Moikka kaikki,

Olen Anni Rahiala ja juuri aloittanut hommat AYY:n hallituksessa, vastuualueinani yrityssuhteet sekä viestintä. AYY on minulle vielä aika uusi juttu ja aikaisempi taustani löytyy kiltatoiminnan puolelta. Fuksina toimin emäntänä ja seuraavana vuonna paukuttelin nuijaa Koneinsinöörikillan puheenjohtajana. Opiskelen siis kolmatta vuotta konetekniikkaa. Kuten järjestyksestä voikin päätellä, on kiltatoiminta tullut ykkösenä ja koulu sivussa harrastuksena.

Innostus hakea AYY:n hallitukseen heräsi vasta syksyllä ja aikaisemmin olin vannonut, että en varmasti hae sinne. AYY tuntui jotenkin vieraalta tutun killan vierellä ja syksyllä oli liian väsynyt edes ajattelemaan uusia haasteita. Hiljalleen kuitenkin halu ja innostus heräsivät, sillä tajusin, että muuten pitäisi alkaa ihan oikeaksi opiskelijaksi ja ajatus elämästä ilman luottamustoimea tuntui tyhjältä. Päätöstä hakea ja myöhemmin tulla valituksi en ole kuitenkaan katunut vielä hetkeäkään.

Vaikka päivät venyvät helposti 12 tuntisiksi tammikuussa, on hauskaa kun uusi hallitus on intoa ja ideoita täynnä. Vaikka välillä väsyttää niin aamulla herää kaikesta huolimatta innoissaan uuteen päivään. Pää on tulvillaan uutta tietoa ja kalenterista ei meinaa löytyä aikaa edes sähköposteihin vastaamiseen. Mutta kyllä se hallitusohjelmakin vielä valmistuu. Mutta toisaalta eihän sillä kiireellä ole niin väliä, kun tämä tuntuu aika siistiltä hommalta 🙂

-Anni

Tämä teksti on osa Työelämäblogi -sarjaa, jossa AYY:n yhteistyöyritykset kertovat toimialoistaan, toiminnastaan ja työllistymismahdollisuuksistaan.

Year 2014 was a tough year in European economies. In particular at our home ground Northern Europe. Many companies struggled to meet their growth expectations or even to keep the level.Let me share you an opposite story. We at Neste Jacobs have grown and been profitable over all these years and when it has become harder we have been doing even better. How is this possible when most of the industry leaders complain their business is going lousy due to external circumstances?

Well, it is understandable that any company can suffer for a short period of time due to unforeseen circumstances. But for any longer period it is just an excuse. How have we been able to succeed during these tough years then?

We have formulated a clear and simple strategy, clear and simple vision, we have cascaded these throughout the organization. Everyone in the company needs to understand these crucial things.

We have invested in our people, we have opened new offices and we have not given up when facing the first setback. Quarterly-based business is not taking anyone to success. It is much longer term one has to look for!

So what are our success rates then?

Looking backwards some three years we have grown our annual order intake, turnover, capacity and profits all in the range of +30% to +100% depending on the item. We employ and give full time employment to 500+ more engineers than just few years ago. This all by organic growth.

We are not intending to stop here but keep humble and long term work ongoing.

“When the going gets tough, the tough gets going”

Happy and prosperous New Year to All!

Jarmo Suominen
CEO

Apply to be part of great Neste Jacobs team! Recruitment for summer internships now open at https://careers.nesteoil.com/en/indexNJ.html

1. tekemään ylioppilaskunnan eteen siistejä juttuja
2. mahtavassa porukassa
3. koko ajan paljon oppien.

Olemme hallituksen kanssa päässeet hyvään vauhtiin, ja tammikuuta ovat värittäneet uusiin ihmisiin ja tehtäviin tutustuminen. Tyypillinen päivä on koostunut parista-kolmesta koulutussessiosta, joiden väliin on ujutettu oman sektorin hommia, tarkoittaen lähinnä hallitusohjelmaprojektien hahmottelua. AYY:ssä on kiva tehdä hommia: rypyt eivät juuri peitä toimiston otsalohkoja, ja samalla touhusta huokuu kova into ja vauhti.

Alkukankeutta on ollut hämmentävän vähän, ja meininki on ollut alusta asti hyvä. Odotan innolla, mitä kaikkea vuoden aikana vielä tuleekaan vastaan!

Intro

Kuukausi sitten kirjoittamani blogi ylioppilaskuntamme yrityssuhteista jäi saamani palautteen mukaan liian korkealentoiselle tasolle. Korjaan tilanteen kirjoittamalla nyt täysin toisesta ääripäästä: subjektiivisista kokemuksistani.

Taustaa sen verran, että olin vapaaehtoisena Yrityssuhdejaoston puheenjohtajana 2013 ja nyt olen ylioppilaskunnan hallituksessa yrityssuhdevastaavana. Eli tällä hetkellä mittarissa on vuosi ja kymmenen kuukautta AYY:n yrityssuhteilua.

Tarinoita elävästä elämästä

Ensinnäkin on pakko myöntää että suurimpien yritysten johtoryhmäläiset ovat erittäin ihailtavia kokoustajia. Puolen tunnin mittainen tapaaminen saattaa alkaa kymmenenkin minuuttia myöhässä ja päättyä silti viisi etuajassa, se ei tarkoita sitä etteikö sen aikana ehtisi käsitellä 140 % sovituista asioista. Ilman että keskustelu tuntuu kireältä tai kiireiseltä.

Ensi vuonna Sinä voit olla vasemmalla, mutta UPM:n sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela on silloinkin oikealla.

Näiden ihmisten tapaamiset ovat olleet itselleni niitä hetkiä joissa olen tänä aikana oppinut paljon siitä, kuinka ei tarvitse olla kiireinen ollakseen tehokas ja aikaansaava. Kyse on pienistä käytännön jutuista, kuten kuinka ohjata keskustelua kysymyksillä esimerkiksi keskustelun aikana tai yrittäessä saada keskustelu ajautumaan lopputulokseen ja action pointteihin. Kyse on paljon valmistelusta, mutta siihenkin voi käyttää aikaa paljon, tekemättä sitä kuitenkaan hyvin. ”The best way to learn is to learn from the best.”, sanotaan.

Toinen ääripää ovat tapaamiset tahojen kanssa, joiden puolelta pöytää löytyy kerta toisensa jälkeen enemmän kuin neljä edustajaa. Tämän voi ottaa kohteliaisuutena yrityksen puolelta, joka panostaa tapaamisiin usean työntekijän aikaa. Toisaalta tuon asetelman voi myös ottaa heijastumana yrityksen tai osaston kulttuurista: onko tapana kutsua paljon ihmisiä kokoukseen vai onko neuvotteluhuoneissa yksinkertaisesti liian hyvät kahvipullat.

Vanhana puhelinmyyjänä olen myös hämmästynyt siitä mitä AYY kaliiberi saa aikaan puhelinkeskusteluissa. Alkuvuodesta muistan puhelun, joka minulle soitettiin ollessani koululla ryhmätyön kimpussa. Ensimmäistä kertaa täysin yllättäen ja kylmiltään pitchaamaan päätyminen oli itsessään ihan mieleen painuva kokemus. Puhelinmyyntiin verrattuna puhelun alkamisesta clousaukseen oli matkaa samat 6-7 minuuttia, mutta tällä kertaa en saanut myytyä paria hassua partakoneen terää vaan 1x xxx€ yhteistyö sopimuksen. Puhelun loputtua sain adrenaliinipäissäni hetken ihmetellä mitä ihmettä juuri äsken tapahtui.

Takaisin abstraktille

Tapaamisella tai puhelimessa, ylioppilaskunnan momentilla on ollut opettavaista asioida ja neuvotella yritysten kanssa. On tullut sivusta seuraten opittua paljon yritysten sisäisistä toimintakulttuureista. Esimerkiksi pankit ja metsäteollisuuden jätit suhteessa nuorempiin IT taloihin.

Tapaamisissa käyminen on opettanut myös lukemaan uudella tavalla neuvottelutilanteita, kuten esimerkiksi työhaastatteluita. Tavattuani usein rekrytoinnista vastaavia henkilöitä, joiden kanssa suunnittelemme rekrytointi näkyvyyttä ja keskustelemme heidän tarpeistaan, on ymmärrykseni laajentunut siitä mitä he työnhakijoilta odottavat ja hakevat. Samoin minkälaista jälkeä saadaan silloin kun yrityksessä ollaan kovasti tekemässä, mutta ei oikein tiedetä mitä.

Kysymyksiä aiheesta ja aiheen vierestä toivotetaan tervetulleeksi,

Tino Kantola

Hallituksen jäsen, yrityssuhteet
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

tino.kantola@ayy.fi
p. +358 40 762 6067

“[Nimi] Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta hei!” – on Suomessa ovia avaava esittäytyminen, joka pysäyttää Suomessa kenet tahansa, kengän koosta huolimatta, kuuntelemaan mitä on tarjolla.

Ylioppilaskuntamme maine ja toiminnan laajuus pitää myös yrityssuhteille mahdottoman monia ovia avoinna. Alumniverkostot tarjoavat kontakteja, ylioppilaskuntamme toiminnasta löytyy jatkuvasti uusia tapoja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa ja iteroimalla “perinteisistä” ja vanhoistakin yhteistyömuodoista löytyy uusia kärkiä. Tämä on paikka jossa resursseja talon sisältä ja kontakteja ulkopuolelta on tarjolla lähes rajattomasti – tämä on paikka jossa mikä tahansa on mahdollista.

Suomessa ylioppilaskunta tasolla yrityssuhteita ei ole perinteisesti tehty. AYY:n edeltäjä ylioppilaskunnista vain KY teki yrityssuhteita tosissaan ja nykyäänkin AYY on tällä saralla edelläkävijä. Penkkimerkkaus Ruotsin Chalmerssista toisaalta osoittaa että potentiaalia kasvulle on valtavasti. Toistaiseksi kuuden hengen tiimimme ei vielä vedä vertoja Chalmersin kaltaiselle kymmenien ihmisten yrityssuhdejoukkueelle, mutta ehkäpä vielä jonakin päivänä.

AYY:ssä viimevuonna yrityssuhteet kokivat suuren uudistuksen kun aiemmin kangerrelleet toimintatavat hylättiin ja toiminta mietittiin perinpohjaisesti uudestaan. Paria asiaa kokeiltiin alkuvuodesta, mutta voittavaksi malliksi selvisi nykyinen, tavoitteellaan tuoda yritykset lähemmäs opiskelijoita ylioppilaskunnan toiminnassa ja kampuksella. Ylioppilaskunnan viestintäkanavat, painotuotteet, tapahtumat ja jopa AYY:n omistamat rakennukset valjastettiin ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena tarjoamaan yrityksille kokonaisvaltaista presenssiä koko ylioppilaskunnan laajuudessa.

Uusi toimintamallihan vetää kuin häkä. Yhteistyötä rakennetaan yrityksen tarpeiden pohjalta, AYY:n nykyisen toiminnan puitteissa. Tapahtuma kohtaisen sponsoroinnin tai mainoskohtaisen myynnin sijaan tehdään yhteistyötä selkeinä, tehokkaina kokonaisuuksina ja yrityksen kannalta mahdollisimman helposti. Lyhyesti sanottuna maksimoidaan yhteistyöstä saatu hyöty ja minimoidaan vaiva. Niin sanottua lisäarvon tuottamista, josta yritykset mielellään maksavat.

Nykyistä toimintaa voi kehittää ja kasvattaa vielä huomattavasti, mutta sen lisäksi uusia avauksia voi tehdä kääntämällä asetelman ympäri. Sen sijaan että yrityssuhteet vain hyöyntäisi ylioppilaskunnan olemassa olevaa toimintaa, ylioppilaskunnalle voidaan myös luoda uutta toimintaa yrityssuhteiden tarpeen pohjalta. Tälle polulle kun lähtee niin loppua ei tule. Eikä tarvitsekkaan.

Tino Kantola

Hallituksen jäsen, yrityssuhteet
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

tino.kantola@ayy.fi
p. +358 40 762 6067

Viiden vuoden välein suomalainen media täyttyy eurooppalaisista aiheista, kun kansalaiset ympäri Euroopan unionia lähtevät vaaliuurnille valitsemaan uutta Euroopan parlamenttia, joka on maailman suurin demokraattisesti valittava päätöksentekoelin. Parlamentin roolia eurooppalaisessa päätöksenteossa on lisätty toistuvasti, viimeksi 2009 Lissabonin sopimuksella, jonka myötä parlamentista tuli tasavertainen lainsäätäjä jäsenmaista koostuvan ministerineuvoston rinnalle lähes kaikilla politiikanaloilla. Euroopan parlamentti ei toimi samaan tapaan kuin Suomen eduskunta hallitus-oppositio marssijärjestyksessä, vaan ryhmittyy harkintansa mukaan erilaisten asiakysymysten taakse. Yksittäisellä aktiivisella ja asiantuntevalla MEP:lla voi olla merkittävä rooli 751-jäsenisessä parlamentissa. Parlamentissa esimerkiksi jokaiselle direktiiville valitaan yksi MEP raportööriksi, jolla on merkittävä rooli asian esittelijänä ja parlamentin kannan muodostajana. Ei siis ole yhdentekevää, ketkä 13 edustajaa lähetämme Brysseliin.

Parlamenttivaalien tärkeys ei ole kuitenkaan välittynyt äänestyskoppeihin saakka. Eurovaalien äänestysprosentti oli Suomessa viimeksi vaivaiset 40,3 %, kun se esimerkiksi valtaoikeuksistaan riisutun presidentin valinnassa oli vuonna 2012 72,8 %. Brysseli tuntuu kaukaiselta, vaikka EU-lainsäädäntö vaikuttaa Suomessa lähes jokaisella politiikanlohkolla. Viime vuonna vietettiin EU-kansalaisten teemavuotta, jonka ideana oli tuoda unioni lähemmäs kansalaisia ja kansalaiset EU-politiikan keskiöön. Tämän teemavuoden puitteissa osallistuin kansalaisdebattiin Helsingissä sekä teemavuoden loppuhuipentumaan Brysselissä maaliskuun lopussa. Brysselin yhteiseurooppalaiseen keskusteluun osallistui 180 EU-kansalaista eri puolilta Eurooppaa sekä lähes koko Euroopan komissio. Seuraavassa eurooppalaisten kansalaisten tunnelmia EU-vaalien alla.

Kurja taloustilanne ympäri Eurooppaa nousi keskusteluissa esiin toistuvasti. Etelä-eurooppalaiset osallistujat kertoivat komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n muodostaman troikan sopeutustoimien iskevän kovimmin köyhien ja keskiluokkaisten ihmisiin, jotka julkisten palvelujen ja palkkojen leikkausten kautta saavat kärsiä vastuuttomasta ja korruptoituneesta politiikanteosta ja EMU:n valuvioista. Talouskuripolitiikka, Etelä-Eurooppaan kohdistuva maahanmuuttopaine ja näköalattomuus ovat johtaneet ääriliikkeiden ja nationalismin nousuun etelässä, mihin keskusteluun osallistuneet EU-kansalaiset haluaisivat vastata Euroopan laajuisella solidaarisuudella niin talous-, raha- kuin maahanmuuttopolitiikassa ja laittaa ihmiset pankkien edelle. Talouskuri, nuorisotyöttömyys ja euroalueen tulevaisuus ovat kuumia teemoja myös tulevissa eurovaaleissa.

Keskusteluissa toistui Brysselin päätöksenteon etäisyys kansasta sekä yhteisen eurooppalaisen julkisen foorumin puute.”Dear Mr. Barroso, I showed your picture to my friends in Poland and no-one knew who you were”, aloitti eräs keskustelujen 18-vuotias osallistuja puheenvuoronsa komission puheenjohtajalle. Ympäri Eurooppaa uutisointi EU-aiheista on vähäistä ja kriisien tai trivian värittämää. Suomessakin EU-lööpit takertuvat usein yksityiskohtiin näkemättä yhteisten säännösten päämääriä kuten yhteismarkkinoiden harmonisointia, energiatehokkuuden edistämistä tai kuluttajansuojaa ympäristömyrkyiltä – milloin EU:n kohutaan kieltävän käyrät kurkut, milloin vanhan kahvin juomisen, milloin ilmapallot lapsilta. Vähissä ovat olleet perinpohjaiset analyysit EU-päätöksenteosta esimerkiksi europarlamentin torppaamasta ACTA-sopimuksesta, parlamentin päätöksestä luopua puhelinliittymien roaming-maksuista EU:ssa tai EU:n uudesta, ryöstökalastukseen puuttuvasta kalastuspolitiikasta.

Brysselin kansalaiskeskustelussa lääkkeeksi kansalaisten EU-tietämyksen vähyyteen ehdotettiin yhteistä EU-uutiskanavaa, jota seuraamalla pysyisi helposti perillä EU-politiikan kuumista aiheista. Lisäksi EU-opetusta tulisi osallistujien mukaan lisätä kouluissa, jotta EU käsitettäisiin osaksi kotimaan politiikkaan vaikuttavaa päätöksentekoa. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen nähtiin erityisen tärkeänä – EU-kansalaisaloitteen tekemisen helpottaminen, komission valinnan demokratisointi ja kansallisten parlamenttien osallistaminen nousivat esiin keinoina kuroa umpeen kuilua Brysselin ja kansalaisten välillä. Miten sinä kehittäisit EU:n päätöksentekojärjestelmää ja toisit yhteisen politiikan päämäärineen paremmin kansalaisten tietoon? Kuka on sinun äänesi Euroopan parlamentissa?

Euroopan parlamenttivaalien ennakkoäänestys on käynnissä 14.5.–20.5.2014 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 25.5.2014. Kyseessä on maailman suurin demokratiatapahtuma, miksi jättää se väliin! Jos omaa ehdokasta ei ole vielä löytynyt, vaalikoneita on internet puolillaan. AYY:n 8.5.2014 järjestämässä vaalipaneelissa joukkoa kärkiehdokkaita grillattiin englanniksi, parlamentin työkielellä, keskittyen kiperiin talous-, ympäristö- ja integraatiokysymyksiin. Ehdokkaiden pärjäämistä voi arvioida täällä http://youtu.be/C8q-HcUuB9Q. Näissä vaaleissa määritetään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Millaisen Euroopan sinä haluaisit?

Milla Ovaska

Kirjoittaja on EU-nörtti ja työskentelee AYY:ssa kansainvälisten asioiden asiantuntijana

Hellitetään hetkeksi ja naatitaan, opiskelut sun muut aktiviteetit saavat nyt odottaa –

Tehdäänpä tänään mutakakkua ja raakakypsytettyä kesäkurpitsaa.

Joskus täytyy ihmisen herkutellakin! Miksei vaikkapa tänään?

Aito oikea mutakakku tehdään oikeasta kaakaosta – ei valmiista suklaasta.

Mutakakku

100 g voita (huom: ei margariinia!)

2 munaa

2,5 dl sokeria (intiaanisokeri on terveellisempää)

1 rkl vaniljasokeria (unohda vanilliinisokeri)

3 rkl kaakaojauhetta (aitoa, ei mitään sokeri-kaakaosekoitushörhelöitä)

2 dl vehnäjauhoja (speltti- on vielä parempaa! Jos käytät spelttiä, niin laita sekaan kuitenkin vähän vehnäjauhojakin)

Sulata voi. Vatkaa toisessa astiassa kananmunat ja sokerit hyvin kevyesti vaahdoksi, äläkä vatkaa liikaa, ettei tule liisteriä.

Siivilöi joukkoon kaakaojauhe ja vehnäjauhot. Sekoita lopuksi voi mukaan. Itse lisäisin taikinaan vielä chiliä – hiutaleita tai jauhetta.

Voitele kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan.

Paista 175 asteessa 10-15 minuuttia riippuen uunin tehosta, mutta älä missään nimessä paista kakkua liikaa.

Olennaista on, että kakku hytisee vielä keskeltä.

Ihan parasta vaniljajäätelön ja jäisina murskattujen vadelmien kanssa nautittuna tai miksipä et tekisi cashew-kermaa lisukkeeksi:

Oiva herkku erityisesti maidottomille ystäville: cashew-kerman maku on kyllä niin mainio, että maidon lipittäjienkin kannattaa kokeilla.

Ja tätä kermaa voi käyttää lisukkeena oikeastaan minkä jälkkärin kanssa tahansa.

Cashew-kerma

2 dl cashew-pähkinöitä

1-2,5 dl vettä (riippuen kuinka paksua massaa on tekemässä)

2-3 taatelia tai hunajaa

vaniljajauhetta

Laita pähkinät blenderiin ja surauta hienoksi.  Lisää taatelit ja vaniljajauhe.

Lopuksi lisää vettä vähitellen, niin saat kermasta sopivan paksuista. Nonni, se siitä terveellisyydestä!

Kesä tulee ja kesäkurpitsat

Teepä vaihteeksi kesäkurpitsaa cevichen tapaan.

Pelkkä sitruunaliemi kypsentää kesäkurpitsan jääkaapin viileydessä.

Kesäkurpitsa maistuu raakana tai siis no, raakakypsytettynä, parhaimmalta.

Ainekset:

keskikokoinen kesäkurpitsa
1-2 tl hyvää neitsytoliiviöljyä
½ sitruunan mehu
mustapippuria rouheena suoraan myllystä
suolaa
neljäsosa pienestä punasipulista, ihan pieneksi hakattuna
murustettua feta-juustoa (tai salaattijuustoko nimi nykyään on?)
pieneksi silputtua tuoretta minttua, persiljaa ja/tai ruohosipulia valinnan mukaan

Paloittele kesäkurpitsa terävällä veitsellä niin ohuiksi siivuiksi kuin vain saat.

Asettele siivut pyöreälle laakealle vadille somaan muodostelmaan yhteen kerrokseen.

Mausta suolalla ja mustapippurilla. Pirskota päälle oliiviöljyä ja ¾ sitruunamehusta.

Peitä kelmulla ja laita jääkaappiin 30 minuutiksi, että maut asettuvat.

Laita hetkeksi pilkkomasi sipulit loppuun sitruunamehuun maustumaan.

Ota kesäkurpitsavati jääkaapista ja asettele päälle sipulit, murskattu feta ja yrtit.

Pirskota vielä koko komeuden päälle vähän oliiviöljyä ja tarjoile heti.

Tuleekohan tästä kesän uusi suosikkiruokasi?

Ruokaterveisin

Otaniemen wannabe-kokki

Koko perheen all-time-favourite: kylmäsavulohipasta

Onnistuu aina! Ja ON hyvää.

Tarvitset vain keltasipulia, valkoviiniä, kylmäsavulohta ja kanterellituorejuustoa.

Ja tuorepastaa kaveriksi; valitse mieluiten vihreä versio, pinaattituorepasta;

näin vaaleanpunaisen lohen ja vihreän pastan väriyhdistelmä hivelee myös silmiä!

Kuullota pieneksi pilkottu sipuli (älä ihmeessä päästä ruskistumaan), lisää vähän valkkaria ja anna hetken aikaa kiehua.

Sekoita sekaan tuorejuusto ja lopuksi sekaan silputtu lohi. Enää ei saa kuumentaa kuin hetken, ettei lohi muutu sitkeäksi.

Mikä lohen ja kantarellin suloinen liitto tästä syntyykään!

Liitä mukaan valmis tuorepasta, jota olet keittänyt 3 minuuttia kiehuvassa vedessä.

Määriä ei ole ilmoitettu tässä, mutta esim 150 g:n kylmäsavulohipaketti riittää kyllä kahdelle syöjälle.

Ja näin lauantai muuttui hetkessä juhlapäiväksi, eikö?

Ruokaterveisin

Otaniemen wannabe-kokki

Perjantaina – yllättäen pizzaa

Teepä pizzataikina pari päivää ennen jääkaappiin odottamaan.

Ja leivo pizza perjantaina; varsinaiset lisukkeet lisätään vasta, kun pohja on valmiiksipaistunut.

Muista laittaa uunipelti ensin tyhjänä uuniin ja sitten vasta taikina pellille paistumaan, näin tulee rapea pohja!

Kotiuunit eivät yleensä ole pizzauuneja, mutta askelta lähemmäksi pääsee ostamalla leivinkiven.

Niitä saa isompien tavaratalojen astiaosastoilta, maksavat noin 20-40 euroa.

Leivinkivi on pizzanpaiston lisäksi kätevä myös leipien ja piirakoiden paistamisessa!

Tee ensin tomaattikastike näin:

kaada kattilan pohjalle reilusti oliiviöljyä, kuumenna ja lisää silputtuja valkosipulinkynsiä sekä yrttejä.

Lisää tölkki paseerattuja tomaatteja (ei siis tomaattimurskaa) ja 1 iso tölkki tomaattipyreetä, suolaa ja mustaapippuria.

Anna keittyä kasaan suunnilleen vartin verran.

Tomaattitölkin pitää olla ehdottomasti Muttia, muistaakseni se kuuluu Alepankin valikoimiin.

Muttin tomaatit on poimittu kypsinä, joten se eroaa maultaan edukseen muista vastaavista.

Pizza onnistuu parhaiten, kun kaiken tekee päinvastoin kuin perinteisissä ohjeissa:

kannattaa käyttää kylmää vettä, kohotetaan taikina jääkaapissa ja käytetään se oliiviöljy tomaattikastikkeeseen eikä pizzapohjaan!

Akuuttiin pizzanhimoon tätä ohjetta ei tosin voi käyttää, koska taikinan tekeminen kestää kaksi vuorokautta!

Tärkein vinkki on se, että taikinaa tulee kohdella varoen ja hellästi kuin sylivauvaa ikään.

Pizzapohja (2 kpl)

180 g kylmää (!) vettä (n 4 dl)

10 g tuorehiivaa

1 tl suolaa

300 g vehnäjauhoja (=4,5 dl, joskus taikinaan menee jauhoja vain 3 dl, lisää siis jauhoja varoen – ei liikaa)

Liuota hiiva kylmään veteen.

Lisää suola ja jauhot ja vaivaa kaikki ainekset sekaisin tasaiseksi taikinaksi – tämän kummemmin taikinaa ei tarvitse vaivata.

Peitä kulho muovikelmulla ja laita jääkaappiin kohoamaan 48 tunniksi.

Kahden päivän kuluttua laita leivinkivi uuniin ja kuumenna uuni niin kuumaksi kuin saa.

Jos et kuitenkaan omista leivinkiveä, voi hätävarana käyttää tavallista uunipeltiä;

älä kuitenkaan käytä kummassakaan tapauksessa leivinpaperia.

Varaa tekemäsi tomaattikastike ja viipaloitu juusto (pallomozzarellaa tai sitten jotain muuta pizzajuustoa) valmiiksi,

sillä täyttämisvaiheessa tulee olla ripeä!

Jaa se 48 tuntia kohonnut taikina kahteen osaan.

Jos taikina on liimautunut kulhon reunoille, kaavi se varovasti nuolijaa apuna käyttäen jauhotetulle pöydälle.

Kohtele taikinaa hellästi, älä vaivaa äläkä kaulitse ja varo kaikenlaisia iskuja.

Ota taikinapala ja tartu kummallakin kädellä yläreunasta kiinni niin, että alareuna roikkuu.

Lähde pyörittämään taikinapalaa siirtämällä käsiä reunoja pitkin niin kuin pyörittäisit autonrattia tai ruoria.

Kun taikina on venynyt sopivan kokoiseksi, ota leivinkivi/pelti uunista ja lätkäise pohja sen päälle.

Lisää pohjalle tomaattikastike ja juusto – ja hei, varo sormia!

Paista pizzaa n 4-5 minuuttia uunin ylimmällä tasolla, tarkkaile tekelettä koko ajan – ota pizza uunista heti,

kun juusto on mukavasti ruskistunut ja reuna näyttää sopivasti ruskistuneelta, kohonneelta ja paistuneelta.

Lisää vasta lopuksi – pizzan uunista otettuasi – päälle ilmakuivattua kinkkua ja rucolaa tai haluamaasi täytettä

esim pinaatinlehtiä, sardellia yms.

Ja sitten eiku syömään! Kuvia ei ehtinyt ottaa, kas, kun pizza syötiin jo!

Terkuin

Otaniemen wannabe-kokki

AYY:n tilasektorin yksi keskeisiä toimintoja on kertavuokrattavien tilojen ylläpidon ja kehittämisen pohdinta. Tilasektoria (hallituksen tiloista vastaava jäsen, hallintopäällikkö ja kiinteistöapulainen/tilasivari) lisäksi tilojen kehityksen pohdinnassa auttaa erillinen, AYY:n hallituksen asettama tilatoimikunta. Tilatoimikuntaan kuuluu tilasektorin jäsenten lisäksi kaksi linnaisäntää, IE:n puheenjohtaja sekä AYY:n rakennusmestari.

Kertavuokrattavien tilojen osalta kehitystä ja muutosehdotuksia lähdettiin kartoittamaan viime joulukuun puolella palautekyselyllä, jota jatkettiin aina tammikuun loppuun saakka. Palautteita kertyi melko mukavasti eri yhdistyksiltä ja saapuneita palautteita käsiteltiin erikseen tilatoimikunnassa.

Palautteissa nousi esille selkeitä kehityskohteita. Lähes poikkeuksetta suurimmaksi ongelmaksi nousi tilojen siivoamisen vaikeus oikeanlaisten välineiden puuttuessa sekä tästä johtuva epäsiisteys erityisesti keittiöiden kohdalla. Niinpä tilojen kuntoon panostetaan kevään aikana, ja kaikkiin tiloihin pyritään saamaan riittävät ja asianmukaiset siivousvälineet. Muina tilojen parannuksina mainittakoon muutaman muun tilan astianpesukoneen ja uunin huolto sekä Neste Oil-kabinettiin tullut juomakylmiö, mikä helpottaa esim. sitsien tai muiden illanistujaisten järjestämistä tilassa. Samoin Servin mökin keittiökoulutuksia on järjestetty keväällä muutamia, ja jatkossa niitä on tarkoitus järjestää säännöllisesti vuoden mittaan niin, että mahdollisimman monella olisi tarvittava osaaminen suurtalouskeittiön käyttöön. Pienimuotoisena uudistuksena muutimme myös tiloja koskevat tarkastuslistat sähköisiksi maaliskuun alussa. Tarkastuslistojen yhteyteen voi nyt liittää esimerkiksi kuvan tilassa havaituista ongelmasta.

Olennaista tilojen jatkokehityksen ja kunnon säilyttämisen kannalta on se, että käyttäjät sitoutuvat tiloja koskevien käyttösääntöjen noudattamiseen tiloja vuokratessaan. Tähän kannustamiseksi tarkensimme maaliskuun alusta alkaen käyttösääntöjen rikkomisesta seuraavia sanktioita (molemmat luettavissa täällä). Mikäli sanktioita tullaan määräämään, on luonnollisesti tärkeää, että sanktio kohdennetaan oikein. Tästä syystä myös tilojen tarkistuslistan täyttämättä jättäminen johtaa 30 euron sakkoon. Sanktioiden vaikutusta tilojen kuntoon seurataan koko loppuvuoden ajan.

Päätavoitteena tilakehityksessä on pitää kaikki kertavuokrattavat tilat aidosti hyvässä kunnossa, jotta ne palvelevat kaikkia käyttäjiä mahdollisimman hyvin.

Otamme mielellämme vastaan palautetta kaikkia tiloihin liittyviä asioita koskien! Niin ruusut kuin risutkin voi lähettää osoitteeseen tilat@ayy.fi.