AYY 6th anniversary was celebrated on Saturday 14th of May. If you didin’t manage to come to the ball you can still sense some the atmosphere by reading this thought-proviking speech given by AYY honorary council member Tiina Alahuhta-Kasko. The topic is future working life. Enjoy!

Honorary Aalto University President, Vice President, Aalto University Student Union Board, Ladies and Gentlemen,

It is a great joy to be here tonight to celebrate with you the 6-year-old Aalto University Student Union. While preparing for the Annual Ball, I was running through in my mind my own, fun years of studying in the then Helsinki School of Economics. I contemplated especially the pivotal experiences that had an impact on me when it comes to my current career. A certain situation came to my mind instantly.

I majored in International Business and one of the last courses that I took was International Design Business Management which gathered students from the Business School as well as the then University of Technology and University of Art and Design Helsinki. Being at the final stages of our studies, we had already established a refined, efficient way of approaching Case studies. So when we were divided into small groups comprising students from different schools, we together decided to start cracking the questions in the way proven successful and divided the questions among ourselves. Finally, we would just combine our answers together. We were all happy with the approach and went ahead each to work on our own assignment. A couple of days before the deadline, we reconvened and began going through our outcomes for the different questions of the Case. Oops. System alert. This did not work as planned. We were all equally confused.

We had understood the questions differently and approached them purely from the perspective of the discipline familiar to ourselves. It felt like we all spoke a different language. And we had only a few more days to return the Case assignment and hence a short time left to find a common language and create an analysis and outcomes accounting for the different points of view.

The reason why this particular situation came to my mind as an impactful incident during my studies was that when after graduation I began my career at Marimekko – where bold design tradition meets business and technical knowledge – I realized quite concretely that success in creativity and innovation can only be found through a dialogue between different spheres and disciplines. Where some decades ago in certain traditional industries, companies could still function quite successfully with people working in their respective silos, the reality is very different in today’s working life, let alone in the future. Building and strengthening bridges between different functions, disciplines and industries, finding a common language, is what defines the champions, be they in the more traditional territories or innovative new start-ups.

So, what other aspects would characterize the future professional life and the skills and qualities needed for it? It goes without saying that working life will be global and multicultural, diversified as well as uncertain in a new way, requiring a new kind of agility and openness. New roles emerge while some old jobs may disappear with automation and robots paving the way. The future working life requires courage, going outside of your comfort zone, humble self-confidence, social skills as well as a deeper understanding of cultures. And most of all, it calls for both willingness and skill to learn new things fast – in the end, the whole life is about continuous learning and developing oneself.

Is there something that doesn’t change? I believe so. After all, working life is about people. Encountering people with their emotions in different types of situations. It is about doing things together, developing people and getting everyone on board. About shared victories and building on learning from mistakes. In an uncertain world, the importance of real, authentic leadership increases and simultaneously the understanding of what leadership means changes. Far are the times when people were led from ivory towers. Modern leadership is about showing a clear vision and direction, simplifying the multifaceted world into a more understandable one, and coaching people to flourish both as individuals and as teams.

How about creativity then? Methods and ways of creative working continuously evolve, but at the same time the core principles of creativity stay the same. The best innovations are born in teams of highest diversity, in teams with shared trust and respect, where people are not afraid to fail and have the courage to think boldly.

The reason why I wanted to talk about these topics to you tonight was because I hope that they provide points of reflection for you when you now gear up for your own career paths. The Aalto University – basing on my own personal experience as well – offers the best possible cross-disciplinary opportunities in the world for learning and preparing for your future working life. The most important thing in all of this though is to remember that you build your profession and career for you, so make it your own. Think outside the box, listen to your heart – where do you find passion, what makes you tick. In the world of today and the future, the possibilities for different kinds of career paths are endless. Remember that you can impact the future working life yourself as well!

With these cheering thoughts, I would like to wish you all a memorable Annual Ball evening.

Ajattelin alkuviikosta kirjoittaa oikein päräyttävän wappublogin. Screw that – aurinko paistaa ja on tässä parempaakin tekemistä kalenterissa.

Sen sijaan käytän harvat sanani miettiäkseni aikatauluni mielekkyyttä. En kyllä todellakaan aio juhlia Walpuria sen mukaan!

Ylioppilaskunnan arjessa on tärkeää puhua aaltolaisuudesta ja poikkitieteellisyydestä. Onhan niiden kehittäminen jopa tärkein tehtävämme. Mutta eihän siitä nyt wappuna tarvitse välittää – kaikki ovat viimeistään Ulliksella poikittain kuitenkin.

Itse aion elää tulevan viikonlopun omien fiiliksieni mukaan: tiukasti kiinni ystävissäni ja omissa perinteissä. Kannustankin jokaista miettimään, missä et halua kalenteriasi pohtia. Valintoja on monia, ovathan (opiskelija)kulttuurin parhaat palat tarjolla juuri nyt. Eikä yllättäviltä kohtaamisilta kuitenkaan voi välttyä.

Tähän elämäntapaan voisi vaikka tottua. Niin, vapu ei lopu.

Kun teet Walpurina valintoja, tee miten huvittaa!

t. Joona

Ps. Ruuvatkaa lakkinne. Tankatkaa pötsinne. Varokaa heiloja.

Aino-lehti nosti numerossaan 2/2016 esiin Aallon keskeyttäneitä henkilöitä. He olivat löytäneet mielekkäämmän vaihtoehdon taiteen, filosofian tai käsityöammatin parista. Hyvä! Juuri näin asioiden pitäisikin mennä. Yritys ja erehdys, kesken jättäminen ja oman paikan etsiminen kuuluvat olennaisena osana sekä ihmisenä että ammattilaisena kasvuun.

Vaikka ensikertalaiskiintiöt, opintuen kireät rajat ja olemattomat siirtymämahdollisuudet kesken opintojen tekevät alan vaihtamisesta hankalaa, varmasti tulevaisuudessakin osalla opiskelijoista kypsyy kesken opintojen päätös hakeutua tekemään jotain ihan muuta. Kokonaisuuden kannalta yliopiston olisi tärkeää tunnistaa ketkä keskeyttämisvaarassa olevista tarvitsivat tukea jatkaakseen ja ketkä tarvitsevat lämpimän hyvänonnentoivotuksen uudelle uralle. Syitä keskeyttämiseen voi olla monia, mutta valitettavan usein opiskelija jätetään melko yksin näiden pohdintojen kanssa. Ikävintä on, jos opiskelija ajautuu keskeyttämään sellaisten asioiden vuoksi, jotka eivät todellisuudessa liity opiskeltavan alan mielekkyyteen tai opiskelijan mahdollisuuksiin pärjätä opinnoissaan.

Alan vaihtaminen (ja yleisesti myös opintojen sujumattomuus) on yllättävän näkymätön ilmiö ottaen huomioon kuinka yleistä se on. Yleisesti ottaen noin 60 % opiskelijoista opiskelee ns. suoraa opintopolkua, eli alaa erityisemmin vaihtamatta putkessa toiselta asteelta korkea-asteelle ja kokopäiväisesti työelämään. Viivästynyt opintopolku on noin 27 %:lla, väliaikaisesti keskeytynyt 7 %:lla, opintoalaa vaihtava 8 %:lla ja kokonaan keskeytyvä 6,4 %:lla. (Korhonen & Rautopuro 2012, 103.)

Vuodelta 2014 Kandipalaute-kyselystä selviää, että 33 % opiskelijoista Aallossa koki, ettei ole tarvinnut apua motivaatio-ongelmiin eli selvä vähemmistö. Vain 17 % vastasi olevansa samaa tai melkein samaa mieltä väitteen ”Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta motivaatio-ongelmiin” kanssa. 30 % oli melko eri mieltä ja 20 % täysin eri mieltä. Tulokset ovat samansuuntaisia muissakin isoissa yliopistoissa.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Aasa Karimo ja Tuukka Salminen tekivät AYY:n pyynnöstä selvityksen Opiskelijabarometri-tutkimuksen aineistoista. AYY halusi selvittää akateemiseen kulttuuriin kiinnittymistä Aallossa, sillä kiinnittyminen on yksi opintoja edistävistä tekijöistä. Aineistosta löydettiin neljää eri kiinnittyjätyyppiä. Heikosti kiinnittyneitä opiskelijoita on 16,8 %, omiin opintoihinsa keskittyviä 24,6 %, omiin opiskeluihin ja samalla opiskelijayhteisöön kiinnittyneitä 37,3 % ja voimakkaasti kiinnittyneitä (jotka edellisten lisäksi olivat kiinnittyneitä tiedeyhteisöön) on 21,3 %. Tässä aineistossa opintojen etenemistahdissa tai tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja ryhmien välillä, mutta heikosti kiinnittyneet harkitsivat selvästi useammin keskeyttämistä. Kiinnittyminen ja kuulumisen tunne ovat tärkeitä osatekijöitä merkityksellisyyden kokemuksessa (ks. esim. Poutanen ym. 2012).

Sekä motivaatio-ongelmiin että kiinnittymisen ongelmiin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Ohjauskeskusteluissa voidaan käsitellä motivaatiota ja opetusta voidaan rakentaa määrätietoisesti motivaatiota ylläpitäväksi esimerkiksi vuorovaikutteisuuteen panostamalla. Yhteisöön kiinnittymistä voidaan edistää tarjoamalla monenlaisia kiinnittymispintoja. Vaikka se oman pääaineen porukka ei tuntuisi omalta, antamalla monenlaisten kukkien kukkia kampuksella, opiskelija voi löytää muita vertaisryhmiä, joiden kautta opintoja tukevaa kiinnittymistä pääsee tapahtumaan.

Akateemisen yhteisön pitäisi tunnustaa, että se oma oppiaine, vaikka kuinka rakas, ei välttämättä olekaan ainut ja paras. Suunnan etsiminen on normaali ilmiö, joka pitäisi ottaa huomioon opetuksessa ja ohjauksessa. Toivottavasti jatkossa yhtä useampi drop out löytää mahdollisimman kivuttomasti uuden uran, eikä tipu kokonaan pois opiskelujen ja työnteon parista.

Jos pohdit mistä saada keskustelupintaa ja apua opintoasioissa:

• Opintoneuvojat ja –koordinaattorit voivat neuvoa opintoihin liittyvissä asioissa, kuten kurssien valitsemisissa ja HOPSin miettimisessä uusiksi. Oman oppiaineen opettajien ja professorien, erityisesti opettajatuutoreiden, kanssa voi käydä keskustelua omaan tieteenalaan kiinnittymisestä.
• Urapalveluista voi saada apua oman kehittymisen pohtimiseen. Myös oma ammattiliitto tai TE-keskus usein tarjoaa urapalveluita ja sparrausta myös alan vaihtoa pohtiville.
• Opintopsykologeihin voi ottaa yhteyttä, jos omat opiskeluvalmiudet tai hankaluudet mietityttävät.
• Jos alan vaihto on jo vahvana mielessä, älä epäröi ottaa yhteyttä haluamasi koulun hakijapalveluihin!
• Rehellinen keskustelu opiskelutovereiden kanssa voi auttaa, yllättävän moni jossain välissä näitä asioita pohtii. Ei ehkä silti kannata kuunnella pelkästään sitä kyynisintä kaveria.

Lähteitä:

Karimo Aasa ja Salminen Tuukka 2015. Akateemisen kulttuuriin kiinnittymisen tapoja Aalto-yliopistossa. Otus – Työpapereita 3/2015.

Korhonen Vesa ja Rautopuro Juhani 2012. Miksi opinnot eivät suju? Yliopisto-opintojen hitaan etenemisen ja opiskelemattomuuden yleiskuvaa ja ongelmia tunnistamassa. Teoksessa Marita Mäkinen, Johanna Annala, Vesa Korhonen, Sanna Vehviläinen, Ann-Marie Norrgrann, Pekka Kalli ja Päivi Svärd (toim.) Osallistuva korkeakoulutus. Tampere – Tampereen yliopistopaino oy.

Poutanen Kaisa, Toom Auli, Korhonen Vesa ja Inkinen Mikko 2012. Kasvaako akateeminen kynnys liian korkeaksi? Opiskelijoiden kokemuksia yliopistoyhteisöön kiinnittymisen haasteista. Teoksessa Marita Mäkinen, Johanna Annala, Vesa Korhonen, Sanna Vehviläinen, Ann-Marie Norrgrann, Pekka Kalli ja Päivi Svärd (toim.) Osallistuva korkeakoulutus. Tampere – Tampereen yliopistopaino oy.

Susanna Koistinen

Asiantuntija, koulutuspolitiikka

susanna.koistinen@ayy.fi

Studentkårens strategiperiod går mot sitt slut.  Kåren har upplevt den nuvarande strategin som svår att utnyttja i det dagliga arbetet. Trots det skulle verksamhetsplaneringen dra nytta av en styrning som sträcker sig över flera år, eftersom tyngdpunkterna i nuläget slås fast på nytt varje höst.

För detta ändamål har studentkåren grundat en arbetsgrupp som består av medlemmar från styrelsen och delegationen och har som uppgift att bereda dokumentet Studentkårens riktning. Målet är att definiera 2–5 strategiska utvecklingsmål för studentkåren för åren 2017–2018.

Vi försöker undvika en tung process för att kunna fatta beslut om målen under våren, och utifrån dem planera projekten på hösten innan följande strategiperiod inleds. Samtidigt vill vi utveckla en process som kan upprepas.

Arbetsgruppen har arbetat med beredningen av målen i samarbete med styrelsen, delegationen, de anställda, de frivilliga och intressentgrupperna. Arbetsgruppen har samlat in idéer under workshoppar och genom en blankett, och genom att kombinera de idéer som upplevts viktigast har gruppen kommit fram till mera omfattande utvecklingsmål.

Delegationens remissdebatt om ämnet finns på Youtube: https://youtu.be/z40AEHDyK0Q?t=3h42m28s.

Bakgrundsmaterialet finns på AYY inside: https://inside.ayy.fi/pages/viewpage.action?pageId=22937712 (bilagorna 14a–14c)

Strategin utvecklas inte enbart för huvudkontoret och delegationen, utan syftet är att den ska betjäna hela medlemskårens ambitioner. Därför är det mycket viktigt att alla studentkårens medlemmar har möjlighet att delta i diskussionen. Nu har du möjlighet att påverka!

I denna bloggtext presenterar vi de två möjliga utvecklingsobjekt som delegationen, styrelsen och arbetsgruppen ansett vara viktigast för de kommande två åren. Vi efterlyser era kommentarer genom blanketten: https://lomake.ayy.fi/hallinto/ylioppilaskunnan-suunta/

Arbetsgruppen behandlar kommentarerna och utnyttjar dem i arbetet med utvecklingsobjekten och själva dokumentet. Avsikten är att dokumentet ska kunna godkännas på följande delegationsmöte 12.5.

Utvecklingspunkter:

1.    AUS som identitetsbyggare

Målet är att stärka studerandenas samhörighetskänsla i hela Aaltogemenskapen. Detta mål kan uppnås också med hjälp av de föreningar som verkar i anslutning till AUS.

Syftet är inte att tona ner existerande identiteter och kulturer, utan att hitta lösningar som gör att alla medlemmar kan uppleva AUS som sin egen studentkår utöver sin egen starkaste identitet.

AUS roll är att fungera som samlande instans som sammanför olika föreningar, studerande och deras verksamhet. Till exempel kunde verksamheten i de samlade organen (bl.a. styrgruppen för intressebevakning, studierådet och rådet) utvecklas så att den betjänar alla medlemmar i gemenskapen.

Föreställningarna om samhörighet och Aalto-identitet baserar sig i stor utsträckning på varumärket. Det är viktigt att skapa ett varumärke, ett brand, som stödjer dessa målsättningar. Varumärket ska samtidigt analyseras utifrån dess olika användningsändamål i olika situationer.

2. AUS som samhällspåverkare

I framtiden är det viktigt att utveckla AUS samhälleliga relevans med två mål i åtanke.

Det första målet är att stärka AUS roll som fostrare. AUS ska fostra studerande som är intresserade av samhällsfrågor och ge dem verktyg för att påverka samhället. Med hjälp av studerande som är intresserade av samhället och av samhällspåverkan blir AUS, direkt och indirekt, en ännu starkare påverkare än hittills.

Det andra målet är att förstärka AUS inflytande hos de föreningar och målgrupper som spelar en väsentlig roll för AUS, men där relationerna kunde vara ännu bättre och verkningsfullare.

Ett exempel är Aalto-universitetets alumner som innehar betydande positioner till exempel i näringslivet eller politiken. Närmare relationer till alumnerna kan ge AUS väsentliga kontakter och information och därmed förbättra studentkårens möjligheter att påverka.

Å andra sidan är det med tanke på campusutvecklingen viktigt att påverka bostadspolitiken och kommunalpolitiken under de kommande åren. Genom goda relationer till arbetsmarknadsorganisationen för högutbildade, Akava, kan AUS också påverka på ett sätt som är betydelsefullt för dem som utexamineras.

Mikko Latva-Käyrä

Kampussektorin hallitustyöskentely on usein aika liikkuvaista toimintaa. Etenkin omat salkkuni kampuskehitys, kuntavaikuttaminen ja yliopiston tilat vievät minut välillä eri puolille pääkaupunkiseutua, vaikka ehkä eniten tulee kulutettua eri kokoushuoneiden penkkejä. Kampuskopissakin ehtii silti istua ja hoitaa maileja ja todo-listan tehtäviä, kuten tällaisia blogimerkintöjä. Seuraavaksi kerron teille, mitä olen kevään aikana tehnyt.

Kevään suuret puheenaiheet ovat olleet kevään 2017 kuntavaalit, pääkaupunkiseudun yleinen opiskelijamyönteinen kehitys, yliopiston kampusstrategia, opiskelija-asumisen parkkipaikkanormi, Otakaaren virallisen kaavoitusprosessin käynnistyminen, opiskelijakeskus, AYY:n kiinteistöstrategia, kampuskehityksestä viestiminen opiskelijoille ja yhdistyksille sekä uuden kampusjaoston toiminnan starttaaminen. Osa näistä on Joonan hallitusohjelmaprojekteja: opiskelijakeskus ja kiinteistöstrategia, joissa oma roolini on tuoda niihin kaupunkiin ja maanomistajiin liittyvän sidosryhmäyhteistyön näkökulma. Kampuskehityksessä kaikki projektit liittyvät jollain tapaa toisiinsa ja usein vaikkapa yliopiston kampuskehityksen ohjausryhmässä puhutaan monesta yllä mainitusta projektista lukuisten muiden yliopiston projektien rinnalla. Valitsin muutaman projektin, joita avaan alla hieman enemmän.

Tällä hetkellä koitamme kampusjaoston kampusedunvalvojien kanssa saada enemmän tietoa välittymään kampuskehityksestä yhdistyksille ja riviopiskelijoille. Erityisaseman yhdistysten (killat yms.) puheenjohtajista koostuva toimikunta Neuvosto on toivonut, että järjestettäisiin iso kaikille avoin kampuskehitys-aiheinen info-ilta, jossa pääsisi kuulemaan ja kyselemään suoraan yliopistolta mitä kampuksella oikein tapahtuu. Juttelin eilen yliopiston edustajien kanssa, jotka olivat varsin myönteisiä ajatukselle. Heidän näkemyksensä mukaan juuri viime aikoina moni ilmassa ollut palanen on loksahtanut paikoilleen ja nyt voisikin olla hyvä tilaisuus viestiä kampuksesta enemmän. Lisäksi pyrimme siihen että kaikilla EAYillä olisi kontaktit korkeakoulun tiloista vastaaviin henkilöihin, joiden kanssa oman linjan opiskelijoisita ja omaa yhdistystä koskevista tilahuolista on järkevintä jutella. Kolmantena pyrimme selvittämään yliopiston kanssa, mikä olisi hyvä malli lähettää säännöllisiä infoviestejä siitä, mitä kampukseen liittyviä projekteja kulloinkin on valmistelussa, jotta yhdistykset myös tietäisivät, missä kannattaisi olla kehitystyössä mukana.

Kuntavaaleihin valmistautumisen yhteydessä mietimme, kuinka saisimme opiskelijoita asettumaan ehdolle ja äänestämään ensi keväänä. Alkuvuodesta kirjatut hallitusohjelmaprojektit etenevät hyvässä järjestyksessä: edari käsittelee AYY:n kuntavaalitavoitteet toukokuussa ja valtuustokierros on käynnissä. Nyt on tavattu jo vihreitä, kokoomusta ja demareita ja RKP:n vierailu on jo kalenterissa. Seuraavana projektina laaditaan viestintäsuunnitelma syksylle ja keväälle. Miksi sitten teemme tätä ja miksi kuntavaikuttaminen on tärkeää? Se millaisella kampuksella ja millaisessa kaupungissa AYY:n opiskelijat opiskelevat ja asuvat tulevaisuudessa määrittyy monen tahon kautta kulkevien prosessien kautta. Asiaa voidaan tarkastella vaikkapa yksittäisen AYY:n asuntohankkeen kohdalla. Jotta esimerkiksi Otakaaren asunnot saadaan rakennettua, on läpi pitänyt mennä sen mahdollistava kaava sekä kustannuksiin huomattavasti vaikuttava alempi parkkipaikkanormi. Maankäytön suunnittelun taustalla vaikuttavat poliittinen päätöksenteko, virkamiesvalmistelu sekä alueen osallisten kuten opiskelijoiden ja etenkin Espoossa maanomistajien tahto. Tontin omistavat yliopisto ja Senaattikiinteistöt, joiden myötämielisyys projektille on ollut tärkeää, jotta sitä on virkamiestasolla edistetty. Loppukädessä kaavahankkeen toteutuminen ja erityisesti parkkipaikkanormin alentaminen on kuitenkin poliittinen päätös, jonka tekijät valitaan neljän vuoden välein kuntavaaleissa. Edullinen opiskelija-asuminen on AYY:n tehokkain keino parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Voit siis jo nyt luvata itsellesi ja tulevaisuuden opiskelijoille että aiot äänestää! Lupaan myös omalta kohdaltani keksiä ja edistää vielä kaikenlaisia ideoita, joilla kunnallispolitiikka tulisi lähemmäs opiskelijoita 😀

Hallituksen opintotukeen kohdistamat, vielä toteutumattomat, opintotukileikkaukset ovat vielä tuoreessa muistissa. Viime keväänä päätettiin leikata opintotukimenoja 150 miljoonalla eurolla. Selvitysmies Uusitalo julkaisi nyt maaliskuussa ehdotuksensa leikkausten toteuttamiseen. Opiskelijat osoittivat sankoin joukoin mieltä opintotukileikkauksia vastaan. Kehysriihessä 5.4., jossa päätettiin kehykset valtion taloudelle vuosille 2017-2020, todettiin että koulutuksesta ei leikata lisää, mutta jo päätettyjä leikkauksia ei peruta. Opintuesta saatiin kehysriihestä yllättävänkin tarkkaa tietoa. Opiskelijoille tarjottiin pieniä myönnytyksiä opintotukileikkauksiin, mutta leikkauksia ei peruta. Torjuntavoitosta ei voi puhua, sillä edelleen leikataan ja rankalla kädellä noin 122 miljoonaa euroa. Mutta miltä opintotuen osalta näyttää nyt?

Opintotukileikkaukset tulevat kehysriihen perusteella mukailemaan Uusitalon raportin ehdotuksia. Opintorahan taso lasketaan samaksi toisen asteen opintorahan kanssa eli noin 250 euroon kuukaudessa. Opintolainan valtiontakaus nousee 650 euroon kuukaudessa ja ulkomailla opiskeleville 800 euroon. Opintotuen kokonaismäärä kasvaa 1100 euroon kuukaudessa ja ulkomailla opiskeleville 1260 euroon. Opintolainahyvitys tulee säilymään taloudellisten reunaehtojen puitteissa, mutta käytännössä pienemään.

Pienet lievennykset Uusitalon opintotukileikkausehdotuksiin ovat laiha lohtu, kun leikkaus on edelleen valtava. Opintotukikuukausia on käytössä jatkossa yhteensä 54 nykyisten 64 sijaan. ”Normaaliin” 300 opintopisteen tutkintoon on käytössä 48 tukikuukautta raportissa ehdotettujen 45 sijaan. Nykyisestä 50 tukikuukaudesta leikataan kuitenkin pois kaksi tukikuukautta. Opintopisteiden suoritusvaatimus säilyy viidessä opintopisteessä eikä nouse kuuteen opintopisteeseen tukikuukautta kohden, kuten raportissa ehdotettiin. Opintotuen takaisinperinnän 15 % korko maltillistetaan 7,5 %:iin.

Kuultiin kehysriihestä myös positiivista. Opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin aletaan valmistella. Nykyään opiskelijat ovat opintotuen asumislisän piirissä, joka ei huomio paikkakuntakohtaisia eroja asumisen hinnassa, ja joka etenkin pääkaupunkiseudulla kattaa vuokrakustannukset monesti heikosti. Jos opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen tulee lisäkustannuksia, katetaan ne Sosiaali­­- ja terveysministeriön hallinnonalalta. Ulkomailla opiskelevat säilyvät edelleen opintotuen asumislisän piirissä, sillä yleistä asumistukea voi saada vain Suomessa asuva.

Kehysriihen lisäksi opintotuesta keskusteltiin keskiviikkona 6.4. eduskunnassa, jossa käsiteltiin opposition esittämää välikysymystä koulutusleikkauksista ja opintotukileikkausten perumista. Keskustelussa korostettiin vaalien aikaisia lupauksia olla leikkaamatta koulutuksesta, korkeakoulutuksen merkitystä ja kohtuuttomia opintotukileikkauksia.

All in all pieniä lievennyksiä opintotukileikkauksiin tuli, mutta leikkauksia ei peruttu. Yleiseen asumistukeen siirtyminen on hieno homma. Kokonaisuudessaan opiskelijana ja opiskelijoiden edunvalvojana, on mahdoton olla tyytyväinen.

Elli-Noora Kaurila, edunvalvonta-asiantuntija

Dear student,

It has definitely been the year of the new century for the 105-year-old School of Business.

Aalto University announced today to move all the main operations, including master’s students, academic personnel and other faculty in Töölö, to Otaniemi. The new facilities of the School of Business are told to be decided in Summer. BScBA Programme continues in Mikkeli.

AYY promotes multidisciplinary studies and students’ encounters from different backgrounds. “I am thrilled that Aalto University is officially claiming its promise to bring everyone together” says Milja Asikainen, the Chair of the Board.

Let’s summarize the Business School community’s academic year 2015-2016. KY Entry from land, sea and air, undergraduate students’ renewed facilities in the U-wing of Undergraduate Center, KYTKY victory in the AYY representative council elections, the end of the property dispute and the latest news have all shaped the future of the business students.

And we have already seen some results. In KY’s updated strategy, one of the core elements is to proactively connect Aalto students with different backgrounds. As a part of the brand development, the representative council of KY is deciding whether to change their name to Aalto University Business Students (in Finnish Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat, currently Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat).

Considering the changes, it is no wonder, why the planning of the new student center with AYY and TF is so important for the business students. The Council discusses AYY’s participation in the project this year.

In my opinion, all this is very inspiring. The strategial projects that I am involved in suggest that Aalto students are ready to be together. Kylteris have gotten a lot of attention in the past few years, and now it is our responsibility to build the new campus and develop AYY to serve all its members.

Big day for Kauppis, even bigger for the strong and unite Aalto community!

Yours sincerely,

Joona Orpana, a business student and member of the board