Nu i höst kommer AUS delegation att behandla studentkårens miljölinjedragningar. Dessa var redan upp till diskussion i förra veckans delegationsmöte och kommer att slås fast den 2.10. Linjerna görs av flera orsaker. Linjerna är ett verktyg för verksamhetsplanering och verkställande, och vi vill ha ett gemensamt mål och riktning.  Genom en klar konsensus om vad studentkåren anser om saken, kan vi också samarbeta effektivare med Aalto. Sist men inte minst är miljöfrågor en del av människans (studerandes) välbefinnande och hör därmed till sfären för vår intressebevakning.

Nu är det upp till er, kära intresserade personer, att säga er åsikt om saken! Sista möjligheten är onsdagen den 19.9, därefter tar styrelsen det till beslut och delegationen säger sitt.

Linjaukset voi jakaa viiteen osaan:
*AYY on edelläkävijä ympäristökysymyksissä
*AYY edistää ympäristöasioita
*AYY:n ympäristötoimissa hyödynnetään koulutusta ja neuvontaa
*Ympäristönäkökohdat nivotaan osaksi kaikkea toimintaa
*AYY toimii yhteistyössä Aalto-yliopiston kestävän kehityksen toimijoiden kanssa.

AYY on edelläkävijä ympäristökysymyksissä
AYY toimii mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen.
AYY vähentää toiminnastaan aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.
AYY on valmis maksamaan enemmän ympäristövastuullisista hankinnoista.
Kontenta: AYY näyttää tien, ei seuraa muiden esimerkkiä.
Maksupointista: on tärkeää sanoa ääneen jos olemme valmiit tekemään tällaisen periaatepäätöksen, jotta kustannukset eivät ole este ympäristöystävällisiä valintoja tehdessä esim. toimiston tarvikkeiden tai mahdollisten investointiprojektien (rakentamisen) suhteen.

AYY edistää ympäristöasioita
AYY edistää ympäristöön liittyviä kysymyksiä ja toimia toimintansa kautta.
AYYn piirissä toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä kannustetaan ottamaan ympäristöasiat huomioon.
AYY laatii ympäristösuunnitelman ja sitoutuu noudattamaan sitä.
AYY osallistuu aktiivisesti erilaisiin ympäristökysymyksiä käsitteleviin tapahtumiin ja foorumeihin.
Kontenta: toimimme parhaamme mukaan, näytämme esimerkkiä muille ja kannustamme sidosryhmiä tekemään samoin
AYYn ympäristötoimissa hyödynnetään koulutusta ja neuvontaa
AYY kouluttaa uusia toimijoitaan ympäristöasioissa.
Ympäristökysymyksiin liittyvät päätökset tehdään faktatietoihin perustuen.
Kontenta: päätöksiä ei tehdä mutulla, vaan niin hyviin tietoihin perustuen kun mahdollista. Case-esimerkki: onko Reilun Kaupan kahvi oikeasti parempaa ympäristönäkökohdasta kuin Juhlamokka?
Ympäristönäkökohdat nivotaan osaksi kaikkea toimintaa
Jokaisessa AYY:n järjestämässä tapahtumassa noudatetaan ympäristölinjauksia.
Jokaisesta AYY:n järjestämästä suuresta toistuvasta tapahtumasta tehdään ympäristösuunnitelma osana tavallista suunnittelua.
AYY rakentaa ekologisesti kestävästi.
Kontenta: det är ord, och inga visor som gäller. Tehdään, tämä ei jää paperilennokiksi.
AYY toimii yhteistyössä Aalto-yliopiston kestävän kehityksen toimijoiden kanssa.  
Ylioppilaskunta omalta osaltaan on edistämässä:

–          yliopiston kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista vaikuttavuutta

–          kestävän kehityksen kasvatusta (ESD, education for sustainable development)

–          kestävää kampusta

Kontenta: tehdään asioita yhdessä Aallon kanssa, ei räpiköidä yksin. Hyvää yhteistyötä kannattaa kehittää, ja tähän asti se on sujunut mallikkaasti.

Idéer, åsikter eller annat att säga? Ta upp det till diskussion i delegationens kvällsskola imorgon, meila eller ring Anna, facebooka eller skicka snigelpost. Kom ihåg att linjerna slås fast den 2.10 🙂

Ha det bäst,

Anna

Tämä artikkeli sai pieneen edunvalvojaan vimman kirjoittaa blogipostauksen ikuisuusaiheesta: opintojen ohjaus.

Syntymästä toisen asteen koulutuksen päättymiseen saakka pieni ihminen on enemmän tai vähemmän vahvassa vanhempien, opettajien, opinto-ohjaajien ja muiden kasvattajien ohjauksessa.

Sitten pieni ihminen päätyy korkeakouluun, jossa ohjausta saattaa saada, jos sitä pyytää. Harvalla tosin riittää usko hyödyllisen ohjauksen olemassaoloon. 

Ja olenhan niin itsenäinen Aikuinen, etten mitään ohjausta tarvitse! Eihän kukaan muukaan ohjausta tarvitse. Olisihan se noloa, jos minä tarvitsisin!

Akateeminen vapaus on ihanaa! Mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan.

Pieni ihminen saattaakin päätyä haahuilemaan opinahjossaan päämäärättömästi.

Onko tämä edes oikea ala minulle? Onkohan elämää valmistumisen jälkeen?

Sitten pieni ihminen päätyy työelämään. Elämä on jälleen helppoa: saa olla jatkuvassa työnohjauksessa. Eipä yritys oikein selviäisi, jos ei osaisi ohjata työntekijöidensä työtä.

Onko johdonmukaista, että korkeakouluopiskelu on ainoa* etappi elämässä, jolloin ei saa työlleen/opinnoilleen hyvää ohjausta? Ohjauksen ei tietenkään tarvitse tarkoittaa koulumaisuutta, vaan se voi muistuttaa enemmän sparrausta tai valmennusta akateemisessa kontekstissa.

Aallon johdossa lähes kaikki ovat sisäistäneet opinto-ohjauksen merkityksen. Surukseni joudun toteamaan, että eräät ovat edelleen sitä mieltä, että jos ovat yliopistoon tulleet, niin omillaan ovat. Ehkä OKM:n uusi rahoitusmalli pakottaa viimeinkin etsimään parhaat keinot opintoaikojen lyhentämiseksi.

Hyvin alkaneet korkeakouluopinnot johtavat yleensä ripeään valmistumiseen. Siksi uusien opiskelijoiden haltuunottoa ja opintojen ohjausta ei kannata aliarvioida. Kun meillä on hyvä opintojen ohjaus, kaikki voittavat!

PS. Akateeminen vapaus on termi, jota kukaan ei koskaan määrittele, mutta jolla perustellaan yliopistojen (epäjohdonmukaista) toimintaa. Jos kaikki todella voisivat tutkia, opettaa ja opiskella (sekä ajatella) mitä tahansa, niin hienoahan se olisi! Maailma vain sattuu toimimaan niin, että tutkintoja pitäisi jopa tästä opinahjosta puskea ulos.

* Saivarrellakseni totean, että kyllähän esim. yrittäjien ja yritysten ylimmän johdon voi olla aavistuksen vaikea saada työlleen ohjausta.

Juho Salmi
hallituksen jäsen, koulutuspolitiikkaa ja kaikkee muuta siistii

Kello on puoli yksitoista illalla. Narikassa on järjetön ryysis. Tila meinaa loppua, kaikilla on isoja reppuja mukana. Puheensorina nousee haalarikansan vaeltaessa täffälle. Pitkä päivä alkaa jo painaa jaloissa. Puoli kolmeen pitäisi jaksaa, kahdeksalta aamulla aloitettiin. Ovipoke tulee sanomaan että jono on jo toistakymmentä metriä. Baarihenkilökunta avaa kiireellä toista puolta salista. Gangnam style pärähtää soimaan jo toista kertaa illan aikana. Tämä kuullaan vielä useasti.

Puoli yhden aikaan väsyttää pirusti. Pokena olo on kuitenkin hauskaa ja humalaisen haalarikansan kanssa pärjää hienosti. Vessakierroksella miesten vessasta löytyy alasti oleva mies joka kertoo tulleensa käymään nopeasti suihkussa. Setäkööri joraa lavan edessä Ducksaucea fuksien kannustaessa. Professoreita, kuulemma. Normikamaa, siis.

Pilkun jälkeen juhlijat saatellaan ulos. Nyt alkaa se suurin työ- siivoaminen. TF:n sali on pestävä, muutettava diskosta takaisin opiskelijaruokalaksi. Järjestelyporukka kantaa 40 pöytää ja 120 tuolia paikalleen. Joku pesee Taskilla lattiaa, baarin crew purkaa myyntitiskiä. Kotiin pääsee ihan pian. Raskaiden pöytien kantaminen aamuyöstä on muuten hikistä hommaa.

Tätä, ja ihan hirveän montaa muutakin asiaa on AYY:n kulttuurisektori. Jotta päästään siihen kohtaan jossa baarin ovet avataan ja musiikki alkaa soimaan on tehty viikkotolkulla töitä. Tilojen varaus, budjettien tekeminen, juhlien konseptointi, aikataulutus, henkilökunnan ja vapaaehtoisten kasaaminen on hoidettava. Viranomaisluvat ja logistiikan miettiminen tuo oman mausteensa tapahtumiin. Tämä kaikki tehdään tylsällä toimistotyöllä: loputtomalla sähköpostivirralla, sadoilla puheluilla ja kokouksilla. Käyttövoimana kaikelle tälle on toimiston kaksi ylikuormitettua kahvinkeitintä.

AYYn kulttuurisektori koostuu hallitusvastaavana työskentelevästä Pilvistä, kulttuurituottajina työskentelevästä Minusta (Tuomaksesta) sekä Mikasta, Aava- nimisestä, Perttu Karjalaisen puheenjohtamasta jaostosta sekä Anu Juvosen johtamasta Teekkarijaostosta. Tästä pumpusta tulee ulos kulttuuria, juhlia, tapahtumia ja hyvää meininkiä koko Aaltoyhteisölle. Tämä porukka on oikeasti mahtavaa.

Lukuvuoden aloitus on kiireinen kaikille, niin myös meille. Parin viikon sisään osuu aloitusjuhlia, orientaatioita, yhteistyötapahtumia HYY:n kanssa, kampuskarnevaalia ja muita isoja tapahtumia. Porukan venymiskyky onkin mykistävää. 18 tunnin työpäivästä minä saan osan takaisin tasoitusvapaana, vapaaehtoisporukka tekee työtä rakkaudesta yhteisöön.

Ylioppilaskunnan tulevia tapahtumia voi yytsiä AYYn nettisivuilta ja facebookista. Kaikki tapahtumat eivät ole kulttuurijaostojen tuottamia, mutta sillähän ei ole mitään väliä. Otasuunnistus, Otatarhan ajot, vuosijuhlat, 1900-bileet ja monet pienemmät tapahtumat on tarkoitettu juuri kaikille.

Omalle tontilleni kuuluvat vielä lisäksi niinsanotut kertavuokrattavat tilat. Tiesitkö, että AYYn kautta voit vuokrata pikkurahalla saunan vaikka synttäreihisi? Saunoja on toistakymmentä, muita tiloja saman verran. Kaikki on tarkoitettu jäsenistön käyttöön. Ota mahdollisuudesta koppi!

-Tuomas Saloniemi

”Alussa olivat suo, kuokka – ja järjestösektori”. Vähän tällaisissa fiiliksissä on lähtenyt lomien jälkeinen syksy käyntiin. Suota on tullut kahlailtua lähinnä sen vuoksi, että yksi kuokkamme siirtyi kesän jälkeen muihin tehtäviin. Asiantuntijamme Otto Palonen oli tehnyt järjestöhommia jo AYY:n edeltäjässä TKY:ssä, joten meillä muilla on kulunut aikaa uusiin asioihin perehtymiseen ja vanhojen juttujen läpikäyntiin.

Keitä sitten on tämänhetkisessä järjestötiimissä? Ryhmämme hallituslinkki on Pilvi Hussi, joka vastaa hallituksessa myös AYY:n kulttuuripuolesta. Vapaaehtoisena toimii Maiju Tompuri Aalto-yhteisöjaosto Aavassa. Asiantuntijana sektorilla on allekirjoittanut, eli Joonas Jylhä. Järjestösektorin lisäksi itseäni työllistävät myös viestinnän asiat AYY:ssa.

Järjestösektorin tehtävänä on auttaa AYY:n piirissä toimivia kerhoja ja yhdistyksiä erilaisissa enemmän tai vähemmän arkisissa ongelmissa. Perusjuttuja ovat esimerkiksi erilaiset toiminta- ja projektiavustukset, sääntöasiat sekä yhdistyslainsäädännön kiemurat. Maiju järjestää vapaaehtoisena muun muassa tulevien orientaatiopäivien yhteydessä järjestettäviä kampuskarkeloita, joista on muuten lisätietoa myös tämän viikon yhdistystiedotteessa. Ilmoittautuminenkin on jo alkanut! 🙂 Yhdistystiedote kolahtaa muuten sähköpostiin aina perjantaisin. Jos et ole sitä vielä tilannut, niin teeppä se samantien osoitteessa /yhdistyksille/yhdistystiedote/.

Tällä viikolla meidän aika on kulunut arjen pyörittämisen lisäksi pariinkin sidosryhmätapaamiseen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa aloitettu yhdistystietokanta-projekti haukkasi hieman happea kesällä ja nyt syksyn aikana projekti olisi tarkoitus viedä kunnialla loppuun. Yhdistystietokanta on AYY:n järjestösektorille ja yhdistyksille melko näkyväkin muutos, sillä sen myötä toiminta-avustusten haku muuttuu helpommaksi kummallekin osapuolelle. Itse hakemuksen tekemisestä tulee yhdistyksille hieman helpompaa, samalla kun me järjestösektorilla saamme helpommin käsiteltyä yhdistyksiltä kerättyjä tietoja. Joka keväinen Excel-samba ja yhdistyksien vuosien takaisten tietojen kaivelu on uuden järjestelmän myötä siis toivon mukaan historiaa.

Myös yhdistyskoulutuksen suunnittelu on aloitettu ja siitäkin löydät lisää tietoa viikon yhdistystiedotteesta. Tiedotteessa on linkki kyselyyn jolla voit vaikuttaa siihen, milloin ja millaisella sisällöllä yhdistykset haluaisivat koulutusta. Alustavasti olemme suunnitelleet viime vuoden kaltaista tilaisuutta, joka sai yhdistyksiltä paljon kiitosta. Nyt on siis kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa, jos haluaisitkin jotain ihan uuttaa tai erilaista aiempiin koulutuksiin verrattuna. Ehdota rohkeasti!

Muistakaa että voitte lähettää meille viestiä, palautetta ja kysymyksiä osoitteeseen jarjestoasiat@ayy.fi, soittaa numeroon 050 520 9442 tai tulla vaikka käymään Lämpömiehenkuja kahdessa.

Mukavaa syksyn alkua toivotellen, Joonas ja muu järjestösektorin väki

KV-sektori koostuu hallitusvastaava Annasta, kv-asiantuntija Hannasta, ja joukosta vapaaehtoisia, jotka järjestävät kv-henkistä toimintaa esim. kv-jaosto Mosaicin ja Erasmus Student Networkin (ESN) nimissä.

Mitä sitten puuhaamme? Katsotaanpa esimerkiksi viimeistä viittä päivää. Viime viikon perjantaina Hanna kävi SYL:n edustajien kanssa jututtamassa lukukausimaksukokeilusta Opetusministeri Gustafssonin erityisavustaja Kaleniusta ja heti perään sivistysvaliokunnan puheenjohtajan avustajaa Laura Vanhasta. Heille kerroimme mm. samoista asioista, joista Hanna kirjoitti blogissa pari viikkoa sitten, ja kuulostelimme mihin suuntaan asian valmistelu etenee. AYY on tutkinut aktiivisesti maksukokeilun seurauksia, joten tapaamiset alkavat yleensä ojentamalla keskustelukumppanille tiivis paketti numerotietoa ja tutkimustuloksia opiskelijoiden suhtautumisesta, varallisuudesta jne. Myös suuri ja mahtava internet on ottanut asian käsittelyyn, ja mm. Helsingin sanomat tarttuivat tähän aiheeseen ja kirjoittivat siitä nettilehteensä. Myös SYL-puheenjohtaja ja TuTa-opiskelija Jarno Lappalainen keskusteli aiheesta.

Maanantaina keskustelimme Aallon edustajien kanssa siitä, voisiko AYY osallistua pohjoismaisen Nordic Five Tech -verkoston kehittämiseen. Päätimme osallistua verkoston seuraavaan tapaamiseen, sillä Aalto on kehittämässä yhteisiä opintokokonaisuuksia verkoston muiden yliopistojen kanssa ja meidän on toki oltava siellä, missä Aaltokin on.

Alkuviikosta keskusteltiin myös HYY:n kanssa yhteisen englanninkielisen kuntavaalipaneelin järjestelyistä ja siitä, miten aktivoisimme äänioikeutettuja kv-opiskelijoitamme käyttämään ääntään. Lisäksi oli valmisteltava esitys keskiviikoksi, jolloin Hanna kävi ARTSin uusien opiskelijoiden orientaatiotilaisuudessa puhumassa AYY:n toiminnasta.

Kv-sektorilla syksy on kiireistä aikaa, koska uudet kv-opiskelijat saapuvat Aaltoon. Jotta he pääsisivät mahdollisimman hyvin kiinni opiskelijan arkeen ja juhlaan, on viestittävä ahkerasti AYY:n tarjoamista palveluista, edunvalvonnasta ja opiskelijakulttuurista ja ohjeistettava tuutoreita esimerkiksi hätämajoituksesta. Myös erinäiset konferenssit ja yhteistahotyötapaamiset alkavat kohta rullaamaan, joten aikaa menee myös verkostoitumiseen ja asioista keskustelemiseen eri tahojen kanssa.

Även språkfrågor har funderats på tillsammans med Teknologföreningens studiechef Jonas Öhman – vad skall AUS egentligen göra för och på våra minoritetsspråk?

Tack och adjö, tills nästa gång!

-Anna och Hanna, internationella sektorn

Viime viikon torstaina 29.3. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi AYY:n yrityssuhteille eettisen linjan. Idea tällaisen eettisen linjan tekemiseen kumpusi vuoden 2011 syksyllä koetusta NesteOil-tapauksesta, jonka jäljiltä heräsi kysymys AYY:n yhteistyökumppaneista: miten tulevaisuudessa yhteistyökumppanit voitaisiin valita siten, että sopimuksia ei koettaisi loukkaaviksi ja ylioppilaskunnasta vieraannuttaviksi? Linjan tarkoitus on antaa yrityssuhdesektorille selkeät valintakriteerit ns. hyvistä, AYY:n näköisistä yhteistyökumppaneista.

Linjaa valmisteltiin koko alkuvuosi. Edustajiston kanssa asiasta keskusteltiin iltakoulussa, sähköpostilistalla ja facebookissa. Lisäksi läpinäkyvyyden ja linjan kattavuuden takaamiseksi ehdotus oli kommentoitavana erityisasemayhdistyksillä, jotka edustavat suurinta osaa AYY:n jäsenistöstä. Harmikseni en saanut kunnon kommentteja erityiasemayhdistyksiltä. Toisaalta kyseinen linja ei suoraan vaikuta heidän toimintaansa.  Puolestaan edustajiston sähköpostilistalla keskustelu oli positiivisen vilkasta, vaikka lopputulemana ainoa kunnolla esiin noussut huoli oli kiellettävien päätoimialojen listaus ja se, miten ase määritellään.

Kielletyissä päätoimialoissa oli listattuna aseteollisuus. Wikipedian perusteella katsottu aseen määrityksen pohjalta sain muutaman huolestuneen viestin, jossa tiedusteltiin, ovatko Fiskars, J.Martiini, Roselli, Mora, Gränsfors ja Hackmann “kiellettyjen” yritysten listalla, koska ne valmistavat lyömäaseita tai teräaseita. Oma lisäkysymykseni on, entäs astalot? Onko Tiivi vastuusta siitä, että heidän rikkoutuneesta ikkunasta irrotetulla lasinpalalla vahingoitetaan toista ihmistä? Ei, koska kyseinen tuote ei ole kehitetty toisen ihmisen vahingoittamiseksi. Onko Fiskars valmistanut kirveensä tai Mora puukkonsa sitä varten, että sillä voisi parhaiten vahingoittaa toista ihmistä? Minun mielestäni ei, mutta konekivääri on varmasti suunniteltu kyseistä käyttötarkoitusta varten ja se joka väittää, että konekivääri on valmistettu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, voi ihan rauhassa olla trollaamatta 🙂 Ymmärrän kyllä, että linja täytyy saada aukottomaksi ja “vedenpitäväksi”, eikä tulkinnalle saa jättää tilaa.

Edustajiston enemmistön päätöksellä aseteollisuus kuitenkin poistettiin kiellettyjen päätoimialojen listasta. Itse hieman yllätyin edustajiston päätöksestä, sillä todellisuudessa  aseteollisuuden listaaminen kiellettyihin päätoimialoihin olisi tarkoittanut, että mahdollinen yhteistyö esimerkiksi Sakon kanssa päätettäisiin edustajistossa. Tällä kertaa edustajisto päätti rajoittaa omaa päätösvaltaansa ja antoi päätösvastuun kokonaan yrityssuhdesektorille.

Linja on nyt hyväksytty ja lyöty pöytään, muutamasta eriävästä mielipiteestä huolimatta. Työ minun osaltani linjapaperin parissa on tehty ja voin seuraavaksi keskittyä etsimään AYY:lle yhteistyökumppaniksi korruptoitumatonta venäläistä aseteollisuuden yritystä 😉

Jani Kalasniemi, yrityssuhteet

Opiskelijoiden mielenterveys puhututtaa ja nostattaa tunteita. Täällä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa se on puhuttanut jopa edustajistoa, joka nosti opiskelijoiden mielenterveyden edistämistyön yhdeksi ylioppilaskunnan kuntavaalitavoitteista. Myös Ainossa 1/2012 ilmestynyt pysäyttävä lukijakertomus kohahdutti opiskelijayhteisöä karmivalla esimerkillä siitä, miten apua pyytäessä kaikki voi mennä pieleen.

Tuskin kukaan kiistää mielenterveyden ja siitä puhumisen tärkeyttä. Yliopisto-opiskelijoiden yksinäisyys, masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat vakavia asioita. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä?

Mielenterveysongelmat eivät nykyään ole julkisessa keskustelussa niin suuri tabu kuin aikaisemmin. Henkilökohtaisella tasolla aihe on kuitenkin yhä erittäin arka. Harva on valmis avoimesti myöntämään mielenterveytensä horjuneen, vaikka apua olisikin saanut ja tilanteesta onnellisesti selvinnyt. Prosessi on usein rankka ja etenkin sen aloittaminen raskasta. Jokainen, joka on joskus joutunut myöntämään heikkoutensa anonyymille äänelle teletornin tuolla puolen tietää, ettei avun pyytäminen ole helppoa.

Yhteydenoton ja avun pyytämisen kynnyksen madaltamiseen on tarttunut myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Syksyllä 2011 käynnistetyssä sähköisen hoidontarpeen arvioinnin pilotissa mukana ollut syömishäiriötapausten tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen räätälöity hoitopolku laajentuu pilottivaiheen jälkeen toivottavasti myös muihin mielenterveydellisiin ongelmiin. Tällöin arvion oman tilansa vakavuudesta voi tehdä turvallisesti verkon välityksellä ilman, että täytyy pystyä kakaisemaan luuriin, mikä ahdistaa ja miten paljon.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on tehnyt pitkään laajamittaista työtä opiskelijoiden mielenterveyden edistämiseksi.  Vuoden vaihteessa YTHS:n mielenterveyssektorilla jonotilanne oli tyydyttävä: tällä hetkellä hoito­ta­kuujonoissa Helsinki-Espoon alueella on runsaat 100 opiskelijaa. Mielenterveyden ja yleisterveyden sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni saa apua mahdollisimman nopeasti.

Hoitoon hankkiutuminen on arka asia: terveystarkastuksessa nuivan käytöksen saattaa ohittaa olan kohautuksella, mutta oman pääkoppansa sisusta raottaessa toivoo hoitohenkilökunnalta erityistä hienotunteisuutta. Ammattimaisuutta saa ja pitää edellyttää. Sekä hyvistä että huonoista hoitokokemuksista on parasta antaa palautetta suoraan Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle (Palaute Löytyy myös YTHS:n etusivulta “Palaute”-pylpyrän takaa). Vain siten säätiö voi kehittää omia palvelujaan ja vähentää kauhukertomusten määrää.

Optimitilanteessa jonot lyhenevät, koska yhä harvempi tarvitsee hoitoa. Tämä ennaltaehkäisevä työ on sitä, joka kuuluu meille kaikille.

Miten ylioppilaskunta voisi sinun mielestäsi edesauttaa opiskelijoiden mielten terveyttä?

Terveisin,

Lotta Aarikka

Asiantuntija, edunvalvonta

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Toisena henkilövalintana valittiin Varpu Vuoristo vaihtostipendin jakotoimikuntaan. Sen jälkeen siirryttiinkin päättämään AYY:n lipusta ja siihen liittyvästä ohjesäännöstä. Vaikka asia tuli päätettäväksi harmittavan nopealla aikataululla, kelpasivat tunnustyöryhmän pohjaesitykset edustajistolle. Niinpä viime vuoden ad hoc ratkaisu korvautuu täksi itsenäisyyspäiväksi lipulla, jossa “on vastalohkoisesti jaettu lippu, jonka yläkentässä on purppurapohjalla viisi nousevaa aaltokoroista riukua, alakenttä on kokonaan purppuraa.”

Loput kokouksesta olikin sitten luonteeltaan keskusteluasioita. Ensin käytiin perusteellinen katsaus KY-AYY-omaisuuskysymyksen taustaan ja edistymiseen, sitten AYY:n tuleviin asuntorakennushankkeisiin. Omaisuusasia kirvoitti muutaman säpäkän tiedustelun ja toiveita asian lopullisen ratkaisun perään, minkä lisäksi Tulamon aloitteesta päätösesitystä muokattiin hieman laveammaksi. Rakennushankkeissa jo aiemmin esillä olleiden Aalto Villagen ja Jätkäsaaren lisäksi Ossin Linnan (Otakaari 18) puuttuvan A-rapun rakentamista on aloitettu valmistelemaan, ja rakentamisesta päätetään näillä näkymin jo keväällä. Asunnot herättivät edustajistossa mielenkiintoa, ja teemasolujen ja yhdistystilojen ohella ehdotettiin opiskelijoiden ottamista mukaan suunnitteluun.

Hallituksen varapuheenjohtaja Poikolainen esitteli strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua. Macbookin adapteri, kalvojen värivalinnat ja kehno tykki yhdistelmänä toivat taululle näkymään vihreänkeltaista mössöä, mutta Poikolaisen sana tavoitti silti yleisön ja keskustelu oli rakentavaa. Erityisesti budjetin tasapainottamisesta ja toimintasuunnitelman vuotuisista teemoista esitettiin mielipiteitä. Poikolaisen esitysten välillä hallituksen jäsen Karkola tiedusteli evästystä AYY:n SYL-delegaatiolle. Sitä ei tullut.

Viimeisenä varsinaisena asiana käsiteltiin hallituksen vastausta Arnkilin viime kokouksessa esittämään ponteen. Ponsihan ei velvoita hallitusta toimimaan, ainoastaan vastaamaan, mutta hallitus esitti silti koeäänestystä toimintavaihtoehdoista. Alkuperäinen ponsi koski siis taikkilaisten asuttamista – ennen vuotta 2010 aloittaneilla taikkilaisilla ei ole ollut mahdollisuutta hakea AYY:n asuntoja vaikka asumisaikaa on heiltäkin AYY:n näkökulmasta kulunut. Arnkilin ponsi kaipasi poikkeuspäätöksen tekemistä ja asumisoikeuden venyttämistä taikkilaisten osalta. Hallitus oli selvityksen jälkeen päätynyt toteamaan, ettei tällainen poikkeus olisi perusteltu tai oikeudenmukainen, mutta halusi joka tapauksessa suuntaa-antavan äänestyksen. Vilkkaan keskustelun jälkeen Arnkilin alkuperäinen toive sai jälleen äänestyksessä edustajiston tuen, eli edustajisto päätyi asiassa eri tulokseen kuin hallitus.

Muissa esille tulevissa asioissa todettiin, että 13.10. saa epäonnistua ja että edustajiston kaato on suunnitteilla.

Seuraavan kerran edustajisto kokoontuu marraskuussa.

Terveisin,

Atte, edustajiston puheenjohtaja

AYY:n edustajisto kokoontui vuoden viidenteen kokoukseensa syyskuun 14. päivä Dipoliin.Lista oli pitkä, sisältäen peruspalikoitten ohessa SYL-liittokokoukseen valmistautumista,kuntavaaleja ja monen monta ohjesääntöpäivitystä. Kokous venähtikin iltamyöhään nopeuttamistoimista huolimatta. No, kun päätettävää on, sitä on – ja jälleen kerran asioista otettiin selvää vasta kokouksessa. Viimeviikkoiseen iltakouluun saapui kymmenkunta ansiokasta edaattoria pureskelemaan kokouskohtia etukäteen, ja maililistalla ei etukäteen keskustelua juuri käyty.
Heti kokouksen alkuun ilmoitusasioiden jälkeen päästiin valitsemaan edarille uusia varapuheenjohtajia varapuheenjohtaja Jääskeläinen valmistuttua oivallisesti diplomi-insinööriksi ja varapuheenjohtaja Peltola hypättyä AYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan hommiin pientä opiskelijaa puolustamaan. Uusia varapuheenjohtajaehdokkaita ilmaantui tasan yksi, arkkitehtiopiskelija Noora Lehtovaara. Noora veikin kisan suvereenisti, ja nyt edustajiston puheenjohto on turvallisesti itävantaalaisten käsissä. Toista varapuheenjohtajaa ei siis valittu, joten paikka on edelleen halukkaalle tarjolla.

Noora pääsikin heti nuijan varteen, kun allekirjoittanut jääväsi itsensä viime vuoden tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntämisen käsittelystä. Toukokuussa pöydätyt kokouskohdat päätettiin nyt hyväksyä väittelyn ja parin eriävän mielipiteen saattelemana. Näistä jatkettiin talousinformaatioon, jossa talousjohtaja esitteli talousturbulenssin painamia sijoituksia ja vuoden kulunseurantaa. Seurannut keskustelu polveili myös ehdotuksiin vuokratuottojen käytöstä muun toiminnan rahoittamiseen. Aiemmin edustajisto on linjannut, ettei näin tehdä – saa nähdä tekeekö joku nykyisestä tai uudesta edustajisto aloitteen linjan muuttamiseksi.

Hallitusinformaatiossa kuultiin mitä hallitus on saanut kesällä aikaiseksi ja mitä seuraavaksi on tulossa. Edustajisto oli varsin hereillä ja tenttasi miltei jokaista hallituslaista tekemisistään. Hyvä boogie jatkui lähetekeskustelussa ensi vuoden kuntavaaleista. Pääkaupunkiseudun kuntarajat haluttaisiin pois, mutta mielipide-eroja oli asian itseisarvosta verrattuna rajojen aiheuttamien ongelmien poistoon. Lisäksi ehdotettiin muiden vaikuttajatahojen (mm. HYY, TEK ja SEFE mainittiin) tekemisten kartoittamista ja yhteistyön aloittamista, ja keskittymistä muutamaan kärkiteemaan. Useammassa puheenvuorossa ilmaistiin huoli nuorten mielenterveydestä ja syrjäytymisestä, ja vaikuttaa halutaan sekä Helsingissä että Espoossa.

Hallituksen esitys SYL-liittokokoukseen osallistumista määrittelevästä johtosäännöstä pistettiin kokouksessa muutamalta osin uusiksi. Poistettu eri alojen edustavuus kirjattiin takaisin, ja liittaridelegaation valinnassa jatketaan viimevuotiseen malliin sen sijaan että hallitus olisi valinnut koko delegaation. 14 paikasta 5 on hallituksen käsissä, loput ryhmien nimettävänä. Haku on joka tapauksessa nyt auki, eli jos siis halajat suomalaisen ylioppilasliikkeen suurkäräjille, ilmoittaudu täällä.

SYL-kohdassa kello raksutti jo pitkälle neljättä tuntia, ja ensimmäistä kertaa rajoitettiin puheenvuorojen pituutta (kahteen minuuttiin), mikä karsikin puheenvuoroista ylimääräistä lätinää muutaman keskeytyksen jälkeen. Kokouskohtia oli kuitenkin jäljellä vielä pitkä liuta, kaikki samantyyppisiä ohjesääntöjen päivityksiä. Kun iltakoulun jälkeen ei ollut tullut maililistalle yhtään muutosesitystä tai kysymystä, nopeutettiin käsittelyä. Käsittelyssä vaihtoehtoina oli kussakin kohdassa päättää joko hyväksyä hallituksen esittämät muutokset, tai sitten siirtää asian käsittely ensi kokoukseen. Tämä ei ollut ehkä se nätein tyyli, mutta tehokas. Ja kun kyseessä olivat ohjesäännöt eikä jokin välittömään toimintaan johtava päätös, voi kuka tahansa tyytymätön edaattori tuoda mieleisiään muutosesityksiä joka tapauksessa mihin tahansa seuraavaan (tai mihin tahansa) kokoukseen. Muutenkin kyseisiä ohjesääntöpäivityksiä on valmisteltu jo pitkään ja vaikutuksen mahdollisuuksia on ollut nähdäkseni riittävästi.

Joka tapauksessa asumisen ohjesäännöt, yhdistysohjesääntö ja edarin työjärjestys on nyt päivitetty ajan tasalle ja aiempia tulkinnanvaraisia kohtia on korjattu. Lisäksi pontena hyväksyttiin Ilmari Arnkilin esitys taikkilaisten asumisajan oikeudenmukaisemmasta laskemistavasta.

Seuraavan kerran edustajisto kokoontuu 12.10.

Terveisin,

Atte, edustajiston puheenjohtaja