Keltainen lokakuu etenee, ja AYY:n keskustoimisto alkaa asettumaan uuteen kotiinsa Lämpömiehenkuja 2:n alakerrassa. Ensimmäiset merkit vuodenvaihteen lähestymisestäkin alkavat näkyä; yhä suurempi osa ajasta menee ensi vuoden suunnitteluun ja valmisteluun. Haku hallitukseen ja muihin luottamuspesteihin on auki, ja ensimmäiset valtaa hamuavat ovat jo astuneet kaapista. Mieti sinäkin, mitä voisit tehdä tämän yhteisön eteen.

Vaan olitpa sitten ylioppilaskunnassa aktiivi tai et, valmistaudu vaikuttamaan. Opiskelijan näkökulma kiinnostaa Aaltoa ennennäkemättömällä tavalla ja opiskelijalta kysytään kohta joka käänteessä jotain. Ensimmäisenä vastaan tulee tämän vuoden lopulla alkava ja yli kevään jatkuva Aallon opetuksen arviointi (“TEE” eli Teaching evaluation exercise), jossa on pyrkimyksenä kartoittaa koko Aallon koulutuksen taso koulutusohjelmittain, hieman samaan tapaan kuin tutkimusta arvioitiin vuonna 2009 (jolloin vedettiin läpi “RAE” eli Research assessment exercise). RAE on todella vaikuttanut Aallon toiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen ja resurssien jakoon – oletus on, että myös opetuksen arvioinnin tulokset näkyvät opiskelijan arjessa ilman ylimääräistä viivettä, vaikkakin varmaan eri mekanismein. Tämä on myös AYY:n tavoite, samoin kuin rakenteiden muuttaminen niin, että opetuksen arviointi ja kehittäminen on jatkuva ja hyvin resursoitu prosessi jokaisella Aallon alalla. Opetuksen arviointia on meidän puoleltamme mukana suunnittelemassa Janne, joka kertonee aiheesta mieluusti lisää.

Yliopiston korvan säätäminen opiskelijan taajuudelle ei kuitenkaan ole jäämässä tähän. Syksyn aikana Aallon johtoryhmässä on pohdittu kiivaasti Aallon menestyksen mittareita. Strategia on, ja tavoitekin (maailmanluokka siis) – mutta mistä tiedetään ollaanko sinne matkalla vai ei? Tähän tarvitaan hyvin valikoitu joukko avainmittareita (tutaksi siis KPI eli “key performance indicator”). Opetuksen osalta näiden mittareitten joukkoon ollaan mietitty mm. opiskelijatyytyväisyyttä. Jatkossa Aalto siis seuraisi omaa menestymistään sen perusteella, mitä mieltä opiskelijat opetuksesta, palveluista ja tiloista ovat. Käytännön toteutuksesta ei vielä olla puhuttu, mutta maailmalta löytynee ihan hyviä esimerkkejä. Manchesterissahan tätä tehtiin jo.

Summa summarum: vastaa kun kysytään, ja joskus ilmankin. Osallistu opetuksen arviointiin, ja mieti mikä yliopistossa toimii ja mikä ei. Asiat menevät oikeaan suuntaan palautteen avulla, ja kun sitä kerran kerätään, niin sitä on syytä antaa. Eikä tämä koske vain edellä mainittuja “isoja” juttuja. Jokaisesta kurssista on syytä antaa laadukasta palautetta, ja miksei luennoistakin. Ja myös sitä hyvää palautetta, eli kiitosta, jota kukaan tuskin tässä maassa saa liikaa. Edelleen työn alla olevissa Oppimisen kulmakivissäkin on tarkoitus korostaa hyvää palautekulttuuria.

Terkuin uudesta toimistosta,

Atte

ps. kirjoittelin keväällä TKK:n rakenneuudistuksen näkymistä. Nyt koulu on julkaissut  FAQ-sivuston aiheesta, kannattaa kurkata.

This entry was posted on Thursday, October 21st, 2010 at 08:56 and is filed under Okategoriserad. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.