Archive for the ‘Opiskelijapolitiikka’ Category

Edarikuulumisia

Wednesday, May 11th, 2016

Näin ylioppilaskunnan vuosijuhlaviikolla voi taas palauttaa mieleen, mikä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) oikeastaan on. AYY on noin 15000 opiskelijan palvelu- ja etujärjestö, joka sekä järjestää suoraan tapahtumia, tukee laaja-alaisen yhdistyskentän toimintaa ja tekee kaikkien jäsentensä edunvalvontaa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kuntanauha.

Ylioppilaskunnan toimintaa pyörittää runsaslukuinen joukko vapaaehtoissa, joukko asiantuntijoita ja palveluhenkilökuntaa, ja kymmenhenkinen hallitus. Ylin päätösvalta ylioppilaskunnassa on vaaleilla valitulla edarilla, eli edustajistolla. Edari koostuu 45 edaattorista ja kokoustaa yleensä noin kymmenkunta kertaa vuodessa. Seuraava kokous on huomenna torstaina 12.5. kello 17.15.

Aiemmin tänä vuonna edari on päättänyt muun muassa 122 uuden opiskelija-asunnon rakentamisesta Atlantinkadulle Jätkäsaareen – nyt tontilla jo paalutetaan, ja valmista on aikataulun mukaan vuoden 2017 syksylle. Huomisessa kokouksessa ei ole mitään yksittäistä näin suurta päätöstä, sen sijaan siellä muun muassa:

Mahdollisesti päätetään lainojen vakuuksista Atlantinkadulle, päätetään ylioppilaskunnan suunnasta vuosille 2017–8 ja ylioppilaskunnan tavoitteista ensi vuoden kunnallisvaaleihin, keskustellaan ylioppilaskunnan kiinteistöstrategian päivittämisestä, ja pienenä nostona, ehkä hyväksytään yksi uusi erityisasemayhdistys, Aalto Marketing Society.

Jos haluat seurata huomista kokousta, jossa siis muun muassa annamme talousjohtajalle luvan pantata reilun miljoonan euron edestä Jämeräntaival 6:sta, niin viritä internet-selaimesi osoitteeseen http://www.ayy.fi/live/  torstaina kello 17.15. Kokous kestänee noin kolme tuntia, joten sitä voi hyvin alkaa seuraamaan vielä hieman myöhemminki, josta valtaosa menee kahteen lähetekskusteluun.

Ilmeisesti ensimmäistä vapun jälkeistä blogikirjoitusta kirjoittaen,

Lari Koponen
Edustajiston 1. varapuheenjohtaja

PS. Kokousmateriaalin löydät ylioppilaskunnan omasta insidestä, joka on huomattavasti vähemmän epäselvä kuin yliopiston inside. Eikä sen lukeminen edes vaadi sisäänkirjautumista: https://inside.ayy.fi/pages/viewpage.action?pageId=22937826 .

PPS. Kokouslähetyksestä voi myös valita englanniksi simultaanitulkitun ääniraidan alareunan kameravalintapainikeen avulla.

 

Perheellisten opiskelijoiden kyselyn tulokset 2016

Thursday, April 7th, 2016

AYY teetti vuoden 2016 alussa kyselyn Aallon perheellisille opiskelijoille kartoittaakseen millaisia uusia jäsenpalveluita ja muita toimenpiteitä perheelliset opiskelijat tarvitsisivat lastenhoidon ja opiskelun yhdistämisen helpottamiseksi. Vastauksia kyselyyn tuli 54 perheelliseltä opiskelijalta ja sen tulokset ovat olleet AYY:lle hyvin informatiivisia ja hyödyllisiä. Aikaisemmin AYY:n tiedot ovat perustuneet yksittäisten opiskelijoiden yhteenottoihin, mutta nyt ylioppilaskunnalla on jonkinlainen yleiskuva korkeakoulujen tilasta.

Perheellisiä opiskelijoita löytyy kyselyn mukaan jokaisesta Aallon korkeakoulusta, mutta aktiivisimmat vastaajat löytyvät Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Vastauksista ei ilmene tarkempaa opiskelualaa, eikä kyselyssä koettu tarpeelliseksi sen rajaamista.

Vastauksista nousi esille muutama toistuva ongelmakohta, jotka koskivat lähes kaikkien korkeakoulujen opiskelijoita: lastenhoidon järjestäminen luentojen ajaksi, toimeentulon epävarmuus sekä työn, opiskelun ja lastenhoidon yhdistämisen hankaluuden.

Iltaluennot koetaan erityisen ongelmallisiksi, sillä lastenhoidon järjestäminen päiväkotien sulkeuduttua vaatii erikoisjärjestelyjä. Vanhemmat toivoivat lyhytaikaista lastenhoitoa yliopiston tiloista tai yliopiston lähistöltä juuri iltaluentojen ajaksi. AYY:ltä toivottiin lapsiparkkipalvelua, tai jokaiselta kampukselta löytyvää tilaa, jossa opiskelijat voisivat yhdessä järjestää lastenhoitoa kiireisimpiin aikoihin kuten tentti- tai intensiiviviikoilla. Myös koulujen lomien ajoiksi toivottiin päiväkerho- tai leiritoimintaa.

”Lapsiparkki taitaa olla aika utopistinen ajatus (?), mutta voisitte tietysti miettiä että voisiko koulu tukea voimakkaammin isien jäämistä kotiin pientä lasta hoitamaan. Ja sitten sitä asiaa lobata. Henkilökohtaisesti olen 6+6+6-mallin kannattaja ja uskon että koti-isyys auttaa avaamaan montakin tasa-arvon ongelmaa. Aaltohan voisi toimia edelläkävijänä näissä asioissa. Käytännössä myös niin että isän opiskellessa voi olla äidin hyvä päästä töihin. Mielestäni asia on Aallossa järjestetty ihan ok, mutta tuollaista nyt voisi pohtia.”

Kurssien poissaolokäytännöt aiheuttavat ongelmia perheellisille opiskelijoille. Lapsen sairastelun pitäisi olla pätevä syy olla poissa pakolliselta opetuskerralta. Tällä hetkellä poissaolokäytännöt määrittelee kuitenkin kurssin vetäjä ja käytännöt vaihtelevat paljon. Jotkin opettajat antavat mahdollisuuden korvata poissaolot itsenäisellä työskentelyllä, mutta läheskään kaikki opettajat eivät suostu kurssisuorituksen muutoksiin, ainakaan jos niistä ei ole sovittu hyvissä ajoin.

Kurssiaikataulu selviää opiskelijalle usein oikeastaan vasta jakson jo alettua ja lasten päivähoidon nopea uudelleenorganisoiminen kurssiaikatauluun sopivaksi on haastavaa. Vaikka kurssiaikataulut olisivat tiedossa hyvissä ajoin, ryhmätöiden aikatauluttaminen aiheuttaa myös erityisjärjestelyjä lapsiperheellisille.

AYY:ltä toivottiin enemmän tapahtumia perheellisille tai tapahtumia, joissa perheellisten tarpeet huomioitaisiin paremmin. Perheelliset opiskelijat jättäytyvät usein AYY:n ja sen jaostojen tapahtumista pois, jos tapahtumat ovat ilta-aikaan ja jos niissä käytetään paljon alkoholia. Toivottiin myös aikaisemmin alkavia tapahtumia, joista voi hyvällä omalla tunnolla myös lähteä vähän aikaisemmin. Myös lapsille sopivia tapahtumia toivottiin, esimerkiksi sellaisia, jolloin lapset voivat tulla tutustumaan vanhempiensa opiskelupaikkaan.

Perheelliset opiskelijat olivat myös kohdanneet haasteita asuntoa hakiessaan, AYY:n asuntojonot olivat edenneet liian hitaasti joidenkin vastaajien tarpeisiin sopivaksi. AYY:n asuntohakemuksen tehdessä perheelliset tai odottavat opiskelijat saavat neljä lisäpistettä, joilla pääsee etenemään asuntojonoissa yksiöihin, kaksioihin ja isompiin asuntoihin. Raskaustodistuksesta tai seuraavista lapsista saa yhden lisäpisteen.

Työssäkäyminen nousi tuloksissa kuitenkin yleisimmäksi toimeentulon muodoksi. Toiseksi yleisimmäksi toimeentulonmuodoksi nousi aikuiskoulutustuki. Työn, opintojen ja lastenhoidon yhdistäminen koetaan stressaavana, lähes mahdottomana yhtälönä. Tällaisissa tilanteissa aikuiskoulutustukea pidettiin elintärkeänä ja sellaisena, että sen suunniteltua leikkaamista hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2016 tulisi vastustaa ankarasti. Myös opintotukea nosti noin joka kymmenes.

Mitä AYY voi tehdä selvityksestä saaduilla tiedoilla? Seuraava selkeä askel AYY:lle on lähteä selvittämään vaihtoehtoja lasten hoitamiseen tarkoitetuista tiloista. Mahdollisia ratkaisuita lasten päivähoito-ongelmaan olisivat lapsiparkkitoiminnan aloittaminen Aallon opiskelijoille tai opiskelijoiden itsenäisesti pyörittämän lastenhoitohuoneen järjestäminen ja tukeminen. Haasteina lapsiparkin järjestämiseen olisivat rahoituksen ja sopiva tilan löytäminen. Vapaaehtoisuuteen perustuva lastenhoitorinki, jota pitäisivät perheelliset opiskelijat itse, olisi todennäköisemmin toteutettavissa, mutta haasteena olisivat jälleen tilan löytäminen sekä korkeakoulun vastuu tilasta. Aallon perheellisten opiskelijoiden tukeminen lastenhoitoringin aloittamisessa ja ylläpitämisessä olisi myös tärkeää.

Edunvalvonnassa ja erityisesti opintotukivaikuttamisessa AYY:n on myös pidettävä perheellisten opiskelijoiden puolia. Kehysriihessä suunniteltujen koulutusleikkauksien yhteydessä on puhuttu selvityksestä, miten opiskelijat voisi siirtää yleisen asumistuen piiriin ja tämän vaikutukset myös perheellisiin opiskelijoihin on selvitettävä.

AYY käy jatkuvaa keskustelua yliopiston opetuksen kehityksestä vastaavien tahojen kanssa ja näissä keskusteluissa tulee nostaa esille joustavampia kurssien suoritusmahdollisuuksia. Kurssien vetäjille ja opiskelijoille selvät ja sopivat käytännöt auttaisivat kaikkia opiskelun ja opetuksen suunnittelussa.

Elina Kuutti, hallituksen jäsen, opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo sekä taiteellinen toiminta

 

Paluu tulevaisuuteen – vanhaan vai uuteen?

Thursday, March 10th, 2016

AYY järjesti yhdessä HYY:n kanssa eilen 9.3. suuren pitchaus-illan tulevaisuuden opiskelijan toimeentulosta. Illan aikana kuultiin aivan loistavaa visiointia siitä, miltä opiskelijan toimeentulo voisi näyttää vuonna 2030. Kokosimme alle pitcheissä esitellyt mallit lyhykäisyydessään. Tilaisuus on katsottavissa kokonaisuudessaan AYY:n youtube-kanavalla. Kiitos tilaisuuden kuvaamisesta OUBSille!

Nykyinen malli, Ilpo Lahtinen

Lahtinen pitää nykyisen mallin suurimpana ongelmana asumislisä, joka on monelle riittämätön. Opintotuessa yhdistyvät koulutuspoliittiset ja sosiaalipoliittiset tavoitteet. Opiskelijoille kuuluu myös rahamuotoinen tuki. Lainamuotoinen järjestelmä muuttui opintorahapainotteisemmaksi aikanaan, kun korot olivat ylhäällä ja menot olivat valtiolle suuret, lisäksi haluttiin pienentää lainapainotteisuutta. Nykyiselle järjestelmälle on vaihtoehtoja, mutta nykyisessä järjestelmässä on hyvät puolensa. Lue lisää. http://www.kela.fi/opintotuki

Perustulo, Lukas Korpelainen

Kaikille annetaan minimi summa kuussa, jota ei peritä takaisin. Perustoimeentulo on turvaa toimeentulon ja työnteko on kannattavaa. Opintoja voisi suorittaa vaikka on vähän sairaana tippumatta tuelta pois. Nykyään opiskelijoilla on oma järjestelmässä, jonka taso on heikompi kuin muiden ryhmien minimitoimeentulo. Askel kohti perustuloa on siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Lisää täältä: http://perustulo.org/

Perustili, Heikki Pursiainen

Perustili on omalaatuinen versio perustulosta. Perustilissä henkilö saa tietyn summan tililleen, jonka saa nostaa haluamallaan tavalla. Opintotuessa on tulonsiirto- sekä kannustinongelma, se kannustaa opiskelemaan mutta ei valmistumaan eikä oikeille aloille. Lisäksi opintorahassa ongelmia, laina korvaisi nämä ongelmat, koska se laittaisi opiskelijan tekemään parempi ratkaisuja. Kun käytetään omaa rahaa (perustili), tehdään fiksumpia valintoja. Koska käytetään omia rahoja, kannattaa myös valmistua ajoissa. Lisää täältä: http://www.libera.fi/perustili/perustili-koottu-aineisto/

Vihreiden perustulo, Ozan Yanar

Opiskelijalle 560 €/kk vuoden ympäri eli opiskelijan nykytilanteeseen verrattuna parempi. Opiskelijat eivät kuuluisi yleisen asumistuen piiriin mallissa. Keskimääräistä opiskelijan toimeentuloa malli parantaisi, mutta yli 500 €/kk tienaavat opiskelijat häviäisivät, mutta toisaalta opiskelijat voisivat keskittyä paremmin opiskeluun. Järjestelmä tuo lisäkustannuksia noin 270 miljoonaa euroa, mutta jos sillä parannetaan opiskelijoiden toimeentuloa ja nopeutetaan valmistumista, voi se olla perusteltu. Lisää täältä: https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo

Koulutustili, Marianna Kupias

Lähtökohta on, että opiskelijalla mahdollisuus nostaa opintolainaa, jota voi maksaa pois hyvityksellä jo opiskeluaikana. Hyvitys olisi ikään kuin opintorahaa, jota saisi opintojen etenemisestä. Koulutustili on joustava, hyvitystä saa X €/op, jolloin täyspäiväisesti opiskellessa saa enemmän, mutta on myös vaihtoehto tehdä töitä. Malli on kannustava, mitä enemmän opintopisteitä suorittaa, sitä enemmän saa hyvitystä. Malli takaa 1100 €:lla toimeentulon, ja se täyttää opintotukileikkausten tavoitteet. Opintoaikojen rajaaminen on keskeinen osa mallia. Lisää täältä: http://kokoomusopiskelijat.fi/blog/kokoomusopiskelijoiden-liittokokous-opiskelijoille-joustavampi-toimeentulo-opintotuki-muutettava-koulutustiliksi/

Yleisturva, Matias Mäkynen

Yleisturva kattaa kaikki väestöryhmät. Tulotason pohjana on viitebudjetti sekä paikalliset asumiskustnnukset. Ajatus taustalla, että opiskelija tarvitsee yhtä paljon toimeentuloa kuin muutkin ryhmät. Yleisturvaan kuuluisi reaaliaikainen tulorekisteri. Yleisturvaa saisi, kun opinnot etenevät suunnitellusti ja täyspäiväiselle opiskelijalle olisi korotettu tuki. Yleisturvassa olisi eri tasoja: takuutulo, yleistuloa ja aktiivitulo. Lisää täältä: http://demarinuoret.fi/yleisturva/

 

Mallit videolta tekstiksi siirsi,
Edunvalvonta-asiantuntija Elli-Noora Kaurila ja tiedottaja Henna Palonen

Opintolaina valmistuessasi lähes 50 tonnia – mistä luvut tulevat?

Wednesday, March 9th, 2016

20160709_opintolainaUusitalon raportissa ehdotetaan mallia, jossa 300 opintopisteen laajuiseen tutkintoon myönnetään 45 kuukautta opintorahaa 250 €/kk sekä valtion lainatakausta 650 €/kk. Uusitalo ehdottaa raportissaan, että kun opintorahakuukaudet on käytetty, tarjottaisiin enintään 18kk ajalle lainatakausta 1100 €/kk. Tavoiteajassa valmistuvan lainahyvitys pienenisi ehdotuksessa omavastuuosuuden (nykyään 2500 €) ylittävältä osalta 30 %:iin. Opintolainahyvityksessä huomioon otettava lainamäärä olisi edelleen korkeintaan tutkinnon laskennallista suorittamisaikaa vastaava määrä. Mikäli opiskelija valmistuisi vuoden sisällä tavoiteajasta, olisi opintolainahyvitys omavastuuosuuden ylittävältä osalta 15 %. Tämän jälkeen valmistuneille, ei opintolainahyvitystä myönnettäisi lainkaan.

Graafissa on tarkasteltu kolmea esimerkkiopiskelijaa, jotka suorittavat 300 op -laajuisen tutkinnon. Kaikki nostavat maksimilainat. Oletetaan, että opintolainan omavastuuosuus säilyy 2500 €:ssa. Korkoja ei ole huomioitu.

  • Ensimmäisessä pylväässä esitellään tilannetta, jossa opiskelija nostaa lainaa 650 €/kk 45 tukikuukaudelta eli yhteensä 29 250 €, ja valmistuu tavoiteajassa eli enintään viidessä vuodessa. Opintolainahyvitys on tällöin (29 250€-2500€)*0,3=8025 €. Takaisinmaksettavaa jäisi yli 21 000 €.
  • Toisessa pylväässä opiskelija valmistuu alle kuudessa vuodessa, ja nostaa maksimilainat 650 €/kk 45 tukikuukaudelta ja tähän päälle lainaa 1100€ yhdeksältä kuukaudelta eli opintolaina olisi yhteensä 39 150€. Lainahyvitystä maksetaan ainoastaan laskennallista suoritusaikaa vastaavasta määrästä. Opintolainahyvitys olisi (29 250€-2500€)*0,15=4013€. Takaisin maksettavaa jäisi siis yli 35 000 €.
  • Kolmannessa pylväässä opiskelija valmistuu seitsemässä vuodessa, ja nostaa maksimilainat 650 €/kk 45 tukikuukaudelta ja tähän päälle lainaa 1100€ 18 kuukaudelta eli opintolaina olisi yhteensä 49 050€. Opintolainahyvitystä ei makseta. Takaisinmaksettavaa jäisi siis yli 49 000 €.

AYY myönsi ensimmäisen opiskelijoiden Seal of Approval -palkinnon insinööritieteiden korkeakoulun FUKS3-projektille

Tuesday, November 24th, 2015

—-

Opiskelijoiden Seal of Approval on palkinto, joka voidaan myöntää opiskelijoiden mielestä hyville käytännöille Aalto-yliopistossa. Myöntämällä Seal of Approvalin haluamme antaa tunnustusta esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointia, opintojen mielekkyyttä, vuorovaikutusta tai vaikka yliopiston ilmapiiriä parantaville käytännöille, joita näkisimme mielellämme käytettävän laajemminkin Aallossa. AYY:n koulutuspoliittinen sektori kerää ideoita eri puolilta yliopistoa opiskelijoiden avustuksella ja myöntää Seal of Approval -palkintoja säännöllisen epäsäännöllisesti!

—-

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta myönsi historiansa ensimmäisen opiskelijoiden Seal of Approval -palkinnon insinööritieteiden korkeakoulun FUKS3-projektille. Palkinnon vastaanotti projektipäällikkö Ville Kivimäki.

fuks3approval

 

FUKS3-projekti tähtää opiskelijoiden parempaan kiinnittymiseen korkeakouluun sekä parempaan opintopistekertymään. Ensisijaisina keinoina tähän projektilla on akateemisen ohjaamisen kehittäminen sekä opiskelukyvyn parantaminen. Insinööritieteiden korkeakoulussa on nykyään lähes 80 akateemista ohjaajaa, jotka tapaavat pientä joukkoa heille osoitettuja opiskelijoita henkilökohtaisesti kahdesti vuodessa koko kandivaiheen läpi. Akateemiseen ohjaamiseen on tehty tarkkaan määritellyt prosessit, jotka siirtävät ohjaamistapaamisissa nousseisiin kysymyksiin vastaamisesta vastuun professoreilta opiskelijapalveluille. Näin pidetään huolta, että muutenkin kiireisillä professoreilla riittäisi aikaa ja intoa ohjaamiseen.

Insinööritieteiden korkeakoulussa on projektin aloittamisen myötä kiinnitetty erityisesti huomiota fuksien vastaanottoon, ja ensimmäinen kontakti uusiin opiskelijoihin tehdäänkin jo hyvissä ajoin ennen opintojen alkua. Uudet opiskelijat saavat kesällä muutaman ennakkotehtävän, jotka haastavat heitä miettimään muun muassa omaa oppimistyyliään. Projektin myötä opiskelijapalvelut saavat jatkuvasti tietoa opiskelijoiden mahdollisista ongelmista ja pystyvät puuttumaan niihin hyvissä ajoin. Projektissa on luotu monipuoliset turvaverkot opiskelijoille, jotta yhdenkään opiskelijan ei tarvitsisi pudota mielekkäästä opiskeluvauhdista vastoin tahtoaan, vaan apua pyritään tarjoamaan mahdollisimman pian.

Myös tulosmittarit ovat osoittaneet projektin saaneen aikaan positiivista muutosta korkeakoulussa. Entistä suurempi osa kandiopiskelijoista suunnittelee valmistuvansa tavoiteajassa (2011: 49%, 2014: 82%) ja tuntee akateemisen ohjaajansa (2013: 68%, 2014: 84%). Insinööritieteiden korkeakoulussa toimii myös projektin kannalta keskeisessä roolissa opinto-ohjaaja, jonka palveluita ovat kysyneet myös useat opiskelijat muista korkeakouluista.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan välinen vuorovaikutus on mielestämme erinomainen keino parantaa opiskelijoiden sitoutumista opintoihinsa ja yliopiston yhteishenkeä. Yleisesti tiedetään myös, että hyvä vuorovaikutus opiskelijoiden ja opettajien välillä korreloi positiivisesti muihin tulosmittareihin. Valtakunnallisesta kandipalautteesta on huomattu, että Aalto-yliopistossa riittää huomattavasti parannettavaa tällä saralla. Me AYY:llä uskomme, että tämän kaltaiset projektit ovat hyvä tapa parantaa tuloksia ja luoda parempaa Aalto-yhteisöä.

– AYY:n koposektori (Saana, Joonas, Elli & Susanna)

 

Lisätietoa (vaatii sisäänkirjautumisen aalto-tunnuksilla):

ENG akateemisen komitean hyväksymä prosessikaavio: https://inside.aalto.fi/download/attachments/30030131/Liite%204_Akateeminen_ohjaus_prosessikuvaus_24112014_1_5.pdf?version=1&modificationDate=1416841124538&api=v2

Opinto-ohjaus, akateeminen ohjaus ja tuutorointi -tietopankki: https://inside.aalto.fi/display/fieng/Opinto-ohjaus%2C+akateeminen+ohjaus+ja+tuutorointi

OLL:in liittari – se ainoa oikea urheilulaji

Friday, November 13th, 2015

AYY osallistui tällä viikolla Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokoukseen Espoon Nuuksiossa. Kolmihenkinen delegaatio keskusteli työryhmissä mm. taloudesta, yhdenvertaisuudesta ja strategiasta vuosille 2016-2020 (kokousmateriaalit). AYY suhtautui jo lausuntokierroksella kriittisesti esitettyihin leikkaustoimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi, mutta liittokokouksen suuri sali ei jakanut huoltamme esimerkiksi mahdollisesta toisen varapuheenjohtajan poistamisesta vuonna 2017. Mahdollisesti AYY:n huoli on turha – esimerkiksi valtionavun voidaan varovaisesti toivoa kasvavan ensi vuonna. Lisäksi OLL:llä on kiitettävän tuoreita ajatuksia yritysyhteistyön parantamisesta.

Tänä vuonna liitto on saanut paljon aikaan. Liikkuva koulu -hankkeen laajentamista korkea-asteelle on viety menestyksekkäästi eteenpäin. Liikunnan positiivinen merkitys esimerkiksi työkyvylle ei varmasti ole kellekään uutta, mutta valtion saaminen mukaan matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien luomiseen olisi ehdoton erävoitto. AYY on myös saanut OLL:ltä apua liiton käynnistämän liikuntatutoroinnin kanssa, kun AYY:n ja KY:n toimijoita osallistui toukokuussa kansalliseen liikuntatutorpäivään ideoimaan toimintaa ja jakamaan hyviä käytänteitä. Tätä toimintaa jatketaan onneksi myös tulevaisuudessa!

Liittareiden kuumimmat perunat liittyvät usein henkilövalintoihin. Esimerkiksi Suomen Ylioppilaskuntien liiton hallitukseen verrattuna OLL:ssä on huomattavasti vähemmän hallituspaikkoja tarjolla, mutta valinnat eivät todellakaan ole sen helpompia. Liittokokouksen valistuneen äänestyksen jälkeen puheenjohtaja kuitenkin saatiin valittua, ja vuonna 2016 kansallista opiskelijaliikuntavaikuttamista ohjaa Bennie Wardi. Bennie on toiminut tänä vuonna liiton varapuheenjohtajana, ja pääseekin varmasti välittömästä ajamaan eteenpäin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoista liikuntaedunvalvontaa ensi vuonna. Jos niistä ”hyvistä tyypeistä” puhutaan, niin tässä on kyllä yksi sellainen. Emme laske miinukseksi edes haluttomuutta lähteä pelaamaan jallupöllöä, joka on muuten hektisimmillään oikein hyvää matalan kynnyksen liikuntaa.

-Rosa

HUOM! Kuva ei anna todenmukaista kuvaa delegaation äänestyskäyttäytymisestä.

HUOM! Kuva ei anna todenmukaista kuvaa delegaation äänestyskäyttäytymisestä.

Lukukausimaksut silkkaa kryptoniittia

Friday, October 23rd, 2015

Sipilän hallitus toi eduskunnalle melkein identtisen esityksen lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille kuin edellinen hallitus yritti. Edellisellä kerralla lakiesitys ei koskaan päätynyt eduskunnan käsittelyyn, koska hallitus ei päässyt asiasta yhteisymmärrykseen, mutta nyt Kokoomus, Keskusta ja Perussuomalaiset ovat löytäneet yhteisen sävelen kansainvälisten opiskelijoiden pään menoksi. Nyt hallitus esittää pakollisia, vähintään 1500 euron lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille.

AYY on aiemmin ottanut kantaa lukukausimaksuja vastaan esimerkiksi avaamalla miten huonoja perustelut maksuille ovat, kertomalla Aallon lukukausimaksukokeilun tuloksista ja kritisoimalla muidenkin kuin hallituksen huonoja ideoita lukukausimaksujen ulottamisesta kaikille. Lienee kuitenkin paikallaan vielä kerran vääntää rautalangasta miksi juuri Aalto-yliopistossa lukukausimaksut olisivat pirun huono idea.

1. Lukukausimaksut ovat kryptoniittia kansainvälisyydelle.

Aallon tavoite on olla aidosti kansainvälinen yliopistoyhteisö ja rakentaa suomalaisen yhteiskunnan kansainvälisyyttä. Ulkomaisten opiskelijoiden määrän väistämätön vähentyminen ja jäljelle jäävien todennäköinen keskittyminen tiettyihin, tehokkaasti markkinoitavissa oleviin ohjelmiin, näivettää kampustemme kansainvälisyyttä. Let’s face it, me olemme aika yksin täällä pohjolassa. Miten voimme pärjätä kansainvälisessä tutkimus- ja työelämässä, jos emme pääse sitä harjoittelemaan? Neljän kuukauden vaihtojakso ei korvaa sitä, että työskentelee rinta rinnan eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kanssa koko opiskeluaikansa. Nykyaikainen, kansainvälinen yhteisö ei saa olla vain harvojen etuoikeus.

2. Eikös sitä byrokratiaa pitänyt purkaa?

Lukukausimaksujen käyttöönotto varmasti vähentäisi hakemusten määrää. Tämän tehnee kuitenkin jo vuonna 2016 voimaan astuva 100 euron hakijamaksu muualla kuin EU/ETA-alueella aiemman koulutuksensa suorittaneille. Ruotsissa samanaikainen hakijamaksujen ja lukukausimaksujen käyttöönotto vuonna 2011 lukeutuu ruotsalaisten asiantuntijoiden mukaan kategoriaan huonosti harkitut uudistukset ja johti hakijamäärän tippumiseen 80 prosentilla. Byrokratia ei maksujen käyttöönotolla vähene vaan lisääntyy, koska lukukausimaksut vaativat hallituksen esityksen mukaan parikseen stipendejä. Tämä olisi Suomessa täysin uutta ja tulisi nykyisen hallinnon päälle.

Stipendijärjestelmän pyörittäminen ei ole ilmaista, ja lukukausimaksukokeilu, vaikka huono olikin, osoitti, että todennäköisyys ottaa opiskelupaikka vastaan korreloi hyvin vahvasti stipendin suuruuden kanssa. Jonkun täytyy siis käyttää aikaansa siihen, että hakemuksia käsitellään, rahastoja pyöritetään, kriteerejä hiotaan ja stipendien sisältöjä pohditaan. Huippulahjakkaiden stipendit maailmalla sisältävät usein muutakin kuin pelkät opinnot. Aallon lukukausimaksukokeilussa parhaassa stipendikategoriassa stipendi korvasi lukukausimaksut sekä 8000 euroa elinkustannuksia. Jotenkin vaikea uskoa, että suomalaiset yliopistot olisivat innokkaita maksamaan yhteiskunnan varoilla vuokria ulkomaisille opiskelijoille. Ja vaikka olisivatkin, jokunen veronmaksaja voisi siitä ärähtää.

3. Lukukausimaksut ovat huonoa bisnestä.

Pienenevä opiskelijamäärä, hallinnolliset kulut, stipendit, markkinointikulut ja muut lieveilmiöt tekevät lukukausimaksujen perimisestä melko kallista puuhaa. Realistisesti ajatellen lukukausimaksuilla pystyttäisiin kattamaan vain murto-osa koulutuksen hinnasta. Ei ole mitään vihjeitä siitä, että maailmalla olisi innokas joukko ihmisiä, jotka haluaisivat maksaa suomalaisesta kauppatieteen maisterin tutkinnosta 40 000 euroa. On mietittävä erittäin tarkkaan missä menee raja, että vaiva on suurempi kuin hyöty. Vielä erityisesti sen vuoksi, että työllistyessään Suomeen kansainvälinen osaaja maksaa progressiivisen verotuksemme kautta tutkintonsa useita kertoa työuransa aikana. Hallituksen esityksessä todetaan, että kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kansantaloudelle tuomia hyötyjä ei ole Suomessa vielä kattavasti arvioitu. Vastaavia tutkimuksia on kuitenkin tehty esim. Saksassa, missä lopputulema oli, että jos 30 % ilmaisen tutkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Saksaan töihin, ollaan plussan puolella. Lukukausimaksuista luopunut ja avoimesti kansainvälisiin osaajiin suhtautuvilla työmarkkinoilla varustettu Saksa onkin tutkimuksissa nousemassa kv-opiskelijoiden suosikkikohteeksi.

Lukukausimaksuista puhuttaessa heilutetaan myös koulutusvientikorttia. Yliopistot eivät kuitenkaan saa julkisrahoitteisina toimijoina kilpailla yritysten kanssa eivätkä käyttää heille annettua rahoitusta sen kaltaiseen toimintaan. Se lienee ihan fiksu sääntö, sillä millään muillakaan sektoreilla ei yleensä toivota julkisen talouden kilpailevan yksityisten palveluntuottajien kanssa. Siksi koulutusvientiä tehdään usein yliopistojen perustamien yritysten kautta. Yritykset eivät kuitenkaan voi myöntää yliopistotutkintoja kuin tilauskoulutuksen kautta. Tutkintonimikkeet ovat tarkasti säädeltyjä, jotta niiden laatuun ja oikeudellisuuteen voi todella luottaa. Koulutusvientiin soveltuvat tuotteina paremmin laajemmat koulutusprojektit (kuten opettajien kouluttaminen Lähi-Idässä) tai tarkat erikoistutkinnot (metsäkoneenkuljettajat Perussa, rehtoriopinnot Kiinassa) kuin tutkinnot itsessään. Tätä vientiä tehdään jo eikä lakimuutos liity niihin mitenkään.

4. Onko tämä nyt mitenkään reilua?

Aallon perusarvoja ovat eettisyys, avoimuus ja tasa-arvo. Hyvin samanlaisia arvoja löytyy kaikkien yliopistojen taustalta. Hallitus on tuomassa esitystä, joka asettaa eri puolilta maailmaa tulevat ihmiset eri asemaan toisensa kanssa. Lisäksi lukukausimaksut itsessään vaikuttavat hyvin eri tavoin eri sosioekonomisesta taustasta tuleviin ihmisiin. Hallitus pakottaisi yliopistot toimimaan vastoin niiden omia arvoja, joita on pidetty ainakin tähän asti tärkeinä myös koko Suomen valtiossa.

 

Susanna Koistinen, koulutuspoliittinen asiantuntija
Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden asiantuntija

Niinistö kannustaa kehittämään yliopistojen välistä yhteistyötä

Wednesday, August 5th, 2015

KONEen vierailun jälkeen suuntasimme Naantaliin tapaamaan presidentti Niinistöä. Hän otti meidät vastaan Kultarannassa perinteisesti sisustetussa huvilassa.

© Tasavallan presidentin kanslia (Office of the President of the Republic of Finland)

© Tasavallan presidentin kanslia (Office of the President of the Republic of Finland)

Saulilta löytyi hyviä näkökulmia kaikista esille nostamistamme aiheista. Puhuimme esimerkiksi siitä miten PK-yrityksiä voisi tukea Kiinan markkinoille lähtemisessä. Heikki Koponen mainitsi, että tulevana syksynä järjestetään Slush myös Beijingissä ja projektissa on mukana monia Aaltolaisia opiskelijoita.

Keskustelussamme lopulla sivusimme tietysti myös ajankohtaista aihetta eli kasveja ja palsternakkoja. Vieraidemme mielestä oli söpöä kuulla, että valtionpäämies ei ole lukkiutunut liian jäykkään rooliin. Niinistö näki yliopistojemme välisen yhteistyön tärkeänä.

© Tasavallan presidentin kanslia (Office of the President of the Republic of Finland)

© Tasavallan presidentin kanslia (Office of the President of the Republic of Finland)

TEK:in koulutuspoliittinen ohjelma ja sen herättämä keskustelu

Tuesday, April 21st, 2015

Tekstiin on koottuna TEK:in koulutuspoliittisen ohjelman julkaisun jälkeen TEK:in lukukausimaksukannasta syntynyttä keskustelua. Jos on kommentteja tai kysymyksiä, lisäysehdotuksia tai korjauksia, risuja tai ruusuja, ne voi osoittaa allekirjoittaneelle vaikkapa sähköpostilla osoitteeseen milja.asikainen(at)ayy.fi. Lupaan myös mahdollisuuksien mukaan tarjota kahvit kaikille keskusteluhalukkaille AYY:n toimistolla!

TEK julkaisi koulutuspoliittisen ohjelmansa 6.5.2014. Vaikka ohjelmaan oltiinkin pääosin tyytyväisiä opiskelijoiden keskuudessa, keskustelua herätti sivulta 16 löytyvä linjaus lukukausimaksuista. Ohjelmassa vaaditaan lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille, niin EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille kuin näiden maiden asukkaillekin. Suomalaisten maksut kuitenkin kuitattaisiin erilaisilla tukijärjestelmillä. Sivu 16 löytyy myös kuvana tämän kirjoituksen alta.

Teekkariyhdistykset reagoivat tähän nopeasti ja julkaisivat 8.5 kannanoton.  Kannanotossa yhdistykset ilmaisevat hämmennyksensä siitä, kuinka TEK haluaa räjäyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalan eli maksuttoman koulutuksen ja ihmettelevät kuinka TEK voi tehdä opiskelijoiden kannalta näin kyseenalaista edunvalvontaa, opiskelijajäseniä on kuitenkin lähes kolmasosa TEK:in jäsenistöstä. “Allekirjoittajat näkevät, että jos Tekniikan akateemiset todella toivoo “parasta Suomelle”, tulisi sen keskittää tarmokkuutensa niiden hyvien tavoitteiden edistämiseksi, joita tiistaina julkaistusta koulutuspoliittisesta ohjelmasta löytyy, ja unohtaa järjettömistä ja hyötysuhteeltaan mitättömistä lukukausimaksuista uneksiminen.”

TEK vastasi tähän 9.5. Vastauksessaan TEK toisti koulutuspoliittisen ohjelmansa linjauksia ja vakuutti että “TEKin ehdottamalla korkeakoulutuksen rahoitusmallilla turvataan tulevaisuudessakin suomalaisille nuorille laadukas korkeakoulutus Suomessa julkisin varoin rahoitettuna.” TEK ei ottanut kantaa yhdistysten väitteeseen lukukausimaksujen huonosta hyötysuhteesta vaan mainitsevat niiden olevan yksi koulutusjärjestelmän rahoitusmalleista.

AYY vastasi blogikirjoituksella, jossa todetaan että “lukukausimaksut eivät ole kestävä ja pitkällä tähtäimellä tuottava tapa rahoittaa suomalaista korkeakoulutusta” ja kansainvälisten opiskelijoiden olevan itse asiassa hyvinkin kustannustehokas tapa hankkia uusia veronmaksajia. Lisäksi kirjoituksessa ilmaistaan huoli siitä, että maksut vähentävät korkeakoulujen nytkin huonolla tolalla olevaa kansainvälisyyttä.

Koulutuspoliittinen ohjelma herätti keskustelua myös laajemmin opiskelijoiden keskuudessa. 9.9. Teekkarikillat julkaisivat oman kannanottonsa. Kannanotossa opiskelijat ilmaisevat huolensa yliopistojen kansainvälisyyden heikkenemisestä, epäilevät lukukausimaksujen taloudellista kannattavuutta ja pelkäävät suomalaisten koulutusmahdollisuuksien epätasa-arvoistumisesta. Lisäksi “Teekkariyhteisö toivoo Tekniikan Akateemisilta tiiviimpää yhteistyötä ja yhteisön mielipiteen huomioon ottamista.”

TEK reagoi tähän 13.10. Tekstissä TEK kirjoittaa että “Suomella ei ole varaa tarjota kaikille korkeakoulutuksesta kiinnostuneille EU-­kansalaisille maksutonta tutkintoa.” Väitteisiin lukukausimaksujen kannattamattomuudesta ei oteta kantaa vaan tekstissä todetaan, että “TEKin ehdottamalla korkeakoulutuksen rahoitusmallilla turvataan tulevaisuudessakin suomalaisille nuorille laadukas korkeakoulutus Suomessa julkisin varoin rahoitettuna.”

Opiskelijakenttä ei kuitenkaan tyytynyt TEK:in vastauksiin, vaan kuohunta jatkui kulisseissa. Ylimääräisessä kokouksessaan 19.2.2015 Fyysikkokilta käsitteli TEK-yhteistyötään. Kokoukseen tuli paikalle myös neljä TEK:in edustaa ja keskustelu lukukausimaksuista ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista TEK:issä kävi kiivaana. Kokouksessa Fyysikkokilta päätti sanoutua toistaiseksi muodollisesti irti Tekniikan akateemisista ja lopettaa fuksien rekrytoinnin liitolle. Päätöksen jälkeen TEK:in hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström vakuutti verkkolehdessä opiskelijoiden äänen olevan tärkeä TEK:ille.

Fyysikkokillan päätös herätti paljon pohdintaa myös muissa järjestöissä. Etenkin monissa Otaniemen killoissa pohdittiin tulisiko Fyysikkokillan mallia seurata. Lisäksi myös Helsingin Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöt kirjoittaman kannanoton, jossa vaativat maksuttomassa koulutuksessa pitäytymissä sekä opiskelijayhteisön aktiivista kuulumista.

TEK:in valtuuston opiskelijaedustajien ryhmä päätti kokouksessaan 13.3. koulutuspoliittisen ohjelman lukukausimaksulinjan olevan opiskelijoille niin iso asia, että siitä pitäisi keskustella myös valtuuston kokouksessa. Hallituksen opiskelijaedustaja esitti tätä hallitukselle, joka kokouksessaan 24.3. päätti ottaa asian TEK:in valtuuston kevätkokouksen esityslistalle. Hallituksen pohjaesityksessä koulutuspoliittisesta ohjelmasta lukukausimaksukirjaus poistettaisiin EU-ja ETA-maiden kansalaisten osalta. Poisto löytyy alla olevasta kuvasta ympäröitynä sinisellä.

Valtuuston kokouksessa 9.-10.4. Tampereella opiskelijat tekivät oman esityksensä, jossa koulutuspoliittisesta ohjelmasta poistettaisiin lukukausimaksukirjaukset. Opiskelijoiden esitys koulutuspoliittisen ohjelman poistoiksi löytyy olla alla olevasta kuvasta oranssilla ympäröitynä. Kokouksessa opiskelijoiden esitys hyväksyttiin äänin 21-41. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että TEK:illä ei tällä hetkellä ole linjaa lukukausimaksuista. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin ponsi, jonka mukaan TEK:in koulutuspoliittinen ohjelma päivitetään. Valtuuston kokouksesta uutisoi myös TEK:in verkkolehti.  Opiskelijoiden TEK-vaikuttaminen on siis hyvinkin tärkeää myös tulevaisuudessa! Kannattaakin heti liittyä facebookissa Teekkaripolitiikka-ryhmään, jossa käydään keskustelua tästä ja monesta muusta opiskelijoihin ja TEK:iin liittyvästä asiasta ja pysyä myös skarppina tulevia halloped-hakuja ajatellen. Suhteellisen pienilläkin teoilla voi olla suuret vaikutukset ja ainoa keino vaikuttaa on kertoa oma kantansa. TEK:illä on noin 20 000 opiskelijajäsentä ja on ehdottoman tärkeää että myös heidän äänensä kuuluu päätöksenteossa.

 

TEK:in hallituksen ja opiskelijoiden valtuustoryhmän esitykset poistoiksi kopo-ohjelmasta

TEK:in hallituksen ja opiskelijoiden valtuustoryhmän esitykset poistoiksi kopo-ohjelmasta

 

 

Milja Asikainen

AYY:n hallituksen jäsen, kansainväliset asiat ja työelämäasiat

TEK:in valtuuston opiskelijaryhmän puheenjohtaja

Fyysikko

 

 

 

Hallitus esittäytyy: Tuulia Telin, sosiaalipolitiikka ja uudet opiskelijat

Monday, January 26th, 2015
tutor

Tutorina syksyllä 2014

 

Tsau!

Olen Tuulia, 5. vuoden kylteri ja muutan ihan kohta Otaniemeen, o ou! Uhka vai mahdollisuus? Ei vaan, AYY ja Otaniemi on jo tuttuja paikkoja kaiken huikean opiskelijatoiminnan myötä, mitä olen päässyt jo menneinä vuosina tekemään. Ja juuri niiden innoittamana päätin hakea täksi vuodeksi hallitukseen. Erityisesti lähellä sydäntä on opiskelijoiden hyvinvointi ja tutorointi, ja niinpä vastuualueenani on tänä vuonna hallituksessa sosiaalipolitiikka ja uudet opiskelijat.

Ensi syksynä myös muutama muu kylteri muuttaa Otaniemeen, tosin suurin osa vain opiskelemaan (kyllä, lisää opiskelija-asuntoja tarvitaan, we’re working on it!). Haluan olla mukana varmistamassa, että muutto sujuu kaikkien kannalta hyvin ja luontevasti. Vaikka tutorointi on tässä avainasemassa, muuttoon tarvitaan kuitenkin ihan kaikkien panosta. Toivon, että kaikilla on sellainen olo, ettei tämä muutos ole keneltäkään pois, päinvastoin, se rikastuttaa yhteisöämme entisestään tavoin, joita emme varmasti voi vielä edes kuvitellakaan (vaikka siis melko innovatiivisia tietty ollaankin).

Olen tosi innoissani tästä vuodesta ja kaikesta mitä pääsee tekemään ja kokemaan. Ennen kaikkea haluan, että yhteisömme on mahdollisimman monipuolinen ja kaikkien meidän näköinen, joten jos mielessäsi on mitä vain kommentteja/ehdotuksia liittyen näihin juttuihin, niin aina saa tulla jutskailemaan 🙂 Ja myös muistakaa, että vaikka ollaankin huippuyliopistossa (hihii) ja muutenkin awesome yhteisössä niin aina ei ole kaikista awesomein fiilis ja se on ihan fine. Olkaa kuitenkin ylpeitä saavutuksistanne, jo ihan pelkästään siitä, että ootte päässeet opiskelemaan Aaltoon. Itse ainakin koen olevani super onnekas, että olen saanut tutustua huikeisiin tyyppeihin ja oppia paljon uutta niin monilta teistä, joten kiitos siitä. Uskaltakaa siis lähteä mukaan uusiin juttuihin, toteuttakaa ennakkoluulottomasti visioitanne ja ottakaa kaikki irti näistä ainutlaatuisista vuosista!

Voikaa hyvin mussukat, pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

<3 Tuulia