Moi,

Minä olen Mikko Latva-Käyrä ja toimin vuonna 2016 AYY:n hallituksessa. Minun vastuulla on edunvalvonnan koordinointi, koulutuspolitiikka ja alumnisuhteet.

Opiskelija-aktiivihistoriani on edunvalvontapainotteinen: olen toiminut edunvalvojana hyvin pitkälti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Olin alusta asti mukana killassani Athenessa kopotoiminnassa ja toisena opiskeluvuotena lähdin hallopediksi. Enimmäkseen näkökulmani on ollut oman koulutusohjelmamme Informaatioverkostot kehittämisessä, mutta killan opintovastaavana vuonna 2014 tein edunvalvontaa myös korkeakoulutasolla ja sieltä jäi kipinä tehdä samoja asioita ja edustaa opiskelijoita myös yliopistotasolla. Ja mikä olisi parempi paikka päästä vaikuttamaan kuin ylioppilaskunnan hallitus?

Olen post-it-lappuja rakastava infolainen, joka kiinnostunut käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja ihmisläheisestä organisaationkehittämisestä. Infon opinnot ovat lähtökohtaisesti poikkitieteellisiä, mutta olen myös omilla valinnoillani vienyt poikkitieteellisyyttä vielä askeleen pidemmälle. Kanditutkinnossani minulla oli sivuaineena taloustiede Aalto BIZ:in puolelta ja Etelä-Afrikassa vaihdossa ollessani luin sivuaineen verran teollista muotoilua eli minulla on opintojen kautta jonkinlainen näkökulma Aallon kolmeen alaan.

Koulutustaustan ja kokemukseni kautta minun vastuulleni on valikoitunut erittäin mielenkiintoisia projekteja. Toimin puheenjohtajana Ylioppilaskunnan suunta -työryhmässä, jonka tavoitteena on laatia ylioppilaskunnalle 3-5 strategista kehityskohdetta seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. On äärimmäisen mielenkiintoista päästä johtamaan 15 000 jäsenen ylioppilaskunnan strategiaprosessia ja olla keksimässä ratkaisuja siihen, miten strategia saadaan paremmin osaksi ylioppilaskunnan toiminnanohjausta. Toinen isompi projekti on keskustoimiston tietohallinnon ja tietojohtamisen kehittäminen. Tämän projektin puitteissa tarkastellaan tietojärjestelmien lisäksi organisaatiomme sisäisiä työskentelytapoja kuten aamukouluja, sektoripalavereja, sisäistä kommunikaatiota ja työnjakoa sekä kehitetään niitä eteenpäin. Samalla jaetaan toimivia käytäntöjä toimiston kesken sektorilta toiselle.

Tavoitteena on onnistua projekteissani ja edunvalvonnan koordinnoinnissa, mutta nostaisin esiin myös todella tärkeän tavoitteen, nimittäin oppimisen. Ylioppilaskunnan hallitus on äärimmäisen hyvä paikka nähdä, tehdä, kokea ja oppia ja haluan ottaa tästä mahdollisuudesta kaiken irti.

Terveisin,

Mikko

Riemukasta KY:n vuosijuhlaviikkoa!

Mie oon Joona, ainut kylteri tämän vuoden AYY:n hallituksessa. Kauppatieteellisen näkökulman lisäksi ajan kehittävän ja yhteisöllisen ylioppilaskunnan rakentamista – niin aatteellisesti kuin konkreettisestikin.

Kauden suurimpia projektejani ovat kiinteistöstrategian päivittäminen ja Opiskelijakeskuksen suunnittelu. Olen mukana myös ylioppilaskunnan strategisia kehityskohteita hahmottelevassa työryhmässä.

Varsinaiset vastuualueeni ovat asuminen ja tilat. Hallituksen kampuskehityksestä vastaavan Säteen kanssa pidämme rimaa korkealla taataksemme huomattavan määrän uusia opiskelija-asuntoja lähitulevaisuudessa.

Tällaiset projektit eivät suinkaan valmistu vuodessa vaan saamme kiittää edeltäjiämme sekä taustalla vaikuttavia asiantuntijoita, jotka mahdollistavat hankkeiden etenemisen. Rohkenen väittää, että Otaniemen kampuskehityksen myötä ylioppilaskunnallamme on käsillään yksi historiallisesti merkittävimmistä hetkistään vaikuttaa opiskelijoiden viihtyvyyteen.

Tehtävääni on takana vasta kaksi kuukautta, mutta jo nyt hämmästelen sen suuruutta. Valintani hakea AYY:lle ei ollut mitenkään itsestään selvä. KY on minulle erityisen tärkeä yhteisö, jonka piirissä olen toiminut useissa vapaaehtoistehtävissä. Positiiviset kokemukset poikkitieteellisistä projekteista ja kavereiden tsemppaus tekivät valinnasta lopulta helpon. Kiitos siitä. Eikä syyttä, ylioppilaskunta on siellä missä Kauppis ja KY:kin.

Kaikista mahtavinta hommassa on tietysti porukka. Hitsaantuneempaa ja miellyttävämpää hallitusta saa hakea. Ja sanon tämän siksi, että en todellakaan osannut odottaa sitä. Ketolla opin joka päivä jotain uutta ja omat näkemykseni joudun perustelemaan yhä vahvemmin. Samaan aikaan pääsen tutustumaan muihin kulttuureihin, esimerkiksi Arkkitehtikillan, Probban ja Prodekon hallituskummina. Tavoitteenani onkin innostaa yhä useampia kyltereitä mukaan tulevina vuosina.

Juttelen mielelläni fiiliksistäni, mutta nyt on aika juhlallisuuksien. Kuntiksessa tavataan!

Iloisin terveisin,

Joona

Ennen eduskuntavaaleja lupailtiin #koulutuslupaus-kampanjan yhteydessä, että koulutuksesta ei leikata ja vielä erikseen, että ”opintotukea ei heikennetä”. Toisin kävi. Koulutuksesta leikattiin ja nyt ollaan leikkaamassa myös opintotuesta. Eilen some täyttyi opintotukikirjoittelusta. Helsingin sanomat kirjoitti opintotukeen odotettavissa olevista roimista leikkauksista. Opintotukimielenosoitus on tulossa 9.3. Mutta mistä oikein on kyse? Mitä nämä opintotukileikkaukset ovat?

Opintotuki koostuu kolmesta elementistä: opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintorahaa saa enintään 336,76 €/kk, asumislisää 201,60 €/kk ja lainaa 400 €/kk. Tukikuukausia on käytettävissä yhteensä 50 ylempään ja alempaan korkeakoulututkintoon. Järjestelmä ei toki ole näin yksinkertainen vaan opintotukijärjestelmiä on useita rinnakkaisia.

Sipilän hallitusohjelmassa on kirjaus opintotukileikkauksista. Vuoteen 2019 mennessä opintotuesta pitäisi säästää 70 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä vähennystavoite on 150 miljoonaa euroa.  Ja tämä on kuulkaas paljon! 2014 korkeakouluopiskelijoille maksettiin opintotukea 544 miljoonaa euroa. 150 miljoonaa euroa tarkoittasi noin neljänneksen leikkausta nykytasosta.

Yksittäisen opiskelijan saaman opintotuen kokonaismäärä halutaan nostaa 1100 euroon. Kun samaan aikaan opintotukimenoja pienennetään, tarkoittaa tämä käytännössä lainaosuuden kasvattamista.  Opintolainahyvitys säilynee siinä määrin, kun siihen on varaa. Opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan. Opintotuen kokonaismäärän kasvaminen on laiha lohtu, kun kokonaisuudessaan heikennys on opiskelijoille valtava.

Opintotuki on nykyisellään niukka. Opintoraha ja asumislisä eivät monella, etenkään pääkaupunkiseudulla opiskelevalla opiskelijalla, riitä pakollisten elinkustannusten kattamiseen. Opintotuen asumislisää on nostettu viimeksi vuonna 2005. Vuokrataso on sen jälkeen noussut vuosittain keskimäärin 3 %. Asumislisä kattaa enää keskimäärin 57 % opiskelijan asumismenoista. Edellisen hallituskauden aikana opintotukeen tehtiin useita kiristyksiä. Tukikuukausien määrää vähennettiin, vähimmäisopiskeluvaatimuksia kiristettiin ja tuesta tehtiin kaksiportainen eli opintotuki myönnetään ensin alempaan ja vasta sen valmistuttua ylempään korkeakoulututkintoon.

Opiskelijat eivät halua nostaa opintolainaa. Vain 18 % yliopisto-opiskelijoista nostaa lainaa, vaikka sen houkuttelevuutta on pyritty parantamaan. Lainapelko on ymmärrettävä. Korkeakouluopinnot eivät nykymaailmassa ole takuu työpaikasta. Opiskelijat ovat huolissaan tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan, eikä elinkustannusten kattamista lainalla koeta kestäväksi ja vastuulliseksi vaihtoehdoksi.

Miksi tämä on tärkeää ja esillä nyt? OKM asetti opintotukileikkausten toteuttamisen selvitysmieheksi Roope Uusitalon, jonka raportti mahdollisista opintotukimalleista julkaistaan viimeistään maanantaina 29.2.. Raporttia käytetään muutosten suunnittelun taustamateriaalina. Leikkauksia aletaan toteuttaa hallitusohjelman mukaan jo syksyllä 2016, joten esitys opintukilain muuttamisesta tulee ajankohtaiseksi pian. Kehysriihi lähestyy, ja hallituksesta on tullut viestiä, että koulutus ei ole täysin turvassa lisäleikkauksilta.

9.3. järjestetään mielenosoitus opintotukileikkauksia vastaan. Opiskelijoiden ja opiskelijaliikkeen näkyminen on tarpeellista juuri nyt.

Elli-Noora Kaurila
Asiantuntija, edunvalvonta
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Olen Säde, 24-vuotias maisema-arkkitehtiopiskelija Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Hallitussalkkuni ovat kampuskehitys, kuntavaikuttaminen ja yliopiston tilat. Yhdessä Joonan kanssa olemme hallituksen kampussektori. Alaisuudessamme toimii tänä vuonna perustettu Kampusjaosto.

Olen aiemmin toiminut Arkkitehtikillassa pääasiassa edunvalvonnan saralla ja puheenjohtajana. Jo kilta-aikojen tilaedunvalvojana pääsin jännityksellä seuraamaan Väreen suunnitelmien edistymistä, mikä tänä vuonna laajentuu uusiin sfääreihin. Kampuksella tapahtuu nyt paljon: uutta rakennetaan, suunnitellaan ja kaavoitetaan. Ympäristömme on seuraavat kymmenen vuotta työmaana, eikä se sen jälkeen ole enää entisensä! Tavoitteena on esimerkiksi 7500 uutta asukasta Otaniemeen. Miettikää sitä! Ylioppilaskunnan onkin tärkeää olla mukana muokkaamassa tulevaisuuden yliopistoa ja sen fyysisiä ulottuvuuksia kampuksella. Vaikka Aallolla onkin yhteensä neljä kampusta, keskittyy salkkuni nimenomaan Otaniemeen, joka on muutoksen alla.

Hallitusohjelmaprojektini keskittyvät ensi vuoden kuntavaaleihin, joihin lähdetään valmistautumaan jo tänä vuonna. HaO-projektien lisäksi kalenterini täyttyvät sidosryhmätapaamisilla ja AYY:n rakennusprojektien edistämisellä. Olen esimerkiksi yhteydessä Espoon kaupunkiin ja maanomistajiin erilaisissa kaavoituskysymyksissä. Lisäksi pääsen edustamaan AYY:tä WSC- eli World Student Capital-verkostossa, jossa eri opiskelija- ja ylioppilaskuntien kesken mietitään ja vaikutetaan kaupunkipoliittisiin kysymyksiin. Kannatta katsoa WSC:n sivuilta viime vuonna tehty Opiskelijan kaupunki -tutkimus, jossa selvitettiin mm. opiskelijoiden asumis- ja liikkumispreferenssejä. Nyt kun oikein tutkimuksen perusteella tiedämme mitä opiskelijat ajattelevat, on minun tehtäväni osana verkostoa tuoda opiskelijan ääntä esiin päättäjille. Lisäksi AYY:n edustajiston kanssa selvitetään kevään aikana, mitkä ovat juuri AYY:n kärkitavoitteet kuntavaaleihin. Verrattuna aiempaan koulutustaustaani, jonka puitteissa olen tutustunut maankäytön suunnitteluun, lainsäädäntöön ja prosesseihin teoreettisesta näkökulmasta, on hurjan mielenkiintoista päästä näkemään, kuinka asiat käytännössä tapahtuvat ja olla itse mukana vaikuttamassa niihin.

Jotta kertoisin vähän enemmän itsestänikin, voisin sanoa että tykkään eräillä, harrastaa liikuntaa ja bongailla arkkitehtuuri- ja maisema-arkkitehtuurikohteita. En voi olla mainitsematta että pikkusiskoni esiintyy ensi viikolla Humanistispeksissä pääroolissa ja odotan näytöksiä ihan super innoissani!

Jos haluat jutella kampukseen liittyvistä kysymyksistä, ota vaan reippaasti yhteyttä!

Morjens!

Jag är Jimmy Nylund och studerar maskinteknik för sjätte året. Jag är från Pedersöre, alltså den österbottniska landsbygden. Jag sökte in till Tekniska högskolan som abiturient våren 2009, kom in, genomförde min militärtjänstgöring här emellan och började studera vid Aalto-universitetets tekniska högskola hösten 2010. Vid årsskiftet 2010-2011 blev Aaltos tekniska högskola uppdelad i fyra olika delar, och sen dess har jag studerat vid Aalto-universitetets högskola för ingenjörsvetenskaper.

I styrelsen håller jag på med all slags intressebevakning: högskolepolitik, studerandes hälsovård, arbetslivsfrågor och trespråkighet hör till mina ansvarsområden. Jag brukar ibland säga, med glimten i ögat, att jag är ”intressebevakningssektorns nakkikone”. Jag har tidigare fungerat i olika funktionärsposter på Teknologföreningen och förra året var jag TF:s studiechef.

På fritiden gör jag också allt möjligt. Jag läser böcker, går på gym, tittar på filmer och tv-serier, och ibland spelar jag baryton-horn i teknologorkestern humpsvakar, även om jag inte är så värst aktiv längre. Böcker som jag håller på att läsa, eller tänker läsa, är för tillfället: Väinö Linnas Täällä pohjantähden alla, Sixten Korkmans Talous ja Utopia, Percy Barneviks Jag vill förändra världen och John Steinbecks Vredens druvor. Jag är i övrigt också intresserad av samhällsfrågor och försöker följa aktuella ärenden i världen.

Jag är verkligen glad över att få vara med och förbättra vårt Aalto-samfund med detta fantastiska gäng. Kom och hälsa när du har tid och berätta din åsikt och dina idéer! Jag diskuterar gärna alla möjliga saker.

Hälsningar Jimmy Nylund

Heippa!

Olen Henrikki Soininen, AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja, liikuntavastaava ja Neuvoston puheenjohtaja. Aloitin bioinformaatioteknologian opinnot Aallossa vuonna 2010 ja olen sen jälkeen kerennyt pyöriä monta vuotta kiltani Inkubion toiminnassa aktiivisesti mukana sekä työskennellä tutkimusryhmässä opintojen ohessa. Monet tuntevat minut myös pitkän linjan matematiikan assarina. Inkubion lisäksi kuulun Automaatio- ja systeemitekniikan kiltaan, Fyysikkokiltaan ja Vuorimieskiltaan.

Olen syntyjäni helsinkiläinen, kasvanut Klaukkalassa ja asun nykyisin Otaniemessä. Pääharrastuksenani viime vuodet on ollut tapahtumajärjestäminen ja opiskelijatoiminta, mutta lisäksi pelaan mielelläni Magic the Gathering:iä ja lautapelejä, luen ns. viihdyttävää roskaa ja piirrän. Opintojen puitteissa suurimmat mielenkiintoni liittyvät strategiseen johtamiseen ja kyborgiteknologiaan.

Takanani on kiltahistorian lisäksi myös jo kolme peräkkäistä vuotta vapaaehtoisuutta AYY:llä vaihtelevan tasoisissa pesteissä, joista viimevuotinen Aavan puheenjohtajuus sekä avasi minulle hallituksen työskentelyä aivan uudella tasolla, että kannusti entisestään hakeutumaan tähän mahtavaan hommaan. Omien opintojeni ollessa murroksessa opintouudistusten ja muuttuneiden mielenkiinnon kohteiden vuoksi oli myös hyvä hetki ottaa etäisyyttä niihin vuodeksi.

Päätavoitteenani tänä vuonna on, tietysti puheenjohtajan onnistuneen tukemisen lisäksi, hoitaa yhdenvertaisuusongelmien ratkomista kunnolla eteenpäin, ensisijaisesti kaivamalla esiin suurimmat ongelmat koko yhteisön yhdenvertaisuuskyselyn avulla. Liikunnan saralla yritämme pitää kiinni Unisportin hyvästä palveluiden tasosta erityisesti Otaniemessä ja teemme yhteistyötä liikuntatapahtumia järjestävien vapaaehtoisten kanssa. Neuvoston tärkein projekti taas on pitää erityisasemayhdistysten puheenjohtajat hyvässä fiiliksessä ja informoituina läpi vuoden.

Minut löytää yleensä AYY:n keskustoimistolta, mutta jos haluat kysyä vaikka projekteistani, minuun saa myös yhteyden puhelimitse, sähköpostilla tai useammasta eri sosiaalisesta mediasta, juttelen mielelläni!

Terveisin Henkka

Moikka!

Olen Joanna Haahti ja vastuualueena AYY:n hallituksessa minulla on kulttuuri, vapaaehtoiset ja viestintä. Aloitin opintoni vuonna 2012 eli opiskelen nyt jo neljättä vuotta bioinformaatioteknologiaa. Olen kotoisin Helsingistä ja nykyään asustan Otaniemessä.

Opiskelujen alussa innostuin vapaaehtoishommista. Järjestin useamman vuoden tapahtumia killassa ja viime vuonna myös AYY:llä vapaaehtoisena. Tapahtumien järkkäily ja erityisesti ruuanlaitto on ollut minulle aina mielekästä ja lähellä sydäntä. Viime vuonna vapaaehtoisen ollessani pääsin toimistolla pyöriessäni tutustumaan AYY:n toimintaan ja hallitustyöskentelyyn. Syksyllä päätinkin lykätä opinnot syrjään vuodeksi ja hakea AYY:n hallitukseen.

Tänä vuonna minulla on tavoitteena kehittää AYY:llä vapaaehtoisena toimimista. Tarkoituksena on luoda puitteet, jotka tukevat vapaaehtoisten toimintaa. Lisäksi tavoitteena on panostaa heidän huomioon ottamiseen sekä palkitsemiseen. Kulttuuripuolella sen sijaan järjestämme yhdessä Aallon kanssa tapahtumia koko yhteisölle kuten Aalto Party, Aalto Festival ja mahdollisesti olemme mukana myös metron avajaisissa. Lisäksi tärkeänä osana tätä vuotta on AYY:n viestintästrategian päivittäminen.

Siinä oli lyhyt katsaus siitä miltä minun opiskeluvuodet ovat näyttäneet ja mitkä minun tavoitteet ovat tälle vuodelle! Juttelen mielelläni, jos sinulla heräsi kysymyksiä projekteistani tai haluat muuten vaan jutella. Otathan siis rohkeasti yhteyttä maililla, puhelimitse tai vaikka somessa:)

Terkuin Jonsku

On tullut vuoden viimeisen YTHS Blogin aika. Jatkossa YTHS:n terveisiä voi seurata Aalto Wellbeing Facebook -sivulta, käy tykkäämässä!

Elämme vuoden pimeintä aikaa ja moni suomalaisista tunnistaa valonmäärän vähyydellä olevan vaikutusta omaan koettuun hyvinvointiin. Moni havahtuu toiveisiin etelänlomista ja lämmöstä, toinen toivoo hartaasti jouluksi lunta ja hyviä hiihtokelejä. Toinen taas mussuttaa makeaa mahan täydeltä jaksaakseen päivästä toiseen ja kolmas haaveilee talviunista, joista voisi herätä maaliskuussa, kun aletaan olla jo voiton puolella. Varmaa on, että valoa ja virtaa elämään tarvitsee, aina.

Kaamosoireita, minullako?

Toistuvasti talvikuukausina esiintyvistä mielialaoireista käytetään nimitystä kaamosoireet.  Kaamosoireiksi luetaan esimerkiksi päiväväsymys, mielialan lasku, ärtyneisyys, aktiivisuuden väheneminen, liikunnan väheneminen tai epämääräisten kiputilojen ilmeneminen. Myös liikaunisuus tai vastavuoroisesti heikko unenlaatu tai unettomuusjaksot ovat tunnistettavissa oireiksi. Lisäksi hiilihydraattien tarve lisääntyy, mikä näkyy makeannälän lisääntymisenä ja tästä johtuen myös painon lisääntymisenä.  Oireet esiintyvät tyypillisesti ajallisesti loka-tammikuussa, ne vaihtelevat yksilöllisesti ja niissä on suuria eroja eri ihmisten kesken. Kaamosoireille on tyypillistä, että kesällä oireet häviävät. Noin 1 % väestöstä kärsii talvisin toistuvista kaamosmasennusjaksoista. Tämän lisäksi 10–30 % väestöstä kärsii talvikuukausien aikana lievemmästä kaamosoireilusta ilman varsinaista masennustilaa. Kaamosoireita ilman masennustilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi.  Moni tunnistaa oireita ja usein itsehoidolliset menetelmät helpottavat oireiden voimakkainta terää.  Säännöllisesti toistuessaan ja esiintyessään elämää haittaavina oireina, ne saattavat vaatia itsehoidon lisäksi tarkempaa arviointia. Tärkeää on oman olotilan havainnointi ja kuunteleminen ja tarvittaessa toimenpiteisiin ryhtyminen oman voinnin kohentamiseksi.

Miten elää kaamoksen keskellä?

Kaamosmasennuksen ja kaamosoireilun tehokkain hoito on talvikuukausien aikana otettu valohoito.  Noin neljä viidestä kaamosmasennuksesta kärsivästä toipuu oireista, jos valohoito toteutetaan oikein. Kirkasvalohoidossa henkilö viettää päivittäin 30–60 minuuttia kirkkaassa (2 500–10 000 luksia) keinovalossa pitäen silmiään avoinna. Valon voimakkuus riippuu suuresti valolähteen etäisyydestä. Tämän vuoksi on tärkeää, että valohoitoa ottava istuu riittävän lähellä laitetta.

Valohoito on tehokkaampaa, jos se otetaan aamuisin kello 5.30–9.00 ja tehokkaampaa, mitä aikaisemmin aamulla sitä otetaan. Tähän perustuvat herätystoiminnolla varustetut lamput.  Kirkasvalohoidon vaikutus ilmenee noin viikon hoitojakson jälkeen. Säännöllinen käyttö takaa parhaimman tuloksen. Jos et omista omaa kirkasvalolamppua, voit hyödyntää Otaniemen Unisportin valohuone Kajastusta.  Kausikorttiasiakkaana kirkasvalohuone on käytössäsi veloituksetta keskuksen aukioloaikoina ja ilman varausta.

Kirkasvalohuone Kajastus, kuva: Unisport

Myös säännöllinen liikunta on tehokas oireiden lieventäjä ja yhdessä valohoidon kanssa tehokas täsmäase oireita vastaan. Säännöllinen kuntoliikunta lievittää kaamosoireita ja lisää kirkasvalohoidon tehokuutta.  Ihanteellisinta on, jos sinulla on mahdollisuus liikkua päiväsaikaan, kun luonnonvaloa on tarjolla, mutta säännöllinen, 2-3 kertaa viikossa toteutettava kuntoliikunta on omiaan lisäämään vireyttä. Juuri sellaisena päivänä, kun vähiten jaksaisi liikkua, muistuta itsellesi, että sitä kehosi eniten kaipaa. Väsymystä taltuttamaan käy myös riittävästä yöunesta, ja säännöllisestä vuorokausi- ja viikkorytmistä huolehtiminen. Monipuolisen ruokavalion ohessa on suositeltavaa huolehtia D-vitamiini riittävästä saannista.

Myös armollisuus omaa itseä kohtaan on syytä pitää mielessä, sillä väsyneenä maailma tuntuu usein murjovan kovemmalla kädellä ja myös muut asiat, kuin ulkoilma näyttävät synkiltä. Hakeudu siis väsymyksestä huolimatta ihmisten pariin ja yritä rentoutua itsellesi sopivalla tavalla. Ystävän kanssa rupattelu ja kiireetön ajanvietto tai tiukka urheilusuositus voivat olla juuri sinulle sopivia itsehoitomenetelmiä. Pyri tunnistamaan omat tarpeesi ja toimimaan niitä tyydyttävällä tavalla…Joulun lähestyessä toivottavasti olet varannut aikaa myös opiskelusta palautumiseen ja lomaan. Rentoutuminen ja nautiskelu sopivissa määrissä on osa hyvää elämää.

 Valohoitoa tarjolla myös Otaniemen YTHS:n aulassa.

YTHS Otaniemi palvelee opiskelijoita 23.12.15 asti. Olemme joulunajan suljettuina 24.12.15–3.1.16. Kun olemme suljettuina, ole tarvittaessa yhteydessä lähimpään terveysasemaan/terveyskeskuspäivystykseen.

YTHS Otaniemen henkilökunta toivottaa kaikille opiskelijoille rentouttavaa joulun aikaa!

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme,

Katariina

Terveydenhoitaja, YTHS Otaniemi