä haluttiin TTER:n asiakirjat luetteloituna edustajiston tietoon. Kysymyksiin asiakirjoista ja TTER:stä olivat vastaamassa arkistonhoitaja ja TTER:n johtokunnan puheenjohtaja. Lopulliseksi päätökseksi hioutui hallituksen pohjasta Myllysen hivenen muutettu muotoilu, jossa vaaditaan hallitukselta asiakirjaluettelo perusteluineen sekä selontekoa  TTER:n kehityssuunnitelmista avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyen.

Yleisvaliokunnasta keskusteltiin varapuheenjohtaja Peltolan esittelyn pohjalta. Puheenvuoroissa ruodittiin iltakoulujen heikon suosion syitä, edaattorin vastuuta ja velvollisuutta sekä vaihtoehtoista kokousrytmiä. Tiivistettynä yleisvaliokuntaa pidettiin kyllä hyvänä ideana, mutta jäseniä siihen ei löytynyt – ainakaan vielä. Asia palautettiin valmisteluun, joten toistaiseksi mennään kuten ennenkin. Halu lisätä edariryhmien välistä vuorovaikutusta ja osallistua kokousten suunnitteluun oli kuitenkin selvä, eli eiköhän tässä vielä jotain yritetä.

Peltola jatkoi äänessä olemista esitellessään edustajiston työjärjestylsen muutostarpeita, joiden pohjalta käytiin lähetekeskustelu aiheesta. Ehdotuksia ja nostoja selvennyksiksi ja parannuksiksi tulikin kiitettävästi, joten aihetta päivityskierrokselle selvästi on. Työjärjestyksen ja sääntöjen muutoksista on tarkoitus keskustella ja päättää kevään seuraavissa kokouksissa.

KY:n vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen siirryttiin muihin esille tuleviin asioihin, jossa käsiteltiin mm. kaksi pontta. Ensimmäinen oli edaattori Peltolan ehdotus seksuaalisen tasavertaisuuden edistämisestä, erityisesti liittymällä SETA ry:n jäseneksi. Kilpailevana muotoiluna oli edaattori Turusen näkemys, joka piti ponnen muuten samana, mutta viittaukset SETAan liittymisestä oli poistettu. Polveilevassa keskustelussa pohdittiin yhteisöjäsenyyksien merkitystä ja tarvetta, siteerattiin raamattua, ehdotettiin liittymistä Kokoomukseen sekä rinnastettiin homot erityisryhmänä vammaisiin ja ruotsinkielisiin. Seksuaalivähemmistöjen etujen ajamista pidettiin kauttaaltaan tärkeänä, olennaiseksi kysymykseksi nousi nimenomaan AYY:n liittäminen yhdistysten jäseneksi ylipäänsä. Lopulta Turusen muotoilu voitti äänestyksessä, odotetaan kuinka hallitus siihen vastaa.

Toisena pontena käsiteltiin edaattori Halosen esittämää, alun perin edaattori Arnkililtä peräisin olevaa toivetta tarjota edaattoreille matkakorvauksia. Suurimpana huolena puheenvuoroissa pidettiin hyödyn ja sen aiheuttaman byrokratian suhdetta, ja lopulta äänestyksen voitti edaattori Tulamon yleisempi muotoilu. Hallitukselta kaivataan nyt siis selontekoa matkakulujen korvaamisen järjestämisestä.

Tämmöistä kamaa tälla kertaa. Seuraavan kerran edustajisto kokoustaa 16.3. Helsingissä.

Terkuin,

Atte

AYY:n edustajiston iltakoulu pidettiin eilen kauppiksella, ja taisin luvata näppäillä blogeja kasaan näistä tapahtumista kun puhiksen pestiin hain. Omaa edariblogia ei vielä ole (eikä kai tulekaan), joten bloggaukset löytyvät toistaiseksi täältä.

Mestoilla oli allekirjottaineen lisäksi 9 edaattoria (ml. SYL:n varakalifi) ja hallituksen jämät. Agendalla oli puhua edustajiston ja hallituksen kokous- ja viestintäkäytännöistä sekä säännöstön muutostarpeesta. Pienen porukan myötä homma eteni enemmän vapaana keskusteluna kuin presiksien pohjalta. (Ks. Slideshare-presis yleisvaliokunnasta ja aikataulusta http://www.slideshare.net/atteharjanne/yv-iltakouluun)

Aluksi hallituksen ensi viikon kokouksen lintsaavat hallituksen Poikolainen, Kalle-Heikki ja Voitto esittäytyivät ja kertoivat tekemisistään. Sitten kurkittiin nopeasti läpi edustajistokyselyn tuloksia ja puheenjohtajiston siitä vetämiä johtopäätöksiä. Ajatuksena on siis rytmi, jossa noin kaksi viikkoa ennen kokousta edustajiston ja hallituksen puheenjohtajat kokoontuvat luonnostelemaan esityslistan, sitten pidetään kokousta edeltävän viikon torstaina iltakoulu. Kokousviikolla maanantaina kokoontuisi yleisvaliokunta, ja torstaina olisi sitten kokous.

Iltakoulun tarkoituksena on kerätä kiinnostuneet edustajat keskustelemaan hallituksen valmistelemista asioista, kun puolestaan yleisvaliokunta pohtisi miten kokous vedetään sujuvasti läpi, puuttumatta päätösten sisältöön.

Yleisvaliokunnasta on keskusteltu jonkin verran maililistalla ja muutenkin, eikä ajatus ole saanut varauksetonta suosiota. Iltakoulussa keskityttiin kuitenkin enemmän pohtimaan yleisempiä keinoja parantaa tiedonkulkua ja päätöksentekoa. Parannuksena viime vuoteen toivottiin, että hallituksen pohjaesitykset tulisivat ajoissa. Lisäksi heitettiin idea, että edustajistolle voisi laittaa vihiä käsittelyyn tulevista asioista jo hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiston tapaamisen tiimoilta.

Yleisvaliokunnan osalta keskusteltiin kuitenkin aikataulun onnistumisen mahdollisuuksista, sillä esityslistan julkaisun ja yleisvaliokunnan väliin jäisi nykysysteemillä ryhmille vain muutama päivä aikaa pohtia omia kantojaan.

Hallituksen puheenjohtaja Saara tiedusteli, minkälaisessa muodossa edaattorit haluaisivat kuulla hallituksen kuulumiset. Esityksiin toivottiin selkeämpää rakennetta ja tukevia kalvoja, ja todettiin myös porukalla että hallitusinformaatio ei ole se kohta kokouksessa, josta kannattaa aikataulua ensimmäisenä typistää. Se onnistuu paremmin itseään toistavia maratonjargonpuheenvuoroja karsimalla.

Illan ykkösideoita olivat lopulta mainosmyynti tai sudokut esityslistan kääntöpuolelle. Vaikkei tämäkään iltakoulu mikään yleisömenestys ollut, oli setti ihan onnistunut. Vähäinen osallistumisaktiivisuus tosin tarkoittaa sitä, että mitään tiedotusfunktiota iltakoululla ei ole. Sen sijaan iltakoulu on mainio tilaisuus saada omia näkemyksiä ja ideoita läpi hallitukselle tai epj:lle, tässäkin ahkera ja aktiivinen edaattori saa enemmän aikaan.

Terkuin,

Atte

ps. jos edaattorina tuot oman asian asialistalle, ja haluat alustaa sitä iltakoulussa niin se toki onnistuu.

AYY:n uusi hallitus valitaan tänään illalla, mutta se tarvitsee tuekseen  niin sanotusti oikeita töitä tekemään liudan innokkaista, tekeviä ja freessejä tyyppejä! Ylioppilaskunta hakee jäseniä toimikuntiin ja jaostoihin, joista nopea katsaus tässä:

AAVA eli AYY:n kulttuuritoimikunnassa voit esimerkiksi vastata Aalto-vapun järjestämisestä, vuosijuhlista tai siitä miten koko yliopistonlaajuisesti otetaan vastaan uudet opiskelijat ja tutorointi puhaltamalla eri kouluissa asiaa hoitavien kanssa yhteen hiileen. Bileiden ja tapahtumien järkkäilyn lisäksi AAVA:n haetaan liikunnasta, yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisesta sekä kansainvälisten opiskelijoiden luotsaamisesta kiinnostuneita.

Entä kiinnostaisiko seurata ja osallistua AYY:n viestintään, sen kehittämiseen ja muotoutumiseen? Viestintäsektorille yhdessä tiedottajan ja hallituksen viestintävastaavan kanssa toimimaan haetaan innostuneita aaltolaisia!

Vaihtarit ja muut kansainväliset opiskelijat kaipaavat myös tukea ylioppilaskunnalta. Haluaisitko kenties osallistua heidän toimintansa tukemiseen AYY:n kansainvälisellä sektorilla? TKK:sta muotoutuviin neljään korkeakouluun haetaan vaihtariISOvastaavia, jotka pääsevät osaksi teekkarijaoston ISOtoimikuntaa. Go International! International Degree Students’ Committee, IDSC, is a committee focused on promoting the position of international degree students.

Uuden yliopiston kehitys kiinnostaa? School-kohtaiset hallopedvastaavat johtavat jokaisen schoolin halloped joukkioita ja pitävät yhteyden ylioppilaskuntaan kunnossa. Koulutuspolitiikin syvimpiin saloihin pääset tutustumaan Aivotrustissa, joka pallottelee hallitusvastaavien kanssa perimmäisiä kysymyksiä. Vaikuta Aaltoon!

Teekkarijaostossa voit pitää huolta teekkarikultuurista! Tänäkin vuonna haetaan fuksimajuria, läjäpäin tirehtöörejä sekä järjestäjiä teekkariperinneviikolle.

Find out more and apply!   http://rekry.ayy.fi/vapaaehtoispestit-2011-1
Klikkailemalla löydät tietoa haluamastasi tehtäväkentästä sekä hakuohjeet.

Haku sulkeutuu sunnuntaina 5.12.

Kun itse tekee – tulee tekijänsä näköinen!

Hallituksen epävirallisena reissulassena minulla oli ilo päästä kevään Manchesterin, Münchenin ja Lausannen päätteeksi syksyllä vielä yhdelle Aallon johtoryhmän knowledge missionille, tällä kertaa Milanoon. Lähdön varmistuttua ensimmäisenä tuli mietittyä, että miten ihmeessä Aalto voisi ottaa mallia yliopiston organisoinnista ja kehittämisestä italialaisilta? On kuitenkin syytä huomata, että Lombardian pääkaupungista löytyy kovatasoisia korkeakouluja, joista me piipahdimme kahdessa – matkan kohteina olivat Università Commerciale Luigi Bocconi ja Politecnico de Milano, tai lyhemmin vain Bocconi ja Polimi.

Vuonna 1902 perustettu Bocconin yliopisto on Italian maineikkain kauppatieteiden yliopisto ja arvostettu kautta maailman. Yksityisenä yliopistona sen valtiollinen rahoitus on lähes mitätön, ja merkittävin tulonlähde ovat lukukausimaksut (maksimissaan n. 10 000 euroa, keskimäärin 8000 euroa vuodessa). Opiskelijoita Bocconissa on hieman vajaa 14 000, joista reilu puolet kanditasolla ja loput sitten ylemmissä tutkinnoissa. Tavoitteikseen yliopisto on asettanut nousta yhdeksi maailman johtaviksi taloustieteen ja johtamisen korkeakouluista, houkutella globaalisti parhaat opiskelijat ja opettajat, tarjota Euroopan houkuttelevimman kaupunkikampuksen ja vaikuttaa opetuksellaan ja tutkimuksellaan maailmantalouteen ja sen päättäjiin. Opetuksessa Bocconi kehuskeli olevansa jo Euroopan kärkikaartia, mitä osoittavat heidän mukaansa korkeat sijat  listoilla, joilla yliopistoja rankataan alumnien sijoittumisella Forbes 500 -firmojen johtoon tai johtavien taloustieteen akateemikoiden kaartiin. Muutenkin Bocconissa nähtiin menestyksekkäät alumnit yliopiston tärkeimpänä ”tuotteena”. Yliopistolla olikin erittäin hyvä käry siitä, mihin eri asteilta valmistuvat alumnit olivat sijoittuneet. Lisäksi Bocconilla on erittäin aktiivinen, ympäri maailmaa ylettyvä alumniverkosto. Hyviä valmistuineita tehdään luonnollisesti hyvällä opetuksella, ja kyselinkin millä sen laatua Bocconissa mitataan. Vastaus oli kattavan opiskelijapalautteen ja kansainvälisen vertaisarvioinnin hyödyntäminen. Kehnosti arvioinneissa pärjänneet opettajat ohjataan pedagogiseen koulutukseen.

Bocconin johdon neukkari muistutti Bond-pahiksen komentoluolaa

Kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden takaamiseksi Bocconilla oli melkoisen radikaalit käytännöt. Tohtoriopiskelijoilla on valmistuttuaan 3-4 vuoden karanteeni yliopistolla toimimiseen, minä aikana on haettava kansainvälistä kokemusta jos mielii takaisin. Kandeiksi valmistuneista saa maisterivaiheeseen jatkaa vain 70% – loput 30% saa lähtöpassit vaikka olisivat kuinka briljantteja. Jäljelle jäävät paikat täytetään ulkopuolelta tulevilla maisteriopiskelijoilla. Ainakin puheiden ja tilastojen perusteella näistä drop-outeista pidetään kuitenkin huolta, ja heitä avitetaan löytämään toinen opiskelupaikka muualta. Bocconissa nähtiinkin nämä kovatasoiset kandit yhtenä lopputuotteena, joista ollaan ylpeitä. Periaatteessa suoraviivaista, mutta voin vain kuvitella miten kovaa kilpailu opiskelijoiden kesken on.

Bocconin kampus sijaitsee muutaman kilometrin päässä Milanon ydinkeskustasta, ja on kovan kehityksen alla. Uusi päärakennus Aula Magna on valmistunut suht äskettäin, ja tonttia oli ostettu koko kampuksen keskittämiseksi lähitulevaisuudessa muutaman korttelin alalle. Aula Magna oli toki vaikuttava ja komea, mutta muistutti olemukseltaan enemmän kongressikeskuksen aulaa kuin eläväisen akateemisen yhteisön kotia. Ehkä kyse on vain uutuudenkiillosta, mutta ainakaan itselleni paikka ei iskenyt sellaisena luonnollisena kohtaamis- ja hengailupaikkana, jollaisena yliopiston tilojen tulisi minusta aina toimia. Kampuksen lisäksi Bocconista on vielä mainittava sen alaisuudessa toimiva melko itsenäinen SDA Bocconi. SDA voisi ehkä kuvata tarjonnaltaan Aallon executive education -yksikköä TKK Dipolilla höystettynä. Periaatteessa se siis keskittyi kouluttamaan jo työelämässä olleita, mutta täydennys- ja MBA-koulutuksen ohella SDA tarjoaa myös maisteritutkintoja ja tekee tutkimusta, ja ainakin osa opiskelijoista harppoi koulutukseen suoraan oman maisterintutkintonsa jälkeen. Minusta tarjonta vaikutti osittain päällekkäiseltä muun Bocconin kanssa, mutta selitys lienee se, että SDA on perustettu ennen Bologna-aikaa. SDA:n brändi on vahva ja maine yhtenä maailman parhaista alansa kouluista erittäin hyvä, joten sitä ei haluta hirveästi häslätä.

Bocconin monumentaalinen Aula Magna

Vuonna 1863 perustettu Politecnico di Milano on puolestaan Italian johtava tekniikan alan yliopisto. Toisin kuin Bocconi, Polimi on pääosin julkisesti rahoitettu ja myös ohjattu, ja huomattavasti edellistä laajempi ja laaja-alaisempi. Julkinen rooli ja rahoitus näkyy myös opiskelijamäärissä. Yhteensä opiskelijoita on 38 000 ja kolmen Milanossa sijaitsevan pääkampuksen lisäksi filiaaleja oli ympäri maakuntaa eri teollisuusalueiden liepeillä. Opiskelijoista 23 500 opiskeli tekniikkaa, 9500 arkkitehtuuria ja 4000 taideteollista alaa. Polimissakin on lukukausimaksut käytössä. Laki sanoo, että julkisten yliopistojen rahoituksesta korkeintaan 20% saa tulla maksuista, mutta yliopiston tuleva rehtori kertoi ilolla, kuinka Polimi oli opiskelijoiden kanssa sopinut käyttöön korkeammat lukukausimaksut vastineeksi opiskelijoiden osallistamisesta rahanjaon päätöksiin. Vaikka osa opiskelijoiden osallistamistamiskäytännöistä kuulosti hyvältä, tuollainen diili kuulostaa absurdilta. Harmikseni en tällä reissulla ehtinyt järjestää itselleni tapaamista paikallisten opiskelijoiden kanssa. Erityisesti kiinnostaisi tietää miten mahdollinen opiskelijajärjestö on organisoitu, jos se voi päätyä tuollaiselle kannalle.

Polimin piirissä on siis myös kattavasti taideteollisen alan opetusta ja tutkimusta, josta vastaa oma osasto (vastaa lähinnä meikäläisittäin tiedekuntaa) INDACO. Osasto on ollut olemassa 90-luvun alkupuolelta, mutta itse koulutuksella on pidemmät perinteet. Tarkalleen ottaen INDACOn ala on ”design” – sana jota on suomeksi niin kovin vaikea kääntää. Käytännössä pääpaino oli muotoilulla, mutta sanan laajimassa merkityksessä. Polimin Bovisa-kampus, se ainut, jolla vierailimme, oli muuten aika lailla täysi vastakohta Bocconin sliikeille auloille. Paikka on vanha tehdasalue, jossa on aiemmin koottu rautiovaunuja, ja oli nyt täynnä kirkkaita värejä, opiskelijoiden töitä ja toimintaa.

Polimin Bovisan kampus on vanha sporatehdas

Polimissa ja myös INDACOssa ongelmaksi koettiin kehno opettaja-opiskelija-suhdeluku, joka oli jotakuinkin samaa luokkaa kuin Aallossa tekniikan ja kauppatieteen aloilla. Avainongelma oli rahoitus, johon lähitulevaisuudessakaan tulossa mitään suurta lisäystä. Niinpä parempaan opetukseen on etsitty muita keinoja, kuten esimerkiksi Alta Scuola Politecnica ASP. ASP on huippuopiskelijoiden poikkitieteellinen ohjelma, johon vuosittain kutsutaan parhaiten menestyneet 150 maisteriopiskelijaa. Jännä konsepti, ja jäin miettimään miten moinen toimisi Aallossa. Polimissa valitut saavat stipendin ja vapautuksen lukukausimaksusta, joten harva varmaan kunniasta kieltäytyy.

Kaiken kaikkiaan tämä viimeinen reissu oli hyödyllinen siinä missä kolme aikaisempaakin. Hieman harmittaa oma kehno valmistautumiseni – ajan ja italian kielitaidon puutteen vuoksi en saanut järjestettyä omaa tapaamista paikallisten opiskelijoiden kanssa. Yleensä ne ovat tarjonneet hyvän näkymän siitä, miten yliopiston jalot tavoitteet näkyvät opiskelijan arjessa. Muina yleisinä huomioina tulee ainakin mieleen se, ettei kaksiportaisuus toimi täysin vielä Bolognan kotimaassakaan. Molemmissa yliopistoissa kandidaatin tutkinnot hakivat hieman vielä muotoaan, ja Bocconissa todettiin ettei kauppatieteen kandi ole työelämärelevantti tutkinto yliopiston eikä yritysten mielestä (tosin kolmasosa kanditason jälkeen pudonneista oli päätynyt suoraan töihin). Milanon vetovoimaa hyödynsivät molemmat koulut, esimerkiksi luksustuotteisiin ja viini- ja ruokakulttuuriin perehtyvissä MBA-ohjelmissaan. Poikkitieteellisten tekemisten saralla sekä Bocconi että Polimi olivat Aaltoa kunnianhimottomampia. Polimin INDACO vastasi lähinnä  Taikin teknisempiä aloja, ja vaikka Bocconi tarjosi opintoja esimerkiksi kulttuuritoimen ja muotoilun johtamiseen, oli perspektiivi aina puhtaasti kauppatieteellinen.

Ainakin omalta osaltani johtoryhmän retket loppuvat tähän. Hyviä käytäntöjä, malleja ja kontakteja on tärkeä imeä oman piirinsä ulkopuolelta, mutta jos kaikki opittu viisaus pitää tiivistää yhteen lauseeseen, se on tämä: ihmiset tekevät yliopiston. Järjestelmiä uudistamalla asiaa voi avittaa, mutta viime kädessä Aallon onnistuminen on kiinni uskosta, asenteesta ja tekemisen meiningistä – meistä itsestämme siis.

Hiilijalanjälkeään kauhistelevin terveisin,
Atte

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ylpeänä ilmoittaa:

Jarno Lappalaista ehdotetaan Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodeksi 2011.

Jarnolla on takanaan hektinen vuosi kansainvälisten asioiden vastaavana uudessa ylioppilaskunnassa, jonka alkutaival on ollut sakeanaan haasteita. Hänellä on ainutlaatuista kokemusta kokonaisen organisaation ja yhteisön rakentamisesta ja opiskelijoiden edunvalvonnan kannalta ratkaisevista vaiheista, jolloin Aalto-yliopisto on luonut keskeiset toimintaperiaatteensa. 23-vuotias mikkeliläinen opiskelee Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta ja on toiminut aiemmin edustajistossa, yliopiston hallinnossa ja kansainvälisissä järjestöissä.

AYY:n hallituksessa Jarno on tehnyt määrätietoisesti työtä sekä kansainvälisten asioiden että koko ylioppilaskunnan edunvalvontasektorin kehittämiseksi. Jarnon toiminta AYY:n edunvalvontasektorien puheenjohtajana sekä poikkisektoraalisen kv-sektorin vetäjänä ovat antaneet hänelle laajan, eri aihepiirejä yhdistelevän osaamisen. Jarno on analyyttinen, mutta myös voimakkaasti arvoperustainen aaltolainen, joka ajaa opiskelijan asiaa kansallisuudesta riippumatta. ”SYL saa Jarnosta opiskelijan etujen ajamiseen sydämellään sitoutuneen edunvalvojan, joka vakuuttaa Arkadianmäen päättäjät,” toteaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Valtonen.

Jarno on toiminut viimeisen vuoden ajan maksuttoman koulutuksen etulinjassa Aallossa. Väännön keskellä Jarno on osoittanut kykynsä reagoida uusiin käänteisiin pikavauhtia, latoa pöytään pinoittain argumenttejaan tukevaa tutkimustietoa ja tunnistaa valintatilanteissa strategisesti viisaimmat ratkaisut. Jarnolla on ollut suuri vaikutus siihen, että maksukokeilu toteutetaan Aallossa merkittävästi rajatumpana kuin mitä yliopisto oli alun perin suunnitellut. ”Maksuton koulutus on, paitsi tasa-arvoisten mahdollisuuksien perusta, myös kestävästi kansainvälistyvän Suomen elinehto,” Jarno linjaa.

Jarno katsoo, että SYL:n tulee ajaa jokaisen Suomessa opiskelevan asiaa monipuolisesti. Ensi vuoden eduskuntavaalivaikuttamisessa keskeisin teema on maksuton koulutus, muttei myöskään tule unohtaa työurakeskustelua. ”Vuonna 2011 korostuvat monella tavalla poikkisektoraaliset teemat, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista osaamista. Ylioppilasliikkeen pitää puhaltaa yhteen hiileen,” Jarno kiteyttää.

Lisätietoja antavat:

Jarno Lappalainen     +358 40 053 6973, jarno.lappalainen(a)ayy.fi

Teemu Halme           +358 50 520 9415, teemu.halme(a)ayy.fi

Jussi Valtonen          +358 40 011 4084, jussi.valtonen(a)ayy.fi

Nykyistä kattavampi, mutkattomampi ja innostavampi akateeminen ohjaus on AYY:ssä nähty yhtenä tärkeänä keinona puuttua opintojen etenemisen ja opiskelumotivaation ongelmiin Aallossa. Toisten opiskelijoiden ja opettajien tutoroinnin sekä ura- ja opintoneuvonnan ohella yksi ohjauksen muoto on mentorointi. Mentoroinnissa jo valmistunut alumni ohjaa, neuvoo ja tsemppaa nykyistä opiskelijaa oman polkunsa ja paikkansa löytämisessä. En ole koskaan ollut varsinaisesti mentoroitavana, mutta kesätöissä, opiskelussa ja ylioppilaskuntatoiminnassa kohtaamiset kokeneempien jäärien ja edeltäjien kanssa ovat usein auttaneet omien suunnitelmien jäsentelyssä ja inspiroineet uusia ajatuksia.

Aallossa on jo mentorointiohjelma, johon on haku meneillään paraikaa. Ohjelma on suosittu ja toimii hyvin, mutta koskettaa vain varsin marginaalista osaa opiskelijoista. Lisäksi se on luonteeltaan intensiivinen ja aika lailla sitoutumista vaativa, joten sen skaalaaminen suurille massoille tuskin onnistuu. Kuitenkin jonkinlainen yhteys omalta alalta valmistuneeseen olisi varmasti hyödyllinen – harva asia konkretisoi omien opintojen määränpään yhtä selkeästi kuin samanlaisen polun läpikäynyt alumni.

Olimme viime viikolla kopoporukalla tapaamassa arkkitehti Olli Hakasta ja Aallon alumnitoiminnan Nora Rahnastoa, joilla oli jännä idea kattavamman mentoroinnin järjestämiseen. Mitäpä jos otettaisiin käyttöön aikapankki? Järjestely toimisi niin, että opiskeluaikana voisit varata ohjaus- ja sparrausaikaa valmistuneilta tai opinnoissa edenneemmiltä, ja vastaavasti maksaisit aikaasi takaisin mentoiroimalla itse junnumpia kun tutkinto olisi kasassa. Ajatus on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas, ja voisi olla yksi konkreettinen keino viedä Aaltoa kohti sitä yhteistä akateemista yhteisöä jota puheissa maalaillaan. Miten tällainen käytäntö sitten potkaistaisiin käyntiin ja positiiviseen kierteeseen, onkin sitten haastavampi kysymys. Ideoita? Pilotti jonkin koulutusohjelman sisällä tai jotain?

Hommahan on linjassa AYY:n tavoitteiden kanssa. Aikanaanhan AYY päätti Aalto-linjassa tavoitteiksi mm. ”Opiskelijat saavat viikoittaista akateemista ohjausta läpi tutkinnon” sekä ”Alumneja hyödynnetään opetuksessa, tutkimuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Jokainen opiskelija tuntee ainakin yhden alansa alumnin.”

Terkuin,

Atte