Oletko sinä ilmastonmuutoksen ratkaisija?

14.5.2019, ottobergius

Espoon tavoitteena on olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki ja hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme mukaan koko Espoon ja espoolaiset, jotta saamme vietyä Espoota, Suomea ja laajemmin kansainvälistä yhteistyötä kohti kestävää tulevaisuutta.

 

Espoossa tuotetuista ilmastopäästöistä suurin osa syntyy asuntojen lämmittämisestä, liikenteestä ja sähkön kulutuksesta. Espoon kestävän kasvun tukemiseksi otetaan käyttöön ja kehitetään merkittäviä uusia älykkään ja puhtaan teknologian ratkaisuja yhdessä kumppaneiden kanssa. Fiksu Assa -tapahtuma tulee 13.–17.5. Aalto-yliopiston metroasemalle. Arjen helpottajia ja ilmastofiksuja ratkaisuja pääsee testaamaan helposti metroaseman yhteydessä. Asemanseudut ovat suurten ihmisvirtojen, asumisen ja liikkumisen keskittymiä, joilla on kasvavaa potentiaalia erilaisille palveluratkaisuille.

 

Fiksut ja vähähiiliset ratkaisut tukevat arjen sujuvuutta. Tärkeät ilmastonmuutoksen ratkaisijat taitavat kulkea Aalto-yliopiston metroasemalla kuitenkin muinakin viikkoina. Kaupungit, valtio, yritykset ja muut organisaatiot tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa osaajia, joilla on vahva poikkitieteellinen ymmärrys. Pelkkä yhden näkökulman kuten teknisen, yhteiskuntatieteellisen, kauppatieteellisen, hallinnollisen tai luonnontieteellisen osaaminen ei riitä. Pitää osata hahmottaa, mihin eri tieteenaloja ja osaamista tarvitaan, jotta isot ja kipeästi tarvittavat muutokset saadaan aikaiseksi.

 

Ennen kaikkea muutos kohti hiilineutraaliutta vaatii yhteistyökykyä erilaisten ihmisten kanssa. Uskon, että pelkästään tieteiden opiskelu ei anna siihen valmiuksia, vaan myös opiskelijaelämä. Yhdessä tekeminen ja iloitseminen yhteisestä elämän matkasta kehittävät jatkuvasti vuorovaikutustaitoja. Tämä matka jatkuu toki opintojen jälkeenkin, mutta opiskeluaikana on loistava tilaisuus nauttia yhteistyöstä. Paitsi yhteisten kurssitöiden tekemistä, kannustan viettämään yhdessä iltoja ja kohtaamaan aamut. Opiskelijoita tarvitaan muutoksen tekijöinä, osana yhteistyöverkostoa ja muutoksen ajureina. Te olette ratkaisijoita nyt ja tulevaisuudessa!

 

 

Kirjoittaja:
Niina Nousjärvi työskentelee
kestävän kehityksen suunnittelijana Espoon kaupungilla

 

 

 

Fiksu Assa -hankkeessa on tavoitteena parantaa juna- ja metroasemien palveluntarjontaa ja sitä kautta sujuvoittaa kaupunkilaisten arkea ja kannustaa vähähiiliseen liikkumiseen. HSY ja kaupungit järjestävät 13.–18.5.2019 Aalto-yliopiston metroasemalla sekä Malmin, Myyrmäen, Riihimäen ja Hämeenlinnan juna-asemilla Fiksu Assa -tapahtuman, jossa esitellään uusia, ilmastofiksuja arjen palveluita.

 

Aalto-yliopiston metroasema, ma-pe 13.-17.5., katso ohjelma

Riihimäen rautatieasema, ma-ti 13.-14.5. 

Hämeenlinnan rautatieasema, ma-ti 13.-14.5. 

Myyrmäen rautatieasema, ke- la 15.-18.5. 

Malmin rautatieasema, to-la 16.-18.5. 

 

Tarkemmat aikataulut ja tietoa palveluista www.fiksuassa.com sekä facebook-tapahtumassa, jossa voi myös ideoida uusia palveluja asemille.

Lue selvitys Analyysi asemaseutujen kehittämisestä liikepaikkoina erityisesti vähähiiliselle liiketoiminnalle

Wappupuhe 1.5.2019

06.5.2019, heikkiisotalo

Hyvä wappukansa!

Haluan palauttaa meidän kaikkien mieleen sen, että wappu on kansainvälinen juhlapäivä.

Meidän sukupolvi on kasvanut yhdentyvässä Euroopassa ja kansainvälistyvässä Suomessa. Sitä suuremmalla syyllä viime vuosien julkinen keskustelu on kummastuttanut.

On jopa esitetty, että kansakunta pärjäisi käpertymällä itseensä ja sulkemalla rajansa.

Mutta kun ei pärjää!

Globalisaatio ja kansainvälinen osaamiskilpailu on liian kovaa, jotta voisimme pärjätä vain viidellä ja puolella miljoonalla päällä, olivat ne kuinka välkkyjä hyvänsä.

Olen kotiyliopistossani Aallossa nähnyt, millainen voimavara aidosti kansainvälinen yhteisö on.

Maailmanluokan innovaatioita, tiedettä ja taidetta syntyy vain, jos osallistumme globaaliin ajatustenvaihtoon. Meidän tulee toivottaa tulevaisuuden rakentajat tervetulleeksi myös muualta.

Jos kansainvälistyminen ei etene, on vaarana, että se ottaa takapakkia. Surumielisenä olen saanut kuulla tarinoita Brexitin myötä tulevaisuutensa menettäneistä brittiläisistä vaihto-opiskelijoista ja heidän ahdistuksestaan.

Mutta vielä on tehtävää myös täällä Suomessa.

Osa esteistä kansainvälistymiselle on lainsäädännöllisiä. Suomen oleskelulupajärjestelmä on byrokraattinen, eivätkä korkeakoulujen lukukausimaksut houkuttele maahan EU:n ulkopuolisia kouluttautumaan.

Osa esteistä on kulttuurisia, ja niiden suhteen voimme jokainen tehdä oman osamme.

Se oma osa voi olla vaikkapa kohtaamaansa rasismiin puuttumista tai itselleen vieraisiin kulttuureihin tutustumista.

Ennen kuin toivotan hyvää wappua, mainostan teille vielä sitä, että mielenterveystyölle rahaa keräävä Wappupotti-keräys on käynnissä vielä huomiseen asti.

Hyvää kansainvälistä wappua!

Hallituksen puheenjohtaja Tapio Hautamäki wappupäivänä 1.5.2019

 

 

 

Aino-lehden tulevaisuutta selvitetään

04.4.2019, heikkiisotalo

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan julkaiseman Aino-lehden nykyinen päätoimittaja lopettaa tehtävissään toukokuun Ainon julkaisun jälkeen. AYY:n hallitus tulee esittämään huomisessa kokouksessaan Aino-lehden tulevaisuudesta päättävälle edustajistolle, että Aino-lehti jää toimitustauolle vuoden loppuun asti. Toimitustauon aikana selvitetään, millainen Aino-lehden tulevaisuus tulee olemaan. Yhteisössä on herännyt jo keskustelua siitä, mitä esitys tarkoittaa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta on vastuullinen työnantaja. Emme halua joutua tilanteeseen, jossa uuden päätoimittajan rekrytoimisen aikana spekuloidaan lehden olemassaoloa. Kuluneen kuukauden aikana tapahtunutta valmistelua ei ole haluttu tuoda julkiseen keskusteluun, sillä keskustelut Aino-lehden nykyisen henkilöstön kanssa ovat olleet kesken.

Tilanne, jossa päätoimittajan paikkaa ei ole täytetty, tarjoaa mahdollisuuden aidosti selvittää, miten jäsenmaksulla kerätyt jäsenmaksutulot käytetään jäsenten kannalta ihanteellisella tavalla. Selvityksessä selvitetään ainakin: i) jatketaanko nykyisenmuotoista lehteä, ii) toteutetaanko journalistista tehtävää eri formaatissa tai iii) tehdäänkö lehteen kuluvilla resursseilla jotain muuta. Selvitystä asiasta ei ole vielä tehty, joten lopputulosta emme tiedä.

Lopullisen päätöksen julkaisutauosta tekee AYY:n korkein päättävä elin edustajisto. Edustajisto edustaa koko Aalto-yhteisöä, ja on sääntöjemmekin puolesta oikea paikka käsitellä Aino-lehteä koskevia asioita.

Tapio Hautamäki

Hallituksen puheenjohtaja

tapio.hautamaki (ät) ayy.fi, 040 757 9629

Terveisiä Mikkelistä!

08.3.2019, hennapalonen

Probban hallitus vuosimallia 2019. Takarivi (vasemmalta oikealle): Simo Halme, Niklas Lindemann, Juha-Matti Kauko, Asko Keinonen, Ahti Brummer
Keskirivi: Reeta Rissanen, Laura Suomalainen, Tulika Ganoo
Alarivi: Aleksi Pöysäri, Säde Torkki

Mikkelissä uusi vuosi on alkanut vauhdikkaasti, kun kerhojen uudet hallitukset ovat ottaneet roolinsa vastaan ja totuttautuneet uusiin vastuisiinsa. Olen opiskellut Mikkelissä nyt puoli vuotta. Tässä ajassa on käynyt selväksi, että tiivis yhteisömme omaa vahvan identiteetin. Pienestä koosta huolimatta olemme ylpeitä ja anteeksipyytelemättömiä ja perinteiden arvostus on yhteisössämme huipussaan.

Mikkelissä yhteydet muihin kouluihin koetaan tärkeiksi ja vaalimisen arvoisiksi. En usko olevani ainoa, jonka mielestä opiskelu on perusluonteeltaan uuden etsimistä ja vanhan haastamista. Siksi koen, että tutustumalla toisiin opiskelijajärjestöihin ja opiskelukaupunkeihin saa opiskeluvuosista rikkaimman mahdollisen kokemuksen itselleen ja muille.

Talvi alkaa lähestyä loppuaan, mutta ennen kuin aika huokaista helpotuksesta ja suunnata katseet kohti kevättä, on edessä vielä uusien toimijoiden todellinen tulikoe: lauantaina 9.3. järjestettävä Mikkeli Road Trip.

Mikkeli Road Trip on kahdensadan osallistujan kokoinen tapahtuma ja sen tekemiseen osallistuu tavalla tai toisella noin kolmannes kampuksen opiskelijoista: Yksi rastia pitämällä, toinen urheita talvea uhmaavia vieraita talvimyrskyjen läpi johtamalla, kolmas väsyneitä sankareita majoittamalla. Tämä Suomen pienimmän yliopistokampuksen vuoden kolmanneksi suurin tapahtuma kutsuu opiskelijoita ympäri Suomea vierailemaan Mikkelissä ja maistamaan pienen siivun paikallisesta opiskelijakulttuurista.

Tapahtumaan tiivistyy monin tavoin Mikkelin identiteetti ja henki. Jo kliseeksi muodostunut mutta silti niin merkityksellinen sanapari, Mikkeli Spirit, on tapahtuman ytimessä. Emme enää muista, milloin tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa, mutta olemme varmoja, että meistä jokainen toivoo sen jatkuvan kauas tulevaisuuteen.

Tämä blogiteksti toimikoot pienenä ikkunana Aalto-yliopiston kansalle Mikkelin suuntaan. Toivomme, nämä eivät ole ainoat terveiset, joita pääsette Mikkelistä lukemaan, sillä vuosi on vasta aluillaan. Edessä on paljon kerrottavaa, opiskelijoiden yhteyden huipentumasta, Vapusta, kesän kautta uusien fuksien täyttämään syksyyn. Mutta palataan niihin sitten myöhemmin. Nyt innolla Mikkeli Road Tripia ja kevättä kohti!

 

Simo Halme, Probba ry:n Päätoimittaja 

Käynnissä on politiikan supervuosi – mistä pitäisi keskustella?

05.3.2019, rosavaisanen

Alkanutta vuotta 2019 voi luonnehtia politiikan supervuodeksi. Huhtikuussa edessä on eduskuntavaalit ja heti toukokuussa järjestetään kaikissa EU-jäsenmaissa yhtä aikaa Europarlamenttivaalit. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla järjestetään mahdollisesti myös ensimmäiset maakuntavaalit, mikäli eduskunta hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen liittyvän 18 uuden maakunnan perustamisen.

Yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä tulee olemaan vahvasti EU. Sen takaavat tulevat vaalikeskustelut, kiivaana käyvä Brexit-tilanne sekä heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Suomi luotsaa jäsenmaita edustavaa Eurooppa-neuvostoa aikana, jolloin uuden komission kokoonpanoa ja työohjelmaa muodostetaan.

EU:lla on suuri merkitys suomalaisille ja maassa toimiville kansainvälisille yrityksille. Merkittävä osa Suomessa toimeen pantavasta lainsäädännöstä saa alkunsa Brysselissä. EU-tasoisella sääntelyllä pyritään luomaan yhtenäiset pelisäännöt ja markkinat koko unionin alueelle sekä turvaamaan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus jäsenmaiden välillä. Näin voidaan välttää mm. raskaat lupa- ja tullimenettelyt.

EU:n sopimat kansainväliset kauppasopimukset, sisämarkkinoiden toimintaa määrittävät asetukset ja ilmastonmuutoksen vastaiset toimet voivat synnyttää uusia markkinoita toisille, mutta joidenkin yritysten osalta uusi sääntely voi merkitä perinteisen liiketoimintamallin elinkaaren päätöstä. Poliittisen riskin tunnistamisesta ja siihen vaikuttamisesta on tullut yrityksille kilpailukykytekijä.

Politiikan ja sääntelyn vaikutus yritysten arkeen on lisääntymässä. Siksi myös kaupallista alaa opiskelevien kannattaa kiinnittää huomiota sääntelyyn ja poliittiseen riskiin. Regulaatio-osaamisesta on varmasti hyötyä myös tulevissa työtehtävissä. Hyvänä esimerkkinä toimii Aalto yliopiston ylioppilaskunta, joka tutustui kesällä 2018 Brysselissä lobbaamiseen muun muassa vierailemalla kansainvälisessä vaikuttamisen ja lobbauksen ykköstoimistossa FleishmanHillardissa. Suomessa ketjua edustaa Eurofacts Oy.

Vaalien alla on paikka vaikuttaa. Tärkeiksi pitämiään asioita kannattaa pitää esillä, ja siten vaikuttaa vaalikeskusteluihin, oli kyse yrityksistä tai sitten opiskelijoista. He, keillä on painavaa sanottavaa ja perustellut argumentit, tullaan varmasti kuuntelemaan!

 

Simo Hiilamo

Vanhempi konsultti

Eurofacts Oy

A Quick Dive into the Diverse World of Healthcare Information Systems

22.2.2019, ottobergius

Sanni Pajarinen is an interdisciplinary student at Tampere University who works as a Technical Documentation Specialist at Tieto Healthcare and Welfare unit in Tampere. Her job focuses on translating the contents of Tieto Lifecare patient information system and other healthcare documentation into English for international markets. Sanni also helps to create uniform and effective terminology for everyone working in the healthcare domain of Tieto.

Gaining insight

Tieto – as we all know – is an incredible combination of different expertise and talent. Not only that, Tieto brings together people from different nationalities and cultures. I myself have gained personal insight into Tieto’s healthcare business and company culture since I started as a Technical Documentation Specialist summer trainee this year. In fact, healthcare forms a unique cluster of professional diversity inside Tieto – one where nurses, doctors and other healthcare professionals can meet programmers, ICT professionals and business experts. For me, the interesting question was, what happens when all these individuals are teamed up and what language do they use professionally and culturally?

Learning with impact

My tasks as a Technical Documentation Specialist include translating healthcare documents from Finnish into English and learning to use Lifecare, Tieto’s vast patient information system. Getting to know the language used in Lifecare has been the core of my work, and much of what I have accomplished has served to make the solution more internationally accessible.

Since terms and definitions play such a critical role in healthcare, their unique meaning must be maintained across different languages and fields of expertise. We are talking about the welfare of real people, so the terminology must always be precise and unambiguous. That’s why it has been incredibly rewarding to see how everyone in my unit has worked together towards this goal, regardless of their nationality and profession.

Testing is caring

Still, no matter how serious the condition or emergency is, misunderstandings cannot be avoided in the language of the healthcare branch. To test the usability of any healthcare system, you need to create test patients and simulate real-life procedures on them. This can be really intense, because healthcare software development testing includes making new babies, terminating test patients and having patients bouncing here and there, trying to make it to the operation room with no luck. No wonder, sitting in the office can be amusing when you overhear your colleagues struggling to bring test patients back to life. I also heard that some people get too attached to their test patients, so they tend to create milder diagnoses for them to pass away from. How often do you face these kinds of issues in your daily work?

Humor aside, there has always been a profound sense of caring and humanity present in my work. The people working in Tieto Healthcare spend countless hours trying to provide even better systems and functions for the healthcare professionals out there in the field.

And I was always amazed by how my team tested the system relentlessly to improve a single application, whether it was home care, emergency care or maternal care. I never saw them become frustrated or give in. Instead, they tackled every programming challenge as if they were dealing with a new patient arriving for a doctor’s appointment. What made this especially impressive is that not all my colleagues are healthcare professionals.

Healthy teamwork

So far, my experience at Tieto has been about combining the two worlds of tech and healthcare, as well as witnessing remarkable multi-professional teamwork. When I started at the beginning of the summer, I wanted to complete my internship richer in experience and knowledge.

Now, as I continue working part-time at Tieto, I feel like I’ve definitely reached my goal. Tieto has taught me to believe in myself and embrace all my qualities, because not everyone has to be a tech expert – or a doctor. That’s why we work together.

Aalto-yhteisön voimavara on monesta eri taustasta tulevat ihmiset

13.12.2018, hennapalonen

Opiskelijayhteisöt ovat aina olleet minulle tärkeitä ja niiden merkitys opiskelijoiden elämässä on suuri. Ne ovat olleet paikkoja, joissa kasvaa ihmisenä, oppia uutta ja tutustua uusiin ihmisiin sekä kokea ainutlaatuista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämän syksyn aikana olen saanut tutustua Aalto-yhteisöön yhteisörakenneprojektin tiimoilta. Olen syventynyt siihen, miten tämä yhteisö on muodostunut, millaiset rakenteet sitä kannattelevat nyt ja ennen kaikkea millaiset ihmiset tekevät Aalto-yhteisöstä juuri niin ainutlaatuisen kuin se on. On ollut suuri ilo ja kunnia kohdata Aalto-yhteisön jäseniä, oppia heiltä uutta ja olla koko syksyn ajan tekemässä tärkeää työtä tämän yhteisön parissa.

Olen kohdannut kymmenittäin vapaaehtoisia, yhdistystoimijoita, edustajiston jäseniä ja alumneja sekä kuullut paljon siitä, miten tärkeä ja ainutlaatuinen Aalto-yhteisö on sekä miten paljon se ihmisille merkitsee. Samalla olen myös kuullut niistä haasteista, joita yhteisössä koetaan ja joihin yhteisörakenneprojektilla toivotaan ratkaisua. Suurimpina haasteina tekemieni kyselyiden, haastatteluiden ja keskusteluiden pohjalta ovat nousseet eriarvoisuuden kokemukset yhteisössä, vapaaehtoiskentän rakenteeseen liittyvät epäloogisuudet sekä yhdistysluokittelun riittämättömyys.

Tavoitteenani on ollut osallistaa mahdollisimman paljon yhteisön jäseniä ja minut on syksyn aikana yllättänyt positiivisesti ihmisten rohkeus puhua ääneen vaikeistakin asioista, niin ennakkoluuloista kuin eriarvoisuuden kokemuksistakin. Olen erityisen kiitollinen siitä, että asioista on uskallettu keskustella eri tilaisuuksissa rakentavasti ja rehellisesti.

Aalto-yhteisö on mielestäni ainutlaatuinen, sillä se tuo yhteen erilaisia opiskelijakulttuureja, joilla on omat hienot perinteensä ja tärkeät tapahtumansa. Yhteisön jäsenten kanssa keskustellessa olen havainnut, että monet eivät tiedä tarpeeksi toisten kulttuureista, mutta halua tutustua toisiin ihmisiin ja kulttuureihin löytyy kaikilta. Samaan aikaan halutaan sekä luoda yhteistä kulttuuria että pitää kiinni oman kulttuurin ainutlaatuisista piirteistä ja tuoda niitä esiin, mutta ehkä aidosti eri kulttuureja ja ihmisiä yhteentuovia paikkoja ei ole vielä tarpeeksi.

Ensi kevät on erityistä aikaa Aalto-yhteisölle, sillä silloin myös kauppatieteiden maisteriopiskelijat muuttavat samalle kampukselle Otaniemeen. Aalto-yliopiston opiskelijoita opiskelee sen jälkeen vain Otaniemen ja Mikkelin kampuksilla. Iso yhteinen kampus suurimmalle osalle opiskelijoista ja yhteisörakenneprojektin ratkaisut tulevat muovaamaan yhteisöä entistäkin yhtenäisempään suuntaa. Projekti on edennyt syksyn mittaan vauhdikkaasti, mutta paljon on vielä tehtävää ja siksi työni yhteisörakenteiden parissa jatkuu myös keväällä.

Aalto-yhteisön ehdoton voimavara on monesta eri taustasta tulevat ihmiset, jotka haluavat omalla ainutlaatuisella tavallaan olla luomassa Aalto-yhteisöä. Ihmiset, jotka haluavat aktiivisesti kehittää omaa yhteisöään, keksivät jatkuvasti uusia ideoita sekä tarttuvat toimeen niiden toteuttamiseksi. Olen innoissani siitä, että pääsen jatkamaan tätä projektia näiden ihmisten kanssa ja olla osana kehittämässä tätä yhteisöä.

Teksti: Elina Nieminen

Elina Nieminen. Kuva: Aino Korpinen

Projektin etenemiseen tähän asti voit tutustua täällä (suomeksi): (https://inside.ayy.fi/pages/viewpage.action?pageId=40468584&preview=/40468584/40468608/2018_11_L13_yhteis%C3%B6rakenneprojekti_ratkaisuvaihtoehdot_taustamuistio.pdf )

Yhteisörakenneprojektin tavoitteena on kyselyiden, haastattelujen ja keskustelujen avulla selvittää, miten ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien yhdistysten yhteistyötä ja Aalto-yhteisön rakenteita voisi kehittää siten, että lopputuloksena olisi entistä yhtenäisempi opiskelijayhteisö, jossa eri korkeakoulujen opiskelijat otetaan entistä paremmin samanarvoisina huomioon. Yhteisörakenneprojekti starttasi elokuun alussa ja jatkuu kevääseen.

 

Kulttuuri on taidetta, elämyksiä ja ainutkertaisia kokemuksia

07.12.2018, ottobergius

Tervetuloa Espooseen artsilaiset ja pian myös kauppakorkeakoulun maisteri- ja jatko-opiskelijat.

Ryhmänne tulee varmasti sopeutumaan hyvin monikulttuuriseen kaupunkiimme. Espoossa voi kuulla jo nyt puhuttavan kaikkiaan 122 eri kieltä, ja runsaan kymmenen vuoden kuluttua joka kolmas vastaantulija puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Meidän onkin jatkuvasti opiskeltava asukkaidemme ja asiakkaidemme tarpeita sekä kehitettävä palveluita monimuotoisuutta ja tulevaisuutta ajatellen. Espoolla on pitkät perinteet kumppanuuksien kautta toteutettaviin palveluihin. Yhteistyön ja kumppaneiden kanssa toteutetaan myös iso osa kaupungin kulttuuripalveluista.

KulttuuriEspoo 2030 on kaupunginvaltuuston hyväksymä ohjelma, jossa linjataan kaupungin tekemistä ja tavoitteita kulttuurin ja taiteen kautta. Ohjelman visio: ”Vuonna 2030 Espoo on luova ja rohkea kulttuurikaupunki, joka tukee kestävää elämäntapaa. Eri sektoreiden välinen yhteistyö toimii ja kaupunki menestyy kokeilevalla ja uteliaalla asenteella. Kulttuuri ja taide ovat läsnä kaupungin hengessä, asukkaiden arjessa, fyysisessä kaupunkiympäristössä ja espoolaisessa identiteetissä”.

Meille kulttuuri on taidetta, elämyksiä ja ainutkertaisia kokemuksia. Se on yhdessä oppimista, vaikeiden asioiden käsittelyä ja historiaa. Haluamme edistää kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta kaikille asukkaille, sillä uskomme, että kulttuuri lisää hyvinvointia ja luo turvallisuutta sekä edistää yhteisöllisyyttä. Kulttuurin ja taiteen tulee olla läsnä niin arjessa kuin juhlassakin.

AYY:n uudet poliittiset linjaukset antavat kuvan aktiivisesta, rohkeasta ja älykkäästä toimijasta. Otaniemessä tarvitaankin energistä paikallista otetta alueen elävöittämiseksi, ja sen uuden identiteetin kehittämiseksi. Uskon, että AYY ja sen jäsenet voisivat myös tuoda oman tärkeän lisän espoolaiseen kaupunkikulttuuriin laajemminkin. Mitä jos yhdessä kehittäisimme yliopistokaupunki Espoota ja meidän kaikkien tulevaisuutta?

Espoo on paljon muutakin kuin Otaniemi. Se koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta, jotka kaikki ovat keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoisia. Tunnetuin on varmasti Otaniemen vieressä oleva Tapiola, mutta myös Leppävaaraan, Espoonlahteen, Matinkylään ja Espoon keskukseen kannattaa uskaltautua vierailemaan. Kaikilla keskuksilla on oma identiteetti ja niiden jatkuva kehittäminen tapahtuu yhdessä asukkaiden kanssa.

Sukeltakaa rohkeasti Espooseen ja käykää tutustumassa Karakallion ulkotaidealueeseen tai Ison Omenan monipuoliseen kirjastoon ja palvelutoriin. Tai menkää Sellosaliin kuuntelemaan poppia. Kun kesä tulee, hypätkää saaristoveneeseen ja käykää upouudessa Pentalan saaristomuseossa tutustumassa luontoon, lampaisiin ja saaristoelämään.

Olkaa kuin kotonanne ja kotiutukaa Espoossa.

 

Susanna Tommila

Kulttuurijohtaja, Espoon kaupunki

Making it rain in Vaisala

04.12.2018, ottobergius

“Are you our rainmaker for the upcoming summer, literally?” was the humorous question that drew me in last spring. The task was to analyze, prototype, and test different methods in order to create a proposal for rain measurement reference. At the university, I was fascinated by the cloud physics course, and this was the perfect Giant Leap -project to develop even deeper understanding of the topic.

Having a background in meteorology gave me a strong basis on cloud formation theory, rain and its measurement. However, the practical setup construction created a new aspect to the topic. The project challenged me to think beyond the limits of meteorology and to utilize my technology-related skills and even my personal life experience. This project pointed out that know-how of different fields can lead to surprising outcomes.

In the picture above, you can see one of my highlights in Vaisala. After the Giant Leap summer I continued to work as Master’s thesis worker in Vaisala and constructed the rain generator with the help of an automation expert. The power of cooperation is clearly present in different projects in Vaisala. The community has a tremendous set of people with different backgrounds. In Vaisala’s interdisciplinary environment, I can learn something new every day.  And that’s not all – from time to time there are possibilities to visit our customers and learn their needs for the future.

Climate change and climate change adaptation are the key factors to be acknowledged when planning business for future. Since climate change and the atmosphere are themes that impact everyone globally, Vaisala is part of different international instrumentation projects. Vaisala’s solutions help tackle some of the most crucial issues our time – topics that are very important to me personally as well – and enable companies and decision makers to make better-informed decisions based on reliable measurement data.

The Giant Leap -project itself felt really meaningful for me, because the need for artificial rain to test, maintain and develop rain measurement instrumentation was evidenced especially during this summer – the driest summer in decades. So I literally became the rainmaker for the summer! All in all, it has been a pleasure to work with a meaningful Giant Leap project and develop it even further with a growing research network.

Milla Friman, Vaisala Giant Leaper 2018

Giant Leap is Vaisala’s internship program for students in a university or polytechnic. We’ll hire up to 20 students for a period of three months over the summer to our head office in Vantaa Finland and our US head office in Louisville, Colorado. As a Giant Leap intern, you’ll work either individually, in pairs or together with experienced Vaisala employees on real-life projects that have genuine business relevance.

 

Challenging but also rewarding, the program is designed for students with a variety of skills, qualities and educational backgrounds. To us, motivation and intellectual curiosity are more important than specific achievements or your line of studies. We don’t expect you to have all the answers but we hope you have lots of questions. Application period for Giant Leap 2019 is from January 10th until February 10th. Come as you are, as long as you are curious!

 

Tuition fees in Finland: My personal story

29.11.2018, rosavaisanen

Author: Kamil Marwat, Master student at Aalto University

I finished my bachelor studies in 2016 and thus my hunt for master’s degree begun. After going through several programs and universities, the master’s program at Aalto University had caught my attention the most. Finland’s excellent education reputation, her much celebrated boom in IT field and the job opportunities, Aalto University ranking — it’s one way to know, when you know nothing about a university, were all the right indicators to persuade me to choose Finland as my destination for not only next two years, but a place I would be able to call home.

I did not allow the cold, the dark and the loneliness that Finland is otherwise known for come in my way. It was an exciting idea to go to a completely new place which offers one such complete new experience.

It was year 2017 —  the unlucky year when Finland had just introduced the fee for the first time for all non-EU international students, when I began my master’s studies. The concept of paying tuition fee was not new to me, even though it was a huge responsibility and a risk to be taken in the hope of better future and thus I assumed it to be a step in the right direction of my professional career development.

It is important to note that the developing countries have purchasing power of almost 3 ratio 1, meaning one can buy as a much as 3 times in my home country with the same currency in that of Finland. So despite all the enthusiasm, it was a huge amount of money that I needed to arrange. I did not only have to arrange the tuition fee, but the amount needed for my student visa approval for one year.

As I was a recipient of 50% fee waiver scholarship — scholarship? I often wonder! No fees are now called scholarships to make us feel better, but truth be told, it does not. It does not help when you know no one pays tuition fee other than you, even those who came to Finland for master studies just a year ago from the very same country. I feel like it’s just a tool to force me into completing master’s degree in 2 years and still be thankful. I had to arrange 14 220 euros for just one year, excluding the amount it takes to pay the embassy for visa processing, buying private health insurance and other costs incurred during this process.

I as a student, who just graduated with bachelor’s degree, only had my parents to look up to and my relatives to borrow loan from. Not everyone is rich enough to have this huge amount at their disposal. My parents worked their lifetime to build a house that we, me and my siblings, would eventually inherit. It was my only and last resource to pay for my tuition fee. Real estate property requires time to be sold, and I was running out of time, so for now I turned to relatives to borrow loan form with a promise to return this amount soon as our house is sold.

As I began my studies, and met more and more people, I realized how expensive it is for me to study in Finland. I did not have as much freedom to choose a course outside my study plan. Failure was not an option. I couldn’t afford taking ECTs less than 60 in the first year, less than 30 ECTs in a semester and less than 15 ECTs in one period. I had to do it at all cost, and so did I. And thus it happened at the cost of my social, mental and physical well-being. From being happy and excited, socializing and attending events during the orientation week, to restricting myself to lecture hall, the study hub and my room only. It all happened during a span of few weeks only. Having paid so much tuition fee, I felt like betraying my parents for not giving full time — all of my time, to my studies only. It was a huge responsibility. Did my friends feel as much pressure? I do not think so. With each passing month, the feeling of regret for putting so much at stake started to grow inside me.

Finland was always in the news for having an ideal education model, where students are not pressurized and yet still outperform others. It was a role model the world was to follow and learn from. Where competition was discouraged, and collaboration was encouraged. But sadly enough, my experience has been on the contrary. I was put in a tough competition against time for my money. Learning lost a meaning for me, it was all about numbers. I needed to get the right numbers on the right time in the right order.

Unsatisfied with myself, not able to find summer job, I had to fly back to my home country during my first year. It wasn’t a choice that I made happily, but forced into. Who wouldn’t want to gain experience and earn during summer, and that too in Finland? With much of what I experienced, I wasn’t sure whether it is even worth to continue my studies and pay the tuition fee for the next year.

Having set the deadline for us i.e. July 2019, I am not even sure whether I am even wanted in this country. How can I find time, as well as the motivation, to learn the Finnish language in such conditions, which in turn reduces my chances to integrate, when I will have to leave in case I don’t find a job before I graduate? And graduate I must by July 2019.

Finland does no longer seem to be a choice one could strongly enough recommend to prospective students from non-EU. But we must work together, and there is still time to change that.