Posts Tagged ‘koulutuspolitiikka’

Perheellisten opiskelijoiden kyselyn tulokset 2016

torstai, 7 huhtikuun, 2016

AYY teetti vuoden 2016 alussa kyselyn Aallon perheellisille opiskelijoille kartoittaakseen millaisia uusia jäsenpalveluita ja muita toimenpiteitä perheelliset opiskelijat tarvitsisivat lastenhoidon ja opiskelun yhdistämisen helpottamiseksi. Vastauksia kyselyyn tuli 54 perheelliseltä opiskelijalta ja sen tulokset ovat olleet AYY:lle hyvin informatiivisia ja hyödyllisiä. Aikaisemmin AYY:n tiedot ovat perustuneet yksittäisten opiskelijoiden yhteenottoihin, mutta nyt ylioppilaskunnalla on jonkinlainen yleiskuva korkeakoulujen tilasta.

Perheellisiä opiskelijoita löytyy kyselyn mukaan jokaisesta Aallon korkeakoulusta, mutta aktiivisimmat vastaajat löytyvät Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Vastauksista ei ilmene tarkempaa opiskelualaa, eikä kyselyssä koettu tarpeelliseksi sen rajaamista.

Vastauksista nousi esille muutama toistuva ongelmakohta, jotka koskivat lähes kaikkien korkeakoulujen opiskelijoita: lastenhoidon järjestäminen luentojen ajaksi, toimeentulon epävarmuus sekä työn, opiskelun ja lastenhoidon yhdistämisen hankaluuden.

Iltaluennot koetaan erityisen ongelmallisiksi, sillä lastenhoidon järjestäminen päiväkotien sulkeuduttua vaatii erikoisjärjestelyjä. Vanhemmat toivoivat lyhytaikaista lastenhoitoa yliopiston tiloista tai yliopiston lähistöltä juuri iltaluentojen ajaksi. AYY:ltä toivottiin lapsiparkkipalvelua, tai jokaiselta kampukselta löytyvää tilaa, jossa opiskelijat voisivat yhdessä järjestää lastenhoitoa kiireisimpiin aikoihin kuten tentti- tai intensiiviviikoilla. Myös koulujen lomien ajoiksi toivottiin päiväkerho- tai leiritoimintaa.

”Lapsiparkki taitaa olla aika utopistinen ajatus (?), mutta voisitte tietysti miettiä että voisiko koulu tukea voimakkaammin isien jäämistä kotiin pientä lasta hoitamaan. Ja sitten sitä asiaa lobata. Henkilökohtaisesti olen 6+6+6-mallin kannattaja ja uskon että koti-isyys auttaa avaamaan montakin tasa-arvon ongelmaa. Aaltohan voisi toimia edelläkävijänä näissä asioissa. Käytännössä myös niin että isän opiskellessa voi olla äidin hyvä päästä töihin. Mielestäni asia on Aallossa järjestetty ihan ok, mutta tuollaista nyt voisi pohtia.”

Kurssien poissaolokäytännöt aiheuttavat ongelmia perheellisille opiskelijoille. Lapsen sairastelun pitäisi olla pätevä syy olla poissa pakolliselta opetuskerralta. Tällä hetkellä poissaolokäytännöt määrittelee kuitenkin kurssin vetäjä ja käytännöt vaihtelevat paljon. Jotkin opettajat antavat mahdollisuuden korvata poissaolot itsenäisellä työskentelyllä, mutta läheskään kaikki opettajat eivät suostu kurssisuorituksen muutoksiin, ainakaan jos niistä ei ole sovittu hyvissä ajoin.

Kurssiaikataulu selviää opiskelijalle usein oikeastaan vasta jakson jo alettua ja lasten päivähoidon nopea uudelleenorganisoiminen kurssiaikatauluun sopivaksi on haastavaa. Vaikka kurssiaikataulut olisivat tiedossa hyvissä ajoin, ryhmätöiden aikatauluttaminen aiheuttaa myös erityisjärjestelyjä lapsiperheellisille.

AYY:ltä toivottiin enemmän tapahtumia perheellisille tai tapahtumia, joissa perheellisten tarpeet huomioitaisiin paremmin. Perheelliset opiskelijat jättäytyvät usein AYY:n ja sen jaostojen tapahtumista pois, jos tapahtumat ovat ilta-aikaan ja jos niissä käytetään paljon alkoholia. Toivottiin myös aikaisemmin alkavia tapahtumia, joista voi hyvällä omalla tunnolla myös lähteä vähän aikaisemmin. Myös lapsille sopivia tapahtumia toivottiin, esimerkiksi sellaisia, jolloin lapset voivat tulla tutustumaan vanhempiensa opiskelupaikkaan.

Perheelliset opiskelijat olivat myös kohdanneet haasteita asuntoa hakiessaan, AYY:n asuntojonot olivat edenneet liian hitaasti joidenkin vastaajien tarpeisiin sopivaksi. AYY:n asuntohakemuksen tehdessä perheelliset tai odottavat opiskelijat saavat neljä lisäpistettä, joilla pääsee etenemään asuntojonoissa yksiöihin, kaksioihin ja isompiin asuntoihin. Raskaustodistuksesta tai seuraavista lapsista saa yhden lisäpisteen.

Työssäkäyminen nousi tuloksissa kuitenkin yleisimmäksi toimeentulon muodoksi. Toiseksi yleisimmäksi toimeentulonmuodoksi nousi aikuiskoulutustuki. Työn, opintojen ja lastenhoidon yhdistäminen koetaan stressaavana, lähes mahdottomana yhtälönä. Tällaisissa tilanteissa aikuiskoulutustukea pidettiin elintärkeänä ja sellaisena, että sen suunniteltua leikkaamista hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2016 tulisi vastustaa ankarasti. Myös opintotukea nosti noin joka kymmenes.

Mitä AYY voi tehdä selvityksestä saaduilla tiedoilla? Seuraava selkeä askel AYY:lle on lähteä selvittämään vaihtoehtoja lasten hoitamiseen tarkoitetuista tiloista. Mahdollisia ratkaisuita lasten päivähoito-ongelmaan olisivat lapsiparkkitoiminnan aloittaminen Aallon opiskelijoille tai opiskelijoiden itsenäisesti pyörittämän lastenhoitohuoneen järjestäminen ja tukeminen. Haasteina lapsiparkin järjestämiseen olisivat rahoituksen ja sopiva tilan löytäminen. Vapaaehtoisuuteen perustuva lastenhoitorinki, jota pitäisivät perheelliset opiskelijat itse, olisi todennäköisemmin toteutettavissa, mutta haasteena olisivat jälleen tilan löytäminen sekä korkeakoulun vastuu tilasta. Aallon perheellisten opiskelijoiden tukeminen lastenhoitoringin aloittamisessa ja ylläpitämisessä olisi myös tärkeää.

Edunvalvonnassa ja erityisesti opintotukivaikuttamisessa AYY:n on myös pidettävä perheellisten opiskelijoiden puolia. Kehysriihessä suunniteltujen koulutusleikkauksien yhteydessä on puhuttu selvityksestä, miten opiskelijat voisi siirtää yleisen asumistuen piiriin ja tämän vaikutukset myös perheellisiin opiskelijoihin on selvitettävä.

AYY käy jatkuvaa keskustelua yliopiston opetuksen kehityksestä vastaavien tahojen kanssa ja näissä keskusteluissa tulee nostaa esille joustavampia kurssien suoritusmahdollisuuksia. Kurssien vetäjille ja opiskelijoille selvät ja sopivat käytännöt auttaisivat kaikkia opiskelun ja opetuksen suunnittelussa.

Elina Kuutti, hallituksen jäsen, opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo sekä taiteellinen toiminta

 

Tekniikan ja kauppatieteen kanditutkintojen ajallinen rakenne

perjantai, 1 kesäkuun, 2012

Teesitiivistelmä:

  1. Perusopinnot ja pääainekurssit (sekä kauppiksella menetelmäopinnot) voitava suorittaa kahdessa lukuvuodessa.
  2. Sivuaine voitava suorittaa yhdessä lukuvuodessa.
  3. Vaihto voitava lukea sivuaineeksi.
  4. Pääosan kursseista oltava yhden periodin mittaisia.

Rakenteita ja haasteita

Aallon kauppakorkeakoulussa ja tekniikan korkeakouluissa kandidaattiohjelmien uudistukset etenevät ja tulevat käytäntöön syksystä 2013 alkaen. Tutkintorakenteet on saatu jo kasaan ja ne ovat seuraavanlaiset:

Tekniikan korkeakoulujen kanditutkinnon rakenne:
65-70op perusopinnot
55-50op pääainekurssit
10op kandityö
20-25op sivuaine
30-25op vapaat

Kauppatieteen kanditutkinnon rakenne:
60op perusopinnot
12op menetelmäopinnot
18op kieliopinnot
24op pääainekurssit
12op kandityö + 6op capstone-kurssi
24-30op sivuaine
24-18op vapaat

Selkeät paketit, vaan miten nämä opinnot jaettaisiin sujuvasti kolmelle vuodelle? Meillä on muutama haaste ratkaistavaksi:

  1. Mahdollistetaan kandiksi valmistuminen kolmessa vuodessa.
  2. Tasainen kuormitus koko opiskeluajalle.
  3. Kurssit eivät saa mennä päällekkäin.
  4. Vaihto ei saa hidastaa valmistumista.
  5. Kurssien muodostettava helposti hallittavan johdonmukaisen kokonaisuuden.

Yksinkertaisuudessaan nämä haasteet ratkeavat keskitetyllä opetuksen suunnittelulla ja hyvällä opintojen ohjauksella.

Helpommin sanottu kuin tehty

Kauppatieteissä tuntuvat asiat olevan nykyisellään verraten hyvin. Tekniikan puolella löytyy vaihtelua laidasta laitaan. Ei ole erityisen poikkeuksellista, että opiskelija joutuu lukemaan saman aiheen esitieto- ja syventävää kurssia yhtä aikaa, jos tähtäimessä on vaihtoon lähtö ja kandidaatin tutkinnon suorittaminen kolmessa vuodessa. Kurssit eivät jakaannu tasaisesti, jolloin suoritettavaa yhden lukukauden aikana saattaa olla reilusti yli 30 op.

Hyvin yleistä on, että kurssien opetus järjestetään päällekkäisinä ajankohtina – pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin klo 10–14.  Perusopinnot ja pääainekurssit loksatavat yleensä hyvin yhteen, mutta auta armias, kun palapeliin pitää sovittaa vielä sivuaine- ja vapaavalinnaiset kurssit. Puhumattakaan paikan löytämisestä opiskelijavaihdolle.

Asiaa eivät helpota myöskään 3op puolen vuoden kurssit. Ne ovat siitä käteviä, että niitä mahtuu opiskelijan tutkintoon monta ja niihin on helppo sisällyttää paljon kuormaa, kun kurssia on kuitenkin puoli vuotta aikaa opiskella. Onko ihme, jos opiskelijoilla on vaikeuksia hallita aikaansa, kun opiskelee kymmentä päällekkäistä ylikuormittavaa kurssia kerrallaan, jotka ovat toistensa esitietokursseja?

Nykyisellään tekniikan korkeakouluissa tulee kandivaiheessa ns. matikkatyrmäys, kun kaikilla on ensimmäisenä vuotena väh. 20op matematiikkaa. Tämän uskotaan heikentävän opiskelijoiden motivaatiota ja siten hidastavan valmistumista. Paras motivaatio matematiikan opiskeluun löytynee silloin, kun opiskelija hahmottaa matematiikan yhteyden alaidentiteettiinsä. (Tietysti myös hyvällä oppimiskeskseisellä opetuksella on osansa.) Matematiikkatyrmäykseen onkin Aallossa jo puututtu hyvällä patenttiratkaisulla: jaetaan matematiikan opetus pitkin viisivuotista opiskelurupeamaa ja opetetaan matematiikkaa silloin, kun sitä eniten tarvitsee.

AYY:n koulutuspoliittinen sektori ratkaisee ongelmasi

Perusopinnot ja pääainekurssit (sekä kauppiksella menetelmäopinnot) on voitava suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Kandiohjelma voi tällöin suunnitella kahdesta ensimmäisestä vuodesta helposti hallittavan johdonmukaisen paketin, jossa on tasainen kuormitus, eikä kurssipäällekkäisyyksiä ole.

Jokaiselle opiskelijalle pitäisi siis tarjota mahdollisuus suorittaa perus- ja pääainekurssit kahdessa vuodessa. Vähemmän yllättäen opiskelijat ovat yksilöitä, joilla on erilaisia tarpeita: yksi saattaa olla yksinhuoltaja, kun taas toinen haluaa aloittaa venäjän opinnot ensimmäisenä syksynä. Tarve erilaisilla opintopoluille on siis tärkeä ottaa huomioon.

Sivuaine on voitava suorittaa yhdessä lukuvuodessa. Kun perusopinnot ja pääaine ovat takanapäin, jää sivuaine kolmannelle vuodelle ainoaksi vähemmän joustavaksi kokonaisuudeksi. Muut kolmannen vuoden opinnot ovatkin suunniteltavissa sivuaineen ehdoilla.

Kolmas vuosi voi tarjota hyvän sauman myös lukukauden mittaiselle vaihdolle. Vaihto on voitava lukea sivuaineeksi. On merkittävästi kätevämpää, että opiskelija voi lukea vaihdon sivuaineeksi kuin että vaihdon vuoksi hän joutuisi käymään läpi hyväksilukumenettelyt tai sovittamaan sivuaineensa samalle puolelle vuodelle kandinsa kanssa. Parhaimmillaan kumppanuusyliopistojen kanssa voidaan yhdessä kehittää paikallisia opintoja täydentäviä sivuainekokonaisuuksia.

Pääosan kursseista on oltava yhden periodin mittaisia. Opiskelijan (etenkin kaltaiseni putkiaivon) on sitä helpompi keskittyä opintoihin, mitä vähemmän kursseja hänellä on menossa samanaikaisesti. Jos kurssit ovat lähtökohtaisesti yhden periodin mittaisia, ei niitä helposti satu edes viittä kerrallaan. Samalla opiskelijan tentti- ja DL-kuormaa jaettaisiin tasaisemmin koko vuodelle II- ja IV-periodien tenttijaksojen sijaan.

Näillä eväillä voitaisiin tekniikan ja kauppatieteen kandiopintoja sujuvoittaa. Mainitsemani ajatukset eivät ole erityisen mullistavia. Tällainen järjestely on jo olemassa Suomen onnellisimmilla kauppatieteen kandiopiskelijoilla, Aalto ECON:n Mikkelin kampuksen kansainvälisen liiketoiminnan kandiohjelmassa. Kauppis on muutenkin asian suhteen verrattaen hyvä mesta.

Miltäpä tällainen järjestely vaikuttaisi? Voisiko samantyyppisiä järjestelyitä soveltaa ARTS:n kandiohjelmissa? Jaa ajatuksesi kommenteissa tai AYY:n koulutuspoliittisessa yhteisössä.

Juho Salmi
juho.salmi@ayy.fi
+358 40 537 7012
hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka
styrelsemedlem, högskolepolitik
Member of the Board, Academic Affairs and Education Policy