Studentkårens strategiperiod går mot sitt slut.  Kåren har upplevt den nuvarande strategin som svår att utnyttja i det dagliga arbetet. Trots det skulle verksamhetsplaneringen dra nytta av en styrning som sträcker sig över flera år, eftersom tyngdpunkterna i nuläget slås fast på nytt varje höst.

För detta ändamål har studentkåren grundat en arbetsgrupp som består av medlemmar från styrelsen och delegationen och har som uppgift att bereda dokumentet Studentkårens riktning. Målet är att definiera 2–5 strategiska utvecklingsmål för studentkåren för åren 2017–2018.

Vi försöker undvika en tung process för att kunna fatta beslut om målen under våren, och utifrån dem planera projekten på hösten innan följande strategiperiod inleds. Samtidigt vill vi utveckla en process som kan upprepas.

Arbetsgruppen har arbetat med beredningen av målen i samarbete med styrelsen, delegationen, de anställda, de frivilliga och intressentgrupperna. Arbetsgruppen har samlat in idéer under workshoppar och genom en blankett, och genom att kombinera de idéer som upplevts viktigast har gruppen kommit fram till mera omfattande utvecklingsmål.

Delegationens remissdebatt om ämnet finns på Youtube: https://youtu.be/z40AEHDyK0Q?t=3h42m28s.

Bakgrundsmaterialet finns på AYY inside: https://inside.ayy.fi/pages/viewpage.action?pageId=22937712 (bilagorna 14a–14c)

Strategin utvecklas inte enbart för huvudkontoret och delegationen, utan syftet är att den ska betjäna hela medlemskårens ambitioner. Därför är det mycket viktigt att alla studentkårens medlemmar har möjlighet att delta i diskussionen. Nu har du möjlighet att påverka!

I denna bloggtext presenterar vi de två möjliga utvecklingsobjekt som delegationen, styrelsen och arbetsgruppen ansett vara viktigast för de kommande två åren. Vi efterlyser era kommentarer genom blanketten: https://lomake.ayy.fi/hallinto/ylioppilaskunnan-suunta/

Arbetsgruppen behandlar kommentarerna och utnyttjar dem i arbetet med utvecklingsobjekten och själva dokumentet. Avsikten är att dokumentet ska kunna godkännas på följande delegationsmöte 12.5.

Utvecklingspunkter:

1.    AUS som identitetsbyggare

Målet är att stärka studerandenas samhörighetskänsla i hela Aaltogemenskapen. Detta mål kan uppnås också med hjälp av de föreningar som verkar i anslutning till AUS.

Syftet är inte att tona ner existerande identiteter och kulturer, utan att hitta lösningar som gör att alla medlemmar kan uppleva AUS som sin egen studentkår utöver sin egen starkaste identitet.

AUS roll är att fungera som samlande instans som sammanför olika föreningar, studerande och deras verksamhet. Till exempel kunde verksamheten i de samlade organen (bl.a. styrgruppen för intressebevakning, studierådet och rådet) utvecklas så att den betjänar alla medlemmar i gemenskapen.

Föreställningarna om samhörighet och Aalto-identitet baserar sig i stor utsträckning på varumärket. Det är viktigt att skapa ett varumärke, ett brand, som stödjer dessa målsättningar. Varumärket ska samtidigt analyseras utifrån dess olika användningsändamål i olika situationer.

2. AUS som samhällspåverkare

I framtiden är det viktigt att utveckla AUS samhälleliga relevans med två mål i åtanke.

Det första målet är att stärka AUS roll som fostrare. AUS ska fostra studerande som är intresserade av samhällsfrågor och ge dem verktyg för att påverka samhället. Med hjälp av studerande som är intresserade av samhället och av samhällspåverkan blir AUS, direkt och indirekt, en ännu starkare påverkare än hittills.

Det andra målet är att förstärka AUS inflytande hos de föreningar och målgrupper som spelar en väsentlig roll för AUS, men där relationerna kunde vara ännu bättre och verkningsfullare.

Ett exempel är Aalto-universitetets alumner som innehar betydande positioner till exempel i näringslivet eller politiken. Närmare relationer till alumnerna kan ge AUS väsentliga kontakter och information och därmed förbättra studentkårens möjligheter att påverka.

Å andra sidan är det med tanke på campusutvecklingen viktigt att påverka bostadspolitiken och kommunalpolitiken under de kommande åren. Genom goda relationer till arbetsmarknadsorganisationen för högutbildade, Akava, kan AUS också påverka på ett sätt som är betydelsefullt för dem som utexamineras.

Mikko Latva-Käyrä

Kampussektorin hallitustyöskentely on usein aika liikkuvaista toimintaa. Etenkin omat salkkuni kampuskehitys, kuntavaikuttaminen ja yliopiston tilat vievät minut välillä eri puolille pääkaupunkiseutua, vaikka ehkä eniten tulee kulutettua eri kokoushuoneiden penkkejä. Kampuskopissakin ehtii silti istua ja hoitaa maileja ja todo-listan tehtäviä, kuten tällaisia blogimerkintöjä. Seuraavaksi kerron teille, mitä olen kevään aikana tehnyt.

Kevään suuret puheenaiheet ovat olleet kevään 2017 kuntavaalit, pääkaupunkiseudun yleinen opiskelijamyönteinen kehitys, yliopiston kampusstrategia, opiskelija-asumisen parkkipaikkanormi, Otakaaren virallisen kaavoitusprosessin käynnistyminen, opiskelijakeskus, AYY:n kiinteistöstrategia, kampuskehityksestä viestiminen opiskelijoille ja yhdistyksille sekä uuden kampusjaoston toiminnan starttaaminen. Osa näistä on Joonan hallitusohjelmaprojekteja: opiskelijakeskus ja kiinteistöstrategia, joissa oma roolini on tuoda niihin kaupunkiin ja maanomistajiin liittyvän sidosryhmäyhteistyön näkökulma. Kampuskehityksessä kaikki projektit liittyvät jollain tapaa toisiinsa ja usein vaikkapa yliopiston kampuskehityksen ohjausryhmässä puhutaan monesta yllä mainitusta projektista lukuisten muiden yliopiston projektien rinnalla. Valitsin muutaman projektin, joita avaan alla hieman enemmän.

Tällä hetkellä koitamme kampusjaoston kampusedunvalvojien kanssa saada enemmän tietoa välittymään kampuskehityksestä yhdistyksille ja riviopiskelijoille. Erityisaseman yhdistysten (killat yms.) puheenjohtajista koostuva toimikunta Neuvosto on toivonut, että järjestettäisiin iso kaikille avoin kampuskehitys-aiheinen info-ilta, jossa pääsisi kuulemaan ja kyselemään suoraan yliopistolta mitä kampuksella oikein tapahtuu. Juttelin eilen yliopiston edustajien kanssa, jotka olivat varsin myönteisiä ajatukselle. Heidän näkemyksensä mukaan juuri viime aikoina moni ilmassa ollut palanen on loksahtanut paikoilleen ja nyt voisikin olla hyvä tilaisuus viestiä kampuksesta enemmän. Lisäksi pyrimme siihen että kaikilla EAYillä olisi kontaktit korkeakoulun tiloista vastaaviin henkilöihin, joiden kanssa oman linjan opiskelijoisita ja omaa yhdistystä koskevista tilahuolista on järkevintä jutella. Kolmantena pyrimme selvittämään yliopiston kanssa, mikä olisi hyvä malli lähettää säännöllisiä infoviestejä siitä, mitä kampukseen liittyviä projekteja kulloinkin on valmistelussa, jotta yhdistykset myös tietäisivät, missä kannattaisi olla kehitystyössä mukana.

Kuntavaaleihin valmistautumisen yhteydessä mietimme, kuinka saisimme opiskelijoita asettumaan ehdolle ja äänestämään ensi keväänä. Alkuvuodesta kirjatut hallitusohjelmaprojektit etenevät hyvässä järjestyksessä: edari käsittelee AYY:n kuntavaalitavoitteet toukokuussa ja valtuustokierros on käynnissä. Nyt on tavattu jo vihreitä, kokoomusta ja demareita ja RKP:n vierailu on jo kalenterissa. Seuraavana projektina laaditaan viestintäsuunnitelma syksylle ja keväälle. Miksi sitten teemme tätä ja miksi kuntavaikuttaminen on tärkeää? Se millaisella kampuksella ja millaisessa kaupungissa AYY:n opiskelijat opiskelevat ja asuvat tulevaisuudessa määrittyy monen tahon kautta kulkevien prosessien kautta. Asiaa voidaan tarkastella vaikkapa yksittäisen AYY:n asuntohankkeen kohdalla. Jotta esimerkiksi Otakaaren asunnot saadaan rakennettua, on läpi pitänyt mennä sen mahdollistava kaava sekä kustannuksiin huomattavasti vaikuttava alempi parkkipaikkanormi. Maankäytön suunnittelun taustalla vaikuttavat poliittinen päätöksenteko, virkamiesvalmistelu sekä alueen osallisten kuten opiskelijoiden ja etenkin Espoossa maanomistajien tahto. Tontin omistavat yliopisto ja Senaattikiinteistöt, joiden myötämielisyys projektille on ollut tärkeää, jotta sitä on virkamiestasolla edistetty. Loppukädessä kaavahankkeen toteutuminen ja erityisesti parkkipaikkanormin alentaminen on kuitenkin poliittinen päätös, jonka tekijät valitaan neljän vuoden välein kuntavaaleissa. Edullinen opiskelija-asuminen on AYY:n tehokkain keino parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Voit siis jo nyt luvata itsellesi ja tulevaisuuden opiskelijoille että aiot äänestää! Lupaan myös omalta kohdaltani keksiä ja edistää vielä kaikenlaisia ideoita, joilla kunnallispolitiikka tulisi lähemmäs opiskelijoita 😀

Hallituksen opintotukeen kohdistamat, vielä toteutumattomat, opintotukileikkaukset ovat vielä tuoreessa muistissa. Viime keväänä päätettiin leikata opintotukimenoja 150 miljoonalla eurolla. Selvitysmies Uusitalo julkaisi nyt maaliskuussa ehdotuksensa leikkausten toteuttamiseen. Opiskelijat osoittivat sankoin joukoin mieltä opintotukileikkauksia vastaan. Kehysriihessä 5.4., jossa päätettiin kehykset valtion taloudelle vuosille 2017-2020, todettiin että koulutuksesta ei leikata lisää, mutta jo päätettyjä leikkauksia ei peruta. Opintuesta saatiin kehysriihestä yllättävänkin tarkkaa tietoa. Opiskelijoille tarjottiin pieniä myönnytyksiä opintotukileikkauksiin, mutta leikkauksia ei peruta. Torjuntavoitosta ei voi puhua, sillä edelleen leikataan ja rankalla kädellä noin 122 miljoonaa euroa. Mutta miltä opintotuen osalta näyttää nyt?

Opintotukileikkaukset tulevat kehysriihen perusteella mukailemaan Uusitalon raportin ehdotuksia. Opintorahan taso lasketaan samaksi toisen asteen opintorahan kanssa eli noin 250 euroon kuukaudessa. Opintolainan valtiontakaus nousee 650 euroon kuukaudessa ja ulkomailla opiskeleville 800 euroon. Opintotuen kokonaismäärä kasvaa 1100 euroon kuukaudessa ja ulkomailla opiskeleville 1260 euroon. Opintolainahyvitys tulee säilymään taloudellisten reunaehtojen puitteissa, mutta käytännössä pienemään.

Pienet lievennykset Uusitalon opintotukileikkausehdotuksiin ovat laiha lohtu, kun leikkaus on edelleen valtava. Opintotukikuukausia on käytössä jatkossa yhteensä 54 nykyisten 64 sijaan. ”Normaaliin” 300 opintopisteen tutkintoon on käytössä 48 tukikuukautta raportissa ehdotettujen 45 sijaan. Nykyisestä 50 tukikuukaudesta leikataan kuitenkin pois kaksi tukikuukautta. Opintopisteiden suoritusvaatimus säilyy viidessä opintopisteessä eikä nouse kuuteen opintopisteeseen tukikuukautta kohden, kuten raportissa ehdotettiin. Opintotuen takaisinperinnän 15 % korko maltillistetaan 7,5 %:iin.

Kuultiin kehysriihestä myös positiivista. Opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin aletaan valmistella. Nykyään opiskelijat ovat opintotuen asumislisän piirissä, joka ei huomio paikkakuntakohtaisia eroja asumisen hinnassa, ja joka etenkin pääkaupunkiseudulla kattaa vuokrakustannukset monesti heikosti. Jos opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen tulee lisäkustannuksia, katetaan ne Sosiaali­­- ja terveysministeriön hallinnonalalta. Ulkomailla opiskelevat säilyvät edelleen opintotuen asumislisän piirissä, sillä yleistä asumistukea voi saada vain Suomessa asuva.

Kehysriihen lisäksi opintotuesta keskusteltiin keskiviikkona 6.4. eduskunnassa, jossa käsiteltiin opposition esittämää välikysymystä koulutusleikkauksista ja opintotukileikkausten perumista. Keskustelussa korostettiin vaalien aikaisia lupauksia olla leikkaamatta koulutuksesta, korkeakoulutuksen merkitystä ja kohtuuttomia opintotukileikkauksia.

All in all pieniä lievennyksiä opintotukileikkauksiin tuli, mutta leikkauksia ei peruttu. Yleiseen asumistukeen siirtyminen on hieno homma. Kokonaisuudessaan opiskelijana ja opiskelijoiden edunvalvojana, on mahdoton olla tyytyväinen.

Elli-Noora Kaurila, edunvalvonta-asiantuntija

Dear student,

It has definitely been the year of the new century for the 105-year-old School of Business.

Aalto University announced today to move all the main operations, including master’s students, academic personnel and other faculty in Töölö, to Otaniemi. The new facilities of the School of Business are told to be decided in Summer. BScBA Programme continues in Mikkeli.

AYY promotes multidisciplinary studies and students’ encounters from different backgrounds. “I am thrilled that Aalto University is officially claiming its promise to bring everyone together” says Milja Asikainen, the Chair of the Board.

Let’s summarize the Business School community’s academic year 2015-2016. KY Entry from land, sea and air, undergraduate students’ renewed facilities in the U-wing of Undergraduate Center, KYTKY victory in the AYY representative council elections, the end of the property dispute and the latest news have all shaped the future of the business students.

And we have already seen some results. In KY’s updated strategy, one of the core elements is to proactively connect Aalto students with different backgrounds. As a part of the brand development, the representative council of KY is deciding whether to change their name to Aalto University Business Students (in Finnish Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat, currently Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat).

Considering the changes, it is no wonder, why the planning of the new student center with AYY and TF is so important for the business students. The Council discusses AYY’s participation in the project this year.

In my opinion, all this is very inspiring. The strategial projects that I am involved in suggest that Aalto students are ready to be together. Kylteris have gotten a lot of attention in the past few years, and now it is our responsibility to build the new campus and develop AYY to serve all its members.

Big day for Kauppis, even bigger for the strong and unite Aalto community!

Yours sincerely,

Joona Orpana, a business student and member of the board

Author Valtteri Ranta Partnering and Business Development Trainee, Tieto

After starting as a Tieto trainee last June, I’ve had the opportunity to work broadly in different projects and with many excellent Tieto employees. During this time, I’ve learnt a ton and gained more confidence. The most valuable thing I’ve picked up at Tieto also has to do with confidence: share your ideas as soon as you can.

Quite honestly, this was something I discovered the hard way. I was supposed to review and develop a document, and then let others know what I thought. I kind of hesitated and pondered whether my thoughts were good enough. Once I was finished, the document had already been dealt with, and my work turned out to be pointless. Had shared my ideas as soon as I got them, I would have saved time and been a lot more beneficial.

That was a rather tangible example of how sharing ideas pays off when done promptly. I also believe that sharing is worthwhile when it comes to bigger, even world-changing ideas. For some reason, we are intuitively bound to mull over own our thoughts to make them better and more presentable. It’s not necessarily a bad thing, but in my experience, the feedback doesn’t always correlate with the time spent deliberating. So why wouldn’t you share your idea as soon as you can? If your concept doesn’t gain broader support, at least you didn’t waste much time. Besides, you did something valuable – you stirred up some conversation and probably brought about fresh thoughts. In return, you get feedback and new perspectives. Win-win for all.

At Tieto, we have excellent platforms for sharing ideas. The knowledge and experience of over 10,000 employees can be reached with a social intranet update or blog post. Or maybe you already know someone who could be interested in your idea. Quite possibly you’re not alone and by joining forces, you can turn your idea into a reality.

It might be difficult to break old habits. Practice helps, though. What often prevents me from presenting ideas is the fear of underachieving; however, facing the fear is the only way to relieve it. As unpleasant as it might feel, the best moment to share your idea is right now.

www.tieto.com

Tänä vuonna yhtenä projektinani on vapaaehtoisten palkitseminen. Vapaaehtoisten tekemä työ on ylioppilaskunnalle tärkeää, mutta kunnia tästä arvokkaasta työstä jää usein huomioimatta. Vapaaehtoiset mahdollistavat tekemällään työllä lukuisia tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia joka vuosi. Lisäksi vapaaehtoiset ovat mukana huolehtimassa opiskelijoiden eduista ja vahvistamassa AYY:n taloudellisia edellytyksiä. Vapaaehtoisten työpanos on AYY:lle korvaamatonta ja, jos kaikki teetettäisiin palkallisella työvoimalla, puhuttaisiin varmasti useista sadoista tuhansista euroista.

Vapaaehtoisena oppii myös monia taitoja, jotka antavat paremmat valmiudet työelämän haasteisiin. Vapaaehtoisena opittavat taidot voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: omaan kasvuun, sosiaalisiin taitoihin ja muihin yleisiin taitoihin. Vapaaehtoinen kokee usein oman kasvunsa itsevarmuuden lisääntymisenä sekä itseluottamuksen kasvuna. Sosiaaliset taidot kuten toisten huomioiminen, vuorovaikutustaidot sekä vastuun kantaminen ovat taitoja, jotka karttuvat tilanteiden ja kokemusten myötä vapaaehtoisena. Muita yleisiä taitoja ovat esimerkiksi johtamis- ja ryhmätyöskentelytaidot sekä kyky toimia muuttuvissa tilanteissa. Näitä taitoja harvoin opitaan koulun penkillä vaan ne kehittyvät hiljalleen kokemusten kautta. Viereisessä kaaviossa on esitelty laajemmin taitoja, joita vapaaehtoisena voi oppia. [1,2]

Samalla kilpailu työpaikoista on kovaa ja pelkällä tutkinnolla ja hyvillä arvosanoilla ei välttämättä pärjää. Työpaikka vaatii usein jotain muista hakijoista poikkeavia kokemuksia tai taitoja, jotka ovat kehittyneet opintojen ulkopuolella. Vapaaehtoisena toimiminen voi olla keino, jolla erottuu muiden hakijoiden joukosta.

Vapaaehtoistoiminta on tärkeää yhteisössämme. Vapaaehtoisten palkitsemisprojektin tavoitteena on parantaa vapaaehtoisuuden arvostusta sekä palkita vapaaehtoisuudesta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vapaaehtoisesta toiminnassa saaduista kyvyistä on Aallossa lapsenkengissään, ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat korkeakouluittain huomattavasti.

Aalto-yliopiston akateemisen komitean yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta:
Tutkintoon soveltuvaa osaamista voi syntyä eri tavoin myös opintojen ulkopuolella, esimerkiksi luottamustoimissa. Yliopiston on mahdollista määrätä muuta osaamista tarkemmin siitä osaamisesta, joka syntyy yliopiston omassa toiminnassa. Ylioppilaskunnassa, taikka korkeakoulujen tai yliopiston hallintoelimissä aktiivisesti suoritetusta luottamustoimesta, joka on kestänyt vähintään vuoden, voidaan hyväksilukea suorituksia tutkintoon korkeakoulun päätöksen mukaan. [3]

Olemme myös jäljessä muista yliopistoista. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa luottamustehtävistä ja järjestötoiminnasta voi saada jopa 10 opintopistettä [4]. Lisäksi Tampereen yliopistossa (max 10 op), Jyväskylän yliopistossa (max 8 op) sekä monissa muissa on mahdollisuus luottamustehtävien hyväksilukemiseen [5,6].

Valmiudet ovat jo olemassa yliopistossamme, mutta käytänteet vaihtelevat korkeakouluittan ja joistakin ne puuttuvat täysin. Tänä vuonna projektimme tavoitteena on selvittää vapaaehtoistoiminnasta opintopisteiden kirjaamisen ongelmakohtia sekä ratkoa näitä yhteistyössä yliopiston kanssa. Tavoitteena on kehittää käytänteitä ja luoda tasapuoliset puitteet jokaiselle opiskelijalle korkeakoulusta riippumatta. Lisäksi aiomme antaa AYY:n vapaaehtoisille todistuksen osaamisesta ja opituista taidoista.

Terveisin,
Joanna Haahti
Hallituksen jäsen: kulttuuri, vapaaehtoiset ja viestintä

Lähteet:

[1] Korkeakoulutuksesta työelämään: Työhön sijoittuminen ja työelämävalmiudet kaupan ja tekniikan alalla: https://www.aarresaari.net/file.php?fid=49

[2] Partio ja 4h nuorten kasvatus- ja oppiminympäristönä: http://www.partio.fi/sites/partio.fi/files/uploads/Opinnaytetyot/partio_ja_4h_nuorten_kasvatus-_ja_oppimisymparistona.pdf

[3] Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta kohta 2.2: https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=3774399

[4] Helsingin yliopisto: http://hyy.helsinki.fi/fi/j%C3%A4rjest%C3%B6t/hyyn-j%C3%A4rjest%C3%B6t/opintopisteit%C3%A4-j%C3%A4rjest%C3%B6toiminnasta

[5] Tampereen yliopisto: https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=9197&idx=3&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015

[6] Jyväskylän yliopisto: https://www.jyu.fi/ytk/opiskelu/opetussuunnitelmat/opintopisteet-luottamustoimista/luottamustoimistasaatavatopintopisteet

Heipä hei, ajattelin kertoa teille vähän yrityssuhteista. AYY:n omat yrityssuhteet ovat ehkä olleet hieman piilossa ja taka-alalla viime vuodet, mutta haluamme nostaa profiiliamme kohisten, sillä kaikille ei ehkä ole selvää, mitä oikeasti teemme. Päällimmäisenä kaikessa toiminnassamme on rennon ammattimainen ote siinä. Turha tiukkapipoisuus ei kuulu vapaaehtoishommiin, ja myös asiakastapaamisissa on hyvä olla pilkettä silmäkulmassa.

Olemme startanneet vuotemme erilaisine vauhdikkaine workshopeineen ja uusmyynteineen, ja nyt onkin hyvä hetki hieman kertoa, mitä AYY:n yrityssuhdesektorilla tehdään ja mitä siellä tällä hetkellä tapahtuu. Tarkoituksemme on yrppäjaostossa tuoda yrityksiä lähemmäs kaikkia opiskelijoita parantaen näin työllistymismahdollisuuksia kaikille opiskelijoillemme. Toisena tavoitteena on kerätä varoja siinä samalla ylioppilaskunnallemme – kuinkas sattuikaan!

Jaostolaisena pääsee isoihin saappaisiin, sillä yhteistyöyritysten sopimusten huolehtiminen on jaoston prioriteetti – jokainen jaostolainen on oman elämänsä avainasiakaspäällikkö. Wau! Yritykset haluavat todella tehdä yhteistyötä AYY:n kanssa, koska tuntevat yhteistyön arvon. Jaostolaiset pääsevätkin heti ensimmäisenä mukaan tapaamisiin, kahvittelemaan yritysedustajien kanssa ja suunnittelemaan sopimuksien tulevaisuutta.

Toinen asia, mitä erityisesti tänä vuonna teemme, on workshopailu. Kehitämme nykyisiä konsepteja entistä ehommiksi ja suunnittelemme, miten saamme kaiken irti tapahtumistamme kaikkia hyödyttävällä tavalla. Tietyllä tapaa olemme siis konsultteja sekä yritysten että muiden vapaaehtoistoimijoiden suuntaan. Wau x2.

Kolmantena kontaktoimme uusia yrityksiä ja käymme keskustelemassa mahdollisesta yhteistyöstä AYY:n kanssa. Kahvittelu ja keskustelu niin konevalmistajien kuin liikkeenjohdon konsultointifirmojen kanssa on vain puhelinsoiton päässä. Wau x3.

Viimeisenä asiana, jota jaostona teemme, on viime vuonna jo legendaksi ja aina niin perinteiseksi muodostunut My Career in Finland – tapahtuma. Kyseessä on ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden sekä muiden KV-opiskelijoiden työllistymistapahtuma ja – messu. Yhteiskunnallisesti suuren ”aivovuodon” korjaamisen kannalta My Career in Finland onkin erittäin tärkeä pitkän aikavälin projekti. Varo vaan Slush, MCiF tulee! Wau x4.

Kaikkea tätä – ja paljon muuta – on yrppäjaosto. Jos innostuitte rennon ammattimaisesta ja asiallisesta vapaaehtoiskokemuksesta, muistakaa, että haut vapaaehtoishommiin aukeavat loppusyksystä – olkaa silloin tarkkana.

This year a focus area at AYY is equal and accessible community. We will carry out an equality survey, which addresses various forms of equality and potential problems in their implementation. At our board programme we also have projects Introduction of accessibility tutoring, Internationalization at home for all and Valuation and rewarding of tutoring.

In addition we decided to raise awareness on different aspects of equality. As it is Women’s day the board decided to donate 750 euros to Women’s bank  and become a shareowner. Women’s banks aim is to increase sustainable entrepreneurship and livelihood in developing countries.

The International Women’s Day has been celebrated for over a century. It started as a Socialist event and has evolved to celebration for women’s social, economic, political and cultural achievements.

The United Nations celebrated International Women’s Day for the first time day 1975 and also named the day as United Nations Day for Women’s Rights and International Peace. Since 1996 the UN has given the day a theme each year, like Women and Human Rights, Women in Decision-making and A Promise is a Promise: Time for Action to End Violence Against Women. This year the theme is Planet 50-50 by 2030: Step It Up for Gender Equality. “We have shattered so many glass ceilings we created a carpet of shards. Now we are sweeping away the assumptions and bias of the past so women can advance across new frontiers,” says UN Secretary-General Ban Ki-moon in his message for International Women’s Day 2016.

This blog post is part of a series where AYY raises awareness of equality-relates issues on the various equality-themed days throughout the year.

Milja Asikainen

Chair of the board

Aalto University Student Union

Kirjoittaja:
Meea Kemppainen,
Rahastonhoitaja (vpj), Teekkaritytöt TT ry

Tiistaina 8.3. vietämme kansainvälistä naistenpäivää. Teekkaritytöt järjestää sen kunniaksi tempauksen kandikeskuksen pääaulassa. Luvassa on pienimuotoinen näyttely merkittävistä tieteilijänaisista. Suosittelemme varaamaan siihen aikaa 10-15 minuuttia . Lisäksi ständillämme on klo 9:45-14:15 vapaamuotoista lämminhenkistä keskustelua esimerkiksi Teekkarityttöjen 15-vuotisjuhlavuodestamme, ja tarjolla on myös herkkuja. Aula saattaa näyttääkin erilaiselta kuin normaalisti. Tule ja koe spektaakkeli!

Teekkarityttöjen näyttely merkittävistä tieteilijänaisista jatkuu vielä tiistaihin 15.3. asti! Voit tutustua siihen Aalto-yliopiston kandikeskuksen aulassa, Alvar aallon puiston päässä. Lisätietoja Facebookissa.

Hyvää huomista naistenpäivää! Nykyään naistenpäivä on monille pohjoismaisille melko vähäpätöinen asia. Meillähän on asiat jo ihan hyvin? Toista oli 1900-alussa, kun ensimmäiset naisten merkkipäivät nostivat tunteita koettujen vääryyksien ja tasa-arvon puutteen takia. Äänioikeus, oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja mahdollisuus koulutukseen olivat suuria kysymyksiä. Suomi oli monella tapaa edelläkävijänä: me naiset saimme äänioikeuden kolmantena maailmassa vuonna 1906, ja naisia opiskeli jo silloin myös yliopistoissa. Vuoteen 1901 asti naiset tarvitsivat kuitenkin erioikeuden yliopisto-opintoihin.

Vuonna 1908 yliopistoksi nimitetty Suomen Teknillinen Korkeakoulu ja sen edeltäjät eivät tehneet omiin sääntöihinsä sukupuolirajoituksia. Naisteekkareita oli viime vuosisadan alkupuolella kuitenkin kovin vähän. Yleinen kielteinen asenne naisten kouluttautumiseen vaikutti taustalla, mutta Panu Nykäsen historiikin mukaan naisia kohtaan oli muutenkin huomattavaa vastustusta niin professoreiden kuin miesopiskelijoidenkin keskuudessa. Ainakin 1910-1940 -luvuilla kuultiin erilaisia selityksiä, miksi naisten määrää tekniikan opiskelijoissa tulisi rajoittaa, vaikka esimerkiksi vuonna 1930 heitä oli 743 opiskelijasta huimat 43 eli 5,8 %. Naisten klubi ja Teekkaritytöt mahdollistivat vuodesta 1932 naisopiskelijoiden paremman verkostoitumisen ja mieluisan toiminnan miehisen roisissa ympäristössä.

Uusi vuosituhat näyttää kovin toisenlaiselta. Teekkaritytötkin ehdittiin jo lakkauttaa kertaalleen turhana 1970-luvulla. Parempaan päin on siis menty. Perinteitään pitäen teekkarikulttuuri on monipuolistunut asteittain, ja myös harrastusmahdollisuudet erilaisille ihmisille ovat parantuneet. Opiskelu sallitaan (ellei arvon valtioneuvosto nyt viisaudessaan toisin päätä), työelämässä suhtaudutaan myönteisesti työyhteisön monimuotoisuuteen (tosin ei aina), ja vahvat vaatimukset tietynlaisista sukupuolirooleista ovat vaihtuneet yksilön itseilmaisuun (kunhan muistaa käyttää vaadittua lippistä tai lakkia).

Sukupuoli on toki edelleenkin monessa asiassa osallisena. Naistenpäivän näyttelymme naiset ovat kuitenkin omilla saavutuksillaan osoittaneet, että tieteen tekeminen ei edellytä tiettyä sukupuolta. Mielestämme tiede ja tekniikka kuuluvatkin kaikille. Opiskelussa ja työelämässä kehitymme parhaiten huomioimalla toisemme ihmisinä, keskustellen aktiivisesti, kyseenalaistaen aiempaa ja toimien yhdessä tuumin. Lisäksi yhteisöllisyys nostaa hymyn huulille!

Monissa näyttelyymme valituissa henkilöissä on huomioimisen arvoista myös heidän rohkeutensa saavuttaa jotain sellaista, johon muut eivät välttämättä näkemättään edes uskoneet. Oivaltaminen, sitkeys, määrätietoisuus ja intohimo tiivistyvät heidän työssään. Nämä voisivat olla ihan hyviä ominaisuuksia meissä nuoremmissakin tieteenharjoittajissa.

Vuonna 2001 Teekkaritytöt herätettiin uudestaan henkiin, ja 15 vuoden aikana olemme ehtineetkin verkostoitua ja pitää paljon hauskaa! Osana juhlavuottamme haluamme kiinnittää erityistä huomiota tekniikassa vaikuttaneisiin naisiin, mistä syntyikin idea tehdä jotain erityistä juuri naistenpäivänä. Lisää tietoa toiminnastamme löydät alla olevien linkkien kautta.

Teekkarityttöys on edelleen voimissaan, ja olemme iloinen, lämminhenkinen ja reipas yhdistys. Uusia tekijöitä kaivataan kuitenkin aina. Oletpa siis millainen tahansa.. tai Teekkarityttöjen marssin sanoin;

Tyttöfuksit ja isoset,
riviteekkarit, ännännet,
tervetulleita olette itsekin
mukaan Teekkarityttöihin!

Terveisin,

Teekkaritytöt TT ry:n johtokunta 2016
johtokunta@teekkaritytot.fi
teekkaritytot.fi
facebook.com/teekkaritytot
instagram.com/teekkaritytot

Päivitys 10.3.2016 : Korjattu vuosiluku naisten erivapaudesta (1902 -> 1901), täsmennetty erivapaustarpeen taustoja, paranneltu tekstin muotoilua ja luettavuutta. Lisätty tieto näyttelyn jatkumisesta.

Kirjallisuutta
Johanna Vähäpesola: Uhka miehisyydelle ja ammatille. Naiset tekniikan opiskelijoina ja asiantuntijoina Suomessa 1879–1939. Pro gradu, Tampereen yliopisto, 2009.
Panu Nykänen: Kortteli sataman laidalla. Suomen Teknillinen Korkeakoulu 1908–1941. WSOY, Porvoo 2007.
Liisa-Maria Nitovuori: Rakkaat teekkarisiskot. Naisopiskelijana Teknillisessä korkeakoulussa. Kirjapaino Grafia Oy, Turku 2003.

Selvitysmies Roope Uusitalo luovutti eilen raporttinsa opintotukileikkausten toteuttamisesta ministerille.  Kertauksena vielä: opintotuesta leikataan Sipilän hallitusohjelman mukaan 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja 150 miljoonaa euroa pidemmällä aikavälillä. Opintotuen kokonaismäärä (opintotuki, asumislisä ja laina) nostetaan 1100 euroon. Mittavat leikkaukset, jotka vievät korkeakouluopiskelijoiden opintotukibudjetista neljänneksen, sattuvat ja paljon. Mutta mikä tämä ehdotus opintotuen leikkaamisesta on ja, mitä se tarkoittaa opiskelijan kannalta?

Raportissa on esitelty kahta leikkausmallia. Toinen niistä on 3+2 malli, jossa opintorahaa ja asumislisää myönnetään vain alempaan korkeakoulututkintoon ja ylempään korkeakoulututkintoon saisi pelkästään valtion opintolainatakauksen. Mallissa on useita haasteita, se ei sovellu ammattikorkeakoulututkintoon eikä tuo säästöjä hallituksen kaavailemalla aikataululla vaan säästöjä alkaa kertyä vasta vuonna 2020. Uusitalo päättyi esittelemään opintotukimallia, jossa opintotuen tasoa ja kestoa leikataan kaikilta opiskelijoilta.

Selvitysmies ehdottaa leikataan-kaikilta-mallia, jossa opintotuen nykyrakenne pitkälti säilytetään, mutta tiukennukset ovat kovat:

• Opintorahan taso laskee toisen asteen opintorahan tasolle 250,28 €/kk (nykyään 336,76 €/kk)
• Tukikuukausien määrä pienenee 45 kuukauteen (nykyään 50 tukikuukautta) ja enintään tukikuukausia on 54
• Opintojen etenemisvaatimus nousee 6 op/kk (nykyään 5 op/kk) eli 9 nostetulta tukikuudelta tulisi opintopisteitä kertyä keskimäärin 54 op. Edelleen opintopistekertymää tarkasteltaisiin koko opiskeluajalta.
• Opintolainan valtiontakaus nousee 650 €/kk (nykyään 400 €/kk), lainatakausta voi saada 18 kk opintorahan loppumisen jälkeen 1100 €/kk
• Opintolainahyvitys pienenee 30 %:iin omavastuuosuuden (2500 €) ylittävältä osuudelta, jos tutkinnon suorittaa tavoiteajassa. Lainahyvitys on 15 %, jos valmistuu enintään vuoden tavoiteajan jälkeen. Hyvityksessä otetaan huomioon enintään tutkinnon laskennallista suorittamisaikaa vastaava määrä.
• Opintolainan opiskelijan maksamaan korkoon 4 %:n korkokatto
• Opintotuen kaksiportaisuus poistuu
• Opintotuen tulorajat sidotaan indeksiin

Lyhyesti leikkausten ydin: opiskele nopeammin keskimäärin 8,5 h päivässä, neljänneksen pienemmällä opintorahalla ja nosta lainaa.

En tiedä mihin leikkauksissa pitäisi tarttua ensimmäisenä. Tuntuu kohtuuttomalta, että opiskelijan toimeentulosta leikataan näin rajusti. Ensinnäkin nykyinenkään opintoraha ja asumislisä eivät monella riitä. Asumistuki, jonka tasoa ei esityksessä heikennetä, ei riitä nykyisellään asumiskustannusten kattamiseen. Uudellamaalla asumistuki kattaa vuokrasta keskimäärin 48 % ja yli kolmanneksella myös koko opintoraha kuluu vuokraan. Niukkuutta oli jo ennestään.

Tukikuukausien rajaaminen 45:een vie opintotukijärjestelmästä viimeisenkin jouston. Jos opinnot syystä tai toisesta venyvät esimerkiksi perheenlisäyksen takia, on tukikuukaudet nopeasti käytetty. Entä sitten vaihtoon lähtö ja kansainvälistyminen, tämä ehdotettu opintotukijärjestelmä ei niihin kannusta.

Opintolainan nostamisen porkkanat heikkenevät. Enemmän lainaa pitäisi (on pakko) nostaa, mutta heikommilla ehdoilla. Opiskelijan lainataakka voisi olla valmistumisen yhteydessä noin 30 000 €. Se on paljon. Jos valmistuisi tavoiteajassa, saisi tästä 30 %:n hyvityksen omavastuuosuuden ylittävästä opintolainasta. Jos valmistuisi vuoden sisällä tavoiteajasta, olisi hyvitys 15 %. Tämä on heikennys nykyiseen. Lisäksi, jos ei valmistuisi tavoiteajassa eli 300 op tutkinnossa 45 tukikuukauden puitteissa, olisi tämän jälkeen kaksi vaihtoehtoa: nostaa pelkkää opintolainaa (maksimissaan 1100 €/kk) ja/tai rahoittaa opinnot muulla tulolla, kuten työnteolla. Tällöin lainataakka olisi mahdollisesti vielä suurempi.

Opiskelijat ovat keskimäärin haluttomia nostamaan opintolainaa, 2012-2013 opintolainaa nosti vain 18 % opiskelijoista. Lainapainotteisuuden lisääminen ja opintoaikojen lyhentäminen olisi tämän perusteella ristiriitaista. Moni opiskelija rahoittaa opintojen aikaisen elämänsä mieluummin työllä kuin lainalla. Opintotukiuudistusten vaikutuksista opiskelijoiden työssäkäyntiin, lainanottokäyttäytymiseen ja valmistumisajoista on tulossa OKM:n ja ETLAn tutkimus toukokuussa.

Kokonaisuudessa leikkaukset ovat katkeraa kalkkia. Muutama positiivinen ehdotuskin oli mukana: opintotuen kaksiportaisuus poistuu ja tulorajat sidotaan indeksiin. Opintotuen kokonaismäärä nousee 1100 euroon, mutta samalla opintorahaa heikennetään reilusti eli kokonaismäärää kasvatetaan lisäämällä lainapainotteisuutta.

SYL:n ja Samokin kannanotossa kiteytettiin leikkaukset onnistuneesti: ”Kyse ei ole pelkästään rahasta, kyse on arvovalinnoista.”

Elli-Noora Kaurila
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta