2013 se tulee! Mielenkiintoinen, radikaali ja ehkä pelottavakin kandiuudistus nimittäin. Tulevaa uudistusta valmistelevan ryhmän jäsenenä olen nähnyt läheltä, mitä tuleman pitää ja uskon että lähes tarkalleen kahden vuoden päästä opiskelijoilla on aihetta juhliin – ei hautajaisiin. Miksi? Minäpä kerron ja toivon että kuuntelette, koska se koskettaa valtaosaa teistä olennaisesti.

Kandiuudistus, siis hä?

Aikanaan TKK:lla pariinkin kertaan hyväksi yritykseksi jäänyt tekniikan kandin täysremontti on Aallon myötä vihdoin totta. Uudistus ei tällä kertaa toivottavasti jää kosmeettiseksi vaan vanhoja rakenteita heitetään romukoppaan urakalla, jotta opiskelusta tulisi joustavampaa ja joutuvampaa. Uudistuksen taustalta löytyy moniakin epäkohtia, joista esimerkiksi yltiösekava moduulirakenne, ensimmäisen vuoden matematiikkatyrmäys ja opintojen huono eteneminen lienevät monille omakohtaisesti tuttuja. Jotta näihin ja moniin muihin ongelmiin saataisiin ratkaisu, on uuden tutkintorakenteen suunnittelussa lähdetty puhtaalta pöydältä. Valmistelutyössä on pyritty miettimään uutta tutkintorakennetta mm. rakenteen, osaamistavoitteiden, johtamisen, hakukohteiden sekä liikkuvuuden näkökulmista. Tulossa on siis ns. iso jytky, jossa on paljon potentiaalia.

Uudistuksen valmistelu on lähtenyt kohtalaisen hyvin käyntiin. Yliopistomaailmassa ennenkuulumattomaan konsensukseen on tähän mennessä päästy ainakin tutkinnon rakenteen pääpiirteistä sekä projektin etenemisen aikataulusta. Näin opiskelijan näkökulmasta on ollut ilo nähdä, kuinka rakennehahmotelmissa on jatkuvasti kiinnitetty huomiota tutkinnon joustavuuteen ja liikkuvuuteen liittyviin kysymyksiin. Miltäs kuulostaisivat esimerkiksi seuraavat – hyvinkin todennäköiset – skenaariot?

• Koulutusohjelman vaihto onnistuu helposti ilman uusia pääsykokeita.

• Matematiikan opinnot ovat jakautuneet tasaisesti kolmelle vuodelle.

• Ryhmätyöhön keskittyviä ja käytännönläheisiä projektikursseja leivotaan tutkintoon sisään.

Kaikkea ei vielä ole täysin lyöty lukkoon ja keskusteluissa on ollut esillä muun muassa ajatus ”avoimesta linjasta”, jolle päässeellä opiskelijalla olisi vielä huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa. Palaset kuitenkin loksahtelevat yksi kerrallaan ja vinhaa vauhtia paikalleen.

Juna rullaa vauhdilla, haluatko kyytiin?

Kandiuudistus pistettiin kunnolla liikkeelle kevään loppupuolella, kun sitä valmistelemaan perustettiin työryhmä, jossa on edustajia niin tekniikan korkeakouluista (professoreita ja suunnittelijoita), opetuksen kehitysyksiköstä kuin AYY:ltäkin (allekirjoittanut). Valmistelutyön vauhti kiihtyy koko ajan, sillä 2013 saapuu todella pian. Todellinen uudistuksen toteutustyö tehdään korkeakouluissa, joten yhteisistä pelisäännöistä on päätettävä jo tänä syksynä. Oman mausteensa soppaan tuo samaan aikaan toteutettava kauppakorkeakoulun kandiuudistus, jonka kanssa täytyy varmistaa yhteensopivuus liikkuvuuden mahdollistamiseksi.

Haluatko vaikuttaa opintojesi tulevaisuuteen? Syksyllä päätettäviin yleisiin suuntaviivoihin pääset vaikuttamaan esimerkiksi saapumalla lokakuun ensimmäisellä viikolla järjestettävään kandiuudistuksen kick-off –tilaisuuteen, josta lisäinfoa tulee myöhemmin. Myös allekirjoittanut tai korkeakoulujen vastuuprofessorit voivat vastailla kysymyksiinne tai ottaa kommenttejanne vastaan. Vastuuprofessoreina toimivat Eero Eloranta (Perustieteiden koulu), Keijo Nikoskinen (Sähkötekniikan koulu), Juha Paavola (Insinööritieteiden koulu) ja Tapani Vuorinen (Kemian tekniikan koulu).

Ensi vuoden puolella valmistelutyö siirtyy korkeakouluihin, jonka jälkeen opiskelijoita varmasti tarvitaan detaljitason yksityiskohtien hiomiseen ja uusien ideoiden kehittämiseen. Kiltasi opintovastaava sekä koulutusohjelmien opintojen suunnittelijat ovat siinä vaiheessa parhaiten perillä siitä missä mennään. Yhteisön osallistuminen valmistelutyöhön on keskeinen komponentti uudistuksen onnistumisessa, joten hyppää kyytiin. Juna ei vielä ole mennyt!

Mitä tapahtuu killoille?

Kiltojen tulevaisuus kulkee vahvasti käsi kädessä hakukohteiden määrän kanssa. Nykyisellään kiltatoiminta rakentuu vahvasti tiettyyn koulutusohjelmaan päässeiden uusien opiskelijoiden ympärille. Yhteisistä kandiohjelmista puhuttaessa ja huhujen kierrellessä osa killoista on, osittain aiheestakin, pelännyt tulevaisuutensa puolesta. Nämä pelot ovat osittain turhia, sillä on epätodennäköistä että tulevaisuudessa hakukohteina olisivat vain neljä korkeakoulua geneerisine kandiohjelmineen. Ensinnäkin, korkeakoulun yhteinen kandiohjelma ei ole sama asia kuin hakukohteet. On täysin mahdollista että yhteinen kandiohjelma tarkoittaa vain osittain yhteisiä opintoja, joiden rinnalla eri hakukohteiden opiskelijat kävisivät oman aineensa erityisopintoja. Toiseksi, Aallossa ymmärretään että monella koulutusohjelmalla on brändiarvoa, jolla saadaan erittäin kyvykkäitä opiskelijoita, ja jotka kannattaa siksi pitää erillisinä hakukohteina.
Toisaalta on myös totta että hakukohteiden määrä tulee todennäköisesti putoamaan nykyisestä jonkin verran. Tämä saattaa vaikuttaa joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vielä on aikaista sanoa missä hakukohteiden yhdistämistä tullaan tekemään. Hakukohteiden määrä on osittain kansallisen tason päätös, joten emme työryhmässä tähän voi kovinkaan paljon vaikuttaa. Hakukohteita miettivän työryhmän lausunnon kuulemme syyskuun loppupuolella, jolloin itsekin olen viisaampi. Tulevat hakukohteet saattavat tuoda muutoksia joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vanhan sanonnan uhallakin voisin väittää että aina vanhassa vara ei ole parempi. Uudistuksen kokonaisvaikutus opiskelijalle tulee siis olemaan positiivinen. Jos vaakakupissa painavat sujuvampi, vähemmän kuormittava, Aalto -liikkuvuuden mahdollistava ja enemmän vapaita opintoja sisältävä tutkinto tai toisaalta kiltojen roolin pysyminen täysin samana hamaan tulevaisuuteen, kumman sinä valitsisit?

Summa summarum

Kandiuudistus tulee ja rytäkällä. Suunnittelu on jo pitkällä, mutta vasta uudistuksen toteutuksessa punnitaan, saadaanko sen potentiaalista kaikki irti. Tulemme tekemään kaikkemme ettei uudistus pysähdy hallinnolliseen vastarintaan, systeemin jäykkyyteen tai jää muuten vain puolitiehen. Opetuksen sisältö ei myöskään saa jäädä rakenteellisen palikkaleikin varjoon. Muutos koskettaa kaikkia ja saattaa vaatia sopeutumista killoilta, mutta opiskelijalle nettovaikutus tulee olemaan positiivinen – vaikkakin sen nyt takaa jo moduulirakenteen poistuminen…

Terveisiä koulutuspolitiikan ihmemaasta,
Arjo Laukia

arjo.laukia@ayy.fi

Allekirjoittanut toimii AYY:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana ja on erityisesti vastuussa Aalto-yliopistosta ja tulevasta kandiuudistuksesta. Näiden lisäksi hän on Aalto-optimisti ja innoissaan siitä että opiskelijan elämään on tulossa konkreettisia parannuksia.

Jotenkin voisi kuvitella, että rahan jakaminen on helppoa. Onhan antamisen ilo kuitenkin moninkertainen verrattuna saamiseen. Kuitenkin ylioppilaskunnan stipendien jakaminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Hauskaa se kuitenkin on!

Perustamisvuotenaan AYY ei vielä ehtinyt jakaa stipendejä, kun sääntöjä vasta kirjoitettiin. Stipendien jakamiseen liittyvät viimeiset päätökset ennen itse jakoprosessia saatiinkin tehdyksi vasta loppukeväästä tänä vuonna. Nyt säännöt ovat kuitenkin valmiit ja AYY:n stipendien ensimmäinen hakuaika on alkanut.

Miksi stipendien jakaminen sitten on niin vaikeaa? Hakijathan olisi helppo laittaa järjestykseen opintomenestyksensä perusteella, niin kuin niin monissa muissa stipendeissä tehdään. AYY päätti kuitenkin jakaa stipendejä painottaen erityisesti yhteisöllistä toimintaa – kasvamista osaksi hienoa ja monimuotoista Aaltolaisten verkostoa. Näin ollen hakijoiden arviointia ei voitu ulkoistaa koulun opettajien tehtäväksi, sillä ainoastaan yhteisö itse tietää, mikä siinä on arvokasta.

Kaikista vaikeinta stipendejä jakaessa onkin alkaa erottelemaan aktiivisia toimijoita toisistaan. Sitä kun mielellään antaisi stipendin ihan kaikille AYY-aktiiveille, erityisaseman yhdistysten toimijoille ja kaikille muillekin, jotka ovat olleet rakentamassa Aalto- ja AYY-kulttuuria. Tähän rahalliset resurssit eivät kuitenkaan riitä, joten pisteytys on pakko toteuttaa jollain tavalla. Nyt viime syksyn ja kevään aikana rakennettu ”Yhteisötoiminnan pisteytyksen ohjeisto” pääsee ensimmäistä kertaa testiin, jolloin nähdään, kohteleeko se eri tavoin ansioituneita aaltolaisia oikein.

Vaikka yhteisötoiminta onkin AYY:n stipendien painopiste, ei opintojakaan ole unohdettu. Ne kun kuuluvat varsin olennaisena osana opiskelijaelämään. AYY:n kolmesta stipendityypistä vaihto- ja opintostipendien myöntämisperusteet ottavatkin huomioon myös opintomenestyksen. Kaikista eniten AYY haluaakin antaa tunnustusta niille, jotka ovat onnistuneet menestyksekkäästi yhdistämään sekä opinnot että opiskelijaelämän muut puolet.

Tänä vuonna AYY jakaa siis ensimmäiset stipendinsä. Yhteisö- ja opintostipendejä jaetaan molempia 20 kappaletta, vaihtostipendejä puolestaan kahteen otteeseen niin kauan, kuin rahaa riittää. Heitä siis vaatimattomuus romukoppaan ja kerro rohkeasti, kuinka hyvin juuri sinä olet menestynyt opinnoissasi. Entä kuinka hienoja juttuja olet tämän yhteisön eteen tehnyt? Haku on käynnissä nyt ja päättyy 31. heinäkuuta.

Kesäisin terveisin
Antti Karkola

Erityisasemayhdistysten* puheenjohtajien Neuvosto on kevään aikana kokoontunut jo useampaan otteeseen virallisissa merkeissä. Neuvostoa on nähty myös epävirallisemmissa tapahtumissa, kuten vapun alla sitsikisoissa ja tilakierroksella kampuksia kiertämässä.

Kuun alussa vierailimme yhteensä 13 yhdistyksen tiloissa eri puolella Aallon kampuksia Arabiassa, Kampissa ja Otaniemessä. Tapasimme aamukahvien merkeissä TOKYO:n toimiston vieressä sijaitsevassa Kipsarissa. Tästä matka jatkui kokoukseen KY-talolle ja sieltä eteenpäin Otaniemen kampukselle. Kierroksen kannalta päiväkin oli mitä mainion: aurinkoinen päivä yhdistettynä rauhalliseen liikuskeluluun ja yhdessä oloon oli mukavaa vastapainoa opiskelijoiden ongelmien kanssa painimiseen.

Viimeistään tällaisen kierroksen yhteydessä käy selväksi, että nykyinen kampusrakenne on todella haasteellinen minkäänlaisen järkevän työ- tai opiskelumatkailun kannalta. 45 minuutista reiluun tuntiin kestävä matka odotuksineen ja kävelyineen saattaa olla ruuhka-aikoina maksimissaan 1,5 tuntia. Myös Arabiasta Töölöön matka kestää 30 minuuttia. Myös Kauppakorkeakoulun päärakennukselta vanhan TKK:n päärakennukselle kestää 30 minuuttia. Kaikkien kampusten kiertäminen yhden päivän aikana kestää siis pelkkien siirtymien osalta lähes kolme tuntia. Tähän tietysti tulee lisäksi vielä matkat kotoa kampuksille, joka useilla kestää puolesta tunnista tuntiin päivässä.

Sekä eri metrokampusmalleissa että suuressa Otaniemessä on haasteensa. Myös metrolla matkustaminen tulevaisuudessa Otaniemen alueelta keskustaan tulee kestämään pelkän metromatkan lisäksi myös siirtymät ja odotukset. Pelkästään Otaniemi-Rautatientori -väliä verrattaessa samanmittaisella (12 min ^1,2) matkalla Töölönlahden kaavaillulta kampustontilta Siilitielle (Alvar Aallon kuja 1 – Näätätie 20), saadaan Reittioppaasta 25 minuutin siirtymä aikaiseksi. Tämä toisen pään 400 metrin kävely kuvastaa hyvin tyypillistä Otaniemen kampusalueen siirtymää (ks. kuva).

Myös Otaniemen kampuksen sisällä kävellen matkaa taittaen välimatkoihin saa helposti kulumaan viisitoista minuuttia pelkästään eri rakennusten välillä. Useille opiskelijoille useiden rakennusten välillä suhaaminen onkin jo nykyisellään arkipäivää ja pahimmillaan siihen saattaa kulua reilu siivu päivittäisestä ajasta. Toki tämä voi olla myös tehokasta aikaa joko liikunnallisessa tai sosiaalisessa mielessä mutta silti, se on yksi tulevaisuuden kampusrakenteen haasteista. Kuinka laajan kampuksen sisällä palvelut ovat tasaisesti käytettävissä ja kuinka mutkattomasti ihmiset liikkuvat kampusalueen sisällä?

Täysin citykampukset ovat yksi vaihtoehto, jossa matkat saattaa olla lyhyempiä joko tiheämmän rakennuskannan tai paremman joukkoliikenneverkon vuoksi. Näissä kuitenkin myös kerroksissa seikkailu aiheuttaa oman haasteensa, jossa allekirjoittaneella ainakin aasialaisten yliopistojen kärkeä olevan vaihto-opintoyliopistoni The University of Hong Kongin 10-20 kerroksisten rakennusten hissiruuhkat ovat jääneet elävästi mieleen. Aallolle puolestaan haasteen tiivistämisessä aiheuttaa tekniikan alan nykyisellään laaja opetus- ja tutkimusvälineistö, joiden siirtäminen on kallista ja haasteellista. Pystyisikö Aalto rakentamaan tiiviimmän ja yhteiskuntaa läheisemmän kampuksen myös Otaniemeen aluetta tiivistämällä ja ympäröivää yhteiskuntaa alueelle houkuttelemalla?

Näihin visaisiin kysymyksiin haettiin jatkoa viime viikolla, kun allekirjoittanut kävi Harri Toivosen kanssa tutustumaan Lontoon eri yliopistojen kampuksiin. Katsellaan seuraavassa postissa, mitä sieltä oikein löytyi!

– Ville

*) Erityisasemayhdistykset, joita AYY:lla on yhteensä 19 kappaletta, muodostavat koko ylioppilaskunnan yhdistyskentän selkärangan. Nämä yhdistykset, 14 kiltaa, 1 osakunta, KY ry, Probba ja TOKYO ry sekä jatko-opiskelijayhdistys Aallonhuiput vastaavat mm. uusien opiskelijoiden vastaanotosta ja ovat myös vuosittain oikeutettuja suurempiin toiminta-avustuksiin.

3.5. vierailtiin seuraavissa paikoissa: TOKYO, KY, AYY, AK, SIK, Inkubio, KIK, Athene, Prodeko, AS, TiK, PJK, TF

Kampuskeskustelu velloo. Otaniemi vai ei? Keskustassa, miten? Ei sentään ainakaan Tuusulaan?

Pelkkä paikan ympärillä junnaaminen on kyllästyttävää. AYY ottikin aiemmin tänä keväänä kantaa keskustelun fokukseen otsikolla “Aallon kampus on muutakin kuin sijainti”.

Mitä sinun mielestäsi maailman parhaalta kampukselta pitäisi löytyä? Villitkin ideat voivat käydä toteen. Heitä vaikka kommentteihin! Tällä hetkellä käynnissä on neljä hieman eri näkövinkkeleistä pohtivaa kampustyöryhmää, joista kussakin on myös monipuolinen opiskelijaedustus. Lisäksi kukin korkeakoulu keskustelee omista tarpeistaan, ideoistaan ja unelmistaan tahoillaan.

Mitä sosiaalista tai vapaa-ajan toimintaa haluaisit kampuksella harrastaa? Minkälaisia oppimistiloja tarvitsemme nykypäivänä ja tulevaisuudessa? Miten voimme hyödyntää olemassaolevia tutkimustiloja, labroja, studioita, kirjastoja parhaalla mahdollisella tavalla? Miten kampus kommunikoi muun yhteiskunnan kanssa?

Työryhmissä on ollut mainio meininki: on selvää että kaikki yliopistoyhteisön jäsenet haluavat luoda uutta ja rakentaa kampuksesta kestävän, viihtyisän ja ennen kaikkea tarkoituksenmukaisen.

Taideteollisen korkeakoulun dekaani Helena kirjoittaa Aallon visioblogissa näin: “Tarkoituksenmukaiset tilat eivät ole riippuvaisia maantieteellisestä sijainnista. Kaupunkien rajat eivät saisi olla esteenä – eivätkä ehkä kauaa olekaan, jos metropoli oikeasti syntyy. Metropoliin voisi nousta myös uudenlainen yliopistokaupunki.”

***

Tietysti sijainti on olennainen. Itsekin olen viettänyt pitkiä iltoja sitä pohtien. Ja juuri tästä uudenlaisesta yliopistokaupungista minäkin unelmoin.

Aalto on mielettömän hieno juttu. Nykyisellään siitä ei kuitenkaan oteta kaikkea iloa irti. Niille, jotka yrittävät, kulkuyhteydet ja paikoin myös asenneilmapiiri muodostavat tarpeettomasti harmia. Niiden, jotka eivät yritä, annetaan rauhassa pitää ennakkoluulonsa ja epäilyksensä. Ja näiden kahden esimerkin väliin mahtuu sata muuta.

Toki Helsinki on ihana. Kaupunginjohtaja Pajusen hienoa ehdotusta tarjota Aallolle tiloja Töölönlahdelta ei kannata ohittaa noin vain. Voisi olla upeaa, pystyttää sinne jonkinlainen Aallon näyteikkuna. Se voisi pitää sisällään esimerkiksi yhteisiä opiskelu- ja oleskelutiloja, galleriatilaa, miksei joidenkin maisteriohjelmien opetustakin…

Mutta niin on Otaniemikin ihana. Ja entistä ihanampi siitä vielä tulee, se on varma. Tänne tarvitaan säpinää, puistoja, lainapyöriä, baareja, kahviloita, kauppoja, asuntoja ja metro. En onneksi ole yksin ajatukseni kanssa, sillä oikeastaan kaikilla alueen toimijoilla on sama tavoite. Siksi on kummallisen konservatiivista puhua Otaniemestä korpena, jossa iltaisin kokoonnutaan koeydinreaktorin äärelle lämmittelemään. Maailma muuttuu! Otaniemi on, Aalto-yliopiston kampus tehdään.

Minulle ei ole selvinnyt, miten koko TaiKin sijoittaminen Töölönlahdelle tekisi Aallosta juurikaan nykyistä yhtenäisemmän ja muista kuin oman koulun opiskelijoista nykyistä helpommin lähestyttävämpiä. Näistä asioista minä kannan huolta. Oli kampuksia yksi tai useampi, haluan että jokainen niistä tuntuu kaikkien aaltolaisten yhteiseltä. Erillisistä linnakkeista on päästävä eroon.

Minä haluan rohkean, uutta luovan Aalto-yliopiston. Siksi meidän pitäisi uskaltaa seikkailla ja sekoittaa vähän pakkaa.

***

Käväisin alkuviikosta Tukholmassa tutustumassa erityisesti Konstfackin eli paikallisen taideyliopiston uusiin tiloihin. Konstfack muutti vuonna 2004 keskustasta vartin metromatkan päähän Telefonplanille. Päätös kismitti kuulemma hetken aikaa, mutta uudet tilat osoittautuivat niin mahtaviksi, että harmistus muuttui tuota pikaa ihastukseksi. Nyt alueella on käynnissä laajamittainen kehitysprojekti, uusia palveluita hiipii paikalle, uusia asuntoja nousee, ja koko paikka on sähäköitymässä. Siinä yksi menestystarina, muunkinlaisia toki varmasti löytyy. Kirjoittelen reissusta enemmän lähiaikoina.

***

Aalto-yliopiston hallitus päättää kampuksesta kesäkuussa. Jännitystä siis piisaa vielä hetken aikaa. Onko sulla joku mielipide asiaan?

-saara

P.S. Riippumatta siitä, mihin kampus lopulta asettuu, nykyopiskelijan arkeenhan päätös ei vielä huimasti vaikuta. Tehdään kuitenkin tuleville jotain ihan parasta ja nautiskellaan täysin siemauksin pienistä uudistuksista, joita mekin pääsemme näkemään!

Edustajiston kokousta 4/2011 pohjustava iltakoulu pidettiin AYY:n keskustoimistolla kolmantena päivänä wapun jälkeen. Paikalle kuulemaan ja keskustelemaan saapui kourallinen edaattoreita. (Tarkalleen ottaen varapuheenjohtajat Henna Jääskeläinen ja Janne Peltola sekä Miikka Putto. Lisäksi Markus Klimscheffskij saapui paikalle, mutta vasta kun homma oli tapultetu pakettiin). Iltakoulussa käytiin kokousasioista tarkemmin läpi tilinpäätöstä, talouskatsausta, Ainon päätoimittajavalintaa sekä OUBSin seuraajan linjaa.

AYY:n vuoden 2010 tilinpäätös on ensimmäinen laatuaan, mikä tarkoittaa paitsi sitä, että se on vailla vertailupohjaa, myös sitä, että sen tekeminen on ollut hieman työläämpää kuin – toivottavasti – tulevina vuosina. Tilinpäätösasiakirjoja voi ihmetellä täällä. Tilinpäätöksen ohella ensi kokouksessa on tiedossa vuoden 2011  ensimmäisen vuosineljänneksen talouskatsaus, joka myös on ensimmäinen lajissaan. Monet AYY:n menoista ja tuloista ovat kausiluontoisia, eivätkä jakaudu vuoden aikana tasaisesti, mikä hieman hankaloittaa kvartaaleittaista seurantaa ainakin näin ekalla kerralla. Lisäksi mm. luminen ja kylmä talvi toi mukanaan ennakoitua suuremamt lämmitys- ja lumenpudotuskulut.  Seurantataulukot saataneen wikiin kohtapuoliin, jolloin kiinnostuneet voivat tutustua AYY:n talouteen entistä paremmin.

Ainon päätoimittajahakuun saatiin paljon hyviä hakijoita, joita valintatyöryhmä haastattelee tämän viikon aikana. Ensi viikolla tiedossa onkin AYY:n lehden uusi luotsi, nykyisen kauden viimeinen lehti ilmestyy tässä toukokuun alussa.

Edustajisto kokoontuu vuoden neljänteen kokoukseensa ensi keskiviikkona 11.5.2011 klo 17:00 alkaen Taideteollisen korkeakoulun Sampo-saliin. Tervetuloa mestoille!

Terveisin,

puheenjohtaja Atte

Päätösluettelo

Kesto: 3 h 17 min.

Osallistujia: 32

Kokouskohtia: 16.

Muutosesityksiä: 5 (joista 3 äänestykseen asti)

Ponsia: 0

Eriäviä mielipiteitä: 0.

Paras pala: Edaattori Peltola koijaa edaattori Lönnin paitsioansaan.

AYY:n edustajisto kokoontui vuoden kolmanteen kokoukseensa13.4.2011. Vuorotteluperiaatteen mukaisesti tällä kertaa kokoustettiin Dipolissa, Otaniemessä. Esityslistalla oli muutama etukäteen selkeäksi arvioitu kohta, sekä illan kuuma kysymys, OUBSin tulevaisuudesta päättäminen.

Ilmoitusasioissa kuultiin muun muassa Ainon päätoimittajavalintatyöryhmän kuulumiset. Työryhmä on aloittanut työnsä ja valinnut puheenjohtajakseen edaattori Miikka Puton. Valtakunnan päheimmän opiskelijalehden uusi päätoimittajahan  on määrä valita toukokuun kokouksessa.

Hallitus esitteli yleisiä tekemisiään tiivisti uuden, omasta mielestäni varsin toimivan esityssapluunan avulla. Ilmeisesti esittelytapa koettiin hyväksi myös edustajiston jäsenten toimesta, sillä purnausta ei kuulunut ja intoa riitti kysymyksiin JMT6-peruskorjauksen alta muuttavien asuttamisesta, kandiuudistuksesta ja palvelutarjottimesta. Lisäksi ihmeteltiin Wappuriehan julistuksen aikaistamista ja siitä tiedottamista. Joitakin hallitusohjelman projekteja on muuten saatu jo valmiiksikin, hyvä homma.

Edellisessä kokouksessa ensimmäistä kertaa muutetut säännöt tulivat nyt toiseen käsittelyyn, ja hyväksyttiin ilman keskustelua.  Seuraavaksi säännöt menevät rehtori Teerin pöydälle kuitattavaksi, jonka jälkeen ne ovat sitten ihan oikeat uudet AYY:n säännöt.

Kokouksen esityslistalla oli sääntömääräisesti myös vuoden 2010 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vuoden 2010 toimijoiden vastuuvapauden myöntäminen sen kylkiäisenä. Allekirjoittanut kuuluu luonnollisesti vastuuvapauttaan jännittäviin, joten kokouskohdat nuiji varapuheenjohtaja Henna. Tilinpäätöstä ei kuitenkaan oltu vielä saatu valmiiksi, joten asioiden pariin palataan ensi kokouksessa.

Jämeräntaival 6 -asuinkiinteistön peruskorjauksen urakkasopimusten hyväksyminen kirvoitti edustajistosta pari yleistä kysymystä kiinteistöjen kunnosta ja huollosta – hyvä niin, sillä on hyvä että edustajisto on kiinnostunut ja perillä päätösvaltansa piiriin kuuluvista asioista.Tulevaisuuden linjana olisi tosin hyvä tuoda vastaavat päätökset edustajistolle aiemmin ja yleisemmällä tasolla – AYY:n päätöksentekorakenne hakee vieläkin hieman muotoaan.

Illan ykkösaiheesta, OUBSin tulevaisuudesta puhuttiinkin sitten toista tuntia, ja välissä pidettiin taukokin, jotta kokouksen aikana esitetty liuta muutosesityksiä ja ideoita saatiin selkiytettyä. Aihetta alustettiin OUBS-kyselyn tulosten läpikäynnillä Ennisofian toimesta, OUBS-historiavideolla ja hallituksen viestintävastaava Hennan pohjustustuksella. Keskustelussa OUBSin esitystä ei lopulta kukaan ottanut nimiinsä sellaisenaan, mutta hallituksen pohjaan esitettiin useita pieniä ja isoja kilpailevia muutoksia. Lisäksi ehdotettiin palauttamista valmisteluun ja pelkkää OUBSin lakkauttamista. Keskustelu velloi OUBSin ovikellon korjaamisesta erilaisiin puheenvuoroihin kanavan nykykäytäntöjen puolesta ja niitä vastaan. Edaattorien ohella puheenvuoroja myönnettiin OUBSin päätoimittaja Mikko Törröselle. Lopulta hieman patissa olevan tilanteen avasi edaattori Mikko Ikola, joka ehdotti päätökselle yleisempää muotoilua, jättäen enemmän valtaa tulevalle päätoimittajalle. Tälle idealle rakentunut muutosesitys saikin lopulta ylivoimaisen kannatuksen, ja niinpä edustajisto päätti lakkauttaa OUBSin, ja perustaa tilalle uuden kanavan. Lisähuomioina vaadittiin kanavan brändin uudistamista, tilojen poistamista asumiskäytöstä ja selkeämpää tekijöiden työntekijä-vapaaehtoisjakoa.

OUBSin jälkeen nimitettiin edustajiston jäseniä AYY:n stipenditoimikuntiin. Ylioppilaskuntahan ryhtyy jakamaan kansainvälistymis-, opinto- ja yhteisöstipendejä, ja ensimmäiset on tarkoitus saada jakoon syksyllä. Jatkossa stipendit jaetaan alkuvuodesta, tänä vuonna joudutaan sääntöjä hieman taivuttamaan.

Edustajiston nähtäväksi vaaditun TTER-asiakirjaluettelon käsittely pöydättiin, joten siihen palataan toukokuun kokouksessa.

Muun muassa tällaista tällä kertaa, seuraavan kerran AYYE kokoustaa Taideteollisen korkeakoulun tiloissa 13.5. klo 17:00 alkaen. Tervetuloa seuraamaan.

Terkuin,
Atte

Edustajiston vuoden kolmatta kokoustava pohjustava iltakoulu pidettiin varapuhis Hennan vetämänä Taideteollisessa korkeakoulussa tiistaina 5.4. TaiK oli luonnollinen valinta paikaksi, sillä edustajisto oli kutsuttu samana iltana pidettyyn yliopiston lahjoittajatilaisuuteen hengailemaan Aallon ystävien kanssa. Oli syynä sitten kuohujuoman ja gourmet-naposteltavien tarjonta tai palava kiinnostus kokousasioihin, paikalla oli huomattavasti enemmän jengiä kuin yleensä. Hallituksen ja edaattorien ohella paikalla oli muutama OUBSin edustaja.

OUBS olikin oikeastaan ainut aihe, jota iltakoulussa käsiteltiin. Muut kokouskohdat kurkattiin vauhdilla läpi. Kokouksen asialistalla on siis OUBSin tulevaisuudesta päättäminen, ja hallituksen esityksenä on lakkauttaa OUBS ja perustaa tilalle uusi kanava. OUBS-selvitystä tehnyt Ennisofia Salmela taustoittikin asiaa jo aiemmassa postauksessa. Kokouksessa on siis tarkoitus tehdä päätös OUBSin lakkauttamisesta ja uuden median suurista linjoista, ja merkitä tiedoksi hallituksen valmistelema perustamissuunnitelma jälkimmäiseen liittyen.

Iltakoulussa viestintävastaava Henna ja Ennisofia esittelivät tätä perustamissuunnitelmaa, kävivät hieman läpi selvitystyöhön liittynyttä kyselyä ja vastailivat tiukkoihin kysymyksiin. Sitten kuultiinkin liuta argumentteja hallituksen esityksen puolesta ja sitä vastaan. Suurimmat huolet ja terävimmät vastalauseet liittyivät muutoksen aikatauluun, valmistelun avoimuuteen sekä siihen, että OUBSille ja sen toimitusneuvostolle olisi haluttu enemmän ääntä valmistelussa. Lisäksi vastustettiin ajatusta luopua kokonaan fiktion tuottamisesta – tosin samalla selvisi, ettei sillä kannalla ole hallituskaan. Toisaalta tiiviille aikataululle ja jämäkälle päätöksellekin riitti tukea. Tunteenpurkauksiltakaan ei puheenvuoroissa vältytty.

OUBSin piiristä ollaan ilmesesti tuomassa vaihtoehtoista esitystä tarjolle ennen kokousta, ja epäilemättä joku edaattori sen nappaa nimiinsä. Kokouksessa lienee siis edessä tiukka debatti ja äänestys. Riippumatta siitä, mihin edustajisto lopulta päätyy, ei keskustelun ja kommunikoinnin tärkeyttä voi vähätellä. Ainakin iltakoulun perusteella jäi olo, että hallituksen pohjaesitys tulkitaan vastaanottajasta riippuen eri tavalla. Joillekin edaattoreille tämä näyttäytyy kauan odotettuna mahdollisuutena rykäistä AYY:n av-viestintää kerralla isosti eteenpäin OUBSin pohjalta, kun taas OUBSilla esitys on tulkittu nykytoiminnan ja perinteiden täydelliseksi alasajoksi. Koko toiminnan lakkauttamista ei ole vielä kukaan kuitenkaan esittänyt, vaikka ainakin TKY-aikoina sillekin ajatukselle oli kannatusta.

Joka tapauksessa homma menee niin, että ensi keskiviikon kokouksessa päätetään OUBSin jatkon ja mahdollisen seuraajan isot linjat, ja toukokuussa jatketaan päättämällä kanavan toimintaa ohjaavasta linjapaperista. Jos OUBSin kohtalo kiinnostaa, aika vaikuttaa on jotakuinkin nyt.

terkuin,

Atte

– AYY:n edustajiston kokous III/2011 pidetään Dipolissa 13.4. klo 17:00 alkaen. –

Edustajistolle tuotiin tiedoksi toisessa kokouksessa (16.3.2011) pitkän puurtamisen pohjalta syntynyt hengentuotos: vuoden 2011 hallitusohjelma.

Hallitusohjelmaa lähdettiin synnyttämään aluksi syksyllä, jolloin edustajisto hyväksyi tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä budjetin. Varsinaisen ylioppilaskunnan strategian puuttuessa toimintasuunnitelma laadittiin pitkälti purkamalla listaksi ylioppilaskunnan nykyiset toimintamuodot ja priorisoimalla tämän listan sisältöä. Hallitusohjelma jatkoi samaa periaatetta ja toimintasuunnitelman joka kirjaukseen pohdittiin ylioppilaskunnan toiminnan haasteita tai tulevaisuuden toivetiloja. Tämän sekä usean pohdinta- ja priorisointikierroksen jälkeen näistä ideoista saatiin muodostettua tämän vuoden hallitusohjelma.

Hallitusohjelma sisältää 58 tosukirjauksen alla yhteensä 138 hallitusohjelmakirjausta eri prioriteetein. Näistä 26 kirjausta on tasolla erittäin kriittinen ja 59 tasolla kriittinen. Paljon tärkeäksi luokiteltua hommaa on siis edessä tälle vuodelle. Hallitusohjelman visualisointi ja taustadokumentti löytyvät mm. edustajistowikistä.

Hallituksen hyväksymisen sekä edustajistolle tiedoksi tuomisen jälkeen alkaakin seurantavaihe, jossa pyritään siihen, että joulukuun viimeinen päivä 2011 sekä tärkeimmät projektit että suurin osa hallitusohjelman sisällöstä olii valmiina ja uudet haasteet odottaisivat seuraavia toimijoita. Viikon päästä pidettävään edustajiston kokoukseen onkin tarkoitus tuoda ensimmäiset selonteot siitä, missä projektien osalta mennään.

Hallitusohjelman visualisointi

Kuten ei Roomaakaan, ei myöskään ylioppilaskuntaa rakenneta yhdessä yössä. Pelkästään hallitusohjelma-tyyppisen toiminnanohjauksen rakentaminen ottaa aikansa ja ylioppilaskunnan kääntäminen enemmän tai vähemmän projektiorganisaatioksi on haasteellista. Ilman pidemmän aikavälin tähtäimiä tai varsinaista strategiaa on vaikeaa tehdä johdonmukaisia suunnitelmia eri vuosille ja toisaalta ilman varsinaisia menettelytapoja, on myös vaikeaa laatia tai toteuttaa näitä suunnitelmia. Onneksi tämän vuoden aikana ensimmäinen kierros virallisempaa suunnittelua on takana ja seuraavalle vuodelle tämän vuoden hankaluudet voidaan useilta osin välttää. Strategian tulisi valmistua tämän vuoden aikana ja se osaltaan helpottaa tulevan laatimista antamalla selkeät kehityksen suuntaviivat. Myös lähitulevaisuudessa valmistuva intranet ja toivottavasti siihen kylkeen saatava kevyt projektinhallinta pitävät meidät paremmin kärryillä siitä, miten valmis maailma onkaan.

Sillä välin meillä on kuitenkin helppo duuni: pitää vain tehdä töitä ja puskea ylioppilaskuntaa siihen suuntaan, mikä on toimintasuunnitelman linjojen mukaista, mikä tuntuu hyvältä ja mikä myös motivoi. Hirvittävästi ei hallitusohjelmastakaan priorisointiharjoitusten mukaan löytynyt sitä, mikä ei joko kiinnosta tai ei koettu tärkeäksi. Uskonkin, että tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

– Ville