Terveisiä Tampereelta ja SYL:n vuotuisesta liittokokouksesta. Edessä on varsin tiukka kahden päivän vääntö SYL:n ensi vuoden toiminnasta. Meillä on kolme äärimmäisen tasaväkistä ja huikeaa puheenjohtajaehdokasta sekä kaksi oman ylioppilaskuntamme timanttista hallitustyrkkyä.
Vuoteni AYY:n hallituksessa lähenee loppuaan ja mieli muuttuu haikeaksi. Vuosi on lyhyt aika ja nyt ymmärrän viisaudet, joita edelliset hallitukset ovat kertoneet. Enpä uskonut tätä sanovani, mutta olisi ehkä pitänyt ottaa nuo kevään neuvot ja viisaudet vakavammin 🙂
Vuoden alussa sain tehtäväkseni vastuun ylioppilaskunnan yrityssuhteista. Aluksi homma näytti erittäin selvältä ja yksinkertaiselta. Hoida homma kotiin! Myy vähän ylioppilaskuntaa ja kehitä tarjoamaa, vedä ja kehitä yrityssuhteiden vapaaehtoisjaostoa Auraa sekä siinä sivussa pikkasen pyörität yliopiston brändituotteita myyvää kauppaa Aalto University Shoppia. Hyvin nopeasti tuli oman toimen ohelle muutakin, kuten yrittäjyyden ja työelämän edunvalvonta sekä museon ja arkiston hallituslinkkinä toimiminen.
Yllättäen homma paisui palloksi, johon pelkkä tutustuminen vei kolme kuukautta. Homma tuntui jo hieman luisuvan käsistä ja kävin henkisen murtumisen reunoilla, kun keväällä tuntui, että iso mies hajoaa paineen alla. Kävi ilmi, että kaksi meidän tärkeää tulonlähdettä, joiden niskaan oli kasattu yhden myyntikoordinaattorin verran toiveita, eivät menneet aivan putkeen ja lisäksi Aalto Shop ei ollut niin valmis pallo, kuin minun oli annettu ymmärtää. Näistäkin selvittiin, vaikka se ponnisteluja vaati ja aikaa paloi itse ylioppilaskunnan myyntityöstä.
Kuluva vuosi on ollut vahvasti muutoksen aikaa. Hommaa on moukaroitu fiksummaksi ja toimivammaksi, eikä sitä tehdessä ole unohdettu tulevaisuutta ja dynaamisuutta. Ylimääräisistä lonkeroista on irroittauduttu, unohdettuja vahvistettuja ja todellisuuteen palauduttu. Ylioppilaskunnan toiminta on asteen verran tehokkaampaa. Jokainen hallituksen jäsen, asiantuntija ja työntekijä on sisäistänyt valmistelun ihanuuden. Valmistelu on valtaa ja päätöksen teon yhteydessä itkeminen on turhaa.
Vuosi on ollut täynnä iloa ja surua, yllätyksiä ja pettymyksiä sekä paljon valvottuja öitä. Hetkeäkään en ole päätöstäni hallitukseen lähtemisestä katunut. Hallituksesta ja ylioppilaskunnasta on tullut perhe, jolla on ikuisesti oma paikka sydämessä. Vuosi on opettanut paljon. Olen oppinut valtavasti lisää itsestäni sekä kasvanut ihmisenä ja kansalaisena. Olen tavannut paljon hienoja ihmisiä, joilla on upeita ajatuksia, näkemyksiä ja kantoja, sekä päässyt mukaan tekemiseen, toimintaan ja tapahtumiin, josta aikaisemmin pystyi vain haaveilemaan. Vaikka vuosi on vaatinut paljon, tiedän sen antaneen paljon enemmän.
Kiitos vuodesta ja kiitos luottamuksesta. Loppuun voi hymy huulilla siteerata edeltäjäni sanoja: “Tää homma on hallituksen salkuista ehdottomasti paras.” 🙂