Vuoden 2010 ensimmäinen vuosineljännes on takana, ja on aika tehdä koulutuspoliittinen osavuosikatsaus ison maailman tyyliin.
Toimintaympäristö
Aalto-yliopisto ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta aloittivat toimintansa uuden yliopistolain astuessa voimaan 1.1.2010. Nämä asiat ovat muuttaneet ylioppilaskuntien ja opiskelijajärjestöjen toimintakenttää merkittävästi niin muuttuneen ylioppilaskunta- ja yliopistokentän, uusien juridisten velvoitteiden kuin puhtaasti yliopistojen sopeutumisvaikeuksien kautta. Uusi yliopistolaki ja erityisesti Aalto-yliopiston rahoitus ovat olleet merkittävästi esillä eri tiedotusvälineissä pitkin alkuvuotta – useimmiten negatiiviseen sävyyn.
Aalto-yliopistolle hyväksyttiin strategia viime joulukuussa. Ylioppilaskunnat olivat merkittävässä roolissa strategiaprosessin eri vaiheissa, mikä näkyykin niin kokonaiskuvassa kuin yksityiskohdissakin aiempaa parempana opetuspainotuksena ja opiskelukyvyn monipuolisena huomiointina. Strategian toimeenpanosuunnitelmat tulevat muovaamaan merkittävästi korkeakoulujen profiileja ja toimintatapoja.
Tulevat vaalit ja niistä seuraavat hallitusohjelmaneuvottelut ovat leimanneet opetusministeriön toimintaa: työryhmät ovat toimineet aktiivisesti ja jo ensimmäisen kvartaalin aikana on tuotettu useita merkittäviä työryhmäraportteja, minkä lisäksi valtakunnallinen poliittinen keskustelu on pyörinyt voimakkaasti työurien pidentämisen ympärillä.
TOKYO ry ja KY ry ovat aloittaneet uusissa rooleissaan itsenäisinä toimijoina AYY-yhteisön sisällä. AYY:n kampuspalvelumalli, järjestötuki ja edunvalvonnan vastuujaot ovat keskusteluttaneet sekä ylioppilaskunnan sisä- että ulkopuolella. Lisäksi ylioppilaskunnan huomiota ovat vieneet merkittävästi erilaiset yhdistymisvaiheen hallinnolliset epäselvyydet.
Kansallinen vaikuttaminen
Suomen kansallisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa keskeisiä teemoja ovat olleet koulutuksen maksuttomuus, työurien pidentäminen, soveltumattomuuden ratkaisu ja opiskelijavalintojen kehittäminen. Keskustelussa ovat korostuneet erityisesti huoli suurten ikäluokkien eläköitymisen vaikutuksesta työvoimapolitiikkaan, nuorten välivuodet ja valmistumisajat sekä korkeakoulujärjestelmän alueellinen kattavuus.
Erityisesti keskusteluun ovat useasti nousseet yliopistojen lukukausimaksut. Pelin avasi pääministeri Vanhanen Aalto-yliopiston avajaispuheessaan, minkä jälkeen Misukan työryhmä ilmoitti lukukausimaksujen olevan kansallisen koulutusviennin edellytys ja lopulta Lehikoisen työryhmä päätyi julkisen paineen alla siirtämään lukukausimaksusuosituksensa raporttinsa liitteeksi. Koulutuksen maksullisuus kipusi siis koulutuspolitiikan kuumimmaksi perunaksi pyytämättä ja yllättäen, suoraan sanottuna puskista. Keskustelu ja kannanotot aiheesta ovat työllistäneet edunvalvontasektoria koko alkuvuoden.
AYY on osallistunut julkiseen keskusteluun julkaisemalla 19.2. julkista, vastuullista keskustelua hakevan kannanottonsa otsikolla “Mistä näitä lukukausimaksuja oikein tulee?”, minkä lisäksi 17.3. julkaistiin viiden muun ylioppilaskunnan kanssa yhteinen kommentti Lehikoisen työryhmän raportista, jolloin myös toivottiin poliitikoilta julkista vastuun kantamista lukukausimaksuista.
Aalto-yliopistosta on EU/ETA-maiden ulkopuolisten lukukausimaksukokeiluun ilmoitettu 46 maisteriohjelmaa, mihin liittyen AYY on mukana Aallon lukukausimaksutyöryhmässä. Asiasta on linjattu edustajiston kokouksessa 3/2010 hyväksytyssä linjapaperissa.
Opetusministeriön soveltumattomuuden ratkaisua pohtinut työryhmä julkaisi myös ensimmäisen kvartaalin aikana raporttinsa opiskeluoikeuden rajaamisesta lääketieteellisistä syistä. Esityksessä oli jätetty pitkälti huomiotta opiskelijajärjestöjen kriittiset kommentit, mihin liittyen AYY lausui asiasta 8.3. otsikolla “SORA palauttaa yliopistohallinnon 1800-luvulle”. Asiaa on myös kommentoitu kriittisesti mm. Ylioppilaslehdessä.
Työuran alkupään ja koulutusjärjestelmän sujuvoittumista pohtinut Lehikoisen työryhmä julkaisi raporttinsa, jota AYY arvioi vielä samana päivänä julkaistussa kommentissaan kelvolliseksi, joskin AYY kritisoi ylioppilaskokeiden liian suurta painoarvoa esitetyssä yliopistojen opiskelijavalinnassa. Työryhmä esitti kuitenkin monia hyviä kehitysajatuksia suomalaiseen koulutusjärjestelmään, minkä johdosta kommentti oli positiivinen.
Kaiken kaikkiaan ensimmäisellä kvartaalilla ministeriöiden julkiset kannanotot ovat muovanneet julkista keskustelua huomattavasti enemmän kuin puolueiden tai kansalaisjärjestöjen vastaavat. Koulutuspoliittinen keskustelu on jämähtänyt lukukausimaksujen karrikointiin, aluepoliittiseen keskusteluun korkeakouluverkosta ja Lehikoisen työryhmän esityksiin opiskelijavalinnasta. AYY reagoi tähän kehityskulkuun julkaisemalla omat, huomattavasti kokonaisvaltaisemmat hallitusohjelmatavoitteensa toisen kvartaalin aikana. AYY tulee jatkamaan suunnilleen samaa aktiivisuutta julkisessa keskustelussa, minkä lisäksi hallitusohjelmatavoitteita edistetään erillisellä kampanjalla.
Aalto-yliopisto
Vuotta 2010 on leimannut ylioppilaskunnan ja yliopiston aiempaa läheisempi yhteistyö. Ylioppilaskunnat olivat tiiviisti mukana Aallon valmisteluorganisaatiossa, minkä lisäksi rehtoraatin kanssa tehty epävirallinen yhteistyö toi hedelminään paikat Aalto-yliopiston rehtoraatissa ja johtoryhmässä. AYY on sitoutunut linjapapereissaan Aalto-yliopiston strategisiin tavoitteisiin, minkä lisäksi pyritään tuomaan aiempaa paremmin ajatusta opiskelija- ja oppimiskeskeisestä yliopistosta.
Aiempaa, muodollisiin hallintoelimiin sidottua vaikuttamistyötä tullaan kehittämään yhä enemmän valmisteluprosessissa mukana olemiseen, hallinnon opiskelijaedustajien tavoitteelliseen tukemiseen ja uusien, perusteltujen avausten tekemiseen. Tärkeää ei tule olemaan niinkään muodollisen edustuksen turvaaminen kuin opiskelijanäkökulman juurruttaminen sisäänrakennetuksi osaksi yliopiston päätöksentekoa.
Aallon johtoryhmä, Aalto Executive Team (AET), on kokoontunut virallisesti kolme kertaa, joista kahdella on ollut AYY:n edustus. Kokouksia merkittävämpiä oppimis- ja tutustumistilaisuuksia ovat olleet johtoryhmän ekskursiot Manchesteriin ja Müncheniin. Reissut ovat paitsi syventäneet ylioppilaskunnan ja yliopiston johdon keskusteluyhteyttä, myös antaneet uusia ideoita ja vertailupohjaa Aallon puuhille.
Aallon akateemiset komiteat ovat pitäneet ensimmäisen kvartaalin aikana ensimmäiset kokouksensa. Uuden yliopistolain monihenkisen toimielimen velvollisuuksien, vallan ja aseman ollessa vielä epäselvä, opiskelijaedustajat ovat pääosin keskittyneet tilanteen seuraamiseen. Aallon akateeminen komitea ei ensimmäisessä kokouksessaan päässyt juuri sääntötekniikka pidemmälle, kun taas tekniikan akateemisen komitean ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin tekniikan alan kandidaattiuudistusta sekä strategian toimeenpanosuunnitelmaa hyvinkin painokkain sävyin.
Ylioppilaskunta on työskennellyt aktiivisesti monien Aalto-tason opintoasioiden parissa. Erityisesti pinnalla ovat olleet Aallon sisäinen liikkuvuus, uusien opiskelijoiden vastaanotto sekä opiskelukykyyn liittyvät asiat. Erityisesti opiskelijoiden hyvinvoinnista ja onnellisuudesta tulosmittarina on keskusteltu Aallon kaikilla tahoilla, niin Ainon artikkelissa kuin vararehtorien kanssakin. Opetuksen arviointi tulee olemaan tämän vuoden merkittävin opintoasioiden projekti, mihin liittyen ylioppilaskunta on tehnyt paljon pohjatyötä Aalto-yliopiston keskushallinnon kanssa.
Aallon strategian toimeenpanosuunnitelmat ovat työllistäneet koulutuspoliittisia toimijoita varsin paljon. Prosessi toimii niin, että valmisteilla on sekä Aalto-yliopiston suunnitelma, jonka kokoamisesta vastaa vararehtori Heikki Mannila, että erilliset suunnitelmat kaikille kolmelle schoolille, joista vastaavat kuinkin korkeakoulun johtavat dekaanit. Eriytetyn työn on tarkoitus konvergoitua yhtenäiseen toimeenpanosuunnitelmaan myöhemmin keväällä.
Aalto-tason toimeenpanosuunnitelman luonnos on sekä sisällöltään että valmistelultaan erinomaista tavaraa. Ylioppilaskuntaa on kuultu valmistelussa tarkkaan, ja jos lopulliset linjat noudattavat viimeisimmän luonnoksen henkeä, tulee toimeenpanosuunnitelmasta varsinaista mannaa opiskelijoille. Aalto-yliopisto on sitoutumassa opetuksen järjestelmälliseen kehitykseen ja arvostuksen nostoon, ja opiskelijoiden hyvinvointi on saamassa arvoisensa painon yliopiston mittarina.
AYY:n edustajisto hyväksyi Aallon strategian sellaisenaan Aalto-yliopistoa koskevan linjapaperin pohjaksi. Linjapaperin laatiminen kuormittikin koulutuspoliittista sektoria merkittävästi helmi-maaliskuussa, kunnes linjapaperi hyväksyttiin lähes sellaisenaan edustajiston kokouksessa 3/2010.
Korkeakoulut
AYY:lla on pohdittu ensimmäisen kvartaalin aikana paljon edunvalvonnallista työnjakoa ylioppilaskunnan ja erityisaseman yhdistysten välillä. Tänä aikana on noudatettu pitkälti läheisyysperiaatetta: ongelmat pyritään ratkaisemaan mahdollisimman lähellä niiden lähteitä. Tämä siirtää yksittäisiin asioihin vaikuttamisvastuun killoille ja tieteenalayhdistyksille, joita AYY tarvittaessa tukee.
Kauppakorkeakoulun ensimmäinen Aalto-vuosi alkoi karuissa tunnelmissa rahoituksen laskettua. Ensimmäinen kvartaali on kulunut suurimmilta osin KY ry:n edunvalvontatyön käynnistymistä tukien, mihin liittyen AYY on lausunut Aallon kauppakorkeakoulun strategian toimeenpanosuunnitelmasta ja tuonut esille kauppatieteen opiskelijoiden liikkuvuusongelmia. Jatkossa tullaan rakentamaan tarkempi kuva kauppiksen opintoasioiden ongelmista KY:n vaikuttamistyön tueksi, minkä lisäksi hallitusohjelmavaikuttamisessa tullaan varmasti keskustelemaan duaalimallin ongelmista.
Teknillisessä korkeakoulussa alkuvuotta on leimannut epävarmuus omasta asemasta uudessa yliopistossa. Varadekaani Airilan valmistelemaa organisaatioluonnosta onkin odotettu mielenkiinnolla, mitä odotellessa työtä on kyllä riittänyt opetussuunnitelmatyöhön vaikuttamisessa ja kurssiportaali Nopan ongelmien selvittämisessä. Ensimmäisen kvartaalin aikana Teknilliselle korkeakoululle suoritettiin uusinta-auditointi, minkä lisäksi tekniikan akateemisessa komiteassa käytiin keskustelua kandidaattikoulutuksen uudistamisesta, joka käytännössä tarkoittaa kolmatta yritystä vähentää radikaalisti kandidaattiohjelmien määrää. Tänä vuonna Otaniemessä vakiinnutetaan opiskelijoiden edunvalvonnat käytännöt TKY:n jälkeiselle ajalle, minkä lisäksi vaikutetaan siihen, että organisaatiouudistus tuottaa opiskelijoille tarkoituksenmukaisimman tekniikan koulutuksen ratkaisun. Lisäksi AYY:n on muokattava korkeakoulun asenneilmapiiriä vastaamaan uutta yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteishenkeä. Tällä hetkellä opiskelijoiden osallistaminen vaihtelee teknillisessä korkeakoulussa laidasta laitaan – esimerkiksi strategian toimeenpanosuunnitelman valmistelussa opiskelijat on toistaiseksi ohitettu käytännössä täysin.
Taideteollisessa korkeakoulussa hämmennystä on herättänyt erityisesti muodollisen opiskelijaedustuksen katoaminen vuodenvaihteessa. AYY on tukenut yliopistoa ja Tokyoa opiskelijaedustuksen ja -kuulemisen rakentamisessa uudessa toimintaympäristössä. Tämän lisäksi AYY on ollut mukana selvittämässä lukukausimaksukokeiluun liittyviä epäselvyyksiä. Taideteollisessa korkeakoulussa ylioppilaskunta tukee jatkossakin TOKYO:n vaikuttamistyötä ja varmistaa, että taiteen ääni kuuluu strategiaa toimeenpantaessa.
Edellisten lisäksi ylioppilaskunta on jatkanut aiempien vuosien tapaan opiskelijoiden oikeusturvaongelmissa (tenttimyöhästymiset jne.) auttamista ja yliopistojen ajoittain erikoisten toimintamallien korjaamista.
Ylioppilaskunnan kehittäminen
Ylioppilaskunnan koulutuspoliittista toimintaa on kehitetty syksyn toimintasuunnitelman ja hallituksen oman Yllätyksen pohjalta.
Koulutuspoliittinen johtoryhmä, tuttavallisemmin kopojory, kokoaa yhteen tiedekuntien halloped-vastaavat, ja KY:n ja TOKYO:n edustajat. Pumppu on kokoontunut kahdesti, lähinnä näkemään toistensa naamat ja keskustelemaan tulevista peliliikkeistä. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen kopojoryn rooli ei ole vielä täysin kristallisoitunut. Toinen vuosineljännes tuo kuitenkin mukaan konkreettisia projekteja, jotka osaltaan ohjaavat toimintaa.
Kiltojen opintotoimijoita sekä KY:n ja TOKYO:n ainejärjestötoimijoita kokoava opintoneuvosto kokoontui ensimmäisen kvartaalin aikana kahdesti, minkä lisäksi edellisen vuoden toimijoiden kanssa järjestettiin yhteinen vaihto. Opintoneuvostossa on vaihdettu kuulumisia, keskusteltu ajankohtaisista suurista kysymyksistä ja perehdytetty kiltojen toimijoita. Lisäksi opintoneuvosto tukee KY:n ja TOKYO:n lähellä toimivien ainejärjestöjen aktivoitumista koulutuspoliittiseen edunvalvontaan.
AYY järjesti hallinnon opiskelijaedustajille neljä koulutusta kahden illan aikana. Koulutuksissa oli kohtalainen läsnäolo, minkä vuoksi toisen tai kolmannen kvartaalin aikana julkaistaan halloped-opas, joka yrittää tiivistää ja laajentaa halloped-koulutusten sisältöjä kirjallisessa muodossa. AYY selvittää myös mahdollisuutta tuottaa muiden ylioppilaskuntien kanssa osittain yhteinen digitaalinen hallinnon opiskelijaedustajan opas. AYY on myös käynyt pyynnöstä kouluttamassa järjestöjen ja tiedekuntien hallinnon opiskelijaedustajia, minkä lisäksi koulutuspoliittinen sektori oli kouluttamassa kiltojen ISOhenkilöitä koulutusviikon aikana.
Resurssit
Syksyn suunnitelmissa oli toteuttaa koulutuspoliittista edunvalvontaa hallitusvastaavien, koposihteerin ja kolmen kampuskohtaisen edunvalvontasihteerin voimin. Ensimmäinen kvartaali on kuitenkin vedetty kahden hallituslaisen voimin, joskin oikeusturva-asioissa tukea on saatu sosiaalipoliittiselta sektorilta. Vapaaehtoisten panos edunvalvonnassa on ollut korvaamatonta. Kaikki toimijat ansaitsevat isot kiitokset, ja kemian ja materiaalitekniikan tiedekunnan hallopedvastaava Antti Karkola vielä ekstrataputukset hurjasta draivistaan.
Seuraavaan kvartaaliin koulutuspoliittinen sektori saa lisää paukkuja. Edunvalvontasihteerien rekrytointi laitettiin jäihin talousarvion hyväksymisen yhteydessä, mutta tilanne korjataan uudelleenkohdistamalla nykyisiä henkilöresursseja. Koulutuspoliittinen sihteeri on rekrytoitu, ja aloittaa pikimmiten.
Yhteenveto
Ensimmäinen koulutuspoliittinen kvartaali on ollut vauhdikas. Edunvalvontaa on toteutettu aika lailla suunnitelman mukaan. Kaikkea aiottua ei ole ehditty tehdä, toisaalta on tartuttu yllättäviin tilaisuuksiin ja tilanteisiin. Toiminnan luonteen takia näkyviä tuloksia on toistaiseksi esittää kovin laihasti, mutta usko Aaltoon on pysynyt vahvana. Ainakaan tulosvaroitukselle ei ole tarvetta.
Fiilisbarometri ™ kuvaa koulutuspoliittisen sektorin fiiliksiä. Tammikuussa alkuhuuma vaimensi töyssyjä, mutta fiilis on pysynyt korkealla läpi kvartaalin. Ainoastaan muutamaan otteeseen ylikuormitus ja satunnaiset uuvuttavat yhteenotot vanhan hallintokulttuurin kanssa ovat painaneet fiiliksen vihreältä keltaiselle.
Fiilisbarometri kuvaa kopojen fiiliksiä. (1. Toiminta alkaa, 2. Opintoneuvoston eka kokous, 3. Misukan työryhmän koulutusvientistrategia julki, 4. Matka Manchesteriin, 5. SORA-työryhmän raportti julki, 6. Matka Müncheniin, 7. Tekniikan akateemisen komitean ensimmäinen kokous, 8. AYY:n edustajiston kokous 3/2010, Lehikoisen työryhmän raportti julki)
Kvartaaliterveisin,
Atte & Janne