Tarina elokuvatuotannon opiskelijalta Aalto yliopistossa, Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta, jonka unelmat eivät olisi käyneet toteen, jos toiseen tutkintoon ei saisi enää opintotukea. ”Tämä ei ole ensimmäinen tutkintoni, eikä tieni tähän pisteeseen ole ollut helppo”

Olen opiskellut koko aikuisikäni, tehden aina töitä siinä ohessa.

Taidelukion jälkeen jatkokoulutuspaikkaa ei auennut joten hakeuduin vuoden kestävälle (elokuva-alan) kansanopistolinjalle, jonka rahoitin osittain opintolainalla, osin vanhempien tuella.

Tiesin epämääräisesti haluavani taidealalle, kenties elokuva-alalle, mutta minulla ei ollut mitään käsitystä, miten elokuvia tehtiin, tai mitä työtehtäviä tuolla alalla edes oli olemassa. Kansanopisto vahvisti halua jatkokouluttautua.

Kuitenkaan elokuvakoulujen ovet eivät avautuneet suoraan, ja vietin kaksi välivuotta tehden siivoustöitä sekä välillä olin sosiaalitoimiston asiakkaana. Tässä vaiheessa elämääni, 22-vuotiaana olin kaikkein köyhin, epätoivoisin ja eniten ilman suuntaa. Ei todellakaan kultainen nuoruus.

Kitkuttelin vielä kaksi vuotta hakien kouluihin ja pettyen joka haulla. Tällä ajalla suoritin työkkärin koulutusta sekä työharjoittelua, joista molemmista oli hyötyä. 23-vuotiaana pääsin Tampereen ammattikorkeakouluun opiskelemaan kuvausta. Koulussa kuitenkin tajusin, ettei kuvaus ollut minun alaani – sen sijaan ymmärsin, että tuotanto on.

Sen jälkeen kun “oma juttu” löytyi, työelämä rupesi viemään kovaa, niinpä suoritin koulun nopeasti loppuun, jotta pääsisin töihin. Ehdin työskennellä intensiivisesti pari vuotta elokuva-alan töissä, tuotannon toimenkuvissa (joihin minulla ei ollut koulutusta), ennen kuin minut hyväksyttiin silloiseen Taideteolliseen Korkeakouluun elokuvatuotannon linjalle. Opiskelijoita otettiin sisään neljä, eli seula oli tiukka.

Elokuvatuotannolle ei ollut tuolloin olemassa omaa maisteriohjelmaa, joten jouduin hakemaan uudestaan kandiohjelmaan. Rahoitin opinnot opintotuella, jota oli edelleen jäljellä AMK-opinnoista. Lisäksi kävin koko ajan koulun ohella töissä, ja otin opintolainaa.

Valmistuin elokuvatuotannon kandidaatiksi v.2012, jonka jälkeen lähdin Saksaan vaihto-opintoihin, ulkomaan opintotuen mahdollistamana. Opintojen aikana tein myös työtä saksalaisessa yrityksessä (josta KELA muuten rankaisi jälkikäteen erottamalla minut takautuvasti Suomen sosiaaliturvasta!).

Opintotukikuukauteni loppuivat kaksi vuotta sitten. Siitä lähtien olen elättänyt itseni työllä, en ole suostunut ottamaan edes asumistukea sillä tuloni heilahtelevat, ja pelkään KELA:n takaisinperintöjä.

Tällä hetkellä teen kolmea työtä yhtä aikaa – yksi niistä on työ tuotantoyhtiössä, jossa tuotan omaa MA-elokuvaani. Olen siis yli 10 vuoden jälkeen edennyt siivoustöistä omaan haaveammattiini. 

Ilman joustavaa opintotuki- ja opintolainajärjestelmää en olisi tässä, enkä olisi koskaan päätynyt kutsumusammattiini.

Eilen Arkadianmäeltä kuului surullisia uutisia. Hallitus yhtenä viimeisistä teoistaan halusi tuoda eduskunnan käsiteltäväksi opintotuen muutoksen, joka poistaa ihmiseltä oikeuden opintotukeen hänen tehdessään toista tutkintoa. Vaikka muutos on tietojemme mukaan huonosti valmisteltu eikä oikeastaan kenenkään toivoma, eduskunta hyväksyi muutoksen ensimmäisessä käsittelyssä eilen 10.3. suhteellisen niukasti 95-91. Jos perjantain äänestys päättyy samaan tulokseen, opintotukea ei jatkossa myönnetä niillekään toisen tutkinnon tekijöille, jotka eivät ole nostaneet ensimmäiseen tutkintoonsa tukikuukauden tukikuukautta.

On selvää, että toteutuessaan tämä opintotuen muutos on ristiriidassa elinikäisen oppimisen tavoitteiden kanssa. Lisäksi nykyisessä taloustilanteessa ja haastavassa työmarkkinatilanteessa uudelleenkouluttautumisen tukemisen luulisi olevan järkevä ja luotettava elvytystoimi, ei leikkauskohde.

Opintotukilakia on muutettu 2010-luvulla melkein joka vuosi. 2011 ja 2014 on tehty isoimmat, järjestelmän periaatteisiin käyvät muutokset. Sekä näinä vuosina että niiden välisenä aikana on tehty myös koko joukko pienempiä muutoksia, joita en edes yritä ryhtyä tässä listaamaan (koskien esim. tuen määriä, tulorajoja ja toisen asteen tukea, muutamia mainitakseni).

Olen listannut alle opintotuen keskeisimmät ja suurimmat muutokset 2010-luvulla eli vain viimeisen neljän vuoden aikana. Opintotukea joustavammaksi ja paremmaksi tekevät muutokset ovat merkitty vihreällä, neutraalit rakenteelliset muutokset on merkitty sinisellä ja sitä heikentävät tai sen ehtoja kiristävät muutokset on merkitty punaisella. Nämä laadulliset tulkinnat ovat omiani ja niistä voi toki olla eri mieltä.

2011 yhtenäiset edistymisen seurannan vaatimukset ja menettelyt korkeakouluille:

– etenemisvaatimus 4,8 op > 5,0 op/tukikk
– seurantalukuvuodelta oltava kuitenkin vähintään 2,0 op/tukikk
– takaisinperintäharkinta jos alle 1,0 op/tukikk
– kaikille yhtenäiset kriteerit takaisin tuen piiriin pääsemiseksi (tarkoittaen Aallossa syksyn 19 op:n näytön poistumista)

2011 tukiaikamuutokset:

– kaksiportainen tuki
– asumislisäkuukausi kuluttaa opintotukikuukausien määrää
– jatko-opintoihin enintään 9 tukikk
– 9 kk harkinnanvaraisen tukiajan pidennyksen saantimahdollisuuksien laajentaminen (esim. kaksiportaisen alempaan tutkintoon tai lyhyempinä pätkinä useampaan tutkintoon)
– automaattinen lainatakaus kaikille opintorahan saajille

2012: vapaaehtoisen palautuksen määräaika toukokuun loppuun

2014 muutokset:

– opintorahan sitominen indeksiin
– edistymisen seurannassa vähimmäissuoritusvaatimus 20 op/lukuvuosi
– opintolainavähennyksen korvautuminen opintolainahyvityksellä uusilla opiskelijoilla

2014: tukiaikamuutokset:

– eri tukiajat ja tuen määrät ennen/jälkeen 1.8.2014 ensimmäiset korkeakouluopinnot aloittaneille
– enimmäistukiaika kaikissa korkeakouluopinnoissa 70 > 64 tukikk

Kuten väriskaalasta huomaa, osa näistä muutoksista on ollut ihan oikeasti hyödyllisiä ja opiskelijalle edullisia muutoksia. Mutta lienee syytä kysyä, onko muutoksien takana olevilla seurausoletuksilla mitään vastinetta todellisuudessa. Minkään näistä muutoksista vaikutuksia ei nimittäin olla arvioitu.

Kun lainsäätäjä ei kanna vastuuta, ylioppilaskunnan täytyy. AYY:n opintotuen kaksiportaistumisen vaikutuksia tarkastelleen kyselyn tulokset indikoivat, että opintotuen kaksiportaistuminen, joka on väriskaalauksessani merkitty neutraaliksi muutokseksi, on pudottanut tuelta juuri ne, jotka tekevät kahta tutkintoa tai vaihtavat alaa. Tarvitseeko meidän todella kiristää silmukkaa edelleen samojen kaulojen ympärillä? Mielestäni ei.

Lotta Aarikka
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Eduskunta hyväksyi eilen äänin 95–91, että opintotukea ei jatkossa myönnetä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Toiseen tutkintoon ei saa tukea, vaikka ei olisi nostanut sitä ensimmäistäkään tutkintoa varten. Vaikka asiaa on pyöritelty jo aiemmin, tuli eduskunnan melko aggressiivinen toiminta joillekin hieman puun takaa. Myös henkilökohtaisesti asia kiinnostaa minua paljon: minä itse opiskelen tällä hetkellä toista samantasoista yliopistotutkintoani, kun teen kandidaatintutkintoa Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa.

Lähdin opiskelemaan farmasiaa 20-vuotiaana, kun en vielä tarkkaan tiennyt, mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Opiskelupaikan valinnan taustalla olivat satunnaiset kesätyöt apteekissa ja tieto siitä että alalla riittäisi työtä. Parin opiskeluvuoden jälkeenkään ala ei kuitenkaan tuntunut omalta ja tiesin, ettei tästä tulisi minun ammattiani. Viimesenä kandikeväänäni aloin tarkemmin pukea sanoiksi sisäistä pohdintaani siitä, millainen työ ja ura minua kiinnostaa ja mitkä ovat omia vahvuuksiani. Olin jo lukioikäisenä pohtinut oikikseen ja kauppikseen hakemista, mutta vasta nyt koin motivaationi ja itseluottamukseni riittävän tosissaan yrittämiseen. Niinpä pistin kauppikseen paperit sisään ja aloin kevään lopulla lukea tosissani. Samalla tein farmaseutin tutkintoni loppuun: olisi ollut typerää jättää lopputyö ja viimeiset kurssit kesken kun paikka uudessa koulussa ei kuitenkaan irtoaisi kuin vasta seuraavana syksynä. Niinpä kävellessäni voitonriemuisena ulos kauppiksen pääsykokeista olin myös jo valmis farmaseutti – ihan tavoiteajassakin. Vaikkei minusta täysipäiväistä apteekin tätiä tullutkaan, on edellinen tutkinto antanut mahdollisuuden uusiin urapolkuihin kauppiksen oppien karttuessa sekä hieman helpottanut toimeentuloani, joka ei – let’s face it – ole mikään itsestäänselvyys näillä tukirahoilla.

Jos eilen pedattu linja pitää myös jatkossa, asetetaan ensimmäiselle opiskelunpaikan päättämiselle hurjan kova paine. Lähetänkin siis virtuaalihalauksen jokaiselle lukiolaiselle ja vähän vanhemmallekin opiskelupaikkoja pohtivalle – älä vaan tyri nyt.

– Rosa

Moikka,

Meidän hallituksen puhisosasto on blogikirjoituksissaan jo esitellyt teille vuotemme isoimpia teemoja sekä poliittisesta pelistä heränneitä ajatuksia.
Ajattelin itse laskea syvällisyyden tasoa muutaman asteen verran ja kertoa ihan tavallisesta hallituksen viestintä- ja yrityssuhdevastaavan viikosta, sillä tavalla miltä se oikeasti kalenterissani näyttää. Sisältäen vain vähän värikynää ja unohdettuja asioita. Juttua piristää myös muutama mestariotos, joiden ottaminen meinasi keskellä viikkoa jäädä unholaan.

Maanantai 2.3

Viikko alkaa hiukan väsyneesti Kondensatio 124:n ja KY:n vujujen silliksen painaessa. Onneksi koko hallituksella on sama tilanne. Illalla on tiedossa vielä sidosryhmätapaaminen ja sen järjestelyjä. Muuten kalenteri näyttää tällä viikolla yllättävänkin hallittavalta.

9.00-9.50 Yrppämeetti: Maanantai alkaa aina yhteisellä hetkellä yrityssuhdekoordinaattori Mikon kanssa. Käytiin läpi viikon hommat ja viikonlopun kuulumiset.
9.50-10.00 Kipitän Alepaan ostamaan syötävää ja limua. Josko olo näillä helpottaisi…
10.00-11.00 Käyn läpi sähköpostit ja suunnittelen viikon aikatauluja. Muut ovat työntekijöiden viikkopalaverissa, joten viestintäkoppi on hiljainen.
11.00-12.00 Viestintämeetti: Vastaava setti mitä aamulla, mutta viestinnän kanssa. Aiheina mm. eduskuntavaalit ja viikon tapaamisten suunnittelua.
12.00-14.00 Lähdetään kauppaan Nikon, Tuulian ja Miljan kanssa. Niko ostaa kanaa ja miettii mielessään, että sidosryhmätapaaminen juuri tänään saattaa ottaa koville.
14.00-14.05 Saapuu tieto, että iltaohjelmamme onkin peruuntunut flunssan vuoksi. Pinnan alla ja salaa olen huojentunut.
14.05-16.00 Yllättäen onkin aikaa lähetellä sähköposteja ja
16.00-22.00 Päätämme hallituksen kanssa pitää extempore virkistäytymisen yli jääneiden ruokien kanssa. Jo ostettu ruoka ei saa mennä hukkaan!

Tiistai 3.3

Vaikuttaa aika peruspäivältä, muutamine kokouksineen. Illalla vapaaehtoisten virkistysilta! Leffa Kino Sherylissä ja sitsit!

10.00-11.00 Saavun töihin hyvien unien jälkeen. Ensimmäisenä vuorossa tapaaminen verkkokaupan tiimoilta, jossa suunnittelemme sen tulevaisuutta ja tutkailemme lukuja.
11.00-12.00 #otakylteri -tapaaminen Tuulian ja Hennnan kanssa. Suunnittelemme kampusmuutosta viestimisen aikataulua ja ideoimme tiedotteita. Stay tuned!
12.00-13.00  Lounasta Dipolissa
13.00-16.00 Aikaa tehdä hommia. Kirjoitan sektorikuulumiset sekä hallitusohjelmaprojektien etenemisestä slaidit huomiseen aamukouluun sekä lueskelen aamukoulun materiaaleja.
16.00-17.00 Siirtyminen Arabiaan, jossa järkätään AYY:n vapaaehtoisten virkistysilta.
17.00-19.00 Kino Sherylissä yksityisnäytös, leffana Kaiken teoria. Huikea leffa ja teatteri. Suosittelen!
19.00-23.00 Sitsit Media Factorylla. Hyvää ruokaa ja hyvää seuraa.

Keskiviikko 4.3

Perus keskiviikko aamukouluineen. Aamukoulut vievät kuusi tuntia viikosta ja niihin valmistautuminen viikosta riippuen hetkestä useisiin tunteihin.

9.00-10.00 Toimiston aamukoulu: Viikottaisessa toimiston aamukoulussa käydään läpi tänään sektoreiden kuulumiset sekä hallitusohjelmaprojektien eteneminen seuraavaa edustajiston kokousta varten.
10.00-12.00 Hallituksen aamukoulu: Koponen kouluttaa hallitusta eduskuntavaalien soitteluihin liittyen (kaikilla hallituslaisilla on 10 läpi soitettavaa eduskuntavaaliehdokasta). Jutellaan myös erilaisista asumistukimuodoista ja pohdimme, että mikä niistä on opiskelijoiden kannalta paras. Mielenkiintoista, mutta kinkkistä.
13.00-14.00 Tapaaminen Enter Venturesin kanssa, joka hoitaa AYY:n ilmaista lainattavaa traileria. Se on se, joka on Keton edessä parkkipaikalla ja ympäröity Capgeminin logoilla.
14.00-15.00 Tapaaminen liittyen Otaniemen palveluiden kartoitus-projektiin. Inspiroivaa! Miltä sinun Otaniemesi näyttää?
15.00-17.30 Vastailen sähköposteihin ja perehdyn meidän eduskuntaavaalitavoitteisiin ehdokkaille soittelua varten.

 
Torstai 5.3

Harvinaisen tyhjä kalenteri tänään. Ehtii tekemään hommia jopa ihan kunnolla!

10.00-11.30 Hommia toimistolla. Kirjoittelen esityslistaa Yrityssuhdeneuvoston kokoukseen ja etsin tarvittavia materiaaleja.
11.30-12.30 Lounas Aallon viestinnän kanssa Antellissa. Maukasta ruokaa ja ajatusten vaihtoa esim. eduskuntavaalitavoitteista. Myös Mantan lakitus mainittu.
12.30-12.40 Koponen pölähtää viestintäkoppiin stormailemaan: “Tahtoisin kirjoittaa mielipidekirjoituksia, mutta mistä!?” Aiheeksi taisi valikoitua maksuton koulutus.
12.30-17.00 Iltapäivältä peruuntui tapaaminen ja kalenteri näyttää oudon tyhjältä. Kirjoitan edarille esitettävät kuulumiset loppuun, sovin tapaamisia, soitan puheluita ja aloitan tämän kirjoittamisen.
Etsin eduskuntavaaliehdokkaiden puhelinnumeroita soittelua varten.
17.00-18.00 Tehdään toimistolla ruokaa tiistaina ylijääneistä aineksista. Lopputulos olisi voinut olla parempikin, sillä unohdimme ruuan maustamisen.

Perjantai 6.3

Aamukoulua, aamukoulua. Viikonloppua odotellaan.

9.00-12.00 Perinteinen perjantai aamukoulu, jossa käsitellään tila-asioita Koposen johdolla, koska Niko lomailee. Paikalla on vain kuusi hallituslaista sairauksien ja muiden tapaamisten takia.
12.00-13.00 Matka keskustaan Hennan ja Aleksin kanssa.
13.00-14.30 Tapaaminen Ajaston kanssa, jolta tulee AYY:n kalenterit. Juttelemme syksyllä ilmestyvän lukuvuosikalenterin aikataulusta ja spekseistä. Miltäköhän syksyllä ilmestyvä kalenteri näyttää?
14.30-17.00 Jään keskustaan kahvilaan kirjoittelemaan tätä tekstiä loppuun ja paketoin hommat viikonloppua varten.
17.00- Viikonloppu!

Hauskaa viikonloppua kaikille! 🙂

-Anni

The Polytechnical Student Union (PF) visited AYY, the Student Union of Aalto University in Finland for the 5-year anniversary.

As representatives from the largest Student Union in Denmark, we were curios to visit a student union with approx. 10.000 more members and a budget we can only dream of. Three days later we left a lot wiser, with new insights in student organization and new friends.

Our weekend with AYY was amazing. The student union deals with many of the same issues we know from back home – housing, regulates from the government and student economy are all much debated. But even though the issues are the same, our unions are organized in a slightly different manner.

Caroline and Rune posing with their new overalls (and Milja from AYY on the right)

The culture at Aalto, we quickly learned, resembles DTU’s student culture in many ways. At Aalto nobody is surprised if a chicken and a dragon walk in to the party. The way of showing your relation to a specific field of study with all-overs, as well as colourful ribbons and pins promoting the student union, were a great inspiration for us.

All in all, we were very privileged to visit Aalto, and gained a lot of inspiration from the visit. We spent a weekend asking many questions, and only one was left unanswered – “How can a country so far north be so fond of annanas?“

We look forward to more collaboration in the future – whether our last question will be answered or not, nobody knows, but we do know we can still learn a lot from each other.

Caroline Dragsdahl

President of the Polytechinal Student Union

AYY:n eduskuntavaalikampanjan starttitapahtuma järjestettiin viime keskiviikkona Tapiolan Sampotorilla. Ylioppilaskunnan hallitus ja aatteellisen puolen työntekijät kahvittivat ehdokkaita ja ohikulkijoita keskustellen heidän kanssaan samalla opiskelijoille tärkeistä vaaliteemoista.

Tapiolassa saatiin siis käytännön tasolla käyntiin kampanja, jota suunnitellessa oma tammi-helmikuuni on pitkälti kulunut. Tähän mennessä prosessi on ollut hyvin mielenkiintoinen, sillä poliittisen vaikuttamistyön kentällä olen täysi keltanokka.

Alkuvuoteen on mahtunut moniakin oivalluksia ”poliittisen pelin” luonteesta. Yksi konkreettisimmista havainnoista liittyy tapaan, jolla vaikuttamista on suunniteltava eri lailla suhteessa eri sidosryhmiin. Olen hahmotellut itselleni tätä kenttää ao. kaavion avulla.

Ensisijaisen tärkeää vaikuttamisessa on tunnistaa, keillä kaikilla ryhmittymillä on osittain tai kokonaan samansuuntaiset intressit kuin itsellä. Mikäli intressit ovat riittävissä määrin samansuuntaiset, kannattaa yhteistyötä tehdä ainakin niiltä osin kuin se on mahdollista: AYY:n vaalikampanjassa käytännössä kaikki tavoitteemme ovat linjassa muiden ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien kanssa, joten näiden pelureiden kanssa on pyritty tekemään mahdollisimman paljon yhdessä. Lisäksi HOASin intresseissä on asuntorakentamisen tukien säilyttäminen, joten he ovat hyvin tiiviisti mukana kampanjassa siltä osin.

Seuraavaksi on ymmärrettävä, ketkä ovat vaikuttamistyön kannalta relevantteja kohteita. Vaalien lähestyessä ongelma ei ainakaan ylioppilaskunnan tapauksessa ole se, etteikö viestiämme haluttaisi kuunnella, vaan se, miten viestimme saadaan nousemaan kaikkien muiden ryhmittymien viestien kanssa käytävässä kilpailussa pinnalle olennaisten kuulijoiden joukossa.

Alla olevan kaavion nelikentän määrittelevät vaikuttamisen kohteen tyyppi ja syy kohdestatukselle. Henkilöihin ja organisaatioihin vaikutetaan eri tavalla, ja syy vaikuttamistyölle voi olla kohteen valta-asema (tai pyrkimys siihen) tai substanssimielessä merkittävä rooli vaikutettavana olevan asian kannalta. Valtaa tavoittelevat henkilöt, eli käytännössä ehdokkaat, ovat valmiita tarttumaan heille tarjottuun teemaan jos sitä ajamalla on saavutettavissa ”poliittisia pisteitä” vertaisten joukossa. Substanssiasiat hallitsevat henkilöt, kuten virkamiehet ja avustajat, puolestaan vaikuttavat merkittävällä tavalla valtapoliittista peliä pelaavien henkilöiden päätöksentekoon, ja ovat sitä kautta merkittävässä roolissa vaikuttamispelissä.

Organisaatiopuolella puolueiden suuriin linjoihin on meidän resursseillamme vaikeaa vaikuttaa, mutta puolueiden linjat voivat osaltaan vaikuttaa siihen, miten vähäiset resurssimme kannattaa kohdistaa. Viimeisimpänä, ”substanssipainotteiset” organisaatiot, kuten vaikka yritykset, käyttävät merkittävää valtaa esimerkiksi määrittelemällä julkisen keskustelun tasoa.

Voisin kirjoitella jatkomietteitä tämän pohdinnan päälle kevään mittaan – saa nähdä, miten vaalikevään eteneminen muuttaa näkemystäni skenen rakentumisesta!

– Heikki K

AYY:n hallituksen vuosi on lähtenyt kiireellä käyntiin. Tiivis aikataulu koulutusten, sidosryhmätapaamisten ja tietenkin AYY:n vuosijuhlien kanssa asettivat haasteita vuoden 2015 hallitusohjelman valmiiksi saamiseksi ensimmäiseen edustajiston kokoukseen mennessä.

Hallituksen vuoden ensimmäinen projekti olikin saada hallitusohjelma valmiiksi ajoissa, jotta sitä päästäisiin työstämään heti alkuvuodesta eteenpäin.

Hallitusohjelmassa kuvataan, mihin projekteihin hallitus tulevan vuoden aikana paneutuu. Moni projekteista on alkanut jo viime vuonna ja osa saattaa jatkua ensi vuodelle. Osassa päämäärät ovat jo hyvin selkeitä, kun taas osassa ne hakevat vielä muotoaan.

Lopullisesta hallitusohjelma löytyy tänä vuonna 55 projektia. Projektit voidaan jakaa karkeasti seuraavalla tavalla:

Koulutuspolitiikka 6
Sosiaalipolitiikka 4
Uudet opiskelijat 4
Kansainvälisyys 4
Liikunta 2
Työelämä 3
Kulttuuri 3
Kampuskehitys 10
Tilat 4
Järjestöt 1
Viestintä 4
Yrityssuhteet 3
Muut 7

Kokonaisuudessaan hallitusohjelmaan voi tutustua täältä

Hallitusohjelmasta ja vuodesta 2015 voisin kuitenkin nostaa muutaman pääpointin esille.

Edessämme on vaalivuosi, sillä meillä on tulossa eduskuntavaalit sekä omat edustajistovaalimme. Näistä kuitenkin tärkeämpänä näen eduskuntavaaleissa vaikuttamisen. On erittäin tärkeää, että valtiomme hallitusohjelmassa panostetaan opiskelijoihin ja koulutukseen. Tätä pyrimme erityisesti tuomaan esille kevään aikana eduskuntavaaliehdokkaille. Kevään aikana tullaan järjestämään opiskelijoidenkampanjan starttipäivä 25.2., kämppäkarkelot 20.3., vaalipaneeli 31.3. ja varmasti paljon muuta! AYY:n ja muiden opiskelijoiden kampanjaa voikin seurata somessa tagillä #koulutuslupaus.

Yhtenä eduskuntavaaliteemanamme muiden pääkaupunkiseudun opiskelijoiden kanssa on opiskelija-asuntojen rakentamisen tukeminen. Tämän eteen teemme myös kuntatasolla paljon töitä, että saisimme Otaniemen alueelle kaavoitettua lisää opiskelija-asuntoja ja jotta kampusalueemme huomioisi opiskelijoiden tarpeet paremmin.

Yksi Aallon merkittävimmistä etapeista konkretisoituu myös vuoden 2015 syksyllä, kun kylterikandien opetus siirtyy Otaniemeen. Tämä tarkoittaa mahtavia uusia mahdollisuuksia, joihin tarttua ja toteuttaa. Muuton onnistuminen vaatii kuitenkin paljon työtä, jotta se saadaan maaliin onnistuneesti syksyn aikana. Muuttoa juhlitaan syksyn starttaavissa Aalto Partyissa, joista tulee varmasti ikimuistoiset juhlat!

Yllä suurimmat painopisteemme ensi vuodelle. Moni hallitusprojekti liittyykin näihin teemoihin. Jos mistään asiasta herää kysymyksiä tai hyviä ideoita, laittakaa ihmeessä viestiä minulle tai hallitusvastaavalle.

Mahtavaa kevään starttia kaikille!

Niko Ferm
Hallituksen puheenjohtaja
niko.ferm@ayy.fi

Moi! Olen Milja Asikainen, viidennen vuoden fyysikko pääaineenani Systeemi- ja operaatiotutkimus. Tänä vuonna pidän opiskeluista tosin taukoa, sillä toimin AYY:n hallituksessa vastuullani kansainväliset asiat, työelämäasiat ja kieliasiat. AYY:ssa toimimisessa olen täysi aloittelija, mutta olen aiemmin ollut aktiivina esimerkiksi Fyysikkokillassa sekä kansainvälisessä fyysikoiden opiskelijajärjestössä nimeltään International Association of Physics Students.

Mietin hallitukseen hakemista useamman vuoden ennen kuin päätin viimein toteuttaa sen. Olin viime syksyn vaihdossa Chalmersissa Göteborgissa ja miettimistauko ja etäisyys Otaniemeen varmisti että haluan tehdä vielä vuoden työtä tämän yhteisön eteen. Mielestäni hallituspesti vaikutti siltä, että siinä pääsee tekemään kiinnostavia asioita ja oppimaan uutta huikeassa porukassa. Ja tässä olin aivan oikeassa! Vaikka tammikuun ajan kalenteri on ollut täynnä aamusta iltamyöhään, jokainen päivä on toistaan mielenkiintoisempi ja innostavampi.

Etenkin vaihdossa ollessani silmäni avautuivat näkemään kuinka vaikeaa kansainvälisten opiskelijoiden on integroitua yhteisöömme. Aionkin tämän vuoden aikana työskennellä etenkin tehdäkseni ylioppilaskunnastamme monikulttuurisemman. Aivan liian monet ihmiset jättävät tutustumatta huipputyyppeihin pelätessään kielimuuria tai kulttuurieroja.

Jos missään vaiheessa vuotta tulee mieleen juttuja kansainvälisyyteen, ylioppilaskuntaan tai mihin vaan muuhun liittyvään, tule ihmeessä juttelemaan!

-Milja

Moikka sweetie, ja terkkuja AYY:n hallitusohjelmamökiltä Kellokoskelta!
Olen Nuotion Santeri, tai Jason – ettei mikään olisi liian helppoa käytetään minusta satunnaisesti molempia etunimiäni. Valitse mieleisesi, sillä vastaan kumpaankin erikseen ja yhdessä!

AYY:n hallituksessa vastuualueenani on kampuskehitys ja kuntavaikuttaminen, ja pidän tätä nykyä majaa Heikki Pulkkisen kanssa “kampuskopissa” KeTon toisen kerroksen aulan tietämillä. Tarkoituksenani on varmistaa opiskelija-asumisen merkittävä rooli Otaniemen ja sen lähialueen uusissa kaava- ja rakennushankkeissa, ja saada käynnistettyä niiden lisäksi myös muita mahdollisia opiskelija-asumishankkeita. AYY pyrkii vastaamaan kasvavaan tarpeeseen ja tarjoamaan edullista asumista jäsenilleen tulevaisuudessa yhä enemmän. Vuoden yhtenä tärkeänä hommana on myös koota kampuskehitykseen liittyviä monia eri kanavia ja osa-alueita, joten jos mieleesi tulee selkeästi kampuksen käytettävyyttä parantavia projekteja, ota toki yhteyttä!

En kuitenkaan aina ollut AYY-Santeri. Olen neljännen vuoden arkkitehtiopiskelija, jonka viimeiset kolme vuotta ovat kuluneet aktiivisemmin kiltatoiminnan kuin kouluhommien puolella. Ennen Aalto-opiskeluaikoja en olisi voinut mitenkään kuvitella hurahtavani yhdistystoimintaan, mutta toisin kävi! Se tekemisen ja luomisen ilmapiiri, minkä olen Aallon opiskelijayhteisössä kohdannut, on jotain, mitä toivoisin työelämänkin [sitten joskus] tarjoavan. Kun tälle opiskelijavaikuttamistielle lähdin, en suinkaan edes aavistanut, mitä maailmoja edessä tulisi aukeamaan: Tänä vuonna pääsen oppimaan ja näkemään kaavaprosessin eri vaiheita ja osapuolia eri näkökulmasta kuin koulussa tai valmistuttuani arkkitehdiksi.
En kadu hetkeäkään valitsemaani tietä.

Kaikin puolin huikea vuosi aluillaan aivan mielettömien tyyppien kanssa. Jos kiinnostusta kampushommiin, opiskelijavaikuttamiseen tai ihan mihin vain heräsi, tule juttelemaan!

Puss!
Santeri

Innokas Ainon myyjä sai lyötyä kaupat lukkoon.

Terve vaan kaikille Aaltolaisille! Olen Heikki, ydinfyysikko ja AYY:n hallituksen jäsen. Tykkään juoda kahvia ja jutella tulevaisuudesta. Vastuualueeni hallituksessa ovat asuminen, tilat&palvelut, järjestöt sekä Neuvosto ja erityisasemayhdistykset.

Tilasektorilla tapahtuu eniten tämän vuoden aikana. Kyltereiden Otaniemeen muuton vuoksi Otaniemestä kerhotiloja ja varastoja haluavien yhdistysten joukko on kasvanut reilusti. Eli ei muuta kuin yleisavaimet käteen ja kellareiden uumeniin unohdettuja komeroita etsimään!

Meitsin löytää AYY:n asuntoimiston vasemmalta puolelta löytyvästä kampuskopista. Siellä on myös shakkilauta, joten tervetuloa tutustumaan vaikkapa pienen pelituokion muodossa.

Terkuin,

Heikki “Hepsu” Pulkkinen
+358 41 4377 542